Lev Šiško
Lev Petrovitš Šiško (ven. Лев Петрович Шишко; 1872 – 1943 Lahti, Pietari)[1] oli venäläinen arkkitehti.
Šiško valmistui vuonna 1896 insinööri-instituutista. Hän oli 1900-luvun alussa Aleksanteri Nevskin luostarin arkkitehtina ja suunnitteli luostarille muun muassa uuden sakastin, asuntolan ja portteja. Hän suunnitteli useita rakennuksia myös Pietarin teknologiselle instituutille ja toimi sen rehtorina vuosina 1917–1920. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Šiško suunnitteli Pietariin useita kouluja ja asuintaloja. Eräs Ulitsa Pravdylle vuosina 1914–1916 valmistunut koulu sisälsi Venäjän ensimmäisen sisätiloissa sijaitsevan uima-altaan.[1] Helsinkiin Šiško suunnitteli kaksi vuonna 1913 valmistunutta rakennusta, Aleksanterin kimnaasin uusbarokkityylisen koulutalon (nyk. Luonnontieteellinen museo; toisena suunnittelijana Mihail Tšaiko) ja sittemmin puretun Rauhankappelin.[2]
Šiško jatkoi arkkitehdin uraansa Neuvostoliitossa ja saattoi muun muassa loppuun Venäjän tiedeakatemian kirjaston rakennustyöt Pietarin Vasilinsaarella. Hän osallistui myös Bolšoi Dom -virastotalon suunnitteluun ja suunnitteli tuotantolaitoksia Krasnoje znamja -tehtaalle. Šiško kuoli ilmapommituksessa Leningradin piirityksen aikana vuonna 1943.[1]
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Pietarin 2. kimnaasi -
Luonnontieteellinen museo, ent. Aleksanterin kimnaasi, Helsinki (1913).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c V. G. Isachenko: Shishko L. P. (1872-1943), architect (englanniksi) Saint Petersburg Encyclopaedia. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Vilhelm Helander: ”Venäläiset arkkitehdit Helsingissä”, Rakennustaiteen seuran jäsentiedote 3:2010, s. 55–56 Viitattu 17.5.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lev Šiško Wikimedia Commonsissa
