Pasila

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pasilan peruspiiri)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Muut merkitykset ovat täsmennyssivulla.
Pasila
Böle
Elisan linkkitorni Itä-Pasilassa. Taustalla Tripla.
Elisan linkkitorni Itä-Pasilassa. Taustalla Tripla.
Kaupungin kartta, jossa Pasila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Pasila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 17
Pinta-ala 4,22 km² [1]
Väkiluku 14 188[2] (31.12.2023)
Väestötiheys 3 362 as./km²
Työpaikkoja 34 069 kpl [3]  (2021)
Osa-alueet Itä-Pasila, Keski-Pasila, Länsi-Pasila, Pohjois-Pasila
Postinumero(t) 00230 (Pohjois-Pasila), 00240 (Länsi-Pasila ja Keski-Pasila), 00520 (Itä-Pasila)
Lähialueet Alppiharju, Haaga, Kumpula, Käpylä, Laakso, Oulunkylä, Pikku Huopalahti, Ruskeasuo, Taka-Töölö, Vallila

Pasila (ruots. Böle, ennen Fredriksberg) on Helsingin kantakaupunkiin kuuluva keskinen kaupunginosa ja peruspiiri, joka sijaitsee noin kolme kilometriä keskustasta pohjoiseen. Pasila jaetaan neljään osa-alueeseen, jotka ovat Keski-Pasila, Itä-Pasila, Länsi-Pasila ja Pohjois-Pasila. Vuoden 2023 lopussa Pasilassa oli asukkaita runsaat 14 000.[2] Työpaikkoja kaupunginosassa oli vuonna 2021 yli 34 000.[1]

Pasilassa on käynnissä voimakas rakentaminen, ja kaupunginosan työpaikkamäärän on arvioitu kasvavan vuoteen 2040 mennessä noin 50 000:een. Myös alueen asukasmäärän on arvioitu nousevan 30 000:een.[4] Pasilaa on toisinaan luonnehdittu ”Helsingin toiseksi keskustaksi”.[5] Pasilan keskeisiä rakennuksia ovat muun muassa Pasilan rautatieasema ja siihen liittyvä Tripla-kompleksi, Helsingin pääkirjasto, pääpoliisiasema, Messukeskus, Helsinki-halli ja Pasilan linkkitorni.

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Fredriksberg-niminen tila, joka oli saanut nimensä todennäköisesti omistajansa, Carl Fredrik Winqvistin mukaan. Kun tilan alueelle perustettiin Pasilan rautatieasema, se sai alkujaan myös nimen Fredriksberg. Fredriksbergin tilan naapurina oli Bölen tila, joka jo vuonna 1650 oli lahjoitettu Helsingin kaupungille maistraatin palkkatilaksi. Nimi Böle, joka tarkoittaa uudistilaa ja on aikoinaan esiintynyt myös muodossa Böhle, on nykyisinkin Pasilan ruotsinkielisenä nimenä.

Suomenkielinen nimi Pasila johtuu Fredriksbergin tilan pitkäaikaisesta vuokraajasta, Iitissä vuonna 1848 syntyneestä Carl Pasilasta, joka ylläpiti alueella myös kauppaa. Hän tuli alueella niin tunnetuksi, että hänen nimeään alettiin käyttää Fredriksbergin suomenkielisenä vastineena. Vuonna 1925 Pasila vahvistettiin Fredriksbergin rautatieaseman suomenkieliseksi nimeksi. Kun aseman läheisyyteen, suurimmaksi osaksi kuitenkin Bölen tilan alueelle syntyi 1900-luvun alussa esikaupunkiasutusta, sitä alettiin myös nimittää Fredriksbergiksi, mutta Pasila vakiintui jo 1910-luvulla myös tämän asutusalueen suomenkieliseksi nimeksi. Vuonna 1927 virallistettiin nimet Pasilan esikaupunki (ruots. Böle förstad) ja Böölen tila (ruots. Böle hemman). Nimi Pasilan esikaupunki virallistettiin vuonna 1927, mutta Bölen tilan suomenkielisenä nimenä oli Böölen tila.[6]

Böle tuli myös Pasilan rautatieaseman ruotsinkieliseksi nimeksi 27. toukokuuta 1990.[7] Vanha nimi Fredriksberg on enää käytössä vain Länsi-Pasilassa sijaitsevan lyhyen Fredriksberginkadun nimessä.

Osa-alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Pasila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Keski-Pasila
Keski-Pasilan rakennustyömaat ilmakuvassa syyskuussa 2019.

Keski-Pasilan kautta kulkee Suomen päärata, ja siellä sijaitsee Pasilan rautatieasema, matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin heti Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät nykyisin Pasilassa. Tällä on hajautettu päärautatieaseman ruuhkia. Rantarata Turun suuntaan erkanee pääradasta Pasilassa.

Keski-Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Töölönjärvi.[8] Vuonna 1862 valmistui Pasilan kautta kulkeva päärata, ja siitä lähtien Keski-Pasilan alue oli aina vuoteen 2008 saakka lähes kokonaisuudessaan VR:n käytössä. Suurin osa siitä oli tavaraliikenteen järjestelyratapihana, joka palveli etupäässä satamien liikennettä.[9] Vuonna 1899 rakennettu tiilikasarmi Toralinna ja sitä ympäröivät kaksi saman ikäluokan puutaloa ovat yhä pystyssä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi.

Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 tavaraliikenne siirtyi pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautui muuhun käyttöön.[10][11]

Välittömästi aseman länsipuolella ja siihen kiinteästi liittyvänä sijaitsee vuonna 2019 valmistunut kauppakeskus Tripla. Liiketilojen määrällä mitattuna se on Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Aseman ja Triplan eteläpuolella on Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Pasilansilta. Pohjois-eteläsuuntainen liikenneväylä, Veturitie, kulkee rautatien vieressä, osittain tunneloituna kauppakeskuksen alitse. Kauppakeskuksen pohjoispuolella on rakenteilla uusi asuntoalue, ja Pasilansillan eteläpuolelle on suunnitteilla tornitalojen ryhmä.[12]

Alueen pohjoisosassa sijaitsevat Suomen suurin monitoimihalli Helsinki-halli (ent. Hartwall Arena) sekä Ilmalan rautatieasema. Eteläosassa sijaitsee Pasilan veturitallit.

Itä-Pasila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Itä-Pasila
Sisäpiha Virastokeskuksen kupeessa. Taustalla Rauhanasema.

Itä-Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin alueella aikaisemmin olleet puiset varastorakennukset purettiin. Alue on tiiviisti rakennettu, ja rakennuskannassa on myös tornitaloja. Itä-Pasilaa ei kuitenkaan voi tiiviydeltään verrata kantakaupungin umpikortteleihin. Itäpuolella aluetta sivuaa vilkasliikenteinen Mäkelänkatu.

Alueen vanhoista rakennuksista jäi jäljelle vain vanha asemarakennus, joka siirrettiin lähelle toiseen paikkaan Rauhanasemaksi, sekä yksi VR:n henkilökunnan asuintalo, joka säilyi alueella vielä useita vuosia myöhemmin. Tilalle rakennettiin erikorkuisia betonielementtitaloja.

Itä-Pasilassa sijaitsee useita tärkeitä virastoja ja laitoksia, kuten Messukeskus, Helsingin pääkirjasto, Väylävirasto, Maanmittauslaitos, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Eläketurvakeskus ja HSL. Alueella on myös usean järjestön, kuten Akavan, Tekniikan akateemisten ja Insinööriliiton, toimistot. Kouluja alueella ovat Business College Helsinki ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Itä-Pasilan näkyvin maamerkki on Elisan linkkitorni.

Länsi-Pasila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Länsi-Pasila
Leankadun ja Raakelinkadun taloja Puu-Pasilassa vuonna 1912.

Länsi-Pasilan keskiosassa sijaitsi alun perin puutalokaupunginosa, jota kutsuttiin myös Puu-Pasilaksi. Alueella asui pääasiassa työläisiä. 1970-luvulle tultaessa puutalot olivat päässeet huonoon kuntoon, ja alue päätettiin purkaa uusien kerrostalojen tieltä. Puu-Pasilan purkaminen aloitettiin vuonna 1977, ja suurin osa taloista oli purettu 1980-luvun puoliväliin mennessä.

