Kairojärvi
| Kairojärvi tai Kairolampi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Parkano |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Parkanonjärven alue (35.53) |
| Laskujoki | Viinikkajoki [1] |
| Järvinumero | 35.532.1.005 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 107,2 m [1] |
| Rantaviiva | 4,738 km [2] |
| Pinta-ala | 0,31608 km² [2] |
 Kairojärvi tai Kairolampi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kairojärvi [1] eli Kairolampi [2] on Pirkanmaalla Parkanossa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Parkanonjärven alueeseen. Kairojärvi on osa Parkanonjärven lähialuetta.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi 1000 metriä pitkä, 950 metriä leveä ja sen pinta-ala on 32 hehtaaria. Sen keskikohta on 50 metriä leveä virtapaikka, joten sitä voi kutsua kaksialtaiseksi järveksi. Ylävirran puoli eli järven itäosa on 1000 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Sitä osaa kutsutaan Kairojärveksi. Alapuolinen osa eli länsipuoli on 400 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Tätä osaa kutsutaan Kairolammeksi. Altaita erottaa toisistaan suurehko Kaironiemi. Kairojärveen laskee kaksi 150 metriä pitkää uomaa Riuttasjärvessä olevasta Käenkosken voimalasta. Luomakulman suunnalta laskee Pitkäjärven laskuoja, joka tuo myös Vähä Hanhilammen, Iso Hanhilammen, Ahvenuslammen, Riuttas-Ahvenuksen ja Poikkeusjärven vedet. Kairolampi laskee Viinikkajokeen Kairokosken kautta. Viinikkajoki on noin neljä kilometriä pitkä ja se laskee Parkanonjärveen. Järven rantaviivan pituus on 4,7 kilometriä. Kairojärvi on Parkanon keskustan kupeessa, ja sen rannoilla on kiinteää asutusta. Kairojärvellä asutusta on vähemmän, mutta toisaalta vapaa-ajan asuntoja on runsaasti. [2][1] Kaironiemellä toimi Luonnonvarakeskuksen (entinen Metsäntutkimuslaitos) tutkimusasema vuodesta 1975[3] vuoteen 2020 saakka.[4][5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhassa 1800-luvun pitäjänkartassa järven länsiosaa kutsuttiin "Kairolammeksi" [6] ja itäosaa "Kairojärveksi" [7].
Kairokoskessa toimi Pohjois-Satakunnan ensimmäinen vesisaha, joka perustettiin kosken pohjoisrannalle vuonna 1837. Lisäksi koskessa toimi vesimylly vuodesta 1888 lähtien. Myöhemmin myllyn ja sahan rakennukset siirtyivät kosken etelärannalle, missä sijaitsee edelleen hirsirakenteinen, vuonna 1929 rakennettu myllyrakennus, Kairokosken mylly. Myllyn ja sahan toiminta lakkasi 1980-luvulla.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kairolampi, Parkano (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Raitio, Hannu & Hiltunen, Anita (toim.): Parkanon tutkimusasema 1961-2001. Metsäntutkimusta 40 vuotta, s. 56. Metsäntutkimuslaitos. Parkanon tutkimusasema., 2001.
- ↑ Luonnonvarakeskus toimii Parkanossa nyt kahdessa huoneessa www.ylasatakunta.fi. 20.1.2021. Viitattu 30.1.2024.
- ↑ Aulis Alatalo: Lähes puoli vuosisataa toiminut tutkimusasema menee kiinni – Luken Parkanon aseman tilat myynnissä Aamulehti. 10.12.2020. Viitattu 30.1.2024.
- ↑ Arkistolaitos: Pitäjänkartta - Parkano Parkano (2211 09)
- ↑ Arkistolaitos: Pitäjänkartta - Parkano, Kihniö (2211 12+2213 03 Ia.* -/- -)
- ↑ Heilu Oy: Koskirannan asemakaava-alue. Rakennetun ympäristön selvitys.. Parkanon kaupunki, 2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luonnonvarakeskus: Parkano (Arkistoitu – Internet Archive)