Venäjän vaakuna

Venäjän vaakuna (ven. Герб России, Gerb Rossii) on Venäjän tunnus lipun ja kansallishymnin ohella. Se otettiin käyttöön vuonna 1993 Neuvostoliiton hajottua ja pohjautuu Venäjän keisarikunnan aikaiseen vaakunaan. Vaakuna on väriltään punainen ja sen keskellä on kaksipäinen kotka. Kaksipäisen kotkan rinnassa on Moskovan vaakuna, jossa Pyhä Yrjö ratsastaa valkoisella ratsulla ja surmaa lohikäärmeen. Venäjän keisarikunnan vaakunassa tausta oli kellertävä ja kaksipäisen kotkan kruunu oli huomattavasti suurempi. Kynsissään kotka pitää valtikkaa ja valtakunnanomenaa.

Vaakunan kaksipäinen kotka tuli käyttöön Venäjällä, kun tsaari Iivana III nai Bysantin keisarin Tuomas Palaiologosin tyttären Zoe Palaiologinan.

Pietari Suuri käyttöönotti 1710 vaakunan, jossa oli kaksipäinen kotka kruunu päässään. Vuonna 1726 vaakunan ulkoasua muutettiin siten, että kotkan siipiin lisättiin Venäjän eri osien omat vaakunat. Tämä vaakuna poistui käytöstä vuonna 1882, jolloin otettiin käyttöön vaakuna, jossa kaksipäisen kotkan tausta on kellertävä. Tämä vaakuna oli käytössä vuoteen 1917.

Vuonna 1917 Venäjän keisarikunnan hajottua muodostettiin Neuvosto-Venäjä, josta muodostui myöhemmin Neuvostoliiton Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta. Venäjän vaakuna uudistettiin täysin ja käyttöön tuli Neuvostoliiton vaakunaa muistuttava sirppi ja vasara -aiheinen vaakuna.

Neuvostoliiton hajottua otettiin vuonna 1992 käyttöön väliaikainen vaakuna, joka oli muutoin identtinen aiemman kanssa, mutta ylhäällä oleva neuvostotasavaltaan viittaava teksti oli muutettu muotoon Российская Федератсия (suom. Venäjän federaatio). Vuonna 1993 otettiin käyttöön nykyinen vaakuna, joka pohjautuu Venäjän keisarikunnan aikaiseen vaakunaan.

Kotkan kaksi päätä symboloivat valtakunnan ulottumista itään ja länteen. Kotkan päällä olevat kolme kruunua symboloivat Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikuntien liittämistä Venäjään. Vaihtoehtoisen teorian mukaan kruunut symbolovat rakkautta, uskoa ja toivoa.

