Arvo Pentti
| Arvo Pentti | |
|---|---|
 Arvo Pentti rintamalla Nietjärvellä jatkosodan aikana syyskuussa 1944. |
|
| Suomen puolustusministeri | |
|
Karjalaisen I hallitus
13.4.1962–18.12.1963 Virolaisen hallitus 12.9.1964–27.5.1966 Auran I hallitus 14.5.1970–15.7.1970 Auran II hallitus 29.10.1971–23.2.1972 |
|
| Edeltäjä |
Edvard Björkenheim Kaarlo Leinonen Kaarlo Leinonen Kristian Gestrin |
| Seuraaja |
Kaarlo Leinonen Sulo Suorttanen Sulo Suorttanen Sulo Hostila |
| Suojelupoliisiin päällikkö | |
|
1972–1978
|
|
| Edeltäjä | Armas Alhava |
| Seuraaja | Seppo Tiitinen |
| Kansanedustaja | |
|
22.7.1958–22.3.1970
|
|
| Ryhmä/puolue | Keskustan eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Turun läänin pohjoinen vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. helmikuuta 1915 Hämeenkyrö |
| Kuollut | 1. helmikuuta 1986 (70 vuotta) Hämeenkyrö |
| Ammatti | maanviljelijä |
| Tiedot | |
| Puolue | ammattiministeri |
| Muut puolueet | Maalaisliitto/Keskusta |
| Sotilaspalvelus | |
| Kunniamerkit | Mannerheim-ristin ritari |
Arvo Veikko Pentti (13. helmikuuta 1915 Hämeenkyrö – 1. helmikuuta 1986 Hämeenkyrö)[1] oli suomalainen keskustalainen poliitikko, everstiluutnantti, ja Mannerheim-ristin ritari numero 29 alkaen 19. lokakuuta 1941. Myöhemmin hän toimi puolustusministerinä ja suojelupoliisin päällikkönä.[2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maanviljelijä Pentti toimi kansanedustajana 1958–1970 ja hoiti neljästi puolustusministerin tehtäviä. Supon päällikkö hänestä tuli 1972.
Pentti osallistui asekätkentään toimimalla kätkennän johtajana Etelä-Satakunnan suojeluskuntapiirissä asemapaikkanaan Vammala. Hän oli pidätettynä 22 kuukautta, minkä jälkeen hänet tuomittiin kahdeksaksi kuukaudeksi ehdolliseen.[3]
Pentin puoliso oli Margrethe Marie Pentti (o.s. Torp), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1942. Heidän poikansa Klaus Pentti (s. 1943) oli keskustan kansanedustajana 2003–2011.[4] Arvo Pentin muistolaatta on kiinnitetty Hämeenkyrön kunnantalon seinään.
KGB-suhde
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]KGB:n arkistohoitajan taltioiman Mitrohinin arkiston mukaan peitenimelle ”Mauri” myönnettiin rahasumma, 150 000 markkaa, yhteistyöstä KGB:n kanssa Nato-maiden tiedustelupalvelujen toiminnan paljastamiseksi. On arvioitu, että ”Maurin” liikkeet vastaisivat Pentin liikkeitä hänen toimiessaan Supon päällikkönä. Ei kuitenkaan tiedetä varmasti, että Pentti olisi koskaan vastaanottanut KGB:ltä raportissa mainittua summaa.[5] Supon vastavakoilu näki KGB:n agenttien ja Pentin tapaamisia, jotka tämä myönsikin. Tähän liittyy KGB:tä 20 vuotta avustaneen tullihallituksen yliaktuaarin Olavi Pihlmanin pidätys, jonka jälkeen Pentin ja KGB:n suhteet viilenivät.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hurmerinta, Ilmari – Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta: Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. (4. painos) Ajatus, 2004. ISBN 951-20-6224-0
- Lukkari, Matti: Asekätkentä. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-08013-X
- Uola, Mikko: ”Pentti, Arvo (1915–1986)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 629–631. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mitä Missä Milloin, s. 116. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-08999-4
- ↑ Pentti, Arvo Veikko Mannerheim-ristin ritarit. Viitattu 26.2.2016.
- ↑ Lukkari 2005, s. 141–144, 348−349.
- ↑ Klaus Pentti Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Verkkouutiset: Supon ex-päällikölle iso summa KGB:ltä. Helsingin Sanomat 14.9.2014 s. A 5.
- ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Arvo Pentti oli KGB:n peitenimi ”Mauri”. Helsingin Sanomat 20.11.2014, s. B 4.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arvo Pentti Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Pentti, Arvo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
|
Edeltäjä: Edvard Björkenheim Kaarlo Leinonen Sulo Suorttanen Kristian Gestrin |
Suomen puolustusministeri 1962−1963 1964−1966 1970 1971−1972 |
Seuraaja: Kaarlo Leinonen Sulo Suorttanen Kristian Gestrin Sulo Hostila |
| Kansalliset | |
|---|---|
| Henkilöt | |
