Hirvijärvi (Ylöjärvi, Hirvilahti)
| Hirvijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Kunnat | Ylöjärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kyrösjärven alue (35.52) |
| Laskujoki | oja Kyrösjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.521.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 99,6 m [1] |
| Rantaviiva | 2,601 km [2] |
| Pinta-ala | 0,20085 km² [2] |
| Tilavuus | 0,000374 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 5,1 m [3] |
| Valuma-alue | 3,2 km² [3] |
 Hirvijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hirvijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kyrösjärven alueeseen. Hirvijärvi on osa Kyrösjärven lähialuetta.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on kilometrin pitkä, 300 metriä leveä ja sen pinta-ala on 20 hehtaaria. Siihen laske neljä ojaa, joista yksi tuo vettä peltoalueelta. Se on valuma-alueensa ainoa järvi. Järven laskuoja lähtee järven luoteisrannasta, virtaa 1,1 kilometriä pohjoiseen ja laskee Kyrösjärven Viljakkalanselän Parvilahteen. Valuma-alueen pinta-ala 2,2 km, joka on järven tilavuuten nähden pieni ja veden laskennallinen viipymä järvessä onkin 171 vuorokautta. Rantaviivaa on 2,6 kilometriä ja se on pääosin metsämaata ja vähän peltomaata. Järven lähellä pelloilla on kaksi maatilaa, mutta rannoilla on luusuan lähellä vain kaksi vapaa-ajan asuntoa. Järvelle pääsee vain kärrypolkuja tai talon teitä pitkin, jotka lähtevät yhdystieltä 2771 tai 2773.[1][3]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuonna 1990. Vesi on lievästi ruskean väristä ja siinä on runsaasti humusta. Veden happamuustason on maatalousvaltaiselle alueella olevalle järvelle normaali ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan hyvä. Tavella 1990 järven ravinnetaso oli rehevien järvien tasolla. Fosforin pitoisuudet saavuttivat rehevien järvien pitoisuuden alarajan, mutta typpipitoisuudet ylittivät järvien luonnollisen tason 1,5-kertaisesti. Koska kesäisin ravinnepitoisuudet kasvavat hieman, on järven ravinnepitoisuudet todennäköisesti selvemmin reheville järville ominainen. Järven happitilanne oli talvella 1990 varsin hyvä. Pintavesissä happipitoisuus normaalilla tasolla, vaikka hapen kylläisyys olikin laskenut johtuen humuksen kuluttavasta vaikutuksesta. Alusvedessä pohjan lähellä happipitoisuus oli laskenut arvoon 4,4 mg/l, mitä voidaan pitää hyvänä arvona. Lopputalvesta arvot vielä alenivat, mutta kokonaisuudessaan ne ovat todennäköisesti jääneet hyviksi. Kesän tilanteesta ei ole tehty tutkimuksia. Hirvijärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1799 isojakokartassa järvellä oli sama nimi kuin nykyään. Järven laskujoki lähti samasta kohdasta kuin nykyään, mutta se päättyi metsään suolle ennen laskemistaan Hirvilahteen. Kyseinen suo oli tuolloin niittyä. Myös järven rannoille oli avattu kaksi pientä niittyä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Hirvijärvi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Hirvijärvi 15.11.2007. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 9.8.2016.
- ↑ Arkistolaitos: Viljakkala – Isojaon kartat ja asiakirjat, vuosilta 1765–1834 (A117:12/11–38), kartta nro 7 (vuodelta 1799)