Yrjö Blomstedt (arkkitehti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo arkkitehti Yrjö Blomstedtista. Historioitsija Yrjö Blomstedtista on oma artikkelinsa.
Yrjö Blomstedt.

Yrjö Oskari Blomstedt (9. maaliskuuta 1871 Helsinki – 6. joulukuuta 1912 Jyväskylä) oli suomalainen arkkitehti ja kansatieteilijä.[1]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blomstedtin vanhemmat olivat rehtori Kaarlo Johan Blomstedt ja Ida Wilhelmina Lindqvist. Hän valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1894 ja hankki seminaarin käsityönlehtorin pätevyyden Sortavalan seminaarista 1895.[2] Blomstedt toimi vuodesta 1896 Rauman seminaarin piirustuksen, käsitöiden ja maantiedon kollegana. Hänellä oli Raumalla myös arkkitehtitoimisto yhdessä Onni von Zansenin kanssa. Blomstedt muutti Jyväskylään 1898. Hän toimi Jyväskylän seminaarissa lehtorina piirustuksessa, käsityössä ja maantiedossa.[1]

Opettajana Blomstedt seurasi Uno Cygnaeuksen oppia työn avulla työhön kasvattamisesta. Tietoon perustuvan oppimisen lisäksi oli tärkeää harjaantua kädentaidoissa. Hän korosti myös kansallisten perinteiden ja estetiikan tärkeyttä. Arkkitehtina Yrjö Blomstedt piirsi lukuisia jugendtyylisiä rakennuksia, jotka antoivat piirteensä kasvavalle Jyväskylän kaupungille. Hän toimi puuhamiehenä uuden ruutukaavasta poikkeavan vapaamman asemakaavan puolesta.[2] Hän toivoi kaupungin kehityksen menevän kohti kansallisromanttista arkkitehtuuria, vaihtelevia katujen verkostoja, pieniä aukioita ja puistoja.

Blomstedt ansioitui myös rakennusperinteen tallennuksessa ja tutkimustyönsä kautta oli vaikuttamassa kansallisromanttisen suuntauksen syntyyn. Hän teki aikalaistensa tavoin retkiä Karjalaan, josta etsi karelianistista innoitusta uudistaa tyyliään.[1] Yhdessä taiteilija Akseli Gallen-Kallelan kanssa Blomstedt oli ajamassa hävitysuhan alla olleen Niemelän torpan siirtoa Konginkankaalta museoitavaksi Helsingin Seurasaareen 1909 ja vaikutti osaltaan näin saaressa olevan ulkomuseon syntymiseen.[3]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrjö Blomstedt oli naimisissa vuodesta 1899 Paula Lovisa Forsmanin kanssa. Heidän lapsiaan olivat arkkitehdit Aulis Blomstedt ja Pauli Blomstedt, kapellimestari Jussi Jalas sekä Aune Alameri o.s. Blomstedt. [1]

Kirjallista tuotantoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Villa Rana (1905) Jyväskylän Seminaarinmäellä.
  • Sampo: Dramatiserad framställning af Sampo-myten. Idén af Jalmar Castrén. Diktad af Yrjö Blomstedt. Från finskan öfversatt af Rafael Hertzberg. Helsingfors 1894.
  • Suomen muinaismuistoyhdistys: Karjalaisia rakennuksia ja koristemuotoja. Jälkimmäinen osa. Kuvakeräyksiä keskisestä Venäjän-Karjalasta tehneet Yrjö Blomstedt ja Victor Sucksdorff. Otava 1900.
  • Suomen muinaismuistoyhdistys: Karjalaisia rakennuksia ja koristemuotoja keskisestä Venäjän Karjalasta. Edellinen osa: Selittelevä kansatieteellinen tutkimus keskisestä Venäjän-Karjalasta. Kuvanneet Yrjö Blomstedt ja Victor Sucksdorff. Kirjoittanut Yrjö Blomstedt. Otava 1901.
  • Miten käsityöopetuksessa ja kansan käsiteollisuudessa muoto- ja kauno-aistia on kehitettävä. Helsinki 1901.
  • Mitenkä yhteistoiminnan kautta käsiteollisuutta ja kotityötaitoa maaseuduilla olisi kehitettävä. Yrjö Weilin, Helsinki 1903.
  • Käsitöiden merkityksestä kansan taloudessa. Kyläläisten kirjasia n:o 50. WSOY 1904.
  • Jyväskylän uusi asema-kaava ja ehdotuksia sen uudestaan järjestämiseksi: Esitelmä viime vuonna eräässä paikkakunnan teknillisiä asioita harrastavain henkilöiden kokouksessa. Jyväskylän teknillinen yhdistys, Jyväskylä 1905.
  • Seminaarien ja kansakoulujen piirustusopetus: 34 kuvataulua opettajien ohjeeksi. Tekijät Yrjö Blomstedt ja A. Kohonen. Otava 1908.
  • Kasvatuksen kehityskulku. Uno Cygnaeuksen muistolle 19 12/10 10 runoellut Y. B. Tekijä, Jyväskylä 1910.
  • Uno Cygnaeuksen työkasvatusaatteen muistoksi. Tekijä, Jyväskylä 1910.
  • Näkökohtia Jyväskylän yliopistokysymyksessä. Kirjoittaneet Arvid Kuha ja Yrjö Oskari Blomstedt. Jyväskylä 1911.
  • Maalaiskansakoulun kuvaanto- ja käsityösarjat. Edellinen osa 1-5, Maalais-, leppä-, luonnon-, veisto- ja metallisarjat. Laatineet Yrjö Blomstedt, Edvin Hämäläinen, Väinö Valorinta. WSOY 1913.
  • Maalaiskansakoulun kuvaanto- ja käsityösarjat. Jälkimäinen osa 6-8a, 8b, Paperi- ja pahvityö-, muovailu- ja kuvaantosarjat. WSOY 1913.

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Karl Fredrik Eneberg: Katri: viisilauluinen runoelma vuoden 1808–09 sodan 100-vuotismuistoksi, Karisto, 1909. (Nimimerkillä Yrjö Ojoinen.)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Wäre, Ritva: Blomstedt, Yrjö (1871–1912). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.3.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 4.11.2016.
  2. ↑ a b Yrjö Blomstedt Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 5.11.2016. Viitattu 4.11.2016.
  3. ↑ Niemelän torppa, Konginkangas Kansallismuseo. Viitattu 4.11.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yrjö_Blomstedt_(arkkitehti)&oldid=21240441”