Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 16

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Liian vaikeata

Ajattelin päivittää Hämeenlinnan kaupungin tilastotietoja esim. valtuustopaikat. Vaan en osannut, oli aivan äimän käkenä mitä pitäsi tehdä. Nyt kysynkin ihan tällaisena tavallisen ja yksinkertaisena käyttäjänä, että onko Wikipediasta tehty jo liian monimutkainen käytettäväksi?

Lisäksi vierastan tuota hölmöä teennäistä viitteiden käyttöä, joka ei todellisuudessa palvele ketään eikä mitään. Käytetyt lähteet luettelo artikkelin persuksissa olisi ihan yhtä tarkka ja toimiva, ja jopa pätevämpi kuin jotkut ns. viitteet, jotka ovat viitteita esim. monta sataa sivua käsittävään teokseen. Niin, siinä ehkä kaksi syytä, miksi en ole innokas kirjoittamaan uusia artikkeleita. Ja sitten se yleissivistys, sillä kyllä sivistyneen ihmisen pitää puhua muitakin kielia kuin englantia niin tai amerikkaa, se kuuluu jo yleissivistykseenkin. Ja kaikkea ei tarvitse nootittaa, niin se vain on! --Alexius Manfelt 4. tammikuuta 2009 kello 19.51 (EET)

Muistaakseni Suomen kuntien tiedot päivittyvät automaattisesti Tilastokeskuksen tms. sivuilta. Artikkeleiden tietojen totuusarvo ei tietenkään muutu oli siinä merkattu lähteitä tai ei, se vaan opastaa lukijan paikkaan, josta hän voi todeta asian olevan näin. Lisäksi viitteiden avulla voidaan todeta minkä ikäisiin lähteisiin tiedot perustuvat. Luonnontieteissä tiedot saattavat muuttua muutamissa vuosissa ratkaisevalla tavalla. Esim. Pluto, jota ei enää luokitella planeetaksi. Lähteistä lukija saattaa huomata, että artikkeli perustuu lähteisiin, joiden tiedot perustuvat vanhentuneeseen tietoon. Hankalammassa tapauksessa lukijan kohdatessa kaksi päinvastaista väitettä hän ei tiedä mitä uskoa. Viimeiset virkkeet taas kuuluisivat opetusministeriön harteille, ei Wikipedian. --qWerk 4. tammikuuta 2009 kello 20.15 (EET)

Onko autopäivityksessä mukana kunnanvaltuustopaikat? -tKahkonen 4. tammikuuta 2009 kello 20.21 (EET)

Näemmä ei: Wikipedia:FMPortal. --qWerk 4. tammikuuta 2009 kello 20.26 (EET)

"jotka ovat viitteita esim. monta sataa sivua käsittävään teokseen" – eikö pitäisi olla sivun tarkkuus? Silloinhan ei haittaa, vaikka kirjassa olisi sivuja vaikka kuinka. Siinä olen samaa mieltä, että myös lähteet-otsikon alla pitää olla se kirja. Viitteiden alla pitää sitten olla sivu tuosta kirjasta. -tKahkonen 4. tammikuuta 2009 kello 20.21 (EET)

Ystävä hyvä, nyt vaan taitaa olla käytössä sellainen järjestelmä, josa samaan teokseen tulee viiteet esi. 10; 1,2,3,4,5,6,7 jne. Ei siinä mitään sivunumeroita ole, se vaan on mahdotonta. Olemme kehittäneet sellaisen järjestelmän jossa ei yksilöidä viitteitä. Yleistiedollisessa tekstissä, kuten sanoin riittäisi lähdeteosten luettelo, jossa tietenkin on ilmestymisvuosi. Niin muuten on tietosanakirjoissa ylennssä aina ollut. --Alexius Manfelt 4. tammikuuta 2009 kello 23.00 (EET)

Onhan Harvard-systeemi sallittu ja paljon wikissä käytettykin, eli Lähteet-otsikon alle lähteen tiedot, ja reffeihin tieto mikä lähde+sivunumero. Hyvin pelaa. terv. --Riisipuuro 4. tammikuuta 2009 kello 23.05 (EET)--

Jos tämä tuore esimerkki on Harvard nimeltään, se on aivan erinomainen, kun samasta teoksesta on käytetty tietoja usealta sivulta. Kun vertaa sitä artikkelin vähän aiempaan versioon, tapahtui todella merkittävää siistiytymistä – tosin siinä sitten artikkelin kokokin pieneni merkittävästi, mutta sehän ei ollut reaalipienenemistä. --Ulrika 4. tammikuuta 2009 kello 23.12 (EET)

No tuota juuri tarkoitan (Harvard-nimen olen napannut jostain wikikeskustelusta, tarkemmin en tiedä). Yksi esimerkki olisi vaikka tämä: useita viitteitä saman lähteen eri sivuille. Ei mitään ongelmaa. Terv. --Riisipuuro 4. tammikuuta 2009 kello 23.25 (EET)--

Wikimedia-säätiö on muuten saanut yhdysvaltalaiselta Stanton Foundationilta 890 000 dollarin apurahan sitä tarkoitusta varten, että Wikipedian muokkauskäyttöliittymästä saataisiin tehtyä helppokäyttöisempi vasta-alkajille (linkki lehdistötiedotteeseen). Hanke alkaa tämän kuukauden aikana ja päättyy huhtikuussa 2010. Aiheeseen liittyvän kysymyksiä ja vastauksia -sivun mukaan ensimmäiset parannukset käyttöliittymään toivotaan saatavan toteutettua tämän vuoden keskivaiheilla. –Ejs-80 4. tammikuuta 2009 kello 20.47 (EET)

Mutta Alexius: millä ihmeellä jokin lukijaa kiinnostava tieto saataisiin yhdistettyä määrättyyn lähteeseen ellei viitteillä? Jos löydän artikkelista tiedon josta haluan lukea lisää en tosiaankaan halua palata kirjastosta artikkelin lopussa listattujen kymmenen opuksen kanssa tietämättä mikä niistä asiasta kertoo. --Riisipuuro 4. tammikuuta 2009 kello 22.25 (EET)--

Fi-wikipediassa on nyt pysyvästi jätetty taakse epämääräisen lähteistyksen aika. Nykyään lähteistykselläkin on laatuvaatimus, ts. enää ei kelpaa malli Ludvig XIV tai Normandia. Välillä mentiin vähän liiallisuuksiin viitteistyksen vaatimisen suhteen, mutta onneksi siitä ajasta ollaan nyt vähän peruutettu kevyempää muotoon. Ja vieläkin lähteistyksessä/viitteistämisessä on parannettavaa/kehitettävää, mutta suunta on ollut jo pitkän aikaa oikea. Ensisijaisesti kirjoittaja vastaa riittävästä/oikeasta lähteistyksestä, mutta riittävän viitteistyksen kautta jonku on mahdollista tarkistaa lähteistys. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 4. tammikuuta 2009 kello 22.36 (EET)

No kuinka tarkka on esim. artikkelin Toinen kotimainen kieli nootti 11? se on tällainen: 11,0 11,1 11,2 11,3 11,4 11,5 11,6 11,7 11,8 Toisen kotimaisen kielen opetuksen kehittämisen suuntaviivoja Kieltenopetuksen moniuolistamis- ja kehittämishanke 1996–2000 Kimmoke 1999. Opetushallitus. Ja se viittaa vain 50 sivuiseen muistioon. Kaikki tiedot eivät ole muistion samalla sivulla, vai ovatko? Johonkin tekseen kun viitataan tällä tavoin, niin siinä voi olla esim. 1400 sivua kuten on teoksella L'histoire et ses methodes. Ja tuon perusteella tiedon oikeellisuuden tarkastaminen on ihan tyhjän puhumista. Muuten artikkelit Ludvig XIV ja Normania tuli kirjoitetuksi ennen kuin tuo liiallinen villitys viitteisiin saapui. Itse laiton jo silloin käyttämänki kirjallisuuden lähteisiin, jota tieteellisessa kirjoituksessa ei pidä sekoittaa viitteisiin. Ystävyydellä --Alexius Manfelt 4. tammikuuta 2009 kello 23.11 (EET)

Ei ole reilua etsiä virheellisesti viitteistetty artikkeli ja väittää systeemissä olevan vika. Vai mitä sanot esimerkiksi Seleukos I Nikator -artikkelin viitteestä numero 1 viittaamistavasta. --qWerk 4. tammikuuta 2009 kello 23.14 (EET)

Niin. Jokainen kirjoittaja vastaa omien tekemistensä riittävästä ja oikeasta lähteistämisestä. Itsehän en ole tuohon kyseiseen artikkeliin koskenut. Olisihan tuossa voinut jakaa viitteen osiin. Mutta on tuokin parempi kuin esim. Ludvig XIV, jossa meillä on käytännössä vain kirjoittajan sana siitä, että artikkeli perustuu mainittuihin lähteisiin. Täällä on paljon artikkeleita, joissa verkossakin oleviin lähteisiin viitataan sivunumeroilla. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 4. tammikuuta 2009 kello 23.36 (EET)

Niin, sen voi korjata paremmaksi, vaikka on se parempi tapa kuin pelkän kirjan mainitseminen lopussa. Lähde-otsikon alle Toisen kotimaisen kielen opetuksen kehittämisen suuntaviivoja Kieltenopetuksen moniuolistamis- ja kehittämishanke 1996–2000 Kimmoke. Opetushallitus 1999. ja viitteet erilleen: OPH 1999, s. 13; OPH 1999, s. 14–15; OPH 1999, s. 23; jne. -tKahkonen 5. tammikuuta 2009 kello 00.09 (EET)

-

Käyttäjä QWerk, mainitsemasi artikkeli on kohtuullinen, mutta siinä on useita muttia. Ensinnäkin siinäkin on tuollaista pötköviitettä. Ei kovin paljoa, eikä kovin pitkiä. Kuiteknin niitä on. Mielestäni artikkelin noin lukuisa viitteistö tekee siitä epämielyttävän lukea ja kankean. Eli niitä on liikaa. Minusta lähteiden mainitseminen riittäisi, sillä jos olen kiinnostunut tietämään enemmän niin hankin lähteet. Ja mihin perustuu esim. ensimmäisen viitteen paikka. Sillä jos tiukkoja ollaan, niin kyllä siellä jo ennen ensimmäistä viitettä on montaa kohtaa, termia tai asiaa joihin pitäisi laittaa lähdeviite. Mutta minä en niitä tarvitse, sillä osaan lukea ja etsiä tietoa, jos asia itseäni kiinnostaa. Muuten, olipa mielenkiintoinen artikkeli!!! Mutta arvoisa käyttäjä ft(tkix%D((Z(IOSDdti%%|)ft(tkix%D((Z(IOSDdti%%, toivottavasti tuli oikein, niin tietosanakirjat ovat yleensä asiantuntijoiden laatima ja niiden tekstit ovat asiantuntijoiden kirjoittamia. Sen mitä olen kirjoittanut, niin se perustuu lähdmateriaaliin ja omaan tietoon, joka on myös tarkistettavissa. Mutta kun olen perehtynyt historiasta väitelleenä kovin moneen kirjaan, niin ei ole aina tarvis joka sanaa lähdeviitteellä merkitä. Se nyt vaan on, ja varsinkin kun on ikää ja tietoa kertynyt ylen määrin, ja sekin on vain niin vähän kaikesta mahdollisesta. Niin tuo esimerkki oli heti ensimmäisestä esiin tulleesta artikkelista, ei siis mitenkään etsitystä. Eli edelleen ystävyydellä tämän kiisteen julkipanen --Alexius Manfelt 5. tammikuuta 2009 kello 00.23 (EET)

Oletkin ehkä juuri tuossa asian ytimessä, Alexius: Sen mitä olen kirjoittanut, niin se perustuu lähdmateriaaliin ja omaan tietoon, joka on myös tarkistettavissa. Mutta kun olen perehtynyt historiasta väitelleenä kovin moneen kirjaan, niin ei ole aina tarvis joka sanaa lähdeviitteellä merkitä. Jos minä maallikkoensyklopedistina kirjoitan Cliff Burtonista, kukaan ei esittämiäni faktoja usko, ellei minulla ole esittää lähteitä. Minulle ei ole nimittäin kertynyt senkään vertaa krediittejä musiikkihistorioitsijana tai edes muusikkona, että voisin auktoriteettina arvioida esimerkiksi hänen soittokykynsä erinomaisuutta. Silloin on pakko lätkiä viitettä viitteen perään, kun tekstissä on vähänkään kyseenalaistettavissa oleva väite. --Jaakonam 5. tammikuuta 2009 kello 00.56 (EET)

Arvon Alexius: historiankirjoja paljon tutkinut henkilö voi hyvinkin arvata kymmenen lähdekirjan joukosta sen oikean pelkän nimen, aiheen tai tekijän perusteella. Wikipedian peruskäyttäjä ei sitä tee. Hänelle tuo lähdekirjanippu, olkoonkin vaikka neljän teoksen mittainen, nostaa lähdetekstin löytökynnyksen niin korkeaksi että sitä ei etsitä. Ei tapahdu tarkistusta eikä lisätiedon hankintaa, ainakaan tätä kautta. Silloin ollaan menetetty hyvä tilaisuus ainoastaan siksi että asiantuntijakirjoittajasta viitteistys tuttuun tietoon tuntui turhalta. Jokseenkin pienellä vaivalla viitteistys tekemällä lukijoille oltaisiin saatu suuri apu. Terv. --Riisipuuro 5. tammikuuta 2009 kello 08.32 (EET)--

Katsopa niitä pötköviitteitä vielä. Kun aiemmin antamasi esimerkki pötköviittaa monikymmensivuiseen teokseen (korjasin muuten muutaman viittauksen tarkemmaksi), niin tämän Seleukos-artikkelin pötköviitteet viittaavat sivun tarkkuudella tiettyyn paikkaan kirjasta.

Se ensimmäinen viite viittaa koko kappaleeseen samoin kuin viisi seuraavaa.

Sisällysluettelon yläpuolinen johdanto-osio taas on hyvä pitää pitkässä artikkelissa mahdollisimman viitteettömänä. Sehän on tiivistelmä artikkelista ja viitteet ovat myöhemmin artikkelissa.

-tKahkonen 11. tammikuuta 2009 kello 21.37 (EET)

Itse alkuperäiseen ongelmaan: Hämeenlinna (ja kaikki muut Suomen kunnat) käyttää viimeisintä luomusta {{Suomen kuntamallineesta}}. Malline automaattisesti tarjoaa väkiluku-, pinta-ala-, demografia-, kieli- ja verotiedot ja luonnollisesti viitteistää tiedon (sillä etenkin numeerisessa tiedossa on hyvä olla viite). Jos siis Hämeenlinnan viitteissä 1-5 on jotain vikaa, olisi upeaa jos pystyt kertomaan mitä vikaa jotta vika mahdollisesti saadaan korjattua (valitettavasti sivunumeroa noihin viitteisiin ei ole tarjolla, mutta onneksi viitteet ei ole satasivuisia vaan kohtuukompakteja, korkeintaan kymmenen sivun dokumentteja). Jos/kun mallineeseen on vaikea lisätä jotain tietoa, toivottavasti kerrot mitä lisäksi myös sen miten arvelit lisäyksen tapahtuvan (niin tarvittaessa logiikkaa saadaan viilattua). --Agony (403) 12. tammikuuta 2009 kello 10.11 (EET)

Ivan Rebroffin ääniala

Wikipedian Ivan Rebroffista kertovassa artikkelissa hänellä mainitaan olleen neljän ja puolen oktaavin ääniala. Ilmeisesti olen käsittänyt jotakin väärin sillä luulen oktaavin tarkoittavan ääniä. (basso =1 oktaavi, tenori 1 oktaavi yms) Käsittääkseni kukaan ei kykene laulamaan bassosta sopraanoon. Ulottuiko Rebroffin ääniala siis basson alimmista sävelistä mihin? Tenorin ylä ääniin? --Nvidia 7. maaliskuuta 2009 kello 15.36 (EET)

Olet käsittänyt väärin. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 7. maaliskuuta 2009 kello 15.45 (EET)

Oktaavi on tietynpituinen intervalli eli ero kahden äänen välillä. Lisäksi huomauttaisin että klassisen koulutuksen saaneilla laulajilla on huomattavasti oktaavia laajempi ääniala. Oktaavi vastaa enemmänkin "tavallisen talliaisen" äänialaa. Esimerkiksi baritonin ääniala on tyypillisesti melkein kaksi ja puoli oktaavia. Oma, keskeneräinen äänialani yltää nk. pienestä E#:stä kolmiviivaiseen D:hen eli on melkein kolme oktaavia. On silti tehtävä ero myös siinä kuinka matalia/korkeita ääniä pystyy (ehkä sattunnaisesti) päästelemään ja kuinka matalalta/korkealta pystyy oikeastaan laulamaan "kunnolla". Pitke 8. maaliskuuta 2009 kello 10.00 (EET)

Kysymys

Olisi pieni minua askarruttanut Wikipediaan liittyvä kysymys: Miten erottelette nimiavaruuden Wikipedia sivut ja ohjeet? --Ankistti 7. tammikuuta 2009 kello 17.02 (EET)

En täysin ymmärtänyt kysymyksen muotoilua, mutta yritän vastata. Wikipedia: -alkuiset sivut ovat ohjeita ja Wikipedian taustaan liittyviä, ei-tietosanakirjamaisesti kirjoitettuja sivuja. Itse tietosanakirjaa ovat ilman erillistä alkua olevat sivut (esim. Aku Ankka), sekä ko. sivuilla käytettävät aputoiminnot, kuten Malline: ja Luokka: -sivut. Keskustelu: -alkuiset ovat taas tietosanakirjan tekemiseen liittyviä, ja Käyttäjä: -alkuiset käyttäjiin liittyviä sivuja. --Ras 10. tammikuuta 2009 kello 07.31 (EET)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_Wahlgren

Kuvassa on nainen, joka tuskin on Kari Wahlgren ellei ole tehnyt sukupuolileikkausta. :-) Kommentin jätti 88.193.179.160 (keskustelu – muokkaukset).

selittääkö tämä jotain www.kariwahlgren.net--Musamies 8. tammikuuta 2009 kello 22.05 (EET)

Muualla kuin Suomessa Kari on yleensä naisen etunimi. :) Roquai 8. tammikuuta 2009 kello 22.06 (EET)

Millainen suomenkielinen Wikipedia oli alkuaikoinaan?

