Lappajärvi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Lappajärven kunta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Samannimisistä järvistä ks. Lappajärvi (täsmennyssivu).
Lappajärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°13′05″N, 023°37′45″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Järviseudun seutukunta
Kuntanumero 403
Hallinnollinen keskus Lappajärven kirkonkylä
Perustettu 1865
Kuntaliitokset Lapuaan osa (1938)
Kokonaispinta-ala 523,73 km²
214:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 420,89 km²
– sisävesi 102,84 km²
Väkiluku 2 775
225:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 6,59 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,9 %
– 15–64-v. 50,3 %
– yli 64-v. 35,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 93,7 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 6,0 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Sami Alasara
Kunnanvaltuusto 19 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • KD
 • Kok.
 • SDP
11
5
1
1
1
lappajarvi.fi
Kunta on saanut nimensä järvestä, jonka rantaviivasta 124 kilometriä on kunnan alueella.
Yleisurheilukenttä Stadio Nissi.
Purolan kylää.
Lappajärven Kirkonkylää.

Lappajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan itäosassa Lappajärven pohjois- ja länsirannoilla ja saarissa.

Lappajärvellä asuu 2 775 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 523,73 km2, josta 102,84 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,59 asukasta/km2. Lappajärven rantaviivaa on kunnan alueella 124 kilometriä. Vapaa-ajan asuntoja Lappajärvellä on 1 020.

Lappajärven naapurikunnat ovat Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lapua, Veteli ja Vimpeli, joista Veteli kuuluu Keski-Pohjanmaahan ja muut Etelä-Pohjanmaahan.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärven synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnalle nimen antanut Lappajärvi sai alkunsa meteoriitin törmättyä nykyisen järven kohtaan[7].

Järveä pidettiin kauan muinaisen tulivuoren kraatterina[8], mutta dosentti Martti Lehtinen todisti vuonna 1976 väitöskirjallaan[8] sen syntyneen valtavan meteoriitin törmäyksen vaikutuksesta. Suurella nopeudella tapahtunut arviolta 1,5 kilometrin läpimittaisen kappaleen törmäys synnytti 22–23 kilometrin kokoisen kraatterin.

Meteoriitin törmäyksestä kertovat meteoriitin paineen ja kuumuuden vaikutuksesta sulaneet kivet. Lappajärveltä on löydetty niin sanottua impaktilasia, sueviittia, coesiittia[8] ja törmäyksen rikkomaa kiveä, breksiaa. Kärnäiitti on sulaneen ja rikkoutuneen kiven seosta, joka on jähmettynyt kiinteäksi.[9]

Liitukaudella noin 77,8 miljoonan vuoden ikäiseksi arvioitua meteoriittikraatteria[10] on kartoitettu muun muassa painovoimamittauksella. Koska Lappajärvi on niin vanha, törmäyskraatterin muoto ei Maan päällä ole niin selvä kuin esimerkiksi Etelä-Saksassa olevan Nördlinger Riesin.

Asutuksen muodostuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihminen saapui Lappajärven seudulle jo kivikaudella. Kivikautisia löytöjä on tehty muun muassa Nykälänniemeltä, Kärnänsaaresta, Koskelasta, Kuoppalasta, Keskisestä ja Mäkelästä. Myöhäisemmistä löydöistä on tärkein kirkonkylästä tavattu viikinkiajan solki. Keskiajalla kalaisa Lappajärvi houkutteli alueelle pääasiassa satakuntalaisia ja kyröläisiä eränkävijöitä.[11]

Pysyvästi alue asutettiin 1530-luvulla, jolloin seudulle asettui ruotsalaisia ja savolaisia. Lappajärven alueesta käytettiin tuolloin nimeä Savonkylä. 1500-luvun loppupuolella seudulle saapui lisää savolaisia.

Lappajärvi kuului aluksi Pietarsaaren seurakuntaan. Vuonna 1637 siitä muodostettiin kappeli ja itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1812. Lappajärven seurakuntaan kuuluivat kappeleina Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Soini, Vimpeli ja Lehtimäki. Ne itsenäistyivät kuitenkin 1800-luvun loppupuolella omiksi pitäjiksi.

Lappajärven ensimmäinen kirkko rakennettiin 1637. Se sai kuitenkin väistyä nykyisen kirkon tieltä 1765. Lappajärven huomattavampia kirkkoherroja oli Lapin tutkijana tunnettu Jakob Fellman, joka kehitti seudun maataloutta. Hän löysi muun muassa Vimpelin kalkkikivikaivokset. Elinkeinoista oli kaskitaloudella ja kalastuksella merkittävä asema. Maanviljelys alkoi kehittyä 1700-luvun lopulta lähtien, jolloin myös Lappajärven asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Seutu kuului myös Etelä-Pohjanmaan tärkeimpiin tervanpolttoalueisiin.[11]

Kunnallishallinnon muodostuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallishallinto Lappajärvellä alkoi 5. syyskuuta 1865.[12] Ensimmäinen kansakoulu Lappajärvellä oli Kauhajärven kylän koulu joka perustettiin vuonna 1872[13], toisena perustettiin Tarvolan kylän kansakoulu vuonna 1886.[14] Kirkonkylässä koulu alkoi 1888, Itäkylän Kuoppalassa 1900, Ollissa 1906, Itäkylän Rantakankaalla 1913, Karvalassa ja Kärnässä 1922.[13] Sairaala Lappajärvelle valmistui vuonna 1919.[15]

1920- ja 1930-luvuilla Lappajärven kunta ajoi tuloksettomasti hanketta Keski-Suomen poikkiradan saamiseksi Lappajärven kautta, luvaten muun muassa kaksi miljoonaa markkaa radan rakentamiskuluihin.[16][17] Vuonna 1938 Kauhajärven kylä liitettiin Lappajärvestä Lapuaan ja samassa kunnan väkiluku väheni 890 henkeä.[18][19] Lappajärven asukasluku oli suurimmillaan 1940-luvulla, jolloin asukkaita oli kunnassa n. 6700. Talvisodassa Lappajärveläiset sijoitettiin 15. pioneerikomppaniaan kannakselle ja jatkosodassa 1. pioneeripataljoonaan.[20][21] Talvi- ja jatkosodassa kaatui 107 lappajärveläistä ja Lapin sodassa kaksi.[22] Sotien jälkeen siirtoväkeä Lappajärvelle asutettiin vähän alle 200 henkeä.[23] 1950-luvulla väestö alkoi kuitenkin vähentyä. Vuoden 1957 alussa pienessä osakuntaliitoksessa Alajärven kuntaan liitettiin 37 asukkaan alue.[24] Pelkästään 1960–1975 kunnan asukasluku väheni 1 100 asukkaalla. Vuonna 1951 kunnassa aloitti mieskotiteollisuuskoulu jonka tiloihin perustettiin Lappajärven ammattikoulu vuonna 1965.[25] Lukio kunnassa alkoi vuonna 1962.[26] Helmikuussa 1965 kunnantalo tuhoutui tulipalossa, uusi kunnanvirasto valmistui vuonna 1968.[27] Vuonna 1965 Kirkonkylään tuli ensimmäinen päällystetty tie, samana vuonna myös valmistui nykyisen kantatie 68:n Itäkylän osuus.[28] Vuosina 1974–1988 Lappajärven, Vimpelin ja Evijärven kunnat muodostivat Järviseudun kansanterveystyön kuntainliiton terveydenhuoltopalveluiden järjestämiseksi ja kuntainliiton pääterveysasema valmistui Lappajärvelle vuonna 1987.[29][30][31][32] Kesällä 1985 järjestettiin ensimmäiset Lappajärven musiikkipäivät, joiden pääjärjestäjänä Lappajärven kunta toimi kahtena ensimmäisenä vuonna. Syksyllä 1989 Nykälänniemeen valmistui parin vuosikymmenen suunnittelujen jälkeen kylpylä Kivitippu joka lopulta siirtyi kunnan osittaiseen omistukseen vuonna 2017.[33][34] Vuonna 1995 kunta myi kuntalaisten vastustuksesta huolimatta omistamansa kunnallisen sähköyhtiö Lappajärven Sähkö Oy:n Lapuan Sähkölle.[35][36]

Väestön väheneminen pysähtyi 1970-luvun jälkipuoliskolla ja väkiluku vakiintui vähäksi aikaan noin 4 500. Kunnan asukasluku alkoi jälleen 1990-luvulla laskemaan, vuoteen 2011 mennessä kunnassa oli 3 432 asukasta.[11]

