Insinööriliitto
| Insinööriliitto IL ry | |
|---|---|
 |
|
| Toimiala | insinöörien ja muiden tekniikan alan asiantuntijoiden edunvalvonta |
| Jäsenmäärä | noin 75 000 jäsentä |
| Puheenjohtaja | Samu Salo |
| Jäsenlehti | Insinööri-lehti |
| Aiheesta muualla | |
| www.ilry.fi | |
Insinööriliitto IL ry on akavalainen ammattijärjestö, johon kuuluu jäsenjärjestöjen kautta 70 000 jäsentä. Insinööriliiton jäsenet ovat insinöörejä, insinööriopiskelijoita ja muita tekniikan alan asiantuntijoita.[1] Jäsenistö työskentelee yksityisellä, kunta- ja valtiosektorilla.[2]
Insinööriliitto neuvottelee työehtosopimuksia neuvottelu- ja jäsenjärjestöjensä kautta. Työehtosopimukset akavalaisille liitoille neuvottelee keskitetysti yksityisellä puolella yksityisten alojen neuvottelujärjestö YTN ja julkisella puolelle julkisten alojen neuvottelujärjestö JUKO. Lisäksi alakohtaisia työehtosopimuksia neuvottelee esimerkiksi Tietoalan Toimihenkilöt.lähde?
Insinööriliiton jäsenpalveluita ovat työsuhdeneuvonta, lakipalvelut, urapalvelut, palkkaneuvonta ja koulutukset. Liiton jäsenlehti on Insinööri-lehti. Insinööriammattikunnan tunnus on insinöörisormus. Insinööriliitto välittää sormuksien lisäksi insinöörilakkeja[3].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liiton historia alkaa huhtikuusta 1919, jolloin perustettiin Tampereen teknilliset -yhdistys. Sen tarkoituksena oli toimia Tampereen teknillisen opiston käyneiden yhdyssiteenä, avustaa teollisuuden ja tekniikan kehityksen seuraamisessa ja valvoa opiston käyneiden etuja.[4]
Yhdistyksen toiminta valtakunnallistui ja vuonna 1946 yhdistyksen nimeksi vaihdettiin Yleinen insinööriyhdistys ja kotipaikaksi Helsinki. Vuonna 1954 laajentuneesta yhdistyksestä tehtiin liitto ja nimeksi tuli Insinööriliitto ry. Liitossa oli tuolloin 22 paikallisosastoa. Vuonna 1955 liittoon liittyi ensimmäinen opiskelijayhdistys, Turun Teknillisenen Opiston Oppilasyhdistys ry. 50-vuotisjuhlavuonna 1969 liittoon kuului 33 jäsenyhdistystä ja noin 7000 jäsentä.[4]
Vuonna 1973 Insinööriliitto muodosti Korkeakouluinsinöörien, Arkkitehtien Liiton (KAL) ja Akavan kanssa YTN:n. Vuonna 1976 YTN:n järjestöt liittyivät Akavaan ja Insinööriliitosta tuli Akavan toiseksi suurin jäsenjärjestö.[4]
Insinööriliitto ja Kuntien Tekniset (KTK) yhdistyivät vuonna 2006, minkä seurauksena syntyi Uusi Insinööriliitto UIL ry. KTK erosi UIL:stä vuoden 2008 lopussa.[5] Vuoden 2014 vaihteessa nimi palautettiin taas Insinööriliitto IL ry:ksilähde?.
Jäsenjärjestöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Insinööriliittoon kuuluu 30 alueellista jäsenjärjestöä ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä.[6]
Valtakunnalliset jäsenjärjestöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL
- Pelastusalan Toimihenkilöliitto PTL ry
- Tekniikan ammattilaiset ry
- Tietoala ry
- Valtion Maanmittausalan Tekniset ry
- Insinöörilaulajat
- Insinööriopiskelijaliitto
Alueelliset jäsenjärjestöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
|
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jäsenyys Insinööriliitto. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 20.11.2014.
- ↑ UIL ja jäsenet Uusi Insinööriliitto UIL ry:n kotisivu. Arkistoitu 23.10.2011. Viitattu 11.11.2011.
- ↑ https://www.ilry.fi/jasenyys/jasenedut/insinoorilakki/tilaa-insinoorilakki/
- ↑ a b c Liiton historiaa Insinööriliitto. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 20.11.2014.
- ↑ Uusi Insinööriliitto hajoaa Yle Uutiset. 26.11.2008. Viitattu 20.11.2014.
- ↑ IL-info Insinööriliitto. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 20.11.2014.