Venäjän vaakunan kronologia

Päivämäärä	Selitys	Päivämäärä	Selitys
Rurikin dynastia (1283–1598)
1283 – 4. maaliskuuta 1303	Daniel I:n, Moskovan ruhtinas
4. maaliskuuta 1303 – 21. marraskuuta 1325	Juri, Moskovan ruhtinas. Moskovan ruhtinas vuosina 1303-1325 ja Vladimirin suuriruhtinas vuodesta 1317.	21. marraskuuta 1325 – 31. maaliskuuta 1340	Iivana I. Kalita, Moskovan ruhtinas.
31. maaliskuuta 1340 – 27. huhtikuuta 1353	Semjonin muotokuva, Moskovan suuriruhtinas.	27. huhtikuuta 1353 – 13. marraskuuta 1359	Iivana II. komea, Moskovan ruhtinas.
13. marraskuuta 1359 – 19. toukokuuta 1389	Dmitri Ivanovitš Donskoi, Venäjän Moskovan ruhtinaskunnan suuriruhtinas 1359–1389 ja Vladimirin suurruhtinas vuodesta 1363, ortodoksinen kirkko kanonisoi Dmitrin pyhien joukkoon kuuluvaksi vuonna 1988.	19. toukokuuta 1389 – 27. helmikuuta 1425	Vasili I:n, Moskova ruhtinas
27. helmikuuta 1425 – 27. maaliskuuta 1462	Vasili II. sokean, muotokuva. Moskovan ruhtinas.	5. huhtikuuta 1462 – 27. lokakuuta 1505	Iivana III. Suuren, vaakuna. Moskovan suuriruhtinas vuosina 1462–1505 ja ensimmäinen koko Venäjän hallitsija vuodesta 1478.
6. marraskuuta 1505 – 3. joulukuuta 1533	Vasili III:n vaakuna. Moskovan ruhtinas.	3. joulukuuta 1533 – 26. tammikuuta 1547 (tsaarititteli)	Iivana IV Julma:n sinetistä otettu vaakuna, vuosilta 1577–1578.
Rurikin dynastia (1547–1598)
16. tammikuuta 1547 – 28. maaliskuuta 1584 (jatkaa venäjän tsaarina)	Iivana IV julma:n vaakunasinetti (Rurikin dynastia)
28. maaliskuuta 1584 – 17. tammikuuta 1598	Fjodor I:n sinetistä otettu vaakuna (ristin kera), vuodelta 1589.	17. tammikuuta 1598 – 21. helmikuuta 1598	Irina Fjodorovna Godunova:n vaakuna (Fjodor I:n puoliso)
Godunov dynastia (1598– 1605)
21. helmikuuta 1598 – 23. huhtikuuta 1605	Boris Godunov:in vaakuna	23. huhtikuuta 1605 – 11. kesäkuuta 1605	Fjodor II:n vaakuna
Vale-Dimitrin suku
11. kesäkuuta 1605 – 17. toukokuuta 1606	Vale Dimitri I:n vaakunasinetti
10. heinäkuuta 1606 – 11. joulukuuta 1610	Vale Dimitri II:n vaakunasinetti	28. maaliskuuta 1611 – 18. toukokuuta 1612	Vale Dimitri III:n vaakunasinetti
Šuiskin suku (1606–1610)
19. toukokuuta 1606 – 19. heinäkuuta 1610 (4v 2kk)	Vasili Šuiski:n vaakuna. Suku on Romanovin vanhempaa haaraa.
Vaasan suku (1632–1648)
8. marraskuuta 1632 – 20. toukokuuta 1648 (15v 6kk)	Vladislav IV Vaasa:n vaakuna, (Vaasa suku), Puolan ja Liettuan kuningas.
Romanovien suku (1613–1721)
3. maaliskuuta 1613 – 23. heinäkuuta 1645 (32v 4kk)	Michele:n vaakuna.	23. heinäkuuta 1645 – 8. helmikuuta 1676 (30v 6kk)	Aleksi hiljaisen, vaakuna.
8. helmikuuta 1676 – 7. toukokuuta 1682 (6v 2kk)	Fjodor III:n vaakuna.	7. toukokuuta 1682 – 2. kesäkuuta 1682 (26pv)	Pietari I suuren vaakuna.
2. kesäkuuta 1682 – 8. helmikuuta 1696 (veljensä Pietari I:n kanssa) (13v 8kk)	Iivan Va:n vaakuna.	2. kesäkuuta 1682 – 8. helmikuuta 1696 (veljensä Ivan:an kanssa) (13v 8kk)	Pietari suuri I:n vaakuna, (saa nimen keisari Pietari).
Romanovien suku (1721–1917) (Myös Suomen suurruhtinaat 1809–1917 ja Puolan kuninkaat 1815–1917)
2. marraskuuta 1721 – 8. helmikuuta 1725 (3v 3kk)	Pietari I:n vaakuna.	8. helmikuuta 1725 – 17. toukokuuta 1727 (2v 3kk)	Katariina I:n vaakuna.
18. toukokuuta 1727 – 30. tammikuuta 1730 (2v 8kk)	Pietari II:n vaakuna.	30. tammikuuta 1730 – 28. lokakuuta 1740 (10v 8kk)	Anna I:n vaakuna.
28. lokakuuta 1740 – 6. joulukuuta 1741 (1v 1kk)	Iivana IV:n vaakuna.	6. joulukuuta 1741 5. tammikuuta 1762 (20v)	Elisabet I:n vaakuna.
5. tammikuuta 1762 – 9. heinäkuuta 1762 (6kk 4pv)	Pietari III:n vaakuna.	9. heinäkuuta 1762 – 17. marraskuuta 1796 (34v 4kk)	Katariina I:n vaakuna.
17. marraskuuta 1796 – 21. elokuuta 1799 (2v 9kk)	Paavali I:n vaakuna (Maltan ristillä).	23. maaliskuuta 1801 – 1. joulukuuta 1925 (24v 8kk)	Aleksanteri I:n vaakuna. (Suomen suuriruhtinas ja Puolan kuningas).
1. maaliskuuta 1825 – 2. maalikuuta 1855 (30v)	Nikolai I:n vaakuna.	2. maaliskuuta 1855 – 13. maaliskuuta 1881 (26v)	Aleksanteri II:n vaakuna.
13 maaliskuuta 1881 – 1 marraskuuta 1894 (13v 7kk)	Aleksanteri III:n vaakuna.	1. marraskuuta 1894 – 2. maaliskuuta 1917 (22v 4kk)	Nikolai II:n vaakuna. Keisarinvalta päättyi Helmikuun vallankumoukseen J:2 / G:14. maaliskuuta 1917, kello 14:00, mikä päätti samalla Venäjää yli 300 vuotta hallinneen Romanov-dynastian valtakauden.
1883 – 1917	Venäjän keisarikunnan pieni valtakunnanvaakuna. Edestä katsottuna kilvet vasemmalta ylhäältä alas: 1.Kazan, 2.Puola, 3.Chersonesus Thracica, ja 4. yhdistelmässä Kiovan, Vladimir ja Novgorodin vaakuna, oikealta ylhäältä alas: 1.Astrahan, 2.Siperian, 3.Georgian, 4.Suomen sekä 5.Holstein-Gottorpin (Romanov) hallitsijasuvun vaakuna, rykelmän keskelle sijoitettiin kulloinkin vallassa olleen keisarin hallitsijan vaakuna.^[2]	1883 – 1917	Venäjän keisarikunnan suuri valtakunnanvaakuna.^[3]^[2]
9. kesäkuuta 1815 – 5. marraskuuta 1916 (101v 4kk)	Puolan kuningaskunnan suuri vaakuna. Keisari Aleksanteri I nimesi itsensä Puolan kuninkaaksi 1815, Puola hajosi itsenäiseksi nukkevaltioksi 1916, Puolan hajottua tämän itsenäisyyttä ei tunnustettu kenenkään valtion toimesta.	5. tammikuuta 1809 – 6. joulukuuta 1917 (108v 11kk)	Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna. Keisari Aleksanteri I nimesi Suomen suuriruhtinaan tittelin Suomen sodan aikana, Venäjän Suomessa valtaamille maakunnille. jul:24. 12. 1808 / gerg:5. 1. 1809. Suomen suuriruhtinaskunnan aika päättyi Suomen itsenäistymiseen tasavallaksi 1917. (Suomen vaakuna)
5. tammikuuta 1809 – 6. joulukuuta 1917 (108v 11kk)	Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna, Suomen maakuntatunnuksilla.^[4] Edestä katsottuna kilvet vasemmalta ylhäältä alas: 1. Vaasan lääni, 2. Hämeenlinnan lääni, 3. Uudenmaan lääni, ja 4. Mikkelin lääni, oikealta ylhäältä alas: 1.Turun ja Porin lääni, 2. Viipurin lääni, 3. Kuopion lääni, ja 4. Oulun lääni. (Suomen vaakuna)
Venäjän tasavalta 1917–
1917 – 1918	Venäjän tasavallan vaakuna.
1918 – 1920	VSFNT:n vaakuna.	1919 – 1920	Venäjän valtion (Valkokaartin) vaakuna muinaiskirkkoslaavilaisin tekstein Сим побѣдиши (”Tämän avulla voitamme”).^lähde?
1920 – 1978	VSFNT:n vaakuna.	1978 – 1992	VSFNT:n vaakuna.
1992 – 1993	Venäjän federaation vaakuna.	Vuodesta 1993	Venäjän federaation vaakuna.^[1]