Iso Tervajärvi (Ylöjärvi)
| Iso Tervajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Kunnat | Ylöjärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Aurejärven valuma-alue (35.57) |
| Laskujoki | oja Aurejärveen [1] |
| Järvinumero | 35.577.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 156 m [1] |
| Rantaviiva | 3,456 km [2] |
| Pinta-ala | 0,18219 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00054 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 8,9 m [3] |
| Valuma-alue | 24,5 km² [3] |
 Iso Tervajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Iso Tervajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Lassilassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Aurejärven valuma-alueeseen. Iso Tervajärvi on osa Iso-Tervajärven valuma-aluetta.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pituus on 1,4 kilometriä, leveys 250 metriä ja sen pinta-ala on 18 hehtaaria. Se sijaitsee yli 35 metriä järven ylitse kohoavien Tervavuorten länsipuolella ja etelässä sijaitsevan Kettukankaan pohjoispuolella. Järven länsipuolisella metsäalueella on paljon metsäojia, jotka on johdettu järveen. Todellisuudessa Iso Tervajärvi on Ruuppalammen kautta virtaavan Tervajoen läpivirtausjärvi, jonka oma laskuoja laskee kilometrin jälkeen Aurejärveen. Veden keskimääräinen viipymä järvessä on 28 vuorokautta.[3] Rantaviiva on 3,5 kilometriä pitkä ja on pääasiassa kangasmetsää. Länsirannan ympäristössä sijaitsee kaksi maatilaa ja järven etelärannalla ja laskuojan rannalla sijaitsee toistakymmentä vapaa-ajan asuntoa. Muualla järvellä vapaa-ajan asuntoja on vain kaksi. Tiet näille asunnoille tulevat yhdystieltä 3350, joka kulkee Lassilan kylän läpi.[2][1]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven valuma-alueella on metsää, suota ja pienempiä järviä. Alueella järven länsipuolella sijaitsee myös pieniä peltoja ja pohjoispuolella Talasnevan 60 hehtaarin turvetuotantoalue. Turvetuotannosta huolimatta Iso Tervajärven vedenlaatua ei tarkkailla säännöllisesti. Järvestä on tutkimuksia vuosilta 1989, 1994 ja 2011.[3]
Talvella 1994 järven happitilanne oli enää tyydyttävällä tasolla, koska pohjan lähellä esiintyi happikatoa. Tilanne oli vuosikohtainen, koska talvella 1989 happitilanne oli hyvä. Kuitenkin talvella 2011 happivajetta esiintyi myös pintavedessä. Alusvedestä on tutkimustuloksia käytettävissä vain vuodelta 1994 eikä kesätutkimuksia ei ole tehty. Siksi happipitoisuuksista on vaikeaa tehdä varmoja päätelmiä. Veden erittäin tumma väri ja korkeat humuspitoisuudet luokittelevat Ison Tervajärven suojärviin, joilla on yleensä veden happamuus alhainen. Isosta Tervajärven happamat vedet laskevat Aurejärveen, jonka selkävesillä veden happamuustaso on pysynyt vielä kuitenkin esimerkiksi muikulle riittävän korkealla. Iso Tervajärven päällysvedestä mitatut fosforipitoisuudet ovat korkeita ja niiden perusteella järvi on rehevöitynyt. Myös typpipitoisuudet ovat luonnontasoa korkeampia, sillä vedessä on paljon humusta. Vuonna 2011 talvella järven fosforipitoisuudet olivat vähäsateisista sääoloista johtuen aiempaa matalammat. Ison Tervajärvi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi ja rehevyysongelmia voi esiintyä myös kesäaikana.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Iso Tervajärvi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f Iso Tervajärvi 15.11.2007. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 9.8.2016.