Länsi-Pasilassa on useita punatiilisiä ja siten tyyliteltyjä rakennuksia.

Länsi-Pasilan nykyinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1979. Reijo Jallinoja johti projekti­päällikkönä myös Länsi-Pasilan kaavoitusta, mutta koska Itä-Pasila oli alusta lähtien saanut osakseen runsaasti arvostelua, alue suunniteltiin perinteisempään tyyliin.[13] Niinpä Itä-Pasilan betonin ja geometrisen mittakaavan vastapainoksi Länsi-Pasilassa painotettiin pehmeämpää punaista tiiltä rakennusmateriaalina, kaarevia katuja, puistoja ja vihreyttä.

Länsi-Pasilassa sijaitsevat muun muassa Pasilan poliisitalo ja Otavamedian toimitalo. Länsi-Pasilaan kuuluvat myös Auroran sairaalan ja Yleisradion sekä MTV:n laajat tonttimaat alueen etelä- ja pohjoispäässä. Länsipuolellaan alue rajoittuu Helsingin keskuspuistoon.

Pohjois-Pasila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Pohjois-Pasila

Pohjois-Pasila sijaitsee Hakamäentien pohjoispuolella, pääradan ja Keskuspuiston välissä. Alueella sijaitsee Posti Groupin pääkonttori, postin lajittelukeskus sekä Pohjolan Liikenteen varikko. Pohjois-Pasilaan rakennetaan 2020-luvulla kaksi uutta asuntoaluetta, 26 hehtaarin kokoinen Postipuisto ja 17 hehtaarin kokoinen Eteläinen Postipuisto. Joukkoliikennettä varten on suunniteltu raitiotien jatkamista Ilmalasta.[14]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Helsinki alueittain 2014 (Pasilan peruspiiri PDF:n sivuilla 90-93, p-ala sivulla 92) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
  2. ↑ a b Helsingin väestö sukupuolen, iän ja äidinkielen (ruotsinkieliset) mukaan 31.12. Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 14.11.2024.
  3. ↑ Helsingin tilastollinen vuosikirja 2023 Helsingin kaupunki. Viitattu 14.11.2024.
  4. ↑ Pasila – Uutta Helsinkiä uuttahelsinkia.fi. Helsingin kaupunginkanslia. Viitattu 8.7.2019.
  5. ↑ Aatsalo, Johanna: Keski-Pasilan tornialueen rakentaminen etenee – nyt vuorossa suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 10.6.2021. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.11.2022.
  6. ↑ Viikon nimi - Pasila. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. 15.08.2008. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 9.5.2022.
  7. ↑ Alameri, Mikko; Katajisto, Juhani & Keränen, Tapio: Rautateiden Pasila, s. 4. Helsinki: Kustantaja Laakkonen, 2017. ISBN 978-952-5805-84-0
  8. ↑ Ritva Liisa Pitkänen, Janne Saarikivi ja Sami Suviranta: Helsingin Töölön kylän nimi Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Elokuu 2003. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.4.2013.
  9. ↑ Keski-Pasilan ratapiha-alueen muutostöiden ratasuunnitelma (pdf) (s. 6) 16.4.2010. Liikennevirasto. Viitattu 24.8.2021.
  10. ↑ Kuokkanen, Katja: Helsinki kaivoi vanhan suunnitelman pöytälaatikosta – Havainnekuvat Pasilasta esittelevät 168-metrisen tornitalon sisarineen 31.1.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2022.
  11. ↑ Oksanen, Kimmo: Vuosaaren sataman rakentaminen käynnisti ketjureaktion, joka on mullistanut koko Helsingin Helsingin Sanomat. 18.12.2020. Viitattu 10.5.2022.
  12. ↑ Aalto, Maija: Pasilan tornitalot toteutuvat sittenkin Helsingin Sanomat. 12.4.2023. Viitattu 12.4.2023.
  13. ↑ Rakennustaiteen valtionpalkinto arkkitehti Reijo Jallinojalle. 23.9.2005. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 18.1.2013.
  14. ↑ Pohjois-Pasila Uutta Helsinkiä. 12.9.2017. Viitattu 9.10.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pasila.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pasila&oldid=22825131”