Vuosina 2007–2018 Lappajärven perusterveydenhuolto hoidettiin kuntayhtymällä Evijärven ja Kauhavan kanssa.[37] Vuosina 2019–2022 Lappajärvi hoiti sosiaali- ja terveyspalvelut Vimpelin ja Alajärven kanssa.[38]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärvi sijaitsee Etelä-Pohjanmaan järvialueella maakunnan suurimman järven, Lappajärven länsi- ja pohjoisrannoilla. Kunnan pohjois- ja itäosissa maisemaa hallitsevat kallioiset ja moreenipeitteiset mäet, länsi- ja eteläosissa laajat suot.[11]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallioperä on pääasiassa gneissiä ja graniittia. Kallioperän erikoisuutena ovat meteoriittiräjähdyskraattereille ominaiset kivilajit. Yleisin maalaji on moreeni. Lappajärven pohjoispään ympärillä on noin parin kilometrin laajuinen hiesu- ja hiekkavyöhyke, joka jatkuu Ähtävänjoen laaksoa pitkin pohjoiseen. Kivennäismaalajit ovat laajalti turpeen peitossa.

Pinnanmuodoiltaan kunta on pääasiassa kankaremaata. Maisemat ovat vaihtelevimmat Lappajärven pohjois- ja koillispuolella, missä on runsaasti tasaisesta suomaastosta kohoavia mäkiä. Kunnan länsi- ja eteläosat ovat sen sijaan tasaisempia.

Kunnan korkein kohta on Övermarkin kylän Vanhavuori.[11]

Lappajärven pinta-ala on 140 km2. Pohjoisessa järveen pistää leveä niemi, jonka jatkona on Kärnänsalmen erottama Kärnänsaari. Lappajärveä on säännöstelty vuodesta 1961. Paikkakuntalaiset ovat arvostelleet säännöstelyä, sillä vedenpinnan ollessa alimmillaan rantaviiva voi vetäytyä jopa sata metriä. Asukkaat rakensivat 1979 vastalauseena ns. kansanpadon Ähtävänjokeen, jota pitkin järvi laskee Pohjanlahteen. Kunnasta löytyy myös muutamia pienempiä järviä kuten Pihlajalampi Itäkylän reunalla, Valkeisjärvi Lamminkylän lähellä ja Mustalampi.

Järvessä on arvokas muikkukanta.[11]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itäkylä, Karvala, Kirkonkylä, Nissi, Kuoppala, Kärnä, Karhusaari, Luomala, Lamminkylä, Söyrinki, Savonkylä, Purola, Övermark ja Tarvola.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Lappajärvellä oli 3 140 asukasta, joista 1 672 asui taajamassa, 1 451 haja-asutusalueilla ja 17:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lappajärven taajama-aste on 53,5 %.[39] Kunnassa on vain yksi taajama, Lappajärven kirkonkylä.[40]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Lappajärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 520
1985
  
 4 582
1990
  
 4 505
1995
  
 4 380
2000
  
 4 051
2005
  
 3 670
2010
  
 3 440
2015
  
 3 215
2020
  
 2 986
Lähde: Tilastokeskus.[41]

Kieli ja etnisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärven väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 93,7 prosenttia, ruotsinkielisiä 0,4 prosenttia ja vieraskielisiä 6,0 prosenttia.[42] Lappajärvellä asui vuoden 2023 lopussa 142 ulkomaan kansalaista, mikä on 5,1 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on venäläiset, joita asuu Lappajärvellä 74 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (28).[43]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2023 aluejaon mukaan Lappajärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lappajärven alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[44]

Kirkon herätysliikkeistä Lappajärvellä toimii ainakin vanhoillislestadiolaisuus, jolla on Lappajärvellä Rauhanyhdistys[45] sekä viidesläisyys. Vanhoillislestadiolaisten rauhanyhdistykseen kuului vuonna 2023 yhteensä 60 jäsentä.[46]

Helluntaiherätyksellä on Lappajärvellä Lappajärven helluntaiseurakunta[47]. Paikkakunnalla on lisäksi toiminut Veli Saarikallen perustama Sana ja ylistys -seurakunta, mutta sen toiminnan painopiste on nyttemmin siirtynyt Helsinkiin.[48]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Lappajärven kunnan nykyisellä alueella.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärven työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[42]

  Alkutuotanto (15.6%)
  Jalostus (20.6%)
  Palvelusektori (62.5%)
  Muut sektorit (1.3%)

Talousalueena Lappajärvi kuuluu Järviseudun seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 36 671 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 42. suurin.[49]

Lappajärvellä oli vuonna 2022 yhteensä 814 työpaikkaa ja kaupungissa asui 973 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 59,2 prosenttia. Lappajärven työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 62,5 prosenttia, jalostuksen 20,6 prosenttia ja alkutuotannon 15,6 prosenttia.[42]

Lappajärven työpaikkaomavaraisuus on 83,7 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 74,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,0 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Lappajärvellä on 189,8 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[42]

Yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Höltin Minkki, HK-Turkis ja liikkeenjohdon konsultointiyritys Eko-Kvintti Oy.[50]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään kunnassa toimii yhteiskoulu Kirkonkylässä ja yksi kyläkoulu Karvalassa Länsirannan koulu. Toisen asteen koulutusta tarjoaa Lappajärven Geolukio ja ammatillista opetusta Järviseudun ammatti-instituutti ja samoissa tiloissa Koulutuskeskus Sedu lähihoitajakoulutusta. [51]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärven Halkosaaressa sijaitsee kesäteatteri ja tanssilava, jotka ovat kesäisin käytössä. Kirkonkylässä järjestetään myös vuosittain heinäkuussa Lappajärven markkinat. Kylpylä Kivitipussa järjestetään syksyisin pelimannitapahtuma Lokakuun Loiskeet.

Lappajärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla muikkusoppa.[52]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Lappajärven murre kuuluu Keuruun-Evijärven välimurteisiin, jotka ovat savolaismurteiden ryhmä Etelä-Pohjanmaan murteen itäpuolella ja ovat yhdistäneet länsi- ja itäsuomalaisia murreominaisuuksia siten, että ovat tulleet lähelle suomen yleiskieltä.

Lappajärven murre ja muut Keuruun-Evijärven välimurteet muistuttavat suomen yleiskieltä muun muassa diftongien ääntämisessä siten, että ne diftongit, jotka ääntyvät yleiskielessä länsisuomalaisittain, äännetään läntisittäin ja ne diftongit, jotka ääntyvät yleiskielessä itäsuomalaisittain, äännetään itäsuomalaisittain. Läntisittäin äännetään esimerkiksi poika, sauna, täysi eikä itäisittäin poeka, saona, täösi. Itäisittäin äännetään puolestaan Suomi, työmies, sielu eikä läntisittäin Suami, tyämiäs, sialu.

Lappajärven murteessa on eteläpohjalaisia vaikutteita varsinkin sävelkulussa. Vaikka vaikutteita on läntisissä kylissä enemmän kuin itäisissä, on Lappajärven ja Kauhavan välillä todella jyrkkä murreraja.

Järviseudulla ei esiinny yleisgeminaatiota, joka on tyypillinen, joskin nuori ilmiö lähes kaikissa muissa savolaismurteissa.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonkylässä sijaitsee yleisurheilukenttä Stadio Nissi jonka yhteydessä on myös frisbeegolfrata. Pesäpallossa Lappajärven Veikot pelaa naisten Ykköspesistä ja kotiottelunsa se pelaa Veikkolan pesäpallostadionilla.

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärven kunnanjohtaja vuodesta 2019 on Sami Alasara.[53] Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[54] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK PS KD KOK SDP Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2017 1 096 61,7 185 10,4 227 12,8 107 9,4 162 9,1 48,9
2021 811 54,9 349 23,6 133 9,0 114 7,7 70 4,7 31,3

Tunnettuja lappajärveläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lappajärvellä järjestetty Tulivuorirock (1971–1988, 2007–2016) oli vanhimpia suomalaisia rockfestivaaleja.
  • Lappajärvi-järven kärnäiitti-kiveä löytyy maailmasta ainoastaan kyseisestä järvestä ja sen ympäristöstä. Kivi on nimetty järven suurimman saaren, Kärnän mukaan.
  • 2. toukokuuta 1979 nousi Lappajärvi ja lappajärveläiset julkisuuteen yhtenä ensimmäisistä kansalaistottelemattomuuden airuista: voimalaitoksen vesitarpeen vuoksi oli järven vedenpinta juoksutettu käsittämättömän matalalle. Isännät tukkivat Lappajärven patokapinassa traktoreillaan tuomillaan kivillä Ähtävänjoen suuaukon.[61]
  • Timo Kotipelto ja hänen kokoamansa Lappajärven kuoro voitti kevättalvella 2009 tuotetun ja televisioidun Nelosen Kuorosota-ohjelman. Näin he toivat neljänkymmenentuhannen euron arvoisen voittopotin Lappajärvelle. Voittopotti lahjoitettiin kunnalle nuorten musiikkitoimintojen tukemiseen.[62][63]
  • Kunnan tunnuslauseena toimii ”Pala taivasta”. [64]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Lappajärvi Oikeusministeriö. Viitattu 16.6.2021.
  7. ↑ Tulipalloja taivaalla, Heikki Oja, Ursa 1978, s. 151
  8. ↑ a b c Oja 1978, s. 151
  9. ↑ Somerikko.net − Lappajärven törmäyskraatteri
  10. ↑ A new U-Pb age for shock-recrystallised zircon from the Lappajärvi impact crater, Finland, and implications for the accurate dating of impact events Kenny G. & Schmieder M. (2019) Geochimica et Cosmochimica Acta, vol. 245, p. 479–494.
  11. ↑ a b c d e f Ari Öysti: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 134-135. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  12. ↑ https://web.archive.org/web/20160912140755/http://www.lappajarvi.fi/tietoalappajarvesta_kunnanhistoria.php Lappajärvi.fi – Kunnan historia (suomeksi)
  13. ↑ a b Lappajärven Kauhajärvellä alkoi kansakoulu 57 vuotta sitten. Ilkka, 17.9.1929, nro 215, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.10.2018.
  14. ↑ Tarvolan Kylä: Historia
  15. ↑ Järviseudun historia 2, s. 527. Määritä julkaisija! ISBN 951-99438-6-2
  16. ↑ Rautatie-ehdotus Vaasa-Härmä-Lappajärvi. Ilkka, 13.6.1927, nro 133, s. 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.6.2021.
  17. ↑ Lilja, Pekka: Lappajärven ja isänmaan palveluksessa : Väinö Sakari Liljan elämäntyö, s. 193. Määritä julkaisija! ISBN 978-952-99099-7-1
  18. ↑ http://www.kolumbus.fi/~w480850/provinssit/
  19. ↑ Suomen virallinen tilasto: Väestotilastoa 97, väestönmuutokset vuosina 1936-1940, sivu 2, doria.fi
  20. ↑ Järviseudun historia 2, s. 611. Määritä julkaisija! ISBN 951-99438-6-2
  21. ↑ Järviseudun Historia 2, s. 621. Määritä julkaisija! ISBN 951-99438-6-2
  22. ↑ Järviseudun historia 2, s. 627–628. Määritä julkaisija! ISBN 951-99438-6-2
  23. ↑ Järviseudun historia 2, s. 29. Määritä julkaisija! ISBN 951-99438-6-2
  24. ↑ Doria.fi − Katsaus väestönmuutoksiin vuosina 1951–65 (PDF:n sivu 46)
  25. ↑ Ennen ammattikoulua oli mieskotiteollisuuskoulu Järviseudun Sanomat. 27.3.2015. Viitattu 24.10.2018.
  26. ↑ Lappajärven Lukion vanhat nettisivut (arkistoitu)
  27. ↑ Lappajärvi 150 vuotta, s. 25. Määritä julkaisija! ISBN 978-951-97319-3-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 25.10.2018).
  28. ↑ Doria.fi − Vaasan tiepiirin tienpäällystämisen historia vuodet 1937-1989 (sivu 24)
  29. ↑ Järviseudun kansanterveystyön kuntainliitto järjestäytyi. Järviseudun Sanomat, 3.1.1974, nro 1, s. 1.
  30. ↑ Järviseudun kansanterveystyön kuntainliiton liittovaltuusto kokousti. Järviseudun Sanomat, 1.8.1974, nro 31, s. 1.
  31. ↑ RK: Ruokola Lappajärvellä terveyskeskuksen avajaisissa. Pohjalainen, 8.8.1987.
  32. ↑ Kansanterveystyön sopimukset allekirjoitettiin. Järviseudun Sanomat, 5.1.1989, nro 1, s. 4.
  33. ↑ Kivitippu avattiin: Ihminen ihmisenä on tärkeintä. Järviseudun Sanomat, 7.12.1989, nro 49, s. 6.
  34. ↑ Kauppakirjat Kivitipusta allekirjoitettiin. Järviseudun Sanomat, 25.1.2017, nro 4, s. 3.
  35. ↑ Lappajärven Sähkö Oy:n kauppakirja allekirjoitettu. Järviseudun Sanomat, 6.7.1995, nro 27, s. 4.
  36. ↑ Kansalaiset äänestivät Lappajärven Sähkölaitoksen myyntiä vastaan. Järviseudun Sanomat, 20.1.1994, nro 42, s. 4.
  37. ↑ Kuntayhtymä kaksineuvoinen − perusterveydenhuollon osaaja. Järviseudun Sanomat, 3.1.2007, nro 1, s. 4.
  38. ↑ Lappajärvi otetaan ilolla vastaan Järvi-Pohjanmaan perusturvaan torstai-lehti.fi. 27.12.2018. Arkistoitu 27.12.2018. Viitattu 8.1.2019.
  39. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  40. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  41. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 12.1.2018.
  42. ↑ a b c d Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 10.12.2024.
  43. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.
  44. ↑ Suomen ortodoksinen kirkko − Vaasan ortodoksinen seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  45. ↑ Lappajärven Rauhanyhdistys Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK). Arkistoitu 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  46. ↑ Järjestävät rauhanyhdistykset Kauhavan suviseurat 2023 . Arkistoitu 5.11.2023. Viitattu 5.11.2023.
  47. ↑ Lappajärven helluntaiseurakunta Lappajärven Helluntaiseurakunta. Viitattu 25.10.2018.
  48. ↑ Sana ja Ylistys sana ja Ylistys -seurakunta. Arkistoitu 28.10.2013. Viitattu 2.3.2014.
  49. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.
  50. ↑ Alueen Lappajärvi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 10.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  51. ↑ Varhaiskasvatus ja koulutus lappajarvi.fi. Lappajärven kunta. Viitattu 6.10.2023.
  52. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 150. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  53. ↑ Sipoolainen yrittäjä Sami Alasara Lappajärven kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 2019. Arkistoitu 18.6.2019. Viitattu 6.9.2019.
  54. ↑ https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/10/municipalities/403
  55. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  56. ↑ Olympiavoittaja, muuta Ilmajoelle. Ilkka, 5.11.2016, nro 302, s. 34. Seinäjoki: I-Mediat Oy.
  57. ↑ Lappajärveläiset vierailivat ystävyyskunnassaan Ruotsissa. Järviseudun Sanomat, 9.10.1975, nro 41, s. 4. Lappajärvi: Järviseutu-seura.
  58. ↑ Lappajärvellä vieraita kummikunnasta. Järviseudun Sanomat, 22.2.1990, nro 8, s. 16. Lappajärvi: Järviseutu-seura.
  59. ↑ Apua Pudozin alueelle Järviseudulta. Järviseudun Sanomat, 6.2.1992, nro 6, s. 5. Lappajärvi: Järviseutu-seura.
  60. ↑ Lappajärveltä avustusta Venäjälle ilkka.fi. 8.7.2009. Arkistoitu 20.10.2014. Viitattu 31.3.2023.
  61. ↑ Väinö Kaarlelan laaja kuvitettu artikkeli järven historiasta. (luettu 7.4.2008). [1], Antti Tuurin dokumenttiteos patokapinasta: Kertomus järvestä. 1981
  62. ↑ Lappajärvi hyötyy Kuorosodasta yle.fi. 27.2.2009. Yleisradio. Arkistoitu 22.10.2017.
  63. ↑ Timo Kotipellon kuoro voitti kuorosodan iltalehti.fi. 1.3.2009. Arkistoitu 2.3.2009.
  64. ↑ Lappajärvi sai uuden logon ja sloganin. Järviseudun Sanomat, 24.6.2021, nro 25, s. 5. Lappajärvi: Järviseudun Mediatalo Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.9.2021. Arkistoitu 24.6.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lappajärvi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lappajärvi&oldid=22897958”