Veikko Hirvimäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veikko Mikael Hirvimäki (s. 8. tammikuuta 1941 Petäjävesi) on suomalainen taiteilija. Nykyisin hän asuu Ballaiguesissa Sveitsissä. Kesäisin hän asuu synnyinkunnassaan Petäjävedellä.

Veikko Hirvimäki tunnetaan kansallisista monumentaalikokoisista veistoksistaan, kuten Mika Waltarin muistomerkistä Kuningasajatus Helsingissä ravintola Eliten edessä. Hänen teoksiaan oli ensi kerran esillä vuonna 1960.

Taiteellinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvimäen teosten lähtökohtana on usein luonto. Hirvimäki aloitti taidemaalarina mutta suuntautui sittemmin kuvanveistoon. Hirvimäki käyttää teoksissaan eri materiaaleja, kuten kiveä, myöhemmässä tuotannossaan myös puuta.[1] Hirvimäelle oli varsinkin 1980-luvulla tyypillistä horisontaaliset veistokset, joissa useammasta kappaleesta koostuva tilateosmainen veistos lepää laattamaisella jalustalla, kuten Mika Waltarin muistomerkissä ja Päivö Oksalan muistomerkissä Jyväskylässä.[2]

Mika Waltarin monumentista syntyi vilkas julkinen keskustelu vuonna 1985, ja Hirvimäen suunnitelma sai paljon kritiikkiä. Kiistaa herätti se, ettei teos ollut esittävä. Sitä pidettiin myös vaikeana ja Waltarin tuotantoa halventavana.[3] Tapauksen jälkeen Hirvimäki vetäytyi Sveitsiin. Paljon suurikokoisia julkisia veistoksia tehnyt Hirvimäki alkoi samalla siirtyä pienoisveistoksiin ja materiaalissa kivestä puuhun.[4] Puusta on syntynyt muun muassa monista pienistä puunpaloista koottuja susiveistoksia ja pieniä rituaaliesineenomaisia puuveistoksia, jotka usein on ripustettu sarjoiksi.[5]

Veikko Hirvimäelle myönnettiin kuvataiteen valtionpalkinto vuonna 1987. Kalevalaseura on myöntänyt vuonna 2012 hänelle Akseli Gallen-Kallelan tunnustuspalkinnon.[6]

Julkisia teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ilta Helsingissä, 1967, hotelli Marski, Helsinki
  • Valo, vesi ja liike, 1977, veistos, Petäjäveden monitoimitalo
  • Koski, 1978, Kauppiasmuistomerkki, 1980, tilateos, veistos, Äänekosken kauppaoppilaitos, Äänekoski
  • Joutua, 1981, tilateos, Eduskuntatalon sisäpiha, Helsinki
  • Ihminen ja vesi, 1981, reliefi, Valkeakosken uimahalli
  • Pro Artibus Humanis, Päivö Oksalan muistomerkki, 1982, Jyväskylä[7]
  • Tiedon juurella, 1982, tilateos, Kuopion korkeakoulun sisäpiha
  • Kuningasajatus (Mika Waltarin muistomerkki), 1985, veistos ja tilateos, Töölö Helsinki
  • Väliaika, 1985, tilateos, Jyväskylän kaupunginteatteri[8]
  • Kasvu, 1985, tiilireliefi, Äänekosken kaupungintalo
  • Lähtö, 1989, Keski-Suomen keskussairaala, Jyväskylä[9]
  • Torikuningas, 1990, Jyväskylän kauppatori[10]
  • Nousuun, reliefi, Ilmailumuseo, Tikkakoski
  • Paikka, 1993, veistos, Göteborgin oikeuslaitos, Göteborg, Ruotsi
  • Rakastan Sinua maaäiti, 1993, veistos, Kemijärven satama, Kemijärvi, Suomi
  • Jäljet, 1994, Tuulensuu, Viitasaari, Suomi, tilateos[11]
  • Avainkysymys (Niilo Hämäläisen muistomerkki), 2008, Porthanin puisto, Viitasaari, Suomi[12]
  • Ohitus, 2015. Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto-rakennus.[13]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rantanen, Leena: Muistikuvia. Veikko Hirvimäen pienoisveistoksia. Minerva Kustannus.
  • Mäkinen, Marketta: Veikko Hirvimäki. Ateena kustannus 1987.
  • Hirvimäki, Veikko: Näyttelyluettelo, Galerie Rosa Turetsky 1999, Sveitsi.

Kuvia julkisista teoksista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ihminen ja vesi, 1981, Valkeakoski.
    Ihminen ja vesi, 1981, Valkeakoski.
  • Mika Waltarin muistomerkki Kuningasajatus, 1985, Helsinki.
    Mika Waltarin muistomerkki Kuningasajatus, 1985, Helsinki.
  • Torikuningas, 1989, Jyväskylä.
    Torikuningas, 1989, Jyväskylä.
  • Lähtö, 1989, Jyväskylä.
    Lähtö, 1989, Jyväskylä.
  • Jäljet, 1994, Viitasaari
    Jäljet, 1994, Viitasaari
  • Niilo Hämäläisen muistomerkki Avainkysymys, 2008, Viitasaari
    Niilo Hämäläisen muistomerkki Avainkysymys, 2008, Viitasaari

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ars Fennican ehdokasesittely 1992. (arkistoitu versio)
  2. ↑ Jyväskylän taidemuseon veistosesittely. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Helsingin taidemuseo, Mika Waltarin muistomerkin esittely. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Paula Holmila: Puusta muttei puisevasti Näyttelyarvio. Uusi Suomi.
  5. ↑ Mikko Oranen: Veikko Hirvimäki, luonnon puolesta. Skenet.fi. (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Lyhyesti. Akseli Gallen-Kallelan tunnustuspalkinto Veikko Hirvimäelle. Helsingin Sanomat 29.2.2012, s. C 1.
  7. ↑ Pro Artibus Humanis (Arkistoitu – Internet Archive). Julkiset taideteokset Jyväskylässä. Viitattu 26.9.2015.
  8. ↑ Väliaika (Arkistoitu – Internet Archive). Julkiset taideteokset Jyväskylässä. Viitattu 26.9.2015.
  9. ↑ Lähtö (Arkistoitu – Internet Archive). Julkiset taideteokset Jyväskylässä. Viitattu 26.9.2015.
  10. ↑ Torikuningas (Arkistoitu – Internet Archive). Julkiset taideteokset Jyväskylässä. Viitattu 26.9.2015.
  11. ↑ Veikko Hirvimäki, Jäljet, 1994 – Tuulensuun veistospuisto ja ateljeetalo tuulensuu.net. Viitattu 22.10.2021.
  12. ↑ Niilo Hämäläiselle muistomerkki Viitasaarelle SAK. 8.12.2017. Viitattu 22.10.2021.
  13. ↑ Veikko Hirvimäen teos Ohitus Ruusupuiston uudisrakennukseen (Arkistoitu – Internet Archive). Jyväskylän yliopisto 18.9.2015. Viitattu 26.9.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veikko_Hirvimäki&oldid=22905288”