Matkuslampi (Parkano)
| Matkuslampi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Parkano |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kuivasjärven valuma-alue (35.56) |
| Laskuoja | Luoma Kuivasjärveen |
| Mittaustietoja | |
 Matkuslampi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Matkuslampi [1] on suoksi kuivatettu järvi Pirkanmaalla Parkanossa Kuivasjärven kylässä. Entinen järvi on nykyään kosteikko ja se kuului Ikaalisten reitin Kuivasjärven valuma-alueeseen, joka on osa Kokemäenjoen vesistöä. Matkuslammen laskuojana oli Vääräjokeen eli Luomaan yhtyvä Myllyluoma.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matkuslammen vedenpinta oli 141,8 metriä merenpinnan yläpuolella, ja se oli matala ja ruohottunut lampi. Nykyään se on tasaista avosuota, joka jää Hakavuoren ja viereisen hiekkaisen harjanteen väliin. Myllyluoma, joka lähti Hangasnevan reunalla sijainneesta Hangaslammesta, on nykyään kaivettu ohittamaan lammen suon kummaltakin puolelta. Hangaslampi oli matala ja umpeen kasvava lampi ja on nykyään tiheästi ojitettua ja metsittynyttä suota. Liesilammen kaivettu laskuoja vetää kohti Myllyloumaa. Matkuslammen ojat on kaivettu lammen rantoja seuraten, joten niistä voi nykykartoista päätellä lammen enimmäismitat. Lampi oli siten 600 metriä pitkä ja 170 metriä leveä. Matkuslammen kierto-ojat yhtyvät lopuksi Vääräjokeen eli Luomaan. Matkuslammen rannat ovat autiot ja ympäristön tiet kulkevat joko läheiselle pellolle tai ohittavat sen eteläpuolelta matkallaan kylälle. Valtatie 3 ohittaa lammen 400 metrin etäisyydeltä.[1][3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhoissa Parkanon tai Kihniön pitäjänkartoissa (tehtiin yleensä 1840–1870-luvuilla) Matkuslampi on piirrettu näkyviin ja merkitty samannimisenä kuin se on nykyäänkin. Kuivaston maatila on silloin sijainnut nykyisellä paikallaan, vaikka peltoala olikin vielä pieni. Lampeen laski oja, joka sai alkuunsa ”Hongaslammesta”, joka oli tuolloin suuri järvi. Liesilampi oli tuolloin vielä laskuojaton suolampare. Vääräjoen rantaniittyjä käytettiin heinäntekoon ja siksi kartassa ne on varattu Kuivasjärven kylälle. Kuivasjärven länsirantaa seuratsi tie, joka kääntyi lievästi Matkuslammen kohdalla ja jatkoi nykyiselle Jylhänkylän suuntaan.[4]
Vuonna 1880 haki kruunun torppari Michel Michelsson Kuivaston maatilalta lupaa saada kuivattaa ”Matkulammenjärven” ja saada käyttöönsä siitä syntyvät vesijättömaat. Päätös asiaan on annettu 10.12.1883.[5] Vanhassa vuoden 1959 painetussa peruskartassa Matkuslampi on vielä piirretty sinisellä ruohottuneeksi lammeksi, johon Myllyluoma laski Hangassuolla olleesta umpeen soistuneesta Hangaslammesta. Myös Liesilammesta oli jo kaivettu laskuoja, joka yhtyi Myllyluomaan. Vääräjoki oli tuolloin piirretty pääuomaksi, joka lähti virtaamaan Matkuslammesta. Lammen ympärillä sijaitsi Kuivaston maatilan peltoja.[3]
Vuoden 1982 painetussa peruskartassa lammen ympärille oli kaivettu kokoavat ojat, joiden kautta Myllyluoman vedet ohjattiin ohi Matkuslammen suoraan Vääräjokeen. Kuivaston pelloista osa oli tuolloin metsittyneitä, mutta kuistinkorven pelto on vielä nykyäänkin olemassa. Tämä tilanne on edelleen voimassa. Matkuslampi on edelleen puutonta avosuota, eikä kuivattaminen ole edistynyt 1980-luvun tilanteesta.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Matkuslampi, Parkano (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2212 07 Kuivasjärvi. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1959. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 10.2.2016)
- ↑ Arkistolaitos: Parkano, Kihniö (2212 07+04 Ia.* -/- -) (uudelleenpiirretty?), 1840-1870-luku
- ↑ Turun maakunta-arkiston hakemistosta: Kemiö - Kiikka, Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2212 07 Kuivasjärvi. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1985. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 10.2.2016)