Minua on viime aikoina alkanut kiinnostamaan Wikipedian menneisyys, joka jonnekin tuonne sivuhistorioiden kätköihin on hautautunut. Millainen suomenkielinen Wikipedia oli syntynsä jälkeen? Mitä täällä tehtiin? Onko olemassa jotain wikihistoriankirjoituksia? :D --Yst. terv. Teidän Vaude 10. tammikuuta 2009 kello 18.54 (EET)

Wikipedia:Aikajana. 100000. artikkelin syntymisen jälkeen ei ole tapahtunut mitään mainittavaa :-) -tKahkonen 10. tammikuuta 2009 kello 19.03 (EET)

Tjaa, luinpa huolimattomasti. Viimeinen kommentti olikin Wikisanakirjasta. No, ei mitään kummaa ole sattunut. Hidastuiko kasvuvauhti muuten viime vuonna? -tKahkonen 10. tammikuuta 2009 kello 19.10 (EET)

Kiitoksia =) --Yst. terv. Teidän Vaude 10. tammikuuta 2009 kello 19.21 (EET)

Vielä: Oliko tämä ensimmäinen ylläpitäjyysäänestys? --Yst. terv. Teidän Vaude 10. tammikuuta 2009 kello 19.26 (EET)

Yksi ensimmäisistä, sillä alkuvaiheissa noita järjestettiin useampi yhdellä kertaa: tämä selviää sivun Wikipedia:Ylläpitäjät versiohistoriasta: ks. [1], [2] ja [3]. Ensimmäiset ylläpitäjyysäänestykset on arkistoitu alasivuille jälkeenpäin. –Ejs-80 10. tammikuuta 2009 kello 20.00 (EET)

Wikipedia:Ylläpitäjä-sivun 7. joulukuuta 2003 kello 23.11 tallennetun version mukaan ensimmäiseen rykelmään valituksi tulleita kuuluivat siis TJ, Tsk, Vkem, Cimon Avaro, Jpta ja Jniemenmaa. –Ejs-80 10. tammikuuta 2009 kello 20.06 (EET)

Näyttää siltä, että kaikki äänestäneet olivat ehdolla ja tulivat valituiksi :D --Yst. terv. Teidän Vaude 10. tammikuuta 2009 kello 20.21 (EET)

Tämä merkitsee muuten sitä, että sinusta on kasvamassa hyvää vauhtia kunnon wikiarkeologi. –Ejs-80 10. tammikuuta 2009 kello 20.11 (EET)

Harrastelija-arkeologi näin alkuun vandalismintorjunna ohessa. --Yst. terv. Teidän Vaude 10. tammikuuta 2009 kello 20.21 (EET)

Above the Law

Tällainen ongelma ilmeni. Eli "Above the Law" hakusana vie artikkeliin Nico (elokuva), mutta tein artikkelin rap-ryhmästä, joka on nyt nimellä Above the Law (ryhmä).

Kysynkin, olisiko oikea ratkaisu tehdä Above the Law täsmennyssivu. Muutenkin tuo elokuva on englannissa nimellä Above the Law, mutta täällä suomessa nimellä Nico. --Pontisto 11. tammikuuta 2009 kello 18.42 (EET)

{{Ohjaa tänne}} hoitaa homman, kun artikkeleita on vain kaksi. Säädänpä tuon kuntoon. --albval (keskustelu) 11. tammikuuta 2009 kello 21.06 (EET)

Ajankohtaista?

# Virpi Kuitunen ja Dario Cologna voittivat kauden 2008–2009 Tour de Skin. (4.1.) Kertoo Ajankohtaista-osion ylin nosto etusivulla, mutta on sen jälkeen ainakin Tieteen päivät pidetty, puhemies vihitty, maakaasusta riidelty ja sovittu sekä Gazassa kirkollista klinikkaa pommitettu. --Crash 12. tammikuuta 2009 kello 20.34 (EET)

1. Jotenkin tuntuu, että on unohtunut ajankohtaista-palstan tarkoitus, joka on ollut antaa taustatietoja ajankohtaisista asioista. Nykyään siinä on kaikenmaailman yhden päivän uutisia, joista ei aina edes ole artikkelia, kun uutinen lisätään. Samulili 12. tammikuuta 2009 kello 22.11 (EET)

Onko tuo Malline:Uutisissa vai Malline:Ajankohtaista? Nimi ehkä selittää vinouman. -tKahkonen 12. tammikuuta 2009 kello 22.42 (EET)

Toki olen samaa mieltä siitä, että usein siinä on miniuutisia, mutta suomenkielisen wikipedian julkikuvaan ei myöskään sovi se, että siellä on yksi uutinen per kuukausi - koska meillä kirjoitetaan niin vähän/hitaasti ko. laatikkoon sopivaa materiaalia vrt. en.wiki. --Ras 13. tammikuuta 2009 kello 12.17 (EET)

Gazasta on jo linkki. Puhemiehen vihkiminen ei ehkä niin iso juttu ole... Ukrainan maakaasukysymys 2006 on olemassa, entä Ukrainan maakaasukysymys 2009? Tieteen päivät olisi antanut taustatietoa tapahtumasta yleensä, mutta ei juuri tämän vuoden tapahtumasta. Olisi silti kelvannut. -tKahkonen 12. tammikuuta 2009 kello 22.42 (EET)

Tieteen päivillä valittiin ainakin Vuoden professori, Liisa Keltikangas-Järvinen, jos "uutisia" haetaan. Tuo nimeäminen lisättiin omaan artikkeliinsa nopeasti. En ole etusivun päivittämiseen osallistunut, liekö mahdollisuutta vinkata ylläpidolle aktuelleista tapahtumista, jos tuo uutisrulla uhkaa pysähtyä päiväkausiksi? Ettei aina tarvitse Kahvihuoneeseen kirjoittaa.. --Crash 13. tammikuuta 2009 kello 23.17 (EET)

Mikä estää päivittämästä {{Uutisissa}}-mallinetta itse, jos kokee sisällön ongelmalliseksi? Ei siihen ylläpito-oikeuksia tarvita, ja sivuhistorian perusteella suurimman osan mallineen muokkaamisesta ovatkin tehneet muut kuin ylläpitäjät. Etusivun Ajankohtaista-laatikon sisältö tulee suoraan tuosta mallineesta. –Ejs-80 14. tammikuuta 2009 kello 00.36 (EET)

Al Jazeeran videoita saatavissa CC-by-3.0:lla

Lehdistötiedote Creative Commonsin sivuilla. Al Jazeeran CC-sisältöjen sivu. Sisältää tällä hetkellä vain Gaza-videoita ja tulee muutenkin painottumaan videoihin. Ei ehkä niin hyödyllistä materiaalia wikin kannalta, mutta linkkeinä voi toimia jatkossa. --Ras 15. tammikuuta 2009 kello 20.18 (EET)

Sotateknikkaa käsittelevissä artikkeleissa videot ja niistä tehdyt kuvakaappaukset voivat olla aivan toimivia riippumatta siitä, mitä sotaa ne varsinaisesti käsittelevät. --M. Porcius Cato 5. helmikuuta 2009 kello 19.27 (EET)

Seitsemän veljestä

Artikkelissa väitetään, että Venlaa sanotaan kirjassa myös Veeraksi. Tunnen teoksen mielestäni hyvin, mutta en ole missään huomannut moista. Onkohan tieto oikea? Millä sivulla/sivuilla Venlaa sanotaan Veeraksi? Patoul Kommentin jätti Patoul-1 (keskustelu – muokkaukset).

Näköjään joku IP halusi siihen sormenjälkensä. Poistin sen. --Ulrika 18. tammikuuta 2009 kello 21.36 (EET)

Miten suhtautua tyngän laajentamiseen Wikipediassa?

Olen useitakin kertoja törmännyt siihen että pitäisi laajentaa tynkää, jonka joku on kirjoittanut. Sivulla on usein varsin hyviä ja hyödyllisiä tietoja, mutta mitä jos kuvittelisit itsesi tyngän alkuperäiseksi kirjoittajaksi ja sitten joku ystävällisellä ajatuksella laajentaisi artikkelia siirtäen samalla alkuperäisen kirjoittajan tekstin ympäri artikkelia. Miten suhtautuisitte siihen? En missään nimessä tarkoita mitään tahallista vaan jos kirjoittaa tyngästä suuren artikkelin ja joutuu jakamaan sivua käytännön syistä? Jolittn 18. tammikuuta 2009 kello 15.04 (EET)

Juuri noin tehdään. Siksi muokkausikkunan alareunassa muistutetaan: Muutoksesi lisensoidaan GFDL-lisenssillä ja jää pysyvästi artikkelin muokkaushistoriaan. Historian avulla voi löytää vanhan version, jos sen kanssa haluaa nostalgioida, ja GDFL tarkoittaa sitä että ns. "alkuperäinen kirjoittaja" ei "omista" artikkelia vaan lahjoittaa sen yhteisölle edelleen kehitettäväksi. --Tappinen 18. tammikuuta 2009 kello 21.24 (EET)

Voit vaikka poistaa vanhan version ja kirjoittaa paremman, laajemman, täysin uuden artikkelin vanhan tyngän tilalle. Täällä wikipediassa kenenkään ei pitäisi rakastaa töitään enää sen jälkeen, kun on painanut tallenna sivu -nappia. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 18. tammikuuta 2009 kello 21.32 (EET)

Ei kannata käydä mustasukkaiseksi omasta tai kenenkään muun tekstistä. Muokkaa rohkeasti on tärkeimpiä wikipedian liittyviä kehotuksia. Se, että tekstejä rakennetaan uusiksi kuvaa wikipedian erilaisuutta verrattuna staattisiin ensyklopedioihin. Vaikka dynaamisuus johtaakin välillä artikkeleiden raateluun, on tarkoitus kuitenkin hyvä ja lähes aina lisämuokkaukset johtavat parempaan artikkeliin. Muokkauksen arvo ei kuitenkaan katoa, vaikka alkuperäinen kirja-asu artikkelista häviäisikin. Se on pysyvä osa artikkelin rakentamisen historiaa ja on aina löydettävissä muokkaushistoriasta. --Ras 18. tammikuuta 2009 kello 22.04 (EET)

Selvä. Ajattelin vain hieman kysellä mielipiteitä... Jolittn 21. tammikuuta 2009 kello 17.54 (EET)

Ongelma eräässä asiassa

Eli kun teen hauiskäännöstä omaa artikkelia, mutta tuli semmoinen ongelma vastaan, kun yritin suomentaa erilaisia variaatioita liikkeistä enkkuwikistä, että en oikein tiedä mitä laittaa näihin liikkeisiin, kun concentration curl, preacher curl, prone incline curl, hammer curl (vasarakääntö ei oikein kuulosta hyvältä) ja reverse curl. Afroseppo 19. tammikuuta 2009 kello 18.43 (EET)

Tällaisia voisivat olla, tai ainakin näitä käytetään: concentration curl - keskitetty hauiskääntö; Preacher curl - hauiskääntö; hammer curl - hauiskääntö peukalot ylöspäin; reverse curl - hauiskääntö myötäotteella. --Ulrika 19. tammikuuta 2009 kello 18.58 (EET)

Prone incline curl voisi olla: hauiskääntö penkissä mahallaan. --Ulrika 19. tammikuuta 2009 kello 19.19 (EET)

Thordénin varustamo - haukkuma-artikeli

En tiedä mitä pitäisi tehdä artikkelille Thordénin varustamo (paitsi kirjoittaa se alusta alkaen uusiksi, mihin minulla ei tällä hetkellä ole aikaa).

Artikkelin on mitä ilmeisemin kirjoittanut joku, jolla on henkilökohtainen syy haukkua varustajaa. Artikkelista ei käy ilmi normaaleja perustietoja, kuten minä aikana varustamo toimi tai minkälaista liikennettä se harjoitti, vaan se kertoo erinäisistä episodeista, joissa varustamo kirjoittajan mukaan käyttäytyi halveksuvasti. Kritiikki ei myöskään ole sijoitettu mihinkään järkevään kontekstiin.

Artikkelilla on lähdelista, mutta ei viittauksia. Lähteet on kerrottu kovin ylimalkaisesti ("J K Paasikiven päiväkirjat, Suomen kansallisarkisto"), käytännössä yksittäisen väitteen tarkistaminen lähteistä on mahdotonta (yksi hyvä viittaus löytyy).

Artikkelista voisi tietenkin poistaa melkein kaikki sisältö ja jättää vain neutraalit toteamukset. Tulos olisi oletettavasti editointisota. Miten Wikipedia käsittelee tällaiset asiat?

--LPabo 20. tammikuuta 2009 kello 14.47 (EET)

Rohkeasti vain artikkelin kimppuun. Jos jollain on sanomista asiallisiin muokkauksiin niin eiköhän joku ylläpitäjä käy korjaamassa tilanteen. --Harriv 20. tammikuuta 2009 kello 14.49 (EET)

Artikkeli on Kippari10 alias Stefankan käsialaa, eikä hänen tuotoksissaan yleensä ole lähteitä ja niiden paikkansa pitävyys on osoittautunut sangen kehnoksi silloin kun niitä on pystynyt tarkistamaan. --Ulrika 20. tammikuuta 2009 kello 15.10 (EET)

Kuvaajia lähteiksi ja linkeiksi

Kaaviot ja kuvaajat ovat usein hyviä havainnollistajia ja lisätietolähteitä. Seuraavissa palveluissa on tarjolla sellaisia. Niihin voi lähes wikityyliä vastaavasti myös tehdä itse kaavioita. Näitä voi sitten hyödyntää artikkeleissa esimerkiksi lisätietolinkkeinä tai viitteinä. Palvelut: IBM:n ManyEyes ja NYTimesin Vizlab. --Ras 21. tammikuuta 2009 kello 02.43 (EET)

Ylivalvojat

Sivuseikka, mutta miksi "steward" on suomennettu ylivalvojaksi? Yli-etuliite on turhaa mahtipontisuutta ja antaa ymmärtää, että olisi olemassa myös tavallinen valvoja. Parempi käännös olisi "valvoja". --ML 21. tammikuuta 2009 kello 23.19 (EET)

Voisiko sekaantua ´patroller-valvontaoikeuksiin? Pitke 18. maaliskuuta 2009 kello 08.43 (EET)

Keskustelu luokasta:Suomen vesistöt

Koska maantiedeprojekti ei taida olla kovin vireästi hengissä (tai ainakaan sen keskustelusivu) niin laitan tähän ilmoituksen että kekustelussa sivulla Keskustelu luokasta:Suomen vesistöt keskustellaan alaluokituksen vaihtoehdoista luokissa Luokka:Suomen vesistöt ja Luokka:Itämereen laskevat vesistöt. Tilanne on nyt se, että ehdin tehdä molempiin luokkiin moniluokkaisen alaluokituksen, joka kuitenkin osoittautui keskeneräiseksi sisältäessään lopulta liian monia ristikkäisiä alaluokkia (eli luokkia jonkun maan johonkin mereen laskevat vesistöt, joista suurin osa pitänee vielä poistaa, koska interwikin perusteella vesistöjen luokittelu merialueittain on ensisijainen luokittelu ja luokittelun pääsääntö, ja vesistöjen luokittelu maittain toissijainen luokittelu, jota käytetään vain erityistapauksissa). Tätä ristikkäisluokitusta ei kuitenkaan vielä ole ehditty kokonaan purkamaan, vaan se on nyt nähtävillä tässä keskeneräisessä muodossaan. Sen sijaan luokan Suomen vesistöt keskusteluun (tällä hetkellä sen alin alaotsikko "Interwiki ja luokitteluongelman ratkaisuehdotus") olen ehtinyt käydyn keskustelun ja interwikivertailun perusteella laatia kolmesta vaihtoehdosta (a, b ja c) koostuvan ratkaisuehdotuksen luokittelun järjestämiseksi, josta kukin voi valita mielestään toimivimman. Lisäksi keskustelussa on esitetty myös sekavaihtoehto d, jota en itse kannata. Niinpä pyytäisinkin kaikkia maantieteestä harrastuneita ilmaisemaan kantansa. (Mikä luultavasti onnistuu paremmin kyseisellä keskustelusivulla kuin täällä.)--Urjanhai 22. tammikuuta 2009 kello 19.38 (EET)

Marseljeesi

Hakusana: Marseljeesi. Miten marseljeesi on voinut olla vallankumouksellisten tunnussävelenä 1789, vaikka se on sävelletty vasta 1792? t. kaitschu Kommentin jätti 82.181.102.35 (keskustelu – muokkaukset).

Vaihdoin sanamuotoa vähän vähemmän hämmentäväksi. Ranskan suuri vallankumous elettiin vuosina 1789–1799. –neurovelho 22. tammikuuta 2009 kello 23.59 (EET)

Eräänlaisista mallineista

Sellainen kysymys heräsi, kun tutkiskelin enkkuwikissä koripallopelaajia, että siellä on sellaiset mallineet, kun NBA player statistics legend ja NBA player statistics start. Kysymys on se, että kannattaisiko tuollaisia mallineita tehdä tänne ja jos kannattaa, millä nimellä. Afroseppo 23. tammikuuta 2009 kello 16.09 (EET)

Vaikuttavat ensi näkemältä yleisiltä koristilastoilta, eli nuo templatet voisi periaatteessa olla yleisiä koripallomallineita, eikä erikseen esim. NBA-statisticseja. Jos nuo aikoo tuoda tänne, niin on ratkaistava esim. suomentaako nuo lyhenteet (FT, PPG, FG...) vai ei? Yhdessäkään fi.wikin korispelaaja-artikkelissa ei näyttäisi olevan tilastoja, joten suomennetun mallineen kenttien tulisi olla ainakin samassa järjestyksessä en.wikiin verrattuna, jotta tilastot voi lähes copypastettaa tänne. --Ras 25. tammikuuta 2009 kello 08.13 (EET)

Mielipidemittaukset

Hei, disinformaation vähentämiseksi voitaisiinko vetää linjaus joka vaatisi jatkossa mielipidemittausten taustalle tietoja kuten otannan suuruutta, kysymystä, teettäjää ja tekijää. Jollei kaikkia tietoja ole saatavilla ja kysely on merkittävä, kuten voisin kuvitella vaikka venäjällä teetetyissä olevan, edes teettäjä olisi hyvä mainita. Samaan hengenvetoon voisi ei-valvotut nettigallupit pistää pannaan, vaikka niinhän ne taitaa jo nytkin käytännössä olla. Jos joku haluaa tarkempia perusteita voi lukaista Pakkoruotsi-artikkelin keskustelua. --Sage 23. tammikuuta 2009 kello 19.26 (EET)

Teettäjä ja tekijä on hyvä olla. Kysymyksen tarkka muoto alkaa monessa tapauksessa olemaan kärpäsen ampumista tykillä; ehkä juurikin joissain kiistanalaisissa aiheissa, mutta ei yleiseksi ohjeeksi. Otoksen suuruus on turha, siitä ei voi päätellä mitään. Nettigallupit tosiaan täyspannaan ja taitavat jo ollakin (sillä, ovatko ne jotenkin valvottuja, ei ole merkitystä: ne eivät joka tapauksessa vastaa kunnollisia gallupeja, koska otos on valikoinut itse itsensä). --ML 23. tammikuuta 2009 kello 20.29 (EET)

Britannica Online sallii käyttäjien muokkaavan artikkeleitaan

Mielenkiintoinen Encyclopædia Britannicaa käsittelevä artikkeli Taloussanomissa: Kirjoita sinäkin Encyclopedia Britannicaan: "... Tietosanakirjojen klassikko päästää maallikot osallistumaan verkko-Britannican tekemiseen. Encyclopedia Britannican sivuille on avattu toimintoja, jotka muistuttavat Wikipediaa." Mitenkähän tämä vaikuttaa Wikipediaan jatkossa? --Ism 24. tammikuuta 2009 kello 04.10 (EET)

Kun luin tämän "tarkistavat jokaisen ehdotuksen, joten väärää tietoa ei julkaista. Antaakseen ehdotuksia käyttäjien täytyy rekisteröityä sivustolle, ja antaa nimensä ja yhteystietonsa. Jos ehdotus hyväksytään, nimi julkaistaan Encyclopedia Britannican sivuilla", totesin ettei paljon mitenkään. Sitä paitsi käyttö on maksullista. Ja toivoisikin että Britannica pysyisi ihan omassa laatulokerossaan, jota voi käyttää lähteenä. --Ulrika 24. tammikuuta 2009 kello 10.45 (EET)

Vähän kuin wp + flagged reviews, tosin asiantuntija -peer reviewilla eikä satunnaisen käyttäjän tekemänä. Ei tule vaikuttamaan erityisesti, sillä wikipedia on edelleen saavutettavampi sekä ilmaisuutensa että helppokäyttöisyytensä suhteen. Tosin viime aikoina tutkimuksissa esille nostettu "sosiaalisen median menestysmekanismi", käyttäjien kunnianhimoon turvautuminen, painottuu nimen näkyviin saamisen kautta enemmän. --Ras 25. tammikuuta 2009 kello 07.17 (EET)

Helsingin Sanomien artikkelissa [4] oli kaksi väitettä: 1) Englanninkielisessä (artikkelissa Yhdysvaltalaisessa) Wikipediassa keskustellaan siitä, että pitäisikö Wikipedian muiden käyttäjien tarkistaa muutokset ennen niiden julkaisua 2) Saksankielisessä Wikipediassa on jo tällainen käytäntö. Pitääkö paikkaansa? --Peltimikko 28. tammikuuta 2009 kello 18.28 (EET)

Saksankielisessä on tosiaan jo käytössä, englanninkielisen tilanteesta minulla ei mitään käsitystä. Tästä on täälläkin keskusteltu kauan sitten. --Care 28. tammikuuta 2009 kello 18.36 (EET)

Enwikissä aiheesta on juuri äänestetty. Äänestyksessä ehdotus Flagged Revisionsin koekäytöstä sai noin 60 prosentin kannatuksen. Wikipedia Signpost kertoo, että Jimbo on pyytänyt, että Flagged Revisions otettaisiin myös englanninkielisessä Wikipediassa käyttöön. –Ejs-80 28. tammikuuta 2009 kello 22.29 (EET)

Onhan tuosta fiwikissä ollut tuoreempaakin keskustelua: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto24#Vakaat artikkeliversiot ja Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)/Arkisto 4#Uusi laadunvarmistusmenetelmä de-wikissä. –Ejs-80 28. tammikuuta 2009 kello 22.41 (EET)

Käyttäjätunnuksen vaihto ja käyttäjäsivut

Olen jättänyt pyynnön käyttäjätunnukseni vaihtamisesta ja odottelen nyt vastausta. Mitä jos vaihdan käyttäjätunnukseni, niin:

1. Siirtyykö käyttäjäsivuni uudelle tunnukselle vai joudunko kirjoittamaan sen uudelleen?
2. Siirtyvätkö myös käyttäjäalisivut?
3. Siirtyykö muokkaushistoria uudelle tunnukselle?
4. Poistetaanko vanha tunnus?

Kiitos jo etukäteen vastauksista! Jolittn 24. tammikuuta 2009 kello 17.53 (EET)

Tässä vastauksia

1. Käyttäjäsivu siirretään uudelle käyttäjätunnukselle, joten käyttäjäsivua ei tarvitse luoda uudestaan
2. Myös alasivut siirretään
3. Myös muokkashistoria siirtyy uudelle tunnukselle
4. Tietääkseni käyttäjätunnuksen "poistaminen" ei ole mahdollista.

--MiPe ^(wikinät) 24. tammikuuta 2009 kello 17.59 (EET)

No jopas oli nopeaa! Eli vanha tunnus jää sitten "autioksi". Kiitos! Jolittn 24. tammikuuta 2009 kello 18.02 (EET)

Tuohon viimeiseen kohtaan liittyen: tarkasti ottaen käyttäjätunnuksen vaihton yhteydessä entinen käyttäjänimi jää täysin vapaasti käytettäväksi (ts. kuka tahansa voi rekisteröidä sen). –Ejs-80 24. tammikuuta 2009 kello 18.04

(EET)

Miten muuten, säilyykö salasana vanhana uudella tunnuksella? Jolittn 24. tammikuuta 2009 kello 18.26 (EET)

Toki säilyy. –Ejs-80 24. tammikuuta 2009 kello 18.27 (EET)

Selvä. Kiitos kaikesta! Nyt jään vain odottamaan että vaihto toteutuu! Jolittn 24. tammikuuta 2009 kello 18.28 (EET)

Walleniuksen Vienan retki, sisällissota, heimosodat

Kysymys kuuluu: oliko Walleniuksen Vienan retki osa Suomen sisällissotaa, heimosotia vai molempia? Keskustelun alku täällä. Terv. --Riisipuuro 25. tammikuuta 2009 kello 23.55 (EET)--

Sophia Loren

Telkkarista tulee just Sophia Loren-elokuva "Lady L" (1965). Se puuttuu Lorenin wikipedia-filmografiasta. t. Kaitschu Kommentin jätti 82.181.102.35 (keskustelu – muokkaukset).

Hyvä huomio, sieltä puuttuu näköjään vähän muutakin. Puutteellisia artikkeleita voit tietysti täydentää itsekin, tervetuloa vaan mukaan talkoisiin! Täältä voit aloittaa. --Jukka Kolppanen 4. helmikuuta 2009 kello 01.27 (EET)

tämä ip osoite on kirjaston osoite

jota käyttää vandaalit: 194.157.193.247 6. helmikuuta 2009 kello 12.14 (EET)

Uudet Wiki käyttäjä luokat :D

Eli voitaisiinko nimetä wikipedian muokkaajat WI-Mann ylläpitäjät Votarbeiter jne. Mitä mieltä muut ovat? D100a 7. helmikuuta 2009 kello 12.19 (EET)

En saanut oikein tolkkua sanoistasi. Voitko selventää? --qWerk 7. helmikuuta 2009 kello 12.22 (EET)

Eli käyttäjät olisivat luokassa wi-mann ylläpitäjät Votarbeiter Eli käytettäisiin Organisation Todt luokitusta! :D D100a 7. helmikuuta 2009 kello 12.27 (EET)

No jopas saisi Wikipedia varmasti medianäkyvyyttä, jos täällä alettaisiin käyttää natsiajan titteleitä. Tuskin tosissasi moista ehdotat. --Quinn 7. helmikuuta 2009 kello 14.38 (EET)

En välttämättä sitä tarkoita, mutta totta toinen puoli. Olisi hyvä hieman selkeyttää peruskäyttäjän oikeuksia ja esim. taso "patroller" merkitystä D100a 7. helmikuuta 2009 kello 17.04 (EET)

Mitä selkeyttämistä siinä on? Muokkaa ja keskustele. Jotenkin liian epäselvää sinusta? --84.253.198.40 7. helmikuuta 2009 kello 17.16 (EET)

Täysin turhaa ja jopa haitallista tauhkaa. Turhuuksista esimerkiksi voi ottaa en.wikin luokan Wikipedians by alma mater, ja Wikipedians who use Mozilla Firefox... tjsp. --Ras 7. helmikuuta 2009 kello 23.15 (EET)

Kannatan. --Sumafi 7. helmikuuta 2009 kello 23.38 (EET)

"Äänestä ja vaikuta!""

Miksi sivun yläreunassa lukee noin? Enkkuwikissä se on pelkästään "Please vote". Sanamuoto on sikäli hassu, että stewardit ovat vain toimeenpanijoita, joiden valinnalla ei oikeastaan vaikuteta mihinkään. --ML 7. helmikuuta 2009 kello 14.04 (EET)

Tällaisiin toisarvoisten asioiden tiedotukseen ei pitäisi tuota sivun yläreunan ärsytyspalkkia käyttää. WMF:n jäsenten äänestykset ja raharuinaukset ovat kuitenkin ehkä niitä tärkeämpiä. --Ras 7. helmikuuta 2009 kello 23.12 (EET)

L&M-askien koot

L&M-artikkelissa on jatkuvasti soutua ja huopaamista suurimman suomalaisen pakkauskoon suhteen. Joka toinen IP on sitä mieltä että se on 28 kappaletta, joka toinen että se on 30. Tupakkaa tuntemattomana en osaa tähän mitään sanoa, eikä netistäkään näyttänyt paremmin löytyvän. Osaisiko joku sanoa suoraan vai onko tiedossa kauppareissu tieteen nimissä? pitke 8. helmikuuta 2009 kello 10.51 (EET)

Heh. Viimeksi näin eilen kaverin polttavan punaista L%Mää. Suurin aski sisältää 28 kappaletta. Pakkauskoko muuttui kuulemma tuossa viimevuoden puolella.--Nvidia 9. helmikuuta 2009 kello 11.41 (EET)

Wikiaineisto, helppiä?

Wikiaineiston etusivun kaipaa kohennusta. Kyvykkäät ja luovat ihmiset voivat tehdä ehdotuksiaan etusivuksi. Mallia voisi ottaa esim. fransujen etusivusta. Muttta omat ajatukset ovat tietty sallittuja. Joku ystävällinen voisi luoda alueen mihin ehdotukset etusivuiksi voisi laittaa. Näin toivoo --Alexius Manfelt 10. helmikuuta 2009 kello 10.23 (EET)

Niin ja tietysti käyttäjät valitsevat parhaan ehdotuksen. Voittaja palkitaan kirjapalkinnolla (omia toiveita voi esittää)... lupailee --Alexius Manfelt 10. helmikuuta 2009 kello 10.25 (EET)

Alasvetovalikko R1-painikkeen vieressä

Tein tänään laajennoksen muokkauspainikkeisiin jonka myötä muun muassa R1 sai alasvetovalikon josta voi valita kriteerien mukaisen poistosyyn. Jos alasvetovalikko on mielestänne turha niin lisätkää omaan monobook.js alle rivi

var PainikkeetValikko = false;

Jos taas pitkä selitys tuntuu turhan pitkältä, voitte lyhentää syyvalinnan Y1...O2 -muotoon lisäämällä omaan monobook.js alle rivi

var PainikkeetLyhyt = true;

Jos taas tuntuu että alasvetovalikossa listataan aivan liian monta vaihtoehtoa ja uskotte pärjäävänne esimerkiksi syillä Y1, Y8 ja Y11, voitte lisätä omaan monobook.js alle rivi

var aRoskaa = Array("Y1;Merkityksetön sisältö","Y8;Ei isäntäsivua","Y11;Mainos");

Jos laajennos aiheuttaa hämminkiä, ilmoitelkaa tässä ketjussa niin korjaillaan mahdollisia jääneitä bugeja. HUOM: yrityksistä huolimatta IE ei edelleenkään toimi kunnolla tämän laajennoksen kanssa ja aion seuraavan kerran paneutua IE:lle kelvolliseen skriptiin pyrkimiseksi vasta kun IE8 on julkaistu. --Agony (403) 10. helmikuuta 2009 kello 14.14 (EET)

Alasvetovalikko > pudotusvalikko, jos käytät termiä jossakin ohjeessa. --Ulrika 10. helmikuuta 2009 kello 14.41 (EET)

Etelä-Pohjanmaan aateliskartanot

Artikkelissa Abraham Wasastjernasta on kuvateksti, jossa sanotaan Östermyran kartanon olevan ainoa aateliskartano Etelä-Pohjanmaalla. Ymmärtääkseni myös Björkenheimien Orisberg on sellainen, vai onko?

Onko Orisberg Etelä-Pohjanmaalla? Jaa, nuo rajat näkyvät vaihtelevan aikojen kuluessa. Otetaan pois se maininta kuvatekstistä. --Ulrika 12. helmikuuta 2009 kello 14.54 (EET)

Rajat tosiaan ovat vaihdelleet tai ainakin ne ovat aiemmin saattaneet hahmottua vähemmän yksiselitteisesti, sillä ennen nykyisten maakuntien vakiintumista nykyisiin rajoihinsa Etelä-Pohjanmaahan on varmaankin saatettu ymmärtää kuuluvan ainakin nykyisen Pohjanmaan maakunnan suomenkieliset pitäjät.--Urjanhai 12. helmikuuta 2009 kello 19.53 (EET)

Yhdysvaltojen vankilat

Tuskin suomenkielinen wiki tarvitsee ihan jokaisesta usan "putkasta" artikkelin, mutta ainakin niistä, jotka ovat jotenkin tunnettuja tai muuten merkittäviä sekä erikoisia. Englanninkielisessä olisi hyvä artikkeli jollekkin käännettäväksi. en:Rikers Island olisi minusta mainitsemisen arvoinen. Ainakin se on yhdysvaltojen ja saattaa olla maailman suurimpia vankiloita. Oma kielitaito riittää lukemaan, mutta käännöstyön jättäisin muille. Timovee 14. helmikuuta 2009 kello 11.03 (EET)

Käyttääkö wikiuutisia kukaan?

Tuollainen asia tuli mieleen. Haluaisin nostaa ilmoille myös sellaisen pikaisen ajatusleikin, että wikiuutisten otsikot tulisivat wp:n etusivulle (jotenkin suhteutettuna tuohon nykyiseen ajankohtaista -lootaan). Olisiko se käytäntöjen vastaista? Teknisesti mahdotontahan se nyt ei ainakaan ole. Ehkä tätä kannattaisi pohtia, koska wikiuutisten kahvihuoneen mukaan siellä on vain noin 5 aktiivista ylläpitäjää. --Ras 16. helmikuuta 2009 kello 06.12 (EET)

Ajoittain tulee käytyä. Valitettavasti käyttäjäkunta wikinewsissä on niin pieni, että se ei pysty hoitamaan päätoimittajan virkaa yhteisöllisesti. Ajatus uutisten tuomisesta wp:n etusivulle on kaunis, mutta erään käyttäjän uutisointi on ajoittain niin yksipuolista, että pelkkä ajatuskin hirvittää. --Care 16. helmikuuta 2009 kello 08.15 (EET)

Vai oliko ajatus, että kun otsikot tulevat wp:hen, se aktivoisi käyttäjiä myös newsien puolelle? --Care 16. helmikuuta 2009 kello 08.16 (EET)

Nimenomaan se. Wikiuutiset on kuitenkin ideana tarpeellinen, mutta nyt sinne pitäisi saada jonkinlainen potku persiille että alkaisi homma luistamaan. --Ras 16. helmikuuta 2009 kello 08.45 (EET)

Tämä voisi jopa toimia, jos {{Uutisissa}} laitetaan samalla kiinni ja korvataan laatikko wikinewsillä. --Care 16. helmikuuta 2009 kello 08.56 (EET)

Mielestäni tätä juuri kannattaa harkita. Wikipediaan suoraan ajankohtaista -artikkeliksi synnytetyt sivut muuttuvat yleensä niin kelvottomiksi ajan mittaan (ei päivitetä), että niiden oikea osoite olisi wikiuutiset, jossa niiden ei tarvitse säilyä ajankohtaisina. --Ras 16. helmikuuta 2009 kello 09.03 (EET)

Käyttäjän hiekkalaatikko -malline

Tuollaiseen mallineeseen olen törmännyt, mutta vaikka kuinka olen etsinyt, en ole sitä löytänyt sitä tästä avaruudesta... Voisikohan joku linkittää tuon sijainnin minulle, kiitos. 779872OY 17. helmikuuta 2009 kello 21.14 (EET)

Medpedia

Vihdoista viimein lääketieteeseen keskittynyt ammattilaisten kirjoittama Medpedia-wiki on auennut. Sisältö on GFDL:ää ja artikkeleissa on mainittu lähteet. Pikakatsauksella sivuston kattavuuskin on jo aika hyvä. Sivusto kait aukesi joskus alle viikko sitten. Lääketieteestä enemmän ja vähemmän kiinnostuneille tiedoksi artikkeleiden lähteistämistä ja lähteettömien artikkelien tietojen tarkistamista varten :) --qWerk 18. helmikuuta 2009 kello 09.24 (EET)

Kiitos vinkistä. Siitä varmaan ajan oloon kehittyy hyvä tietolähde ja lähteiden lähde, kun jo viikossa on noin paljon materiaalia. --Ulrika 18. helmikuuta 2009 kello 09.44 (EET)

Huhtikuussako?

Olemme aikoinaan arvuutelleet, että milloin menee rikki Wikipediassa 200.000 artikkelin raja. Omat mahdollisuuteni ovat jo menneet, mutta monta kisaajaa on ehdolla voittajaksi. Huhtikuussako se tapahtuu? Taisin ilmoittaa tuon kisan arvuuttelun yhteydessä, että voittaja saa valita haluamansa kohtuullisen kirjapalkinnon. Tästä lupauksesta pidän edelleenkin kiinni. Katsotaan ken hän on? --Alexius Manfelt 18. helmikuuta 2009 kello 09.26 (EET)

Veikkasin pari kuukautta sitten Miihkalia voittajaksi enkä vieläkään tingi veikkauksestani... --Lax 18. helmikuuta 2009 kello 14.54 (EET)

Yhtyenavigaatiomallineiden yhdenmukaistaminen

Tein äsken pohjamallineen {{Navigaatio:Yhtye}} jolla olisi tarkoitus yhdenmukaistaa yhtyenavigaatiomallineet. Onko mielipiteitä, tarvitseeko malline jotain lisää? Lisäksi mietin mikä voisi olla sopiva sana "Nykyiset:" tilalle kun yhtye on lopettanut (malline tunnistaa automaattisesti ja käyttää nyt muotoa "Viimeisimmät:" joka ei kyllä ole sieltä sujuvimmasta suomen kielen päästä). Tekstin pitäisi olla lyhyt ja napakka ("Viimeisin kokoonpano:" on jo liian pitkä).

Live-esimerkki mallineesta on {{AC/DC}} alla. --Agony (403) 20. helmikuuta 2009 kello 14.34 (EET)

Minusta suurin osa mallineen (ja korvattavien navigaatiomallineiden) sisällöstä on turhaa, kun kuitenkin samat asiat on {{yhtye}}-mallineessa. Onko tästä toistosta mitään hyötyä? Minusta tästä on enemminkin haittaa, kun sama tieto täytyy päivittää leipätekstiin ja kahteen mallineeseen. Luettelo levyistä on kenties OK, mutta esimerkiksi aloitusvuosi ei todellakaan ole niin tärkeä tieto, että sen pitäisi olla kolmessa paikassa. Voisiko vaikkapa levyt yhdistää tarvittaessa yhtyemallineeseen ja luopua navigaatiomallineista kokonaan? --albval (keskustelu) 20. helmikuuta 2009 kello 15.36 (EET)

Navimallineita saisi ehkä karsia. Eikö levyt yms. voi toteuttaa luokalla, tarviiko niihin navimallineita? Noita riippakiviä on artikkelit väärällään. —Tve4 ^(Gblk) 20. helmikuuta 2009 kello 15.42 (EET)

Olen yleisellä tasolla täysin samaa mieltä, navimallinteita ja "suunnistuskenttiä" on aivan liikaa. Punaista linkkiä ja kronologiaa luokka ei kuitenkaan näytä (tosin levyt on jo listattu kronologisesti itse artikkelissa, joten malline on siinä 100% toistoa) --albval (keskustelu) 20. helmikuuta 2009 kello 16.07 (EET)

Lähinnä sitä juuri meinasin, että jos jossain yhteydessä on mainittu esim. kaikki levyt jossain tietyssä järjestyksessä, niin tarvitaanko sitä toistoa mallineessa? Ja eikös albumi- (tjsp.) -mallineissakin ole edellinen/seuraava julkaisu esillä? —Tve4 ^(Gblk) 20. helmikuuta 2009 kello 16.10 (EET)

Samaa hain minäkin. Toistoa ei tarvita. --albval (keskustelu) 20. helmikuuta 2009 kello 16.13 (EET)

Malline saadaan helposti piiloon (tai voidaan jättää vaikka kokonaan pois) "pääartikkelissa" (yhtyeen omassa artikkelissa), mutta tulee ottaa huomioon että tätä käytettäisiin myös levy-, henkilö ja satunnaisesti myös muissa (jos yhtyeestä on tehty esim. kirja niin kirja-artikkelissa). Näissä artikkeleissa navigaatiomalline taas puolustaa paikkaansa. Lisäksi jos mallineelle syötettäisiin yhtyeen kotipaikka (yhdysvallat, yhdysvaltalaiset) ja päägenre(t) (grunge, rock), saataisiin mukaan myös luokittelu (esim. Luokka:Nirvana, Luokka:Nirvanan albumit, Luokka:Yhdysvaltalaiset rockyhtyeet, Luokka:Rockyhtyeet, Luokka:Vuonna 1987 perustetut yhtyeet, Luokka:Vuonna 1994 lopettaneet yhtyeet jne.) pysymään ajan tasalla aina kulloisenkin luokittelukäytännön mukaisesti, yhdestä mallineesta ({{Navigaatio:Yhtye}}). Vastaavaa olen harjoittanut mm. tähdistöille joissa pohjan navigaatiomalline tekee kaikkea vekkulia (luokittelee, etsii latinankieliset nimet ym.). --Agony (403) 20. helmikuuta 2009 kello 17.37 (EET)

Aah, tällaisia mahdollisuuksia en tullut ajatelleeksikaan... Perun pahat puheeni:-) --albval (keskustelu) 20. helmikuuta 2009 kello 20.03 (EET)

Ei saa moittia itseään, itsekään en aina tiedä hulluja suunnitelmiani :) Tein modauksia mallineeseen, nyt mm. malline menee piiloon yhtyeartikkelissa (AC/DC), malline löytää automaattisesti kappaleluettelon, luokittelee eri tavalla albumeita ja henkilöitä ym. En ole "korjannut" vielä AC/DC:n albumi- ja muita artikkeleita koska mallineesta ei ole vielä konsensusta (vähemmän vaivaa kumoamisessa jos todetaan että malline on turha). --Agony (403) 21. helmikuuta 2009 kello 11.03 (EET)

Menisikö muuten turhaksi jos malline listaisi myös kappaleet joista on artikkeli? Yleensä kappaleesta on myös single ja se on silloin singlejen alla, mutta joissakin tapauksissa (Stairway to Heaven, Hell's Bells, For Whom the Bell Tolls) kappale on siinä määrin merkittävä että oma artikkeli on paikkansa ansainnut ja siinä mielessä myös IMO ansainnut paikkansa navigaatiomallineessa. --Agony (403) 21. helmikuuta 2009 kello 14.39 (EET)

Avattava vaakanavimalline on silloin hyvä, kun tavaraa on tarjolla ihan järjetön määrä. Esimerkiksi Malline:Iron Maiden tai Malline:AC/DC ovat sellaisia. Yhtyeartikkelistakaan en ihan välttämättä lähtisi piilottamaan vaakanavia (tiedän, että ne silti hiertävät aika monia ja saattavat olla hieman työläähköjä ylläpitää), koska siinä jos missä tarjotaan tietoa kaikesta mahdollisesta yhtyeeseen liittyvästä hyvin kompaktissa muodossa ja pienellä pinta-alalla. Piilotettunakaan ne eivät sillä tavalla häiritse... Taidan olla kuitenkin aika yksin mielipiteineni. --Jaakonam 7. maaliskuuta 2009 kello 09.50 (EET)

Wikimedia Commonssista tiedostojen lainaus

Missä oli tiedot ,millä koodilla sai lainattua Wikimedia Commonsista tiedostoja omaan wikiin?--88.113.38.179 22. helmikuuta 2009 kello 23.38 (EET)

Tallenna tiedostot omalle koneellesi ja lataa ne sitten omaan wikiisi ja lisää vastaavat lisensointi- ja tekijänoikeustiedot. --Ras 23. helmikuuta 2009 kello 10.37 (EET)

Välttämättä ei ole edes tarpeen ottaa tiedostoja Commonsista itselle. Jos asettaa oman Mediawikinsä hakemaan kuvatiedostot myös Commonsista, ei käyttäjä välttämättä huomaa mistään, että wikin kuvat tulevat Commonsista. --M. Porcius Cato 25. helmikuuta 2009 kello 21.43 (EET)

Normaalisti muilta sivustoilta haettavien sivujen sisällyttäminen omaan sivustoon pidetään epäasiallisena, toisin kuin linkkien sisällyttäminen sivuston tekstiin. Ei-vapaan materiaalin osalta tätä pidetään tekijänoikeusrikoksena, mutta laki ei välttämättä salli vapaankaan materiaalin tällaisen käytön.

Näen ainakin kaksi ongelmaa: toisaalta Wikimedian palvelinten käyttö omiin tarpeisiin voi olla arvelluttavaa, toisalta muualta haettavat kuvat ovat yleensä mainoksia ja kävijälaskureita ja siksi monessa selaimessa helposti poissuodatettavissa (esimerkiksi itselläni tämä asetus taitaa olla käytössä).

--LPabo 27. helmikuuta 2009 kello 13.31 (EET)

Mielenvikaisia, henkisesti epätasapainoisia, psykopaattisia, pätemisenhaluisia ja työttömiä muokkaajia

Ovat suomenkielisen Wikipedian muokkaajat ainakin tämän kirjoituksen mukaan. Kirjoituksen julkaisupaikan kyllä ymmärtää ja julkaisijakin on varmaan turhautunut - onhan aihtta käsittelevä artikkeli parhillaan poistoäänestyksessä. Kirjoitukselle ei ehkä hirveän suurta painoarvoa kannatta laittaa, mutta se mihin olen kinnittynyt huomiota ovat poistoäänetykset ja kiistelyt. Ne kun ovat todellakin olleet melko "mielipuolisia" ja tietosanakirja on muuttunut taistelukentäksi. Jotain tarttis ehkä tehrä, mutta mitä? Tervesin yksi mielipuolinen, henkisesti epävakaa, psykopaattinen, pätemisenhaluinen (,mutta ei onneksi työtön) muokkaaja. --MiPe ^(wikinät) 25. helmikuuta 2009 kello 21.15 (EET)

Jos minulla olisi rajaton jumalan valta (ihan mielelläni otan sen vastaan jos annetaan, kiitosta vaan), niin antaisin ikubänniä muutamalle tyypille ja kävisin kaivamassa niiden valokuidun poikki. Tulisi varmaan paljon rauhallisempaa. Mutta kun minulla ei vielä noita valtaoikeuksia ole, pyrin pysymään kiistojen ulkopuolella ja annan paskan sataa muiden niskaan. Pitäis vaan kaikkien malttaa olla ruokkimatta kaiken maailman häiriköitä - tosin kuka niiden sotkut sitten siivoaa? Terveisin eräs, jolla kaikki kriteerit täyttyy vielä kuun loppuun:-) --albval (keskustelu) 25. helmikuuta 2009 kello 21.22 (EET)

Ystävä hyvä, onko Jumalan valta rajaton? Vai onko se rajallinen jos ja kun ihmisella on ns. vapaa tahto? Vai onko siinä muitakin rajoitteita? Kysyy hivenen ilkikurisesti --Alexius Manfelt 27. helmikuuta 2009 kello 20.12 (EET)

Niin, kristillisen Jumalan valta voi olla rajallinen (omaan ateistiseen minääni hänellä ei kai ole mitään valtaa) Minä puhuinkin jumalasta pienellä j:llä, jolloin kyseessä voisi olla vaikka tämä tyyppi. --albval (keskustelu) 2. maaliskuuta 2009 kello 10.34 (EET)

Määrätyllä tavalla kiistelykin kuuluu normaaliin toimintaan sellaisissa yhteisöissä joihin ihmiset sitoutuvat tiiviisti ja tunteenomaisesti. Satunnaisemmalle seuraajalle toiminta voi näyttäytyä hyvinkin kaoottisena, ja motiivit käsittämättöminä vaikka ne osallisille voivat olla aivan selvät. Kun asioiden ilmaisemisella on hyvin tiukat rajat noin teknisestikin (esimerkiksi huutaminen ei auta), niin käytössä olevia työkaluja, esimerkiksi tekstiä, käytetään mahdollisimman jykevällä tavalla. Tällä en puolustele kiistelyä, mutta määrättyyn rajaan saakka se on hyväkin hyväksyä.

Mitä tulee tuon yhden hengen yhdistyksen puheenjohtajan katkeriin ja lapsellisiin kirjoituksiin, niin enpä tuollaisten purkausten jälkeen ihmettele lainkaan yhdistyksen jäsenmäärän kehitystä. Terv. --Riisipuuro 25. helmikuuta 2009 kello 22.09 (EET)--

Toisaalta totta siteeksi. Olen itse vieraillut katsomassa ko.sivuston poistoäänestys keskustelusivustoa ja osa todellakin käyttää aikaa lapselliseen kinaamiseen ja tunteenomaiseen kirjoittelemiseen. Onhan jäseninä todellakin työttömiä tai "perinnönnauttijoita" joilla on aikaa istua kirjoittelemassa tänne mutta toisaalta se on hyödyllistä. Itse keskustelin erään sotavankileirin artikkelin yhteydessä lähteennä käytettävän nettisivuston ylläpitän kanssa ja hän kirjoitteli suurinpiirtein samaa "puolueettomuudesta". Tosin olen itsekkin syyllistynyt Puolueeliseen tulkintaan mutta eräs kuitenkin palautti maanpäälle. Ei pitäisi käyttää ainoana lähteenä Jussilaa vaan voisi katsoa mitä esim "mustanaamiossa" kirjoitetaan asiasta. :D D100a 25. helmikuuta 2009 kello 22.22 (EET)

Älkäämme unohtako myöskään autismin kirjoa.--Urjanhai 26. helmikuuta 2009 kello 09.22 (EET)

Hei jätkät, mähän oon julkkis! :D --Joonasl (kerro) 26. helmikuuta 2009 kello 09.44 (EET)

Filosofin sanoin: ettekö edes häpeä? :-) -tKahkonen 27. helmikuuta 2009 kello 14.57 (EET)

Sitä hämmästelen, että yhdistys otti minut silmätikukseen, vaikka mielestäni olin sen asialla tai siis ainakin neutraali, niin kauan kuin luulin että kyse on oikeasta yhdistyksestä, jolla on jäseniä. Sen jälkeen kun selvisi, ettei ole, muutin tietysti kantani, mutta hyökkäyksen kohde olin jo ennen kannanmuutosta. Tulipahan nyt kuitenkin yhden psypatologian asiantuntijan suulla todistetuksi, että en ole "välttämättä mielenvikainen tai henkisesti epätasapainoinen". Tämän tuloksen lisään käyttäjäsivulleni todistukseksi. --Ulrika 27. helmikuuta 2009 kello 15.34 (EET)

Huomaathan, että kirjoittaja on "Nimim. Ajoittainen Wikipedia-käyttäjä sekä englanninkielisessä että suomenkielisessä" eikä välttämättä Hartikainen itse. -tKahkonen 27. helmikuuta 2009 kello 15.39 (EET)

Ai luuletko että sinne kirjoittaa joku muukin kuin se ainoa jäsen? Totta kyllä, onhan täällä näitä analyytikkoja, joilta olen saanut postia suoraankin sähköpostiini. Olen pitänyt ne tallessa siltä varalta, että menee kovin pahaksi. --Ulrika 27. helmikuuta 2009 kello 15.45 (EET)

Yhdistyksen perustamiseen tarvtiaan vähintään kolme ihmistä [5]. On tietenkin mahdollista, että perustamisen jälkeen muut jäsenet ovat eronneet tai erotettu ;) --Joonasl (kerro) 27. helmikuuta 2009 kello 15.58 (EET)

Kyllä sokea kanakin joskus löytää kukon. Onnittelut Erkille ansiokkaasta analyysista. --Klassikkomies 27. helmikuuta 2009 kello 16.10 (EET)

Suomen ateistiyhdistyksen poisto oli hävytöntä noitavainoa. Kuka niitä noitavainoja oikeasti tekikään ja ketkä äänestivät poistamisen puolesta? Kenenkään yksityisen henkilön blogia ei voida pitää luotettavana lähteenä, eikä sitä pidä sekoittaa tietosanakirjan tekemiseen. Suomen ateistiyhdistys lienee onnettoman pieni ja huonosti johdettu yhdistys, mutta kun katselee Wikipediaan luotuja artikkeleita kaiken maailman peräkylän potkupalloilijoista, aloittelevista muusikonplantuista ja vaikkapa yhden lintulajin nimenneistä tutkijoista ym ym, niin väistämättä tulee mieleen vain: noitavaino. Asiaa kun muuten perin heikosti tunnen, niin jos artikkeli kuitenkin olisi ollut täysin fiktiivisestä yhdistyksestä, olisi poisto tietenkin ollut ok. (Toistaiseksi työelämässä) Tikkakit 27. helmikuuta 2009 kello 19.16 (EET)

Väärinkäsitysten välttämiseksi haluan ensimmäiseksi sanoa, ettei itselläni ole mitään wikipediaa vastaan. Mutta, mutta, jos tiedonhakija vilkaisee artikkelien keskustelusivuja tai sitten lukemattomia muita keskusteluja, ymmärrän hyvin tyrmistyksen. Ja niin onkin jo syntynyt käsitys Mielenvikaisista, henkisesti epätasapainoisista, psykopaattisista, pätemisenhaluisista, autistisista ja työttömistä muokkaajista.--Variel 1. maaliskuuta 2009 kello 23.22 (EET)

Tuntuu varmaan turhauttavalta, mutta tuo äänestys ei ollut kannanotto ateismia tai ateistiyhdistyksiä vastaan, vaan ainoastaan Suomen ateistiyhdistystä vastaaan. En näin ollen ymmärrä mistä taiot käsityksesi vainoamisesta. Puun kasvun edellytyksenä on juuret. Sama pätee Wikipediaan, mutta juuret tarkoittavat nyt vain perusaiheita. Turha alkaa tappelemaan yhdestä pienestä liikkeestä kun voisi parantaa vaikkapa artikkelia ateismi. Sama periaate pätee tietysti myös urheiluun, uskontoon, musiikkiin, tieteeseen, filosofiaan, politiikkaan jne. --qWerk 2. maaliskuuta 2009 kello 10.43 (EET)

Tikkakit, esimerkiksi minä äänestin poistamisen puolesta, taisinpa ensimmäisenä kyseenalaistaa sivun merkittävyyden. Jos kaiken maailman peräkylän potkupalloilijoista ym. ilmeisen mitättöminä pitämistäsi ilmiöistä on Wikipediassa mielestäsi turhia artikkeleita, ei ratkaisu tilanteen parantamiseen ole riman alentaminen vaan riman korottaminen. Henkilökohtaiset yhden henkilön yhdistykset joutavat pois oli arvoisan puheenjohtajan agenda aivan mikä hyvänsä. Yhdistys ei tuosta pienene ja Suomessa on 125 000 rekisteröityä yhdistystä. Vaikea tuossa on asiallisesti ottaen minkäänlaista oikeusmurhaa nähdä, hävyttömästä noitavainosta puhuminen kuvastaa mielestäni melkoista suhteellisuudentajun puutetta, mutta otetaan kritiikki vastaan kritiikkinä. Terv. --Riisipuuro 2. maaliskuuta 2009 kello 20.31 (EET)--

Ylen äänilevystön linkit muuttuneet

Ilmeisesti Ylen äänilevystön tietokanta on nyt muuttanut osoitteen fono.fi alle, joten rikkinäisiä linkkejä löytyy nyt vino pino. --Harriv 25. helmikuuta 2009 kello 23.29 (EET)

olen korjannut niitä vinon pinon mutta nämä ja nämä odottavat vielä korjaamista siten että

• http://www.yle.fi/levysto/firs2/nimi pitäisi korvata mallinteella {{Äänitearkisto|laulu|}}
• http://www.yle.fi/levysto/firs2/saveltaja pitäisi korvata mallinteella {{Äänitearkisto|sävellys|}}
• http://www.yle.fi/levysto/firs2/kääntäjä pitäisi korvata mallinteella {{Äänitearkisto|sanoitus|}}
• http://www.yle.fi/levysto/firs2/sovittaja pitäisi korvata mallinteella {{Äänitearkisto|sovitus|}}

oisko innokkaita auttamaan vai tehtäiskö nämä botilla--Musamies 26. helmikuuta 2009 kello 11.01 (EET)

Teoriassa jos laulajat, säveltäjät, kääntäjät ja sovittajat on oikein luokiteltu, tuo onnistuisi ehkä botillakin (edellyttäen että yksi henkilö ei kuulu esim. säveltäjä JA sanoittaja-luokkaan). --Agony (403) 26. helmikuuta 2009 kello 11.06 (EET)

Voin tehdä sitä käsin kun ongelmana on se että täytyy katsoa milloin laitetaan mallinteeseen soitto ja milloin nimi ettei tule vahinkoa että lukee esim viljo vesterisen laulutuotanto--Musamies 26. helmikuuta 2009 kello 14.32 (EET)

MItä tehdään keskustelusivuilla oleviin linkkeihin, annetaanko ne olla väärin vai muutetaanko nekin--Musamies 26. helmikuuta 2009 kello 16.33 (EET)

Muuta vaan jos ei ole arkistosivulla, saadaanpahan kaikki virheelliset linkit pois (vaikka keskustelusivut ei indeksoidukaan hakukoneille). --Agony (403) 26. helmikuuta 2009 kello 17.03 (EET)

Ongelma käyttäjä

Mitäs tämmöiselle tehdään: [6] Paljon lisäyksiä hyvässä tarkoituksessa, mutta useimmat ihan järkyttävän huonoja ja artikkeleita heikentäviä. Voiko kaikki kumota, vai laitetaanko korjattavamalline? --ML 26. helmikuuta 2009 kello 21.18 (EET)

Pelottaa myös, että onko nuo kaikki lisäykset lähteiden suoraa kopiointia. Ainakin osa Montserrat-artikkelin lisäyksista oli. Tieto karhu on keskustelusivunsa mukaan rikkonut tekijänoikeuksia ennenkin. Kannatan kumoamista. Roquai 26. helmikuuta 2009 kello 21.25 (EET)

Olen jo kumonnut ison osan, muutaman muokkasin sopiviksi järjettömästi karsien, mutta helvetillinen oli niissä työ. Tuo kun lisätään copyvion rajalla kulkemiseen joka tapauksessa -> pois vain. Jos joku haluaa muokata lisäykset myöhemmin sopiviksi, niin löytyyhän ne historiasta. --albval (keskustelu) 26. helmikuuta 2009 kello 21.33 (EET)

HarrivBOT arkistoimaan kahvihuoneita?

