Toivo Kärnä
| Toivo Kärnä | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. tammikuuta 1895 Lappajärvi |
| Kuollut | 10. heinäkuuta 1941 (46 vuotta) |
| Jääkäri | |
| Korkein sotilasarvo | jääkärikapteeni |
Toivo Kärnä (8. tammikuuta 1895 Lappajärvi – 10. heinäkuuta 1941) oli suomalainen jääkärikapteeni ja Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin kapteeni Kaarnan todennäköinen esikuva[1].
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kärnän vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Kärnä ja Maria Luoma. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Lilja Maria Aholan kanssa. Kärnä kävi kansakoulun ja Haminan Taistelukoulun vuonna 1918 sekä Reservin upseerikoulun vuonna 1926 ja kaasunsuojelukurssin vuonna 1927.[2][3]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärnä työskenteli maanviljelijänä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 7. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän osallistui vuonna 1917 Polangenissa järjestetyille erikoiskursseille (pommarikurssi).[2][3]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kärnä saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana varavääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi 4. Jääkärirykmentin 11. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Viipurissa.[2][3]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kärnä palveli sisällissodan jälkeen aluksi samassa joukko-osastossa 3. komppanian koulutusaliupseerina, kunnes hänet siirrettiin samoihin tehtäviin Kaartin jääkäripataljoonan 3. komppaniaan. Vielä vuoden 1918 puolella hänet komennettiin Sortavalan Rajavartioryhmän 3. pataljoonaan, missä hän palveli kunnes vuonna 1920 hänet siirrettiin takaisin Kaartin jääkäripataljoonan 3. komppaniaan. Vuonna 1921 hänet siirrettiin komppanianvääpeliksi Suomen Valkoisen kaartin 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin vielä samana vuonna koulutusaliupseeriksi Porin rykmentin 1. konekiväärikomppaniaan, missä hän palveli vuoteen 1923 saakka, jolloin hänet siirrettiin rajavartiolaitoksen palvelukseen ja sijoitettiin aluksi komppanianvääpeliksi ja myöhemmin nuoremmaksi upseeriksi Joensuun Rajavartiostoon. Tässä toimessa hän oli aina vuoteen 1937 saakka tehden sinä aikana useasti myös komppanianpäällikön viransijaisuuksia. Vakinaisesta palveluksesta Kärnä erosi vuonna 1937 ja siirtyi vakuutusasiamieheksi Vakuutusyhtiö Suomen palvelukseen ollen vakuutusyhtiön palveluksessa talvisodan kynnykselle saakka.[2][3]
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisotaan Kärnä osallistui komppanianpäällikkönä Erillinen Pataljoona 23:ssa ja myöhemmin saman pataljoonan komentajana osallistuen taisteluihin Valamossa ja Mantsinsaaressa. Välirauhan aikana hän palveli edelleen samassa joukossa, kunnes hänet siirrettiin tuttuun ympäristöön Joensuun Rajavartiostoon, mutta siirrettiin myöhemmin komppanianpäälliköksi 10. prikaatiin. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin komppanianpäälliköksi Jalkaväkirykmentti 29:n I pataljoonan 1. Konekiväärikomppaniaan, missä joukossa hän haavoittui 9. heinäkuuta 1941 Tsiipakassa[1] ja menehtyi saamiinsa vammoihin seuraavana päivänä. Kärnä haudattiin Joensuun sankarihautaan.[3]
Luottamustoimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kärnä toimi Pohjois-Karjalan ampujapiirin johtokunnan jäsenenä vuosina 1930–1931 ja Joensuun Rajavartioston upseerien kunnianeuvoston varajäsenenä vuonna 1930.[2][3]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
      |
|
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viljam Pylkäs, Antti Rokan esikuva
- Kauko Rummukainen, Rahikaisen esikuva
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.