Iso Vehkoslammi
| Iso Vehkoslammi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Kunnat | Ylöjärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Aurejärven valuma-alue (35.57) |
| Laskujoki | Jakopuro [1] |
| Järvinumero | 35.578.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 179,5 m [1] |
| Rantaviiva | 1,041 km [2] |
| Pinta-ala | 0,02817 km² [2] |
| Tilavuus | 0.000019 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 2 m [3] |
| Valuma-alue | 6 km² [3] |
 Iso Vehkoslammi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Iso Vehkoslammi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Itä-Aureessa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Aurejärven valuma-alueeseen. Iso Vehkoslammi on osa Vähä Mustajärven valuma-aluetta.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lammen pituus on 450 metriä, leveys 100 metriä ja sen pinta-ala on 2,8 hehtaaria. Se sijaitsee Vehkoslamminkankaan, Riitahuhdan ja Tuutilullanmäen välisessä painaumassa, joka on soistunutta metsämaata. Siihen laskee kolme ojaa, jotka ovat eri järvien laskuojia. Lännestä siihen laskee Pikku Vehkoslammin laskuoja, etelästä siihen laskee Pitämälammin laskuoja Iso-oja ja idästä siihen laskee Tuutilullanmäen takana olevien lampien yhteinen laskuoja. Näitä lampia ovat kaksi Koukerolammia sekä Pohjalammi, joka laskee Koukerolampeen Myllyojaa myöten. Koukerolammiin laskee etelästä Pukkioja, joka tuo siihen pienen suon kuivatusvesiä. Iso Vehkoslammin laskuojan luusua sijaitsee sen pohjoispäässä. Luusuasta alkaa 3,5 kilometriä pitkä Jakopuro, joka laskee Hirsilammiin, ja joka jatkaa sitten kaksi kilometriä Paskolammiin ja lopulta päättyy Vähä Mustajärveen. Iso Vehkoslammi on pienikokoinen ja veden vaihtuvuus on siksi nopeaa. Veden keskimääräinen viipymä järvessä on vain 4,0 vuorokautta.[3] Rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä. Kaikilla sen rannoilla on vähän avosuota, mutta etelärannoilla avosuon alue on laajempi. Lampi on muuten autio, mutta pohjoispäässä olevalla kukkulalla on vapaa-ajan asunto. Lammin ohi kulkee 150 metrin etäisyydeltä yhdystieltä 3351 erkaneva maantie. Tältä tieltä pääsee mainitulle vapaa-ajan asunnolle.[2][1]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ison Vehkoslammen vedenlaatua on tutkittu vuonna 1995. Sen vesi on kirkasta, erittäin humuspitoista ja hapanta, mikä johtuu valuma-alueen suovaltaisuudesta. Lammen puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko. Iso Vehkoslammia voidaan luonehtia lievästi rehevöityneeksi, sillä sekä fosforin että typen pitoisuudet vedessä ylittävät suojärvien luontaiset rajat. Fosforipitoisuus oli tutkittuna ajankohtana 26 µg/l (mikrogrammaa litrassa) ja typpipitoisuus 720 µg/l. Typpipitoisuus johtunee humuksen suuresta määrästä ja fosforin pitoisuus mahdollisesti haja-asutuksen hajakuormituksesta ja soiden ojituksista. Happitilanteesta ei ole käytettävissä tietoa. Iso Vehkoslammi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi tai jopa huonosti.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Iso Vehkoslammi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Iso Vehkoslammi 15.11.2007. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 9.8.2016.