Testasin Harriv:n botin arkistointiominaisuutta omalla keskustelusivullani, ja mielestäni botti toimi siinä määrin hyvin että otin ja konffasin myös Wikipedia:Käyttäjätunnuksen vaihto/pyynnöt, Wikipedia:Käyttäjänimen haltuunotto/pyynnöt ja Wikipedia:Botit/hakemukset myös arkistoitumaan automaattisesti. Vaikka en itse arkistoikaan kahvihuoneita juuri ikinä, tiedän kerran sen tehneenä että operaatio on perin työläs. Siksi ehdottaisinkin että otettaisiin myös tänne automaattiarkistointi jolloin esim. tämän kahvihuoneen ylälaitaan lisättäisiin koodi

{{User:HarrivBOT/config
|maxarchivesize = 100K
|counter = 16
|algo = old(30d)
|archive = Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)/Arkisto%(counter)d
}}

Jolloin HarrivBOT (keskustelu · muokkaukset) automaattisesti arkistoisi kaikki keskustelut joissa ei ole tapahtunut muutoksia 30 päivään. Tuohon voisi ottaa mukaan mahdollisesti myös |minthreadstoarchive = 5 jolloin botti ottaisi aina vähintään viisi keskustelua kerralla. Sen jälkeen jäisi vain manuaalisesti aina silloin tällöin käydä täyttelemässä arkistohakemistoa (jota HarrivBot ei osaa mutta ilmeisesti siihenkin on lisäosa mitä päättelin en:User:HBC Archive Indexerbot toiminnasta). Mielipiteitä? --Agony (403) 2. maaliskuuta 2009 kello 18.29 (EET)

Heh. Minulle nuo koodinpätkät aukesivat yhtä selkeinä kuin seuraava päivä pahoin tyrmätylle nyrkkeilijälle. Idea kuitenkin kuulostaa hyvältä kuten testin onnistuminenkin joten en näe syytä vastustaa ideaa. --Nvidia 2. maaliskuuta 2009 kello 18.33 (EET)

Idea on suorastaan nerokas. Täten ajassa, jonka Käyttäjä:Ejs-80 normaalisti käyttää kahvihuoneiden arkistointiin hän ehtiikin luutia kolme vandaalia pihalle. Kannatan –Jaakonam 4. maaliskuuta 2009 kello 21.21 (EET)

Kannatan Asiaa. Ei tänne tultu kahvihuonejuttuja arkistoimaan... Pitke 17. maaliskuuta 2009 kello 23.32 (EET)

Luettelot suomalaisista etunimistä

Luettelo suomalaisista naisten etunimistä ja Luettelo suomalaisista miesten etunimistä ovat minusta kummallisilla nimillä, kun sisältö on Luettelo suomalaisen nimipäiväkalenterin naisten nimistä ja Luettelo suomalaisen nimipäiväkalenterin miesten nimistä. En näe nimiä liian pitkinä. Nykyiset nimet voisivat olla uudelleenohjauksia. Asian esille ottaminen luettelon keskustelusivulla ei ole herättänyt mitään huomiota. --Thi 2. maaliskuuta 2009 kello 21.51 (EET)

Muokkaa sivuja rohkeasti --Joonasl (kerro) 2. maaliskuuta 2009 kello 22.52 (EET)

Frustraatiot ja muut aiheelliset pelot

Kaikenlaista Wikipedian sisältöä miettiessäni ja eri puolia kuultuani herää todella kysymys siitä, mikä on normaali kanava purkaa henkilökohtaisia vaikeuksiaan ja uhkakuviaan. Onko se jokin facebook, irc, wikipedia vai mikä. Totuus on, ettei oikeaa ole edes määritelty. Ainakaan se ei liene Wikipedia, koska se on tietosanakirja eikä demokratia. Voisiko se suomiwikin kohdalla olla vaikkapa basileia, jossa määrittelijänä olisi koko Wikipedian "hyvän kuninkaan" (vrt. Jimbo Wales) asemassa esimerkiksi tarpeeksi auktoriteettia omaava MikkoM. Pelkkänä miettiönä kunnes tässäkin asiassa välityslautakuntakin ehkä osoittaa kyvyttömyytensä terv (näinhän ei toki käyne) --Höyhens 4. maaliskuuta 2009 kello 19.13 (EET)

Niinpä. Ainakin uudelle käyttäjälle tuppaa kasaantumaan frustraatioita ja muita aiheellisia pelkoja. Olen joutessani harjoitellut pehmeää laskua wikipediaan, eli olen yrittänyt perehtyä tämän tietoteoksen toimitustapaan ajan kanssa. Olen lueskellut lukemattomia ohjeita, sääntöjä, sopimuksia, keskusteluja ja jopa artikkeleitakin. Kaiken rehkimisen tuloksena hämmennykseni vain kasvaa, sillä päivittäin erehdyn sivuille, joilla käydään oikeutta jostain mitättömästä asiasta. Wikipediaa kehoitetaan muokkaamaan rohkeasti, mutta oma rohkeuteni tähän joukkoon liittymisestä on jo pohjalukemissa.--Variel 4. maaliskuuta 2009 kello 20.33 (EET)

Varielille: Älä anna esim. tuoreet muutokset - sivun hämätä, vaan ala rohkeasti muokata sivuja. Muista kuitenkin lisätä muutoksiisi lähteet, joiden perusteella muutoksesi teet. Wikipediassa on oikeasti kivaa kun näkee omien kättensä jäljet. Muokkauksia saatetaan arvostella tai poistaa.. so what! Tärkeintä on se, että taidot ja ymmärrys wikistä kasvaa ajan myötä... niin on käynyt itsellenikin. Janis 4. maaliskuuta 2009 kello 20.44 (EET)

Kun katkaisee kätensä, niin kyky kirjoittaa Wikipediaan vähenee ratkaisevasti. Ja vähentää siten wikistressiä. Kas siinä ratkaisu. -tKahkonen 4. maaliskuuta 2009 kello 21.13 (EET)

Wikipedia on muuttunut ja muuttuu akateemisesta homogeenisesta pikkuporukasta koko ajan monikirjoisemmaksi. Sitä myötä kinasteluista ei todennköisesti päästä eroon. Koska yhteisö on avoin ja tunnettu, sillä on asian mukanaan tuomat ongelmat, esimerkiksi ongelmallisesti käyttäytyviä osallistujia. Asia kieltämättä voi näyttää hämmentävältä uudelle käyttäjälle. Yksi uusien käyttäjien sopeuttamista helpottava keino olisi joskus keskustellun tutor-systeemin käyttöönotto: uudet voisivat niin halutessaan saada nimetyn tutorin avukseen, mielellään vielä ehkä samoista aihepiireistä kiinnostuneen. Tutor katsoisi vähän perään ja neuvoisi ilman viiveitä jos jokin näyttää olevan menossa pieleen, vastailisi kysymyksiin jne. Uskoisin että tällä tavalla saataisiin nimen omaan vakavasti otettavia uusia kiinnostuneita käyttäjiä nopeammin, kivuttomammin, vähemmällä hämmennyksellä ja paremmalla menestyksellä yhteisöön sisälle. Terv. --Riisipuuro 4. maaliskuuta 2009 kello 21.55 (EET)--

Tätä ehdotin joskus itsekin. Monille se olisi hyvä apu, mutta nuo "minä tiedän kaiken parhaiten, enkä mä apuja tartte keneltäkään" -tyypit ottaisivat tuutorin tarjonnan, vaikka kuinka vapaaehtoisen, varmasti loukkauksena. Ja nuo tyypit sitä ohjausta juuri eniten tarvis... --albval (keskustelu) 4. maaliskuuta 2009 kello 21.58 (EET)

Käytännössähän ongelmakäyttäjiä joudutaan jo nyt ohjastamaan koko ajan, turha heille on yhteisön vielä enemmän patuja uhrata. En näe tuollaista tutorointia minkäänlaisena ratkaisuna ongelmakäyttäjille, vaan niille vakavasti otettaville kättäjille jotka vierastavat ongelmakäyttäjien kinastelua ja käytäntöjen moninaisuutta. Uusille vakavasti asiaan suhtautuville wikikäyttäjille olisi hyvä saada jokin wikiharrastukssen kannustava systeemi, ja nimetyt tuutorit voisivat siinä auttaa. Eli ne potentiaalisesti laadukkaat ja hyvät kirjoittajat saataisiin paremmalla prosentilla kiinni, kun alkuvaiheen hankaluudet helpottuisivat. Terv. --Riisipuuro 4. maaliskuuta 2009 kello 22.23 (EET)--

Itse asiassa vastaan tuli hyvä esimerkki, joka luullakseni olisi tutorointimenettelyllä johtanut aivan toisenlaiseen lopputulemaan: ks. Keskustelu käyttäjästä:Pekkapee, Keskustelu:Pekka Pekkala. Itsestäään artikkelin laatinut aloitteleva wikipedisti, ammattitoimittaja, sai hivenen töksähtävän vastaanoton (minulta) ja keskustelun lopputuloksena käsittääkseni närkästyi sen verran että tuskin on motivoitunut enää yrittämään. Entä jos meillä olisi ollut tutorointimahdollisuus, ja ko. henkilö olisi siihen myös tarttunut? Hän olisi hyvissä ajoin saanut kuulla ettei nyt ihan ensimmäiseksi kannata lähteä rustaamaan artikkelia itsestään, tai ainakin olisi jo valmiiksi kuullut mahdollisuudesta että artikkeli poistetaan, ja millaista ko. keskustelu on. Juuri tämän tyyppisten käyttäjien tutorointi voisi estää kyseisen tyyppisiä pikkuasioista ja käytäntöjen ymmärtämättömyydestä johtuvia huonosti päättyviä ensikohtaamisia yhteisön kanssa. Sillä nyt ei ole mitään väliä jos jonkun vandaalin ensikohtaaminen päättyy huonosti, mutta näiden sinänsä hyvää tarkoittavien, mahdollisesti projektille hyvinkin arvokkaiden käyttäjien kanssa on toisin. Terv. --Riisipuuro 6. maaliskuuta 2009 kello 16.31 (EET)

Sotarikoksista syytetyt

Sotarikoksista syytetyt: Kuinka ihmeessä joku on laittanut Mannerheim-ristin ritarin no.7 Juho Pössin samaan sakkiin Hitlerin, Mussolinin ja Stalinin kanssa. Mitä tekemistä hänellä on serbiroistojen Karadcicin ja Mladicin kanssa? Entäpä juutalaisia kiduttaneiden ja surmanneiden SS-miesten kanssa. Pössin lisäksi sivulla olevat suomalaiset ovat kansalaissodassa varsin epäilyttävin keinoin "kunnostautuneita" valkoisia. Mielestäni on sankarivainajan muiston häpäisemistä liittää millään tavalla kapteeni Juho Pössi sivun muihin henkilöihin.

Juho Pössi kuului lista no 1:n lueteltuihin upseereihin, mutta istuttuaan kaksi vuotta Miehikkälän varavankilassa hänet vapautettiin syyttömänä. Tämä surkea episodi on mielestäni ainoastaan voittajan nöyryytystä hävinnyttä kohtaan.

Juha Pössi, Juho Pössin pojanpoika

Olen samaa mieltä kanssasi. Menettely on äärimmäisen loukkaava ja halventava. Vaadi omaisena jotain ylläpitäjää tarttumaan asioihin. --Variel 12. maaliskuuta 2009 kello 23.38 (EET)

Artikkelia Juha Pössi ei ole, joten mitä tarkoitatte? Nopeammin olisitte hoitaneet asian, jos olisitte tarttuneet muokkaa-nappulaan itse. Ilmeisesti luokka on luonteeltaan yleinen, eikä sen ole tarkoitus jakaa sisältöä "suurimpiin saastoihin" ja "pienempiin tekijöihin". Tässä suhteessa loukkaus- ja halvennusyytökset ovat vain omaa, ehkä hieman yliampuvaa, tulkintaa. Pahemmin en osaa kuitenkaan ottaa kantaa, kun en tiedä tarkalleen mistä nyt puhutaan. e: Sekosin Juhassa ja Juhossa. --qWerk 13. maaliskuuta 2009 kello 00.06 (EET)

Keskustelunpoikasta keskustelusivulla: Keskustelu:Juho Pössi. --Harriv 13. maaliskuuta 2009 kello 00.20 (EET)

Juho Pössi on siirretty uuteen luokkaan Sotarikossyytteistä vapautetut. Terv. --Riisipuuro 13. maaliskuuta 2009 kello 11.53 (EET)--

Stadionien omiminen yhdelle urheilulajille.

Luokka:Stadionit Luokka:Jalkapallostadionit

Useita stadioneita on omittu jalkapallolle, vaikka kyseessä olisi yleinen urheilustadion (esim. Stade Louis II). Tämä ilmenee muun muassa tynkämallineen kautta. Olisiko parempi merkitä kaikkia stadioneja pelkällä {{Tynkä/Urheiluareena}}-merkillä {{Tynkä/Jalkapallostadion}}-merkin sijaan, jotta luokittelu olisi yksinkertaisempaa ja vaivattomampaa? Omiminen ilmenee myös luokittelussa, kun urheilustadioneja on merkitty pelkiksi jalkapallostadioneiksi. PS: Meneillään on nyt tynkämalline-luokitteluoperaatio kyseisille artikkeleille. --Mpadowadierf 13. maaliskuuta 2009 kello 13.57 (EET)

Mielestäni on ihan älykästä käyttää pääasiassa jalkapalloa varten olevia stadioneista myös sitten Malline:Tynkä/Jalkapallostadion mallinetta, jolloin saadaan mielestäni paremmin jäsenneltyä artikkelit. --Lakritsa 13. maaliskuuta 2009 kello 14.04 (EET)

Sain kuitenkin yli 60 stadionia merkittyä. Mielestäni aika paljon. http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Lakritsa#Tynk.C3.A4mallineista --Lakritsa 13. maaliskuuta 2009 kello 14.33 (EET)

Olen samaa mieltä siitä, että jalkapallostadiontynkä on ihan hyödyllinen mikäli kyse on selkeästi jalkapallostadionista. Monet jalkapallostadioniksi merkatut eivät mielestäni kuitenkaan ole pääasiassa jalkapalloa varten vaan pikemminkin se on vain yksi laji muiden joukossa. Esimerkkinä vaikkapa Kimpisen urheilukeskus, Kouvolan keskusurheilukenttä, Myllypuron liikuntapuisto ja aiemmin mainittu Stade Louis II. --Jusba v 13. maaliskuuta 2009 kello 15.49 (EET)

Kumosin muokkaukseni. --Lakritsa 13. maaliskuuta 2009 kello 18.32 (EET)

{{Tynkä/Jalkapallostadion}}-merkintää vastaan minulla ei ole mitään. Toivon kuitenkin, että urheilustadionit ovat niin kauan urheilustadioneja, kun ne eivät ole pelkästään jalkapallostadioneja. Kannattaa siis aina katsoa oikeasti, onko stadion myös muulle urheilulle ja määritellä, tynkämerkitä ja luokitella se sen mukaan. Tämä lienee itsestäänselvyys? --Mpadowadierf 13. maaliskuuta 2009 kello 20.17 (EET)

Tynkäluokkia ei kannata liikaa tuijottaa. Tynkäluokittelu tulee tuskin koskaan olemaan niin tarkkaa, kuin muu luokittelu. Ja ainakin yleisurheilustadioneille voisi luoda oman luokkansa, ja laittaa artikkeleja myös sinne, jalkapallostadion-luokan ohella. --Otrfan 14. maaliskuuta 2009 kello 18.06 (EET)

Parapsykologia

Onko arvoisilla käyttäjillä näkemyksiä siitä kuuluuko Luokka:Parapsykologia luokkaan Luokka:Psykologian osa-alueet? (Vai tulisiko se mahdollisesti ymmärtää näennäistieteeksi, jolloin se ei olisi osa psykologiaa, koska psykologia on tiede?) En rupea kiistelemään aiheesta vaan esitän kysymyksen täällä täällä kahvihuoneessa.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2009 kello 17.42 (EET)

Parapsykologialla ei ole psykologian kanssa muuta tekemistä kuin nimen osa. Tietysti psykologia voi tutkia, miksi ihmiset harrastavat parapsykologiaa, mutta parapsykologia kuuluu näennäistieteisiin. --Ulrika 14. maaliskuuta 2009 kello 17.49 (EET)

Samaa mieltä kuin edellinen. Jos joku on sitä mieltä, että parapsykologian tulisi olla psykologia-luokassa, hänellä on varmaan lähteitä joilla osoittaa, että tällainen luokitus on edes suhteellisen laajasti levinnyt (esim. yliopistotasoiset psykologian alan oppikirjat tms.) Samulili 14. maaliskuuta 2009 kello 17.51 (EET)

Katsotaanpa miten suomalaiset kirjastot ovat luokitelleet sen: YSA:ssa asiasana parapsykologia on luokiteltu psykologian alle, mutta YKL:ssä rajatieto (luokka 15) on psykologian (luokan 14) rinnalla ja parapsykologia siinä alaluokkana 15.1. Toisaalta YSA:ssa parapsykologian rinnakkaistermiksi on määritelty rajatieto, joka onkin sitten otsikon ”50 Kansanperinne. Perinnetieteet. Kulttuuriantropologia. Okkultismi” alla. --Silvonen 14. maaliskuuta 2009 kello 17.58 (EET)

En-wikissä parapsykologian luokka on psykologian luokassa. Aikaisemmin parapsykologia oli luokassa Psykologian koulukunnat, kuten freudilainen psykoanalyysi ja jungilainen syvyyspsykologia. Siihen luokkaan parapsykologia sopiikin paremmin. Muokatessa on mainittu, että useat tutkijat pitävät parapsykologiaa tieteenä. Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa, etenkin ulkomailla, ja onhan Suomessakin alueesta kiinnostuneita tutkijoita. Psykoanalyysin on katsottu täyttävän näennäistieteen tuntomerkit, mutta yhä se psykologian yhteydessä mainitaan. Niin kauan kuin näin on, olen sitä mieltä, että psykologian historiaa ei tarvitse lakaista maton alle. Parapsykologian professuurejakin taitaa yliopistoissa vielä olla, en ole itse seurannut alan kehitystä. Suomen yliopistoissa on jopa jumalatutkimusta eli teologiaa. Älykäs suunnittelukin voitaisiin mainita tieteen yhteydessä, jos se on teologian ala. --Thi 14. maaliskuuta 2009 kello 18.15 (EET)

Suomessa alan tieteellinen tutkimus keskittynee Suomen parapsykologiseen tutkimusseuraan jonka aiheita on muun muassa ufo-sieppaukset. --Ulrika 14. maaliskuuta 2009 kello 18.26 (EET)

Artikkelin muodon korjauspyynnöstä

Miten toimitaan jos artikkelin alussa lukee Tämän artikkelin tai sen osan muoto kaipaa korjausta ja on itse korjaillut, selventänyt ja parantanut artikkelia? Voiko huomautuksen poistaa itse, jos katsoo sen olevan tarpeeton korjausten jälkeen vai pitääkö jotakuta pyytää poistaamaan se? Kyse on artikkelista Jasper Hale. Olisi kiva kuulla myös yleisesti mihin asti artikkelia pitää olla paranneltu, että huomautusta ei enää tarvita. --Julie 2 15. maaliskuuta 2009 kello 01.01 (EET)

Tuossa näyttää olevan perusteena se että muotoilu ei ole ollut kohdillaan alunperin. Jos artikkeli on suunnilleen tyylioppaan mukainen, niin merkinnän voi ottaa pois. Eli jos merkintä on perusteltu aikoinaan jollakin, ja perustelussa osoitettu asia on korjattu, merkinnän voi ottaa pois. Jos merkintää ei ole perusteltu (eli on pelkkä {{Korjattava}}), ja artikkeli on muuten siedettävässä kunnossa sen voi ottaa myös pois. Jos ei osaa arvioida onko artikkeli korjaantunut tarpeeksi, asiaa voi kysyä esimerkiksi merkinnän laittajalta tai muilta käyttäjiltä artikkelin keskustelusivulla tai vaikka kahvihuoneessa. --Harriv 15. maaliskuuta 2009 kello 02.32 (EET)

Luokka:Houkutus

Pitäisköhän näillekin http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Houkutus tehdä jotain. Artikkelit enimmäkseen sekavahkoa juoniselostusta ei-niin-kovin-merkittävän kirja/elokuvasarjan hahmoista yms. --J 15. maaliskuuta 2009 kello 06.48 (EET)

Mitä niille pitäisi mielestäsi tehdä? Wikipediassa ne eivät ole mitenkään laadultaan poikkeuksellisia artikkeleita. Voit tietysti ryhtyä parantelemaan niitä. --Ulrika 15. maaliskuuta 2009 kello 08.41 (EET)

Tarkoitit kai laaduttomuudeltaan? Ainakin enwikissä mm. useimmat sivuhahmot on yhdistetty samaan artikkeliin. Tuskin niistä tännekään on tarpeen tehdä erillisiä roska-tasoisia artikkeleita. Ja joo, en tosiaan viitsi mokoman kanssa alkaa askarrella roskitusta pidemmälle, olisi asiallistakin tekemistä. Noita "Tarzanin kumminkaiman kalsarit" -sepustuksia on kuitenkin jo muutenkin liian kanssa. --J 15. maaliskuuta 2009 kello 10.43 (EET)

Olen itse ainakin selvimpiä juonen kannalta merkittävien hahmojen artikkeleita täydentänyt ja korjaillut selvemmin luettaviksi. Kaikissa artikkeleissa on samansuuntaisesti selvitetty minkälainen kyseinen hahmo on ja miten tämä on syntynyt. Olisi kiva kuulla mitkä niistä mielestäsi ovat roskaa, koska jollekulle voi olla tärkeää, kun voi lukea hahmosta lisää tiivistetyssä muodossa, kun kaikki olennainen on koottu tänne. --Julie 2 15. maaliskuuta 2009 kello 12.18 (EET)

Selvät sivuhahmot voi enwikin mallin mukaan koota yhteiseen artikkeliin, myös juoniselvityksiä voi huomattavasti selkeyttää. Noissakin voi mallia katsoa muista wikeistä. --J 15. maaliskuuta 2009 kello 12.23 (EET)

Sovelletaan kuitenkin fi.Wikipedian omia käytäntöjä. Muut soveltavat omiaan. Ei tarvitse kuin katsoa muutamia televisiosarjoja tms., kun siellä on sivuhahmojen pikkuserkut omina artikkeleinaan. Näitä vastaan on kai yritetty, huonolla onnella, taistella. Ei tästä varmaan pidä tehdä poikkeusta niin muiden laadukkaiden sivuhahmoartikkelien joukossa. Olkoon minun puolestani, voi olla että alan lukijoita kiinnosaa, kuten Julie 2 sanoi. --Ulrika 15. maaliskuuta 2009 kello 12.52 (EET)

Tai sitten vaihteeksi ollaan antamatta hevonpaskalle periksi, ja kiviäkin kiinnostaa. Muutenkin noista "juoniselosteista" ei ota kuuluisa Erkkikään selvää, joten jokin tolkku sentään niihinkin. --J 15. maaliskuuta 2009 kello 12.59 (EET)

Aloita poistoäänestys vaikka tuolta: Luokka:Simpsoneiden hahmot, katsotaan miten käy :D --Ulrika 15. maaliskuuta 2009 kello 13.04 (EET)

Wikipedia:Muokkaa rohkeasti; toisaalta esim. Pokémonit äänestettiin säilytettäviksi. Sisällytä mahdolliseen poistoäänestykseen siis vaihtoehto "yhdistettävä". Pitke 15. maaliskuuta 2009 kello 13.11 (EET)

Voiko näitä verrata merkitykseltään edes pokkimonneihin?

"James esiintyy ensimmäisen kerran Houkutus - kirjassa, kohdassa, jossa Cullenien perhe on pelaamassa baseballia. James, Victoria ja Laurent osuvat kohdalle. Heidän on tarkoitus pelata Cullenien perheen kanssa baseballia, kunnes James haistaa Isabella Swanin, ihmisen, verta. James on jäljittäjä, joten hän haistaa veren vielä paremmin kuin muut vampyyrit. Hän rupeaa jäljittämään Bellaa, sillä hänelle tämä jäljittäminen on kuin pientä jännittävää ja hauskaa peliä. Kun Cullenit hämäävät Jamesia, hän päättää järjestää Bellan luokseen. Kirjassa hän kävi Bellan äidin, Reneen, kotona, jonne oli jättänyt viestin Bellaa varten. Hän soitti Bellalle Phoenixista; paikasta, jossa Bella otti pienenä Balettitunteja, mutta lopetti ne, koska hänellä on niin huono tasapaino. Bellan pitää esittää Alicelle ja Jasperille että kaikki on hyvin, vaikka on kauhuissaan; James on soittanut Bellalle ja Bella kuuli puhelimesta äitinsä äänen, ja James uskotteli Bellalle, että on kidnapannut hänet. Bella lähtee käymään äitinsä kotona, jossa näkee lappusen, ja vihdeiden avulla hän saapuu Balettistudioon. Reneen ääni olikin tullut vain nauhalta. Tosiasiassa Renee oli uuden miehensä kanssa onnellisesti lomalla. Bella huomaa että häntä on huiputettu, ja yrittää paeta, mutta ei onnistu, sillä vampyyrit ovat erittäin nopeita. James on pettynyt, sillä hän hän olisi halunnut pelin olevan vähän milenkiintoisempaa.Hän kuvaa Bellan videonauhalle, jotta voisi näyttää nauhan myöhemmin Edwardille. Edward saapuu kuitenkin paikalle, mutta juuri kun Edward on saamassa Jamesin kiinni, James puree Bellaa. Bellaan virtaa myrkky, ja minuuttien päästä hän muuttuisi vampyyriksi. Edward kuitenkin hyökkää Jamesin päälle ja tuhoaa tämän. Sillä välin muut Cullenien perheestä ovat jo kerenneet paikalle. Carlisle ja Edward ovat Bellan luona, sillä Carlisle on tohtori. Edward imee pois Bellasta kaikki myrkyt, mutta aluksi epäröi, sillä hän pelkää ettei olisi kyvyllinen lopettamaan veren imemistä. Sillä aikaa Alice, Jasper ja Emmett ovat tehneet rovion, johon he heittivät palasiksi pistetyn Jamesin. Victoria suunnittelee kostoa Bellalle, sillä hänen mielestään Edwardinkin kuuluisi menettää oma kumppaninsa kun kerran hänkin menetti omansa, Jamesin. James ei siis esiinny enää muissa sarjan kirjoissa."

Ei saatana, sanoo vanha kansa. --J 15. maaliskuuta 2009 kello 13.24 (EET)

Voin sanoa, että tuota artikkelia ei ole vielä korjattu. Osa muistakin artikkeleista oli samassa kunnossa ennen korjauksia ja nyt ne ovat ihan käypiä. Eli tuota pitää vielä korjata, kiitos muistutuksesta. --Julie 2 15. maaliskuuta 2009 kello 13.31 (EET)

Niin, en tarkoita väheksyä kenenkään työtä. Myös vähempien hahmojen yhdistäminen luetteloksi on käypä käytäntö. --J 15. maaliskuuta 2009 kello 13.36 (EET)

Aloita poistoäänestys vaikka tuolta: Luokka:Simpsoneiden hahmot, katsotaan miten käy :D

Ulrika hyvä, aikani olen tapellut noittenkin sisällön suhteen teinikäisten kanssa, nyt kun Groeningin on alkanut säveltää historiaa uusiksi en enää viitsi. --J 15. maaliskuuta 2009 kello 13.42 (EET)

Commonsin kuva eri projekteissa

Onko keinoa tarkistaa, missä kaikissa Wikipedioissa jokin tietty kuva on? Joskus herää epäilys että tietystä aiheesta voisi olla artikkeli muissakin projekteissa, mutta kielitaidon puute estää tarkistamasta. Kuvan kautta voisi saada vinkkiä. --Ulrika 16. maaliskuuta 2009 kello 05.38 (EET)

Commons-sivun yläreunassa pitäisi olla Check usage-linkki, jolla kuvan käyttö eri projekteissa näkyy. --Otrfan 16. maaliskuuta 2009 kello 05.42 (EET)

Kiitos. Melkein kolme vuotta tätäkin olen ihmetellyt, ennen kuin uskalsin kysyä :D --Ulrika 16. maaliskuuta 2009 kello 06.57 (EET)

Neuvonnan arkistointi

Yllä Agony ehdotteli HarrivBOT-vetoista kahvihuonearkistointia. Herättelin eilen samaa keskustelua neuvonnassa, tulkaapa heittämään kommenttia tai päädyn konsensukseen yksinäni --albval (keskustelu) 17. maaliskuuta 2009 kello 11.33 (EET)

Tietokoneella luotu maalaus

Olen tallentanut paljon ns. jälkiväritettyjä kuvia, joissa olen käyttänyt pohnana ainoastann alkuperäisiä ja todennettuja värejä, mutta kuinka suhtaudutaan ns. maalauksiin jotka ovat luotu kuvankäsittelyohjelmilla ja joissa vätir eivät välttämättä ole aivan yksi yhteen, kuten on esim. maalauksissa, jotka on maalattu tapahtumista ja tilanteista huomattavasti jälkikäteen. Vesteri 17. maaliskuuta 2009 kello 21.42 (EET)

Kyllähän nekin kelpaa kuvitukseksi jonkin paikan ulkonäöstä, varsinkin jos halutaan kuva paikasta joltain menneeltä vuosisadalta - tällöinhän valokuvaa ei edes ole saatavilla. Nykykuosin esittämiseksi olisi kuitenkin paljon parempi saada moderneja valokuvia, jos sellaisia vain on saatavilla. Väritetyt valokuvat ovatkin sitten asia erikseen eikä niitä mielestäni ole syytä suosia, toki sellaista voidaan jossain spesiaalissa yhteydessä käyttää mutta Wikipediaa varten en toivoisi valokuvia väritettävän - nämä kuvat kun eivät enää esitä asiaa sellaisena kuin se oikeasti on ollut (ei toki mustavalkoinenkaan valokuva, mutta siinä ei kuitenkaan ole keinotekoisesti luotua informaatiota). --Miihkali ^(artikuloi) 17. maaliskuuta 2009 kello 21.52 (EET)

Vastustan jyrkästi väritettyjä kuvia. Juuri äskettäin asiasta keskusteltiin, kunpa vain löytäisin. Niitä pidetään ns. uutena tutkimuksena, ja niissä voi mennä pahasti metsään. Eli älä käytä. --Ulrika 17. maaliskuuta 2009 kello 22.11 (EET)

Joo tekijänoikeuskysymys on mielenkiintoinen D100a 17. maaliskuuta 2009 kello 22.43 (EET)

Kyse olisi lähinnä ilmavoimien koneista vuosilta 1918 - 1927, josta on saatavilla tarkat väritiedot dokumentoituina, mutta kuvissa esiintyvien lentäjien päällä olevien asujen osalta on ongelma, kun ei ole varmaa tietoa minkä värisiksi tarkallen nämä heidän lampaannahkaiset lehtäjäasunsa ovat kyllästetyt. Voisiko kuvitella, että konetyypin artikkeliin huomio kiinitettäisiin kalustoon eikä niinkään kuvassa oleviin lentäjiin ?. Vesteri 17. maaliskuuta 2009 kello 22.37 (EET)

Kuvatekstiin vain maininta, että kuvan lentäjän asu on saattanut olla eri värinen kuin kuvassa, niin ongelma on ratkaistu. Näin se hoidettaisiin kirjankustantajallakin. Tämä siis tässä tapauksessa, jossa pääosassa on lentokone. Henkilö- tai tapahtumakuvien värittämistä en kannata, koska siinä tulee ongelmia vastaan. —B. Nuhanen 17. maaliskuuta 2009 kello 23.10 (EET)

Eikös näistä Vesterin värittämistä kuvista keskusteltu ennenkin ja silloin yleinen mielipide oli kielteinen. Olin silloin muistaakseni tiukasti värittämistä vastaan ja vastustan värittämistä jyrkästi vieläkin. Omilla kotisivuillaan tms. saa pitää minkälaisia kuvia haluaa, mutta wikipediaan ei pitäisi tuoda muunneltua totuutta --albval (keskustelu) 17. maaliskuuta 2009 kello 22.51 (EET)

Jos esimerkiksi mustavalkokuvassa esiintyvistä väreistä on dokumentoitu Federal Standard 595 mukaist värit, niin onko se väärin saattaa julkisesti esille, vain onko tyydyttävä vain mainiintaan, että kuvan se ja se osa on standardin 36280 harmaa ?. Vesteri 17. maaliskuuta 2009 kello 23.02 (EET)

Ööh jäi kommenttisi vähän epäselväksi, onko jonkin kuvan värit todella dokumentoitu, vai kuvassa näkyvän esineen? Jos kyse on esimerkiksi siitä, että jossain lentokonetyypissä on vihreät siivet, niin silloin helposti mennään uuden tutkimuksen puolelle. Kuvassa esiintyvä lentokoneyksilöhän on voinut kuvanottohetkellä poiketa vaikka kuinka paljon standardista. Toiseksi: en ole valitettavasti onnistunut näkemään vielä yhtäkään luonnollisen näköistä jälkiväritettyä mustavalkokuvaa. Jälkiväritys on lievänäkin IMO aina rumempi kuin alkuperäinen väritön. Tämä ei koske pelkästään sinun kuviasi. --albval (keskustelu) 17. maaliskuuta 2009 kello 23.10 (EET)

Armeija on dokumentoinut värit hyvinkin tarkasti, mutta ongelma on se, että värit eivät ole välttämättä samat nyky kameroisen otosten perusteella voisi kuvitella. Mikä varmaan johtuu kameroiden huonolaaatuisuudesta (kahta samallaista kuvaa ei voi ottaa eri kameramaleilla). Vesteri 17. maaliskuuta 2009 kello 23.22 (EET)

Tuossa olen kyllä täysin eri mieltä. Jos osaa säätää valkotasapainon ja monitorin ja käyttää hiukankin markettikameraa parempaa digivehjettä, niin värit on kyllä 1:1 kohteen kanssa. Väärillä säädöillä kamerassa ja tulostuksessa saakin sitten arvottua mitä tahansa... --albval (keskustelu) 17. maaliskuuta 2009 kello 23.32 (EET)

No osoita minulle yksikin luotettava testi jossa kaksi kuvaa on otettu eri kameroilla samaan aikaan ja samasta paikasta ja kuvat ovat indenttiset ? Vesteri 17. maaliskuuta 2009 kello 23.36 (EET)

Enpä nyt jaksa etsiä, se kun ei liity alkuperäiseen kysymykseen enää mitenkään. Identtisyyttä en muuten väitäkään, jo kohina yksistään tekee eroja samankin kameran eri kuvien pikselien välillä. Väripintojen sävyjen toistostahan tässä oli kyse... --albval (keskustelu) 17. maaliskuuta 2009 kello 23.41 (EET)

No nyt ollaan samoilla jäljillä, jos minulla on tieto, että kyseiseen väriin on yhdistettu se ja se määrä pronssia ja sille on olemassa värikoodi niin kuinka sen olemmassaolon voisi kyseinalaistaa jollain pikseleiden erovaisuuksilla tai väripintojen sävyjen eroilla. Vesteri 17. maaliskuuta 2009 kello 23.52 (EET)

Anteeksi, mutta nyt en ymmärtänyt sanomaasi lainkaan. Saahan ne värien arvot selvitettyä digikuvistakin, vai mitä tarkoitat. No joka tapauksessa pointtini on, että jälkiväritetyt kuvat ovat rumia, epäautenttisia tilannekuvauksia eikä niitä minusta tulisi käyttää kuin kenties jossain erikoistapauksissa juuri värityksen havainnekuvina. Se mielipide ei tällä semanttisella kikkailulla muutu. Digikuvien / -kameroiden ominaisuudet on sen verran aiheeseen liittymätöntä, että en viitsine niitä enää kommentoida. --albval (keskustelu) 18. maaliskuuta 2009 kello 00.00 (EET)

No, kun ei tule asiantuntevaa kommentointia niin jätetään tähän. Vesteri 18. maaliskuuta 2009 kello 00.04 (EET)

Jos Albval (muiden muassa) ei ymmärtänyt sanomaasi,on yleinen tapa on sitä hieman selventää. Etkö voisi vähän raottaa meille asiantuntemattomille tätä erikoisosaamisesi kantta? --Riisipuuro 18. maaliskuuta 2009 kello 00.44 (EET)--

Olet Albval oikeassa siinä, että yksilö on voinut olla poikkeavan värinen kuvanottohetkellä. Se onkin syy, miksei tuollaisia voi käyttää esim tapahtumien dokumentoinnissa. Jos kuitenkin on tarkoitus havainnollistaa sitä, miltä ko lentokonemalli näytti jossain tietyssa asussa, on tuollainen periaatteessa ok. Tosin kyseisissä tilanteissa hyvä piirroskuvitus päihittää minkä tahansa valokuvan mennen tullen, koska se ei ohjaa havaintoja väärään suuntaan eikä väitäkään olevansa "autenttinen" dokumentaatio. —B. Nuhanen 17. maaliskuuta 2009 kello 23.21 (EET)

Nuhanen olet oikeassa siinä, että asian voi ilmaista niin sanotusti raakamallina, mutta kun ne ovat niin kaukana oikeasta ja jos niitä vertaa oikeisiin väreihin niin jokseenkin nämä kirjoista löytyvät kuvitukset näyttävät lähinnä huonoilta vitseiltä alkuperäisistä väreistä. Vesteri 17. maaliskuuta 2009 kello 23.28 (EET)

Jep. Piirros olisi selkeytensä vuoksi paras. Ja estetiikan lisäksi väritettyjen kuvien suurin ongelma minulle on tuo valokuviin liitetty "autenttisen dokumentaation" ajatus, johon väritys ei sovi. Tietysti jos piirrosta ei ole saatavilla, niin sitten... Mutta kuvaa pitäisi minusta käyttää vain ja ainoastaan esineiden värien havainnollistamiseen, ei kuvien "kaunistamiseen" --albval (keskustelu) 17. maaliskuuta 2009 kello 23.32 (EET)

Kuten yllä tuli jo esille asia vertautuu jollakin tavalla maalaukseen - jossa kuitenkin lukija välittömästi ymmärtää kysessä olevan taiteilijan luomuksen. Jos konetyyppien värejä halutaan esittää (tyyppien, yksilöiden värit saattavat poiketa suurestikin esim. vaihdettujen osien osalta), ehdotan että kuvasta myös tehdään selvästi värikaaviomainen esitys, eli esim. numeroidaan kuvaan värit, jotka kuvatekstissä nimetään. Tällöin kuva toimii kuten tekninen havainnepiirros , ja myös mielletään muokatuksi. Sinänsä olen valokuvien värittämistä vastaan, kuten oli myös tuo aikaisemmin kahvihuoneessa käydyn keskustelun selvä konsensus, nyt käyttö ja tarkoitus on kuitenkin eri. --Riisipuuro 18. maaliskuuta 2009 kello 00.28 (EET)--

Maalaus on maalaus, oli väline mikä tahansa ja sinänsä ihan kelvollista kuvitusta jos laatu on riittävä. Siltä varalta että ymmärsin alkuperäisen kysymyksen väärin, retusoituja kuvia pitää välttää. --Harriv 17. maaliskuuta 2009 kello 23.56 (EET)

Kyseesä olisi kuva, joka olisi mahollisimman autenttinen väriensä suhteen, mutta joitain osia kuvasta joutuisi arvailemaan ja siten kuva ei olisi täysin autenttinen. Retusointi ei liity mitenkään tähän keskusteluun. Vesteri 18. maaliskuuta 2009 kello 00.01 (EET)

Millaisesta kuvasta siis käytännössä olisi oikeastaan kyse? Minun käsitykseni mukaan sinä ja Harriv retusoinnillaan tarkoitatte samaa asiaa: mustavalkoista kuvaa, joka on jälkeenpäin värjätty ja jonka väreistä osa on arvattu. Helpointa olisi, jos meillä olisi jokin esimerkkitiedosto katsottavaksi pelkkien arvausten sijaan. --albval (keskustelu) 18. maaliskuuta 2009 kello 00.05 (EET)

Esim tässä on kuva joka on tehty mustavalkokuvasta, mutta sen ongelma on siin, että ilmeisesti sitä ei moni millä sellaiseksi, mutta eiserkiksi tässä on kuva jossa on osa kuvasta siis tausta kuvitteellinen. Vesteri 18. maaliskuuta 2009 kello 00.14 (EET)

Kuvien värityksen luoma mielikuva informaatiosta on eri. Yläkuvassa helposti kuvittelee että herralla on tosiaan ollut punaiset housut. Alakuvassa, olettaen että tumman taustan tilalla on ollut vaikkapa seinä jolla on roikkunut Otto Ville Kuusisen kuva, ei lukija/katsoja nyt kuvittele mitään. Yläkuvassa informaatiota on lisätty, alakuvassa vähennetty, ja näillä kahdella on vissi ero. Retusointi nyt yleensäkään ei ole hirveän hyvä idea, mutta järkiperäinen korjailu voi olla hyväksyttävää. mahdollisimman aito versio on syytä olla commonssissa kuitenkin heti saatavilla. Terv. --Riisipuuro 18. maaliskuuta 2009 kello 00.39 (EET)--

Herralla tosiaan oi jalassaan ratsuväen juuri tuon punaiset pussihiusut. Vesteri 18. maaliskuuta 2009 kello 00.48 (EET)

Itse tulkitsisin ylemmän kuvan ensikatsomalta värikuvaksi, jonka värit ovat tosin muuttuneet ajan kuluessa, koska muut kuin housut ja nahkaremmi ovat aika haalistuneita värejä. Koska housut ovat haalistuneessakin kuvassa noin voimakkaan väriset, lienevät ne olleet alunpitäen todella kirkkaat. Tällaiset ajatuskulut ovat voivat johtaa harhaan. Tässä tietysti täytyy olla käsitys siitä, miten vanhojen valokuvien värit muuttuvat ajan saatossa, jotta tuollaiseen ajatuskulkuun päätyy. Entä irtosiko satulasta ahkerien ratsastajien housuihin väriä, joka ei näy mustavalkokuvassa, mutta värikuvan perusteella voisi sanoa, onko housuilla ratsastettu vai ei. Tuo on aika keinotekoinen esimerkki, mutta idean tuosta varmaan ymmärtää eli väritys on mielestäni omaa tutkimusta ellei todella selkeästi mainita, värien olevat jälkikäteen lisättyjä valistuneita arvauksia. Kasvojen väritys on minusta hyvin arveluttavaa, kun on aika mahdotonta tietää varmasti, onko tummissa kasvoissa kysessä ruskea vai punainen väri. --OM 18. maaliskuuta 2009 kello 08.43 (EET)

Jos alkuperäinen kysymys koskee tuon kaltaisia kuvia, niin vastustan molempia. Ne ovat muokattuja eli retusoituja valokuvia, ei maalauksia. --Harriv 18. maaliskuuta 2009 kello 00.47 (EET)

Hiukan ihmettelen väitettä, että "ilmavoimien koneista vuosilta 1918 - 1927 on saatavilla tarkat väritiedot dokumentoituina", saati että "väreistä on dokumentoitu Federal Standard 595 mukaiset värit", kun mm. eri pienoismallisivustoilla noista väreistä käydään edelleen väittelyä. Esimerkkinä keskustelu http://www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_5454/ suomalaisten kansallisuustunnusten väreistä. Federal Standard 595 on vasta 1956 kehitetty järjestelmä ja suomalaisvärien määrittely vuosisadan alun koneista on kai muutenkin enemmän arvailua kuin varmaa faktaa.--J 18. maaliskuuta 2009 kello 00.59 (EET)

Hyvä pointti niissä koneissa joissa on rungossa useampi väri ns. maastoväri ts. eäselävä väritys niin niiden väritys on ongelmallinen, mutta päävärit ovat pääsääntöisesti tiedossa ja koneiden joiden varma väritys ei ole tiedossani en aijokkaan puttuua. Vesteri 18. maaliskuuta 2009 kello 01.06 (EET)

Itse pidän kyllä kuvien värittämistä parempana ratkaisuna tämän tapaisia väriprofiileja. Ei ainakaan kukaan luule että kyseessä on alkuperäinen väri-informaatio.--J 18. maaliskuuta 2009 kello 01.27 (EET)

Olisiko yhteenveto siten, että esimerkin kaltaisia henkilökuvia ei suositella väritettäväksi, ja lentokonekuvissa olisi syytä pitäytyä vakiomuotoisissa yhdensuuntaisprojektioissa (ala/ylä/sivu), joissa väritykset yleensäkin esitetään, tai teknisen havainnepiirroksen kaltaisissa väritetyissä valokuvissa? Terv. --Riisipuuro 18. maaliskuuta 2009 kello 01.52 (EET)--

Kyllähän kaikenlaisia muotokuvia henkilöistä on aina tehty ja tullaan jatkossakin tekemään. Parhaimmillaan ne ovat hyvin havainnollisia. Tietosanakirjassa pitäisi kuitenkin käydä selkeästi ilmi, että kyseessä on taiteilijan näkemys eikä esittää kyseisiä kuvia esim johonkin tapahtumaan liittyvänä dokumentaationa. Se, saavutetaanko tällä värittämisellä erityisesti mitään, on kokonaan toinen kysymys. Hyvin tehtyinä ne ovat kiinnostavia havainnollistamisvälineitä. Ehkä oikea ratkaisu olisi artikkelista linkitys commonsiin, jonne ne olisi talletettu? —B. Nuhanen 18. maaliskuuta 2009 kello 02.10 (EET)

Lentokoneen tai muun kulkuneuvon esittäminen kolmessa kohtisuorassa projektiossa on tapa, joka lähtee esittämisen helppoudesta ja täsmällisyydestä. Jos jostain nyt löytyisi hyviä piirroskuvia laitteista muistakin kulmista, olisivat ne havainnollinen lisä. Muoto ja kokonaisuus voi olla helpompi hahmottaa aivan toisenlaisista kuvakulmista. En muista törmänneeni tällaisiin kuviin, mutta niiden tekeminen nykytekniikalla ei ole kovin monimutkaista, jos kolmiulotteinen malli on jo valmiiksi tehty. —B. Nuhanen 18. maaliskuuta 2009 kello 02.10 (EET)

Viimeksi mainitusta olen samaa mieltä, nykyisen monipuolisen 3D-tekniikan kautta yhdensuuntaisprojektioita havainnollisempi esitystapa on usein helppo. Itse suosisin ao. kaltaista ratkaisua: vaikka pohjana olisi piirroksen sijasta väritetty valokuva, lukijalle asia ja kuvan työstö on hyvin ymmärrettävää. Terv. --Riisipuuro 18. maaliskuuta 2009 kello 03.15 (EET)--

Tämän keskustelun alussa tarkoitettavat kuvat kelpaavat [[Wikimedia Commons]iin. Samulili 18. maaliskuuta 2009 kello 06.37 (EET)

Minä pidän Vesterisen värittämiä kuvia erinomaisina ja täysin sopivina Wikipeidian käyttöön. Tärkeintä on kuitenkin, että myös alkuperäinen käsittelemätön kuva talletetaan Commonsiin, joko tiedoston ensimäiseksi versioksi, tai sitten linkitetyksi "alternate version" kuvaksi. Tästä asiassa on ennen ollut puutteita ja myös asiaa koskevaa keskustelua. --Petri Krohn 21. maaliskuuta 2009 kello 20.17 (EET)

Hei jos joku valokuvaa kuva alkuperäisesti väreinnä niin värejä voi "konservoida" mutta mustavalkokuvaa ei pidä mennä muuttamaan värilliseksi. Itse katson että se on kuvan muuttamista ja pitäisi alkuperäiseltä kuvaajalta kysyä lupa.. En usko että esim.Saksan Arkistolaitos pitäisi hyväksyttävänä että heidän alkuperäisiä otoksia "väritetään". Aikamoista riskiperäistä jos minun lisäämistä kuvista "nousee" kova haloo vaikka lisäsin omia kuvia. D100a 21. maaliskuuta 2009 kello 20.35 (EET)

Et lisännyt omia kuviasi, vaan kopioit Wikipediaan kuvia, joihin sinulla ei ole tekijänoikeutta eikä myöskään siten kopiointioikeutta. Lue nyt jo vihdoin sitä tekijänoikeuslakia. --Ulrika 21. maaliskuuta 2009 kello 22.12 (EET)

Pitääkö sinulle alkaa vielä opettamaan lain tulkintaa! Muistaakseni jäit altavastaajaksi "Kissa" keskustelussa. Voitin myös tulinnassa siitä että "papppani" kuva oli tekijänoikeudellisesti vanha koska 50 vuotta oli kulunnut umpeen. Koska omistan kuvan niin voin laittaa sen minne haluan. Mutta jos väritän kuvan kuten yläpuollella oleva kuva eräästä upseerista joka istuu tuolissa niin sen tekijäoikeus on vielä voimassa koska kuva on otettu sillä tavoin että sen on kuvaajan tulkinta upseerista tauolla. Eli taiteellinen tulkinta. Jos upseeri olisi marssinut johonkin kaupungin kuvaamoon ja istunut kameran eteen niin sitä tuskin pidettäisiin kovinkaan omintakeisena kuvana..Näin se vain menee :D D100a 21. maaliskuuta 2009 kello 22.24 (EET)

Lisään vielä sen että kun lisäsin kuvan TU-154 koneesta niin sen tekijänoikeus on periaatteessa minulla seuraavat 50v vuotta. Koska kuva ei ole "omintakeinen" koska kuvia tuosta konetyypistä on miljoonia.. Mutta jos olisin pyytänyt esim.Koneen kapteenia ja muuta henkilökuntaa koneen eteen poseeraamaan samaan kuvaan niin se on tekijänoikeudellisesti suojattu 70 vuotta. Ymmärsitkö? D100a 21. maaliskuuta 2009 kello 22.51 (EET)

Hyvä vertauksen pohja sinänsä, mutta ei se nyt ihan nappiin mennyt. Todennäköisesti se miehistön poseeraaminen ei vielä kuvaa teokseksi tekisi, mutta oletetaan että saisit sihen sen verran paljon persoonallista taiteellisuutta että teoskynnys ylittyisi: tällöin omaisit tekijänoikeuden kuvaan vielä 70 vuotta kuolemasi jälkeen. Perikunta siis vääntäisi kättä puolestasi. Näin se elämä jatkuu, juridiikan kautta. Terv. --Riisipuuro 21. maaliskuuta 2009 kello 23.46 (EET)--

Yritin hieman väsyneenä oikoa jotta ei menisi liian monimutkaiseksi D100a 22. maaliskuuta 2009 kello 09.27 (EET)

Sovinistimeininkiä

Etusivulla 18.3: "1974 – Otto-Ville Kuusisen tytär Hertta Kuusinen kuoli." Ei siis kansanedustaja, ei ministeri eikä edes "poliitikko". Hienoa! Vai pitäisikö laittaa: "Lehénin ja Leinon muija..."? Kommentin jätti 194.136.12.35 (keskustelu – muokkaukset).

Olisin korjannut, mutta piru vie, en löydä sitä kohtaa mistä se muutetaan. --Ulrika 18. maaliskuuta 2009 kello 14.39 (EET)

Heh :) --Klassikkomies 18. maaliskuuta 2009 kello 14.43 (EET)

En ymmärrä, miten K-manin hekottelu edistää asiaa mihinkään suuntaan. Ei toimi provonakaaan. Hupinsa kullakin... —B. Nuhanen 18. maaliskuuta 2009 kello 16.03 (EET)

En ymmärrä miten Nuhapumpun kommenttini ruotiminen edistää asiaa mihinkään suuntaan. Ei toimi provonakaaan. Hupinsa kullakin... --Klassikkomies 18. maaliskuuta 2009 kello 16.05 (EET)

Onko sinullakin tekemisen puutetta? :) Laitetaanko taas pystyyn turha ja tyhjänpäiväinen, mutta sitäkin intohimoisempi kina jostain vähäpätöisestä asiasta, johon koko aktiiviyhteisö pääsee mukaan? Jos minä vaikka heitän tällä kertaa ensimmäisen kiven: Asiattomia ja perusteettomia syytöksiä!!! —B. Nuhanen 18. maaliskuuta 2009 kello 16.09 (EET)

En kuule jaksa nyt lähteä mukaan iänikuisiin trollailuihisi. Sitä paitsi Piisamson riehuu jo puolestasi. Ks. Keskustelu luokasta:Aseistakieltäytyminen. --Klassikkomies 18. maaliskuuta 2009 kello 16.14 (EET)

Voi harmi. Iänikuinen trollailu ei ole ollenkaan hauskaa ilman sinua. (En muuten katso, sillä aseistakieltäytyminen ei ole minusta ollenkaan kiinnostavaa.) —B. Nuhanen 18. maaliskuuta 2009 kello 17.11 (EET)

Lopettakaa. Anonyymi toi esiin korjattavan asian, joku korjasi sen, asia loppuun käsitelty. (Tähänkään ei tarvitse kommentoida.) Samulili 18. maaliskuuta 2009 kello 16.26 (EET)

Minä korjasin, sivun päivitys vain toimi hitaasti, siksi luulin ettei se onnistunut. Asia on kunnossa, ja k-mies voi mennä saunan taakse hihittelemään. --Ulrika 18. maaliskuuta 2009 kello 16.32 (EET)

Ihanaa Ursula ihanaa. Toivottavasti pääsen myös saunaan kanssasi. --Klassikkomies 18. maaliskuuta 2009 kello 16.35 (EET)

artikkeliaihe väärässä avaruudessa

Tällainen [7] artikkeli on mennyt vahingossa käyttäjäavaruuteen, voisiko joku ylläpidosta siirtää sen artiikkeliavaruuteen, on sen verran merkittävä että on pitkäsoitto--Musamies 20. maaliskuuta 2009 kello 17.29 (EET)

Nummelan parantola

Helsingin kaupunki myy Nummelan parantolaa. Tarjousten jättöaika päättyy toukokuussa. Wikipedian artikkeli on huonosti lähteistetty. Kaupungin sivuilta löytyy kuitenkin runsaasti lähteitä. Lisäsin artikkeliin {{Verkkoviite}} linkit tärkeimpiin. Dokumentit todennäköisesti kuitenkin poistuvat toukokuussa tarjousten myötä. Nyt olisi siis kiire täydentää artikkelia ja sen lähteistystä ja enkä ottaa tiedostot talteen tulevaa käyttöä varten. -- Petri Krohn 21. maaliskuuta 2009 kello 20.10 (EET)

Ja täällä siitä valitat? Kipin kapin kirjoittamaan. --Ulrika 25. maaliskuuta 2009 kello 08.22 (EET)

Minulla on unelma

Jonain päivä, ehkä sitä itse enää ole näkemässä, toteuttu Ahti Kareen laudaturtyönsä sivulla 10[8] esittämä ajatuslaina. "Preece pitää moderaattorin tehtävää erittäin merkityksellisenä verkkoyhteisölle ja suoritaa jopa moderaattorien koulutusta". Tämä olisi hieno tehtävä tulevalla Wikipedian ystävät yhdistykselle. En tarkoita että ylläpitäjien omaleimaisuutta yritettäisiin karsia, vaan että he saisivat tukea itsenäiseen toimintaansa ja omaan vastuunottoonsa. Ehkä tuollainen kurssi voisi olla jopa suositus uuden ylläpitäjän valitsemisprosessissakin? Ehkä moiseen toimintaan voisi saada tukea ja seminaari voisi olla viikonlopun pituinen tai jopa viikonkin kestävä. Niin, minulla on unelma. --Alexius Manfelt 24. maaliskuuta 2009 kello 23.51 (EET)

Wikiopisto/aineisto/kirjasto + tutor ja Learning by Doing. Ei siinä muuta tarvita. --Ras 26. maaliskuuta 2009 kello 01.25 (EET)

Ylläpitäjien erikoisoikeudet ovat varsin suppeat Wikipediassa ja liittyvät tiukasti kirjattuihin käytäntöihin. Oikeastaan oikeudet ovat samat kuin kaikilla käyttäjillä, mutta työkaluja on enemmän.

Ymmärtääkseni moderaattoreilla yleensä on verkkosaiteilla varsin laajat oikeudet, mutta saiteilla ei ole pahemmin kirjattuja ohjesääntöjä. Tämän vuoksi moderaattoreille saattaa olla tarpeen erillinen koulutus, wikipedian ylläpitäjillä asia hoituu Rasin mainitsemalla tavalla. Jonkinlainen kansalaisopiston tekemä wikipedian käyttäjäkurssi (artikkeleja tuottaville käyttäjille) saattaisi olla enemmänkin tarpeen. Terv. --Riisipuuro 26. maaliskuuta 2009 kello 12.16 (EET)--

Yhdyn Riisipuuroon. Ihannetapauksessa ylläpitäjiä ei tarvittaisi lainkaan... Pitke 26. maaliskuuta 2009 kello 13.10 (EET)

Småort

Kääntyykö ruotsin kielen sana småort haja-asutusalueeksi? Vai onko se jotain muuta? Sv-wikin artikkelin ja meidän artikkelin määritelmät ei ihan täsmää, mutta Ruotsin tilastokeskuksella saattaakin olla eri määritelmä haja-asutusalueelle. Roquai 28. maaliskuuta 2009 kello 12.17 (EET)

Kysymys virisi siis siitä, että artikkelissa Vadstenan kunta sanotaan Haja-asutusalueilla asui 206 ihmistä eli 2,7 %. Taajamien ja haja-asutusalueiden ulkopuolella asui 1 482 ihmistä eli 19,7 %, ja minä väitin Roquaille, ettei taajaman ja haja-asutusalueen ulkopuolella voi asua, koska haja-asutusalueelle ei ole määritelty asukasmäärän suhteen alarajaa, kuten Ruotsin småortille (50–199 asukasta). Jaottelun taajama–haja-asutusalue ulkopuolella ei siis olisi mitään, toisin kuin jaottelun tätort–småort–joku korpi. Vai olenko väärässä? --Herra Maka 28. maaliskuuta 2009 kello 12.55 (EET)

Tätort → taajama, småort → pienasutusalue, jokukorpi → haja-asutusalue? Vaikeaksi menee vaihetlu kun tuo småtortin määritelmä on toisaalta taajamaa vähäpäisempi mutta tiuhaanasutumpi. Pientaajama? Tähän tarvitaan nyt se Virallinen Setä tahi Täti neuvomaan. Kielipoliisilaitos vai mikä se nyt olikaan. Pitke 28. maaliskuuta 2009 kello 13.15 (EET)

Eli tuossa Vadstenan artikkelissa siis pitäisi suomenkielisessä yhteydessä kaikesta päättäen sanoa: Pientaajamissa asui 206 ihmistä eli 2,7 %. Taajamien ja pientaajamien ulkopuolella asui 1 482 ihmistä eli 19,7 %. Ja mitä tulee alla viittaamaani googlaukseen sanalla "pientaajama", niin ainakin sitä selvästi käytetään varsin vakiintuneessa merkityksessä, mutta määritelmän mahdollinen virallisuus tulisi selvittää (Ruotsissa se on virallinen, mutta onko Suomessa?). Joissain tilastokeskuksen tai ehkä seutukaavaliittojen julkaisuissa muistan kyllä käsitellyn myös taajamaa pienempiä asutusrykelmiä, mutta en nyt vain muista että missä, millä nimellä ja miten määriteltyinä. Mutta olipa Suomessa virallista määrittelyä tai ei, niin ainakin ruotsin sana "Småort" on oikeammin käännetty suomeksi sanalla pientaajama, kuun taas kännös "haja-asutusalue" sille on selvästi väärä juuri yllä mainituista syistä.--Urjanhai 28. maaliskuuta 2009 kello 13.30 (EET)

Ok, kiitos. Korjaan pientaajamaksi småortit. Roquai 28. maaliskuuta 2009 kello 14.14 (EET)

sv:Småort (ja myös de:Tätort#Småort, nl:Småort ja pl:Småort, joissa selostetaan sama ruotsalainen käsite) näyttäisivät kuvaavan Ruotsissa käytössä olevaa taajamaluokituksen luokkaa, jolle vapaa suomennos voisi olla vaikkapa "pientaajama" (en tiedä löytyykö virallista suomennosta). Haja-asutusalueeksi sitä ei ymmärtääkseni voi kääntää, koska haja-asutusalue ainakin suomessa ymmärretään taajamien ulkopuoliseksi alueeksi (jota vastannee en:Dispersed settlement, kun taas sv:Småort on taajamaluokka, jonka ulkopuolelle jäävät toisaalta yli 200 asukkaan taajamat (sv:Tätort, fi:Taajama) ja toisaalta alle 50 asukkaan väenkokoumat ja haja-asutus. Jos googlaa sanalla "pientaajama", niin sitä näkyy käytettävän esim. kaavaselostuksissa, mutta en tiedä, onko sille määritelmää tai asukaslukurajaa (voi ollakin, tai voi olla että ei), samoin kuin näköjään puhutaan "kylä- ja pientaajama-alueista". Tämän perusteella kääntäisin sanan småort mieluummin pientaajamaksi, vaikka tietysti on myös niin, että jos taajamien ulkopuolinen alue määritellään haja-asutusalueeksi, niin tämä sisältää silloin myös pientaajamat (eli småort), mutta silloinkaan käännös ei silti ole oikea, koska haja-asutusalue sisältää myös pientaajamien ulkopuolisen haja-asutuksen. Eli sanoisin, että artikkelille haja-asutusalue sv:Småort ei ole oikea kielilinkki ja vastaavasti artikkelille sv:Småort oikea kielilinkki voisi olla joko pientaajama tai Kylä- ja pientaajama-alue riippuen siitä löytyykö näille virallisia määritelmiä vai onko niitä käytetty vain kuvailevasti. Ja jos katsotaan, mikä olisi oikea kielilinkki artikkelille haja-asutusalue, niin ainakin sellainen on en:dispersed settlement ja näköjään sellainen on myös sv:glesbygd eli "Glesbygd är i svensk befolkningsstatistik benämning på den del av Sveriges yta som inte är tätorter". Joskin tämän ohella käsitteelle "glesbygd" näkyy olevan myös toinen sikäläisen Glesbygdverketin määritelmä. jossa lisäksi edellytetään liikenteellistä syrjäisyyttä, mille taas ei liene suoraa vastinetta Suomessa (tai sitten käytetään jotain muita ilmaisuja, ja ehkä myös eri kriteerejä). Mutta tämän perusteella siis Haja-asutusalueen kielilinkki olisi sv:Glesbygd. Ja kun tuota käsitettä pientaajama ja kylä- ja pientaajama-asutus näkyy noinkin paljon käytettävän kaavoissa, niin ehkä sillekin löytyy jostain määrittely. Tai jos ei löydykään, niin se ainakin selvästi tarkoittaa samaa asiaa kuin sv:Småort riippumatta siitä löytyykö virallista määritelmää tai ovatko mahdolliset määritelmät täsmälleen samoja vai onko niissä ehkä jotain maakohtaista eroa.--Urjanhai 28. maaliskuuta 2009 kello 13.22 (EET)

Hämääväähän tässä on siis vain se, että sekä Suomen että Ruotsin määritelmän mukaan pientaajamat näyttäisivät olevan osa haja-asutusaluetta, josta edelleen seuraa se, että taajamien ja pientaajamien ulkopuoliselle haja-asutusalueelle ei näyttäisi olevan omaa nimeä, vaan käsitettä haja-asutusalue käytettäessä olisi siis aina muistettava, että se sisältää myös pientaajamat (tai näin ainakin jos tieto artikkeleissa haja-asutusalue ja sv:gelesbygd on oikea).--Urjanhai 28. maaliskuuta 2009 kello 13.40 (EET)

Urakka

On käynyt niin, että Georgian piirikunnat ja niiden keskuspaikkakunnat käsitellään tällä hetkellä samoissa artikkeleissa (esim. Telavi). Tämä ei kuitenkaan ole kovin hyvä ratkaisu, ja artikkelit kannattaisikin erottaa. Lisäksi yksiköitä kutsutaan nyt nimellä maakunta, joka saattaa olla jopa minun ikivanha (4 vuotta) "virheeni". Piirikunta olisi varmasti paremmin sopiva nimi (toisaalta nyt kyllä ka-wikissä niitä kutsutaan sanalla munitsipaliteti, jota en ole juuri muualla nähnyt... mitähän siitäkin kuuluisi ajatella). Artikkelit pitäisi siis a) siirtää uusille nimille, esim. Adigeni > Adigenin piirikunta, b) korjata iw-linkit, c) korjata malline {{Georgian kaupungit ja maakunnat}}, d) korjata kaikki maakunta-sanat piirikunniksi ja muuttaa artikkelien alun teksti, e) siirtää sopivat tiedot uusiin kaupunkiartikkeleihin. Mitkä näistä voisi/kannattaisi tehdä koneellisesti? Varmaan ainakin kohta c? --Epiq 30. maaliskuuta 2009 kello 21.55 (EEST)

Väärää tietoa

Mitä jos löytää väärää tai tahallaan laitettua vinoutunutta tietoa, mitä sittten tekee? Miten kyseenalaistetaan?? Hyväksytäänkö mielummin ateistin kirjoitus Luterilaisuudesta kuin luterilaisen? Kommentin jätti Nenada (keskustelu – muokkaukset).

Jos se on pieni yksityiskohta, korjaa ja laittaa viitteen wikipedian ulkopuoliseen lähteeseen. Jos se on iso vinoutuma,aloittaa rakentavan keskstelun artikkelin keskustelusivulla. Mieluiten hyväksytään artikkeli, jossa on eri näkökulmat tasapuolisesti ja perustellusti esillä - esimerkkitapauksessasi sellainen, johon ne molemmat ovat kirjoittaneet. --Tappinen 30. maaliskuuta 2009 kello 22.40 (EEST)

Yleisen tason vastaus yleisen tason kysymykseen: Wikipedia:Neutraali näkökulma, Wikipedia:Tarkistettavuus, Wikipedia:Keskustelusivu ja Wikipedia:Muokkaa sivuja rohkeasti. Samulili 30. maaliskuuta 2009 kello 22.43 (EEST)

Tekijällä ei ole väliä. Ateistin kirjoittama väärä kirjoitus on yhtä huono kuin luterilaisen kirjoittama väärä. Väärät tiedot voi poistaa tai kyseenalaistaa (kirjoittamalla perään {{Lähde}} tai {{Lähde tarkemmin}} tai {{Kenen mukaan}}), jos ne ovat lähteettömiä. Katso: Wikipedia:Merkitse lähteet ja Wikipedia:Tarkistettavuus. Toimintaohje: 1. Poista tai korjaa. 2. Jos se palautetaan, tyydy siihen tai kerro poistamiselle perusteet keskustelusivulla. 3. Pääse yhteisymmärrykseen. 4. Toimi sen mukaan. -tKahkonen 30. maaliskuuta 2009 kello 22.49 (EEST)

Kohdan 1 voi jättää väliin varsinkin jos se Tappisen mainitsema iso vinouma. -tKahkonen 30. maaliskuuta 2009 kello 22.50 (EEST)

onko riittävän merkittävä

Olisi kuvia tarjolla Marjo Sjöroosista, voisiko joku tehdä artikkelin hänestä niin liitetään kuvat siihen --Musamies 1. huhtikuuta 2009 kello 21.28 (EEST)

Tallenna Commonsiin? --qWerk 1. huhtikuuta 2009 kello 21.32 (EEST)

Miksi ylläpitäjät keskustelevat ihmisten yksityisasioista oikeilla nimillä kahvihuoneessa

"Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kehottaa nettisalapoliiseja varovaisuuteen tietojen urkinnassa ja niiden julkaisemisessa keskustelupalstoilla. Aarnion mukaan salapoliisileikit voivat johtaa ennalta arvaamattomiin oikeusjuttuihin. "Minun mielestäni he leikkivät tulella", Aarnio sanoo." (HS 1.4.2009). Tätä tapahtuu täällä Wikipediassakin. Eikö ihmisten identiteetin paljastaminen ilman heidän lupaansa ja heidän yksityisasioistaan kertominen näilläkin palstoilla ole rikos? Kommentin jätti 82.181.115.78 (keskustelu – muokkaukset).

Ei-julkisten henkikökohtaisten tietojen levittäminen on Wikipediassa kielletty, ja häivytysoikeudet omistavat käyttäjät piilottavat tällaiset yksityiskohdat pysyvästi pois sekä tavallisten käyttäjien että ylläpitäjien näkyvistä. –neurovelho 4. huhtikuuta 2009 kello 01.08 (EEST)

Tarkennatko vielä missä? --Harriv 4. huhtikuuta 2009 kello 01.10 (EEST)

Kirjoittaja on oikeassa. Tälläkin sivulla on herjaukseen rinnastettavaa aineistoa. Samoin aiemmin keskusteltiin erään avioparin asioista oikeilla nimillä. Mitä on sitten nämä osoitteen paljastus operaatiot?--62.78.181.124 5. huhtikuuta 2009 kello 20.37 (EEST)

Kysymykseen "missä" ei vaan vieläkään tullut vastausta, ainakaan pikaisella silmäyksellä en tältä sivulta herjausta löytänyt. Jotenkin myös tuntuu, että ylläpitäjä-sanaa on tässä(kin) taas käytetty väärin. --albval (keskustelu) 5. huhtikuuta 2009 kello 21.10 (EEST)

[[9]] - Säikeeessä keskustellaan ihmisten oikeilla nimillä - tuskin on siihen pyydetty heidän lupansa. Tämä on johtanut rasististen ja perusteettomien väitteiden leviämisen muuallekin verkkoon, mikä tuskin on wikipedian tavoite. Vaikka kirjailija kielsi wikipediaa julkaisemasta kirjaansa verkossa, hän ei kieltänyt siihen liittyvän verkkoaineiston julkaisemista. Niimpä hän julkaisi wikipedian sivun omassa blogissaan wikipedian poistettua kirjaa koskevan sivun. Eikö mitään voi tehdä nimimerkillä kirjoittajien tietosuojan parantamiseksi? --62.78.181.124 6. huhtikuuta 2009 kello 19.40 (EEST)

Säikeessä mainitaan nimeltä keskustelun alla olevan kirjan julkaisseet kaksi henkilöä. Tekijät ovat kirjan julkisesti julkaisseet, eivät esimerkiksi nimimerkillä. Kumpaakaan ei käsitellä millään tavalla loukkaavasti. Mikä tässä on varsinainen ongelma - sekö ettei niitä tekijänoikeutta rikkovia tekstejäsi saatu Wikipediaan, Tom? Terv. --Riisipuuro 6. huhtikuuta 2009 kello 20.02 (EEST)-- PS. Tekijänoikeuden omistaja saa kyllä itse tehdä teksteilleen about mitä haluaa, eikä hänen tarvitse kieltää tekstiensä käyttöä - se on kielletty oletusarvoisesti. Terv. --Riisipuuro 6. huhtikuuta 2009 kello 20.07 (EEST)--

Jos kirja on julkinen, on tekijänoikeuskin jollakin tavoin väkisinkin julkinen asia. Tietyn materiaalin tekijänoikeuksien kohdalla pitää voida puhua julkisesti esillä olleista kirjoittajista tekijänoikeuksien omistajina ja heidän tekijänoikeuksistaan.

Sotkua tässä aiheutti se, että toiselta tekijältä saatu lupa ei sitten pitänytkään, vaan julkaisu yks'kantaan kiellettiin kirjoittajan taholta. Kirjoittaja kielsi sekä nettimateriaalin että kirjan sisällön kopioinnin.

Jos saadaan uusi lupa kirjoittajalta, joka sallii tietyn selvästi määritellyn materiaalin osan julkaisemisen, homma on ok. Viitatussa verkkomateriaalissa lukee toisaaltaan tekijänoikeudet (ristiriitaisesti GFDL-lisenssin kanssa) eli sitä ei voida tuoda Wikipediaan. Lukekaa viitatusta kohdasta lisää yksityiskohtia, jos kiinnostaa. --Aulis Eskola 6. huhtikuuta 2009 kello 21.09 (EEST)

En julkaise viestinvaihtoa tarkasti, mutta kirjoittajalta nimenomaisesti kysyttiin sekä kirjan että verkkomateriaalin julkaisemisesta ja vastaus oli kauttaaltaan kieltävä. --Aulis Eskola 7. huhtikuuta 2009 kello 23.19 (EEST)

Oletettavsti tuo "osoitteenpaljastus" ohjelma on joko laiton tai liikutaan ns.harmaalla vyöhykkkeellä.Tiettyyn pisteeseen saakka osoiten voidaan saada selville mutta jos joku haluaa alkaa käyttää ping komentoa tai yritää päästä ohi palomuurin niin voidaan hyvällä syyllä epäillä hakkerointia ja jos ja kun huomaa sellaista niin se on aina ilmoitetava poliisilleD100a 5. huhtikuuta 2009 kello 23.31 (EEST)

Tuskin se ohjelma on mitenkään laiton, mutta jos tuloksia arkistoidaan jotenkin johonkin, voi kyseessä olla laiton henkilötietorekisteri... Uskon kuitenkin, että osoitepaljastajat tämän tietävät ja nollaavat rekisterin/arkiston esim. kuukauden välein. Eli ennen kuin IP-osotteita alkaa kerääntyä rekisteriksi asti Gopase+f 5. huhtikuuta 2009 kello 23.47 (EEST)

Mitä me täällä märehditään siitä, kysytään poliisilta asiaa tai osoitteenpaljastajilta? Eihän Wikipedia saa rikