Kirkkojärvi-Mahnalanselkä
| Kirkkojärvi-Mahnalanselkä | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Hämeenkyrö, Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Mahnalanselän alue (35.51) |
| Laskujoki | Siuronkoski [1] |
| Järvinumero | 35.511.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 60,6 m [1] |
| Rantaviiva | 84,5587 km [2] |
| Pinta-ala | 19,5444 km² [2] |
| Tilavuus | 0,094059 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,81 m [2] |
| Suurin syvyys | 25,58 m [2] |
 Kirkkojärvi-Mahnalanselkä |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kirkkojärvi-Mahnalanselkä [1] eli Mahnalanselkä-Kirkkojärvi [2] on Pirkanmaalla Hämeenkyrössä ja Nokialla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Mahnalanselän lähialueeseen ja joka on sen pääjärvi. Järvi tunnetaan monilla nimillä, koska sillä on pitkä muoto ja sillä on useita nimettyjä järvialtaita. Toisinaan sitä kutsutaan pelkästään Mahnalanseläksi, mutta kutakin järviallasta kutsutaan myös niiden omilla nimillään. Järvialtaista suurin on Mahnalansekä ja toiseksi suurin on Kirkkojärvi. Muut järvialtaat ovat Kallioistenselkä ja Jokisjärvi eli Jokistenjärvi. Järvet muodostavat Ikaalisten reitistä sen osan, jota kutsutaan Siuron reitiksi.[2][1][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvien ketju on 20 kilometriä pitkä ja 4,9 kilometriä leveä Mahnalanselän kohdalla. Se on yleensä kapea muodoltaan, mutta Mahnalanselän kohdalla se levenee usean kilometrin levyiseksi. Järven kokonaispinta-ala on 1 954 hehtaaria. Järviketju alkaa Kirkkojärvestä, johon Pappilanjoki laskee Hämeenkyrön keskustan läpi pohjoisesta. Järvi kapenee, mutta aukeaa Laitilansalmessa Kalliostenselälle, joka purkautuu Arostensalmesta Mahnalanselälle. Nokian kaupungin rajalla järvi kapenee Jokisjärveksi, joka jatkuu kapeana Siuronkoskelle saakka.[2][1]
Järvialueella on 21 saarta, joiden yhteispinta-ala on 10,9 hehtaaria ja yhteinen rantaviiva 4,41 kilometriä pitkä. Yli hehtaarin kokoisia saaria on kaksi, ja alle aarin kokoisia kolme. Muut 16 saarta ovat pinta-alaltaan aarin ja hehtaarin väliltä.[2]
Kirkkojärvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkkojärvi on 4,5 kilometriä pitkä, 3,3 kilometriä leveä [1] ja sen pinta-ala on 335 hehtaaria (lyh. ha) [4]. Järven muoto on kuitenkin pitkän muotoinen ja siinä on lahtia, joten sen yleisvaikutelma on kapea. Järvialtaan syvin kohta sijaitsee sen eteläpäässä, jossa on 16 metriä syvää.[4]
Kirkkojärveen laskevat myös Prentinjoki, Turkilanjärvenoja ja Savioja. Kalalahti on erotettu Kirkkojärvestä valtatien 3 pengeryksellä. Turkilanjärvenojan vedet purkautuvat Kirkkojärveen valtatien sillan alitse. Kirkkojärvi on aivan saareton.[1]
Kirkkojärven vesi on hyvin rehevää ja loppukesästä happi loppuu järven pohjasta kokonaan.[5] Kaakkoisrannat ovat pohjavesialuetta.[6]
Kalmbergin kartastossa järvellä oli nykyinen nimi.[7]
Kallioistenselkä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kallioistenselkä on 5,8 kilometriä pitkä, 2,0 kilometriä leveä [1] ja sen pinta-ala on 309 ha [4]. Järvialtaan syvin kohta sijaitsee Rajalanvuoren edessä ja siellä on 17,5 metriä syvää.[4] Järven ainoa saari on pieni Arvensaari. Telilahti on suurehko lahti ja se työntyy länteen Kierikkalan kylän kohdalla Harjulanvuoren pohjoispuolitse. Siihen laskee Myllyoja. Taivallahti on lähes yhtä suuri lahti, mutta se on matalana ruhottunut. Kun Kallioistenselkä kapenee Arostensalmeksi, työntyy siitä itään kuusi metriä syvä Korvurinlahti. Heinoonjoki laskee järveen sen vastarannalla.[1]
Järviallas ei ole täällä niin rehevä kuin Kirkkojärvi, mutta veden laatu on muuten samanlainen siellä.[5] Järven koillisrannat ovat pohjavesialuetta.[6]
Kalmbergin kartassa järven nimi kirjoitettiin Alanenella Kalliois Selkä [7] ja samanaikaisessa Hämeenkyrön pitäjänkartassa Teilijärven ja Arostensalmen välistä osaa kutsuttiin nimellä Vähäjärvi.[8]
Mahnalanselkä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mahnalanselkä on 5,8 kilometriä pitkä, 4,9 kilometriä leveä [1] ja sen pinta-ala on 1 117 ha. Sen syvin kohta sijaitsee Purimonsalmen edustalla Enonselän kohdalla ja se on noin 25,5 metriä syvä.[4] Enonselästä itään aukeaa saarien taakse Mahnalanselkä, joka on noin kolme kilometriä pitkä ja 1,7 kilometriä leve. Sen keskellä sijaitsee puoli kilometriä pitkä Lammassaari. Muita saaria ovat Leppiäinen, Selkäsaari, Markensaari, Pukalussaari, Kalliosaari ja Suolasaari. Sen perällä yhdystien 2623 takana sijaitsee Miharinlammi, johon laskevat Ruonajoki ja Lavajärven valuma-alueen (35.59) laskujoki Muotialanjoki.[5] Enonselästä aukeaa etelään Alhonselkä, jonka keskellä sijaitsee Iso Tahkosaari. Alhonselältä länteen työntyy kilometrin pitkä ja kapea lahti Pohjanlahti. Siihen laskee Juojärvenoja ja Syväoja. Pohjanlahden vieressä on Santalahti. Itään työntyvään Pajulahteen laskee Pajuoja. Pukinniemen ja Käkisaaren välistä jatkuu etelään salmi, jota kutsutaan Jokisjärveksi.[1]
Vanhoissa Rekognosointikartoissa vuosilta 1776−1805 on järven nimi kirjoitettu Wania iärvi. Kalmbergin kartassa sillä oli nykyinen nimi.[7][9]
Jokisjärvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokisjärvi eli myös Jokistenjärvi [10] on 5,1 kilometriä pitkä, pisimmällään 0,6 kilometriä leveä [1] ja sen pinta-ala on 191 ha [4]. Järvialtaan syvin kohta sijaitsee Murhasaaren pohjoispuolella, missä on 17,2 metriä syvää. Murhasaari on nykyään tiepenkan yhdistämä niemi, mutta ennen tietöitä oli paikalla tosiaan Murhasaari. Muitakin lähes yhtä syviä syvänteitä löytyy järven eri kohdista. Järven vesi on samanlaista kuin Mahnalanselälläkin.[5] Järvessä on vain muutama saari. Kyöpelinvuoren lähellä sijaitsee Kortsaarenkari. Tätä etelämpänä sijaitseva Murhasaari on nimestään huolimatta nykyään niemi, jossa valtatie 11 ylittää Hasunsuntin. Linnavuoren kohdalla sijaitsee kallioinen Kirhasaari. Neljä saarta sijaitsevat ennen Siuronkoskea ja koskessa.[1][9]
Rekognosointikartassa järven nimi kirjoitettiin Jokinen järvi. Kalmbergin kartassa sillä oli nykyinen nimi.[7][9]
Veden laatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siuron reitin vedenlaatua seurataan säännöllisesti. Siuron reitin vesi on perustyypiltään ruskeaa humusvettä. Sen happamuustaso on normaali, mutta ravinnetasot ovat normaalia korkeammalla. Sitä voidaan kesäisin pitää lievästi rehevänä tai joskus jopa rehevänä järvenä. Silloin vesi on sameahkoa ja veden näkösyvyys jää 2,0 metriin. Kesällä ja talvella, kun vesi kerrostuu lämpötilojen mukaan, voi järven syvänteisiin muodostua happivajetta. Koskaan happi ei lopu aivan kokonaan. Veden laatu on tyydyttävä ja vesi uimakelpoista. Talvisin vedestä tavataan runsaasti ulosteperäisiä tai termofiilisiä bakteereja, joiden määrä on kesäisin pienempi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m Mahnalanselkä Kirkkojärvi, Hämeenkyrö (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b Mahnalanselkä 12.03.2001. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 9.8.2016.
- ↑ a b c d e f Järviwiki: Mahnalanselkä - Kirkkojärvi, 12.3.2015
- ↑ a b c d Metsähonkala, Seppo: Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalue - Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2006 – 2010, Hämeenkyrö, 2006, s. 13−14
- ↑ a b Mikkilä, Elisa: Maatalousalueiden kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma (Raportteja 91), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Hämeenkyrö, 2014
- ↑ a b c d Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
- ↑ Maanmittaushallitus: Pitäjän kartta Hämeenkyröstä: 2123 03, Arkistolaitos
- ↑ a b c Rantatupa, Heikki: Kulovesi, Rekognosointikartat 1776-1805
- ↑ Kuloveden kylät ry: Kuloveden kylien historiaa
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalasta.net: Kalasaaliit (Arkistoitu – Internet Archive), Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalue
- Luontoselvitys[vanhentunut linkki] osalla Hämeenkyrön Kirkkojärven ja Heinijärven rantoja
- Museovirasto: F.E. Sillanpään kodit, Rakennetut kulttuuriympäristöt, 2009
Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko