Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma
Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma on vuonna 1915 valmistunut Eliel Saarisen laatima suunnitelma Munkkiniemen ja Haagan alueiden kaupunkirakenneratkaisuksi.[1] Se liittyy suurempaan Suur-Helsinkiä käsittelevään luonnostelmaan, jonka pohjalta Saarinen ja Bertel Jung myöhemmin laativat Pro Helsingfors -suunnitelman.[2] Suunnitelman tilasi M. G. Stenius Oy omistamilleen laajoille maa-alueille Helsingin maalaiskunnassa alueella, josta myöhemmin erotettiin Huopalahden kunta ja Haagan kauppala.[3]
Suunnitelma on kokonaisratkaisu ja käsittää liikennesuunnittelun, asemakaavan, yksittäisiä rakennuksia ja puistoja. Saarinen suunnitteli alueelle puistokatuja, aukioita ja julkisia palveluita.[3] Keskeiset osatekijät olivat Iso Puistotie (nyk. Munkkiniemen puistotie), Keskus-Puistotie (nyk. Huopalahdentie ja osa Eliel Saarisentietä), Laajalahdentie, Keskusaukea, -istutukset ja -vuori, Allasaukea; Tervaympyrä, Pitkäniitynpuisto, Länsiympyrä, -istutukset ja puistotie, Hagapuisto ja -kiertotie lähde? sekä Laajalahdenlinna -niminen suuri kerrostalo. Munkkiniemeen hän suunnitteli myöhemmin Kalevalatalon (1921).
Eliel Saarinen oli toteuttanut suuren suunnitelman yksityisen kiinteistösijoittajan pyynnöstä. Taloja ei ollut tarkoitus rakentaa vuodessa tai kahdessa, vaan kaupunginosa olisi täydentynyt vuosikymmenten aikana.[1] Munkkiniemi-Haaga suunnitelma jäi ajatuksen tasolle eikä se toteutunut. Yhtenä syynä oli ensimmäinen maailmasota, joka pysäytti suuret hankkeet ja investoinnit.[3]
Suunnitelmasta on toteutettu vain pieniä osia. Vanhan Munkkiniemen katuverkko on pääosin tämän suunnitelman mukainen, ja paikoitellen Etelä-Haagassakin kadut on rakennettu sen mukaisille paikoille, mutta kummassakin osa suunnitelluista rakennusalueista on myöhemmin päätetty jättää puistoiksi. Vihdintien varren suuri liikenneympyrä sijaitsee Eliel Saarisen suunnitelmaan kuuluneen pyöreän aukion paikalla, josta leveät kadut olisivat johtaneet säteittäisesti eri suuntiin. Sitä vastoin suunnitelman alueeseen niin ikään kuuluneet, mutta vasta 1950-luvulla tai myöhemmin rakennetut alueet kuten Munkkivuori, Niemenmäki ja Pohjois-Haaga eivät nykyisellään edes katuverkon osalta lainkaan muistuta Eliel Saarisen suunnitelmia.[2][3]
Maankäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eliel Saarinen jaotteli maan käytön neljään luokkaan: julkisiin rakennuksiin, asuinrakennuksiin, puistoihin ja teollisuusalueeseen. Alueiden jakauma suunnitelmassa oli seuraava: huvila-alueet 14,2 %, terassiasunnot 13,4 %, 3–6 -kerroksiset asuinrakennukset 26,7 %, julkiset rakennukset 3,0 %, teollisuusalueet 4,2 %, viheralueet 10,1 %, kadut ja muut päällystetyt alueet 28,4 %.[2]
Saarinen ajatteli yläluokan asuvan Laajalahden rantamilla, keskiluokan alueen pohjoisosassa ja työväen lännessä ja suunnitteli rakennuksia alueille tämän mukaan.[3] Hän tutki Helsingin sen hetkistä rakennustehokkuutta ja suunnitteli tehokkaamman ratkaisun. Kanta-Helsingissä tonteista oli rakennettu 51,9 %, mutta lattiapintaa tonttineliömetriä kohden tuli 2,20 m². Omassa suunnitelmassaan hän rakensi tontista 37,4 % mutta sai lattia-alaa tonttineliömetriä kohden 3,23 m².lähde?
Muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin kaupunginmuseon perusnäyttelyssä Horisontissa Helsinki on esillä noin kolmimetrinen pienoismalli Saarisen suunnittelemasta Munkkiniemi–Haaga-asemakaavasta.[4][5]
Vuonna 2017 Helsingin kaupunki julkaisi Munkkiniemi–Haaga-suunnitelman kolmiulotteisen virtuaalimallinnuksen.[6][7][8]
Kuvia pienoismallista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Länsiympyrä -
"Keskivuori" nykyisen Munkkivuoren paikalla -
Keskus-Puistotie -
Asutusta Munkkiniemen kohdalla -
Iso Puistotie -
Haagan kirkonmäki
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hausen, Mikkola, Amberg & Valto: Eliel Saarinen Projects 1896-1923, Otava 1990.
- Helsingin kaupunki, Kaupunginmuseo[vanhentunut linkki]
- Takala, Sami: Eliel Saarisen suuri suunnitelma (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 5.8.2021. Viitattu 28.4.2023.
- Hautamäki, Ranja: Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga -suunnitelma. Kaupunkisuunnittelun historian harjoitustyö, TKK / YKS 1994.
- Sundman, Mikael: Munkkiniemen ja Haagan asemakaava 1915 (Arkistoitu – Internet Archive). Yhdyskuntasuunnittelun Seura Ry.
- Kankare, Juho: Ihanteiden ja luokka-ajattelun rakentama. Työväenluokan yhteiskunnallinen asema Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmassa. Pro gradu -tutkielma Suomen historia. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Humanistinen tiedekunta. Turun yliopisto 2022. URN:NBN:fi-fe2022042931621
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Maailmankuulu Eliel Saarinen piirsi Helsinkiin pienen Pietarin – Tältä Munkkiniemi ja Haaga olisivat näyttäneet Yle Uutiset. 1.6.2017. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ a b c Kaupunkisuunnitelma Opetushallitus. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ a b c d e Kaupunkisuunnittelu | Jos Eliel Saarisen suuri suunnitelma olisi toteutunut, Helsingin keskustan länsipuolella kuhisisi pariisilaishenkinen suurkaupunki – Tältä se näyttäisi Helsingin Sanomat. 5.8.2021. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ Koivuranta, Esa: Maailmankuulu Eliel Saarinen piirsi Helsinkiin pienen Pietarin – Tältä Munkkiniemi ja Haaga olisivat näyttäneet Yle Uutiset. 1.6.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 27.5.2020.
- ↑ https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/yleistietoa-helsingista/Helsinki-3d/katsele-malleja/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Helsinki 3D Helsingin kaupunki. 18.1.2023. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Saarinen Helsinki - Cesium 3D Tiles generated from Bentley ContextCapture Helsingin kaupunki. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Munkkiniemi-Haaga 1915 -suunnitelma (Youtube) youtube.com. 17.4.2018. Viitattu 28.8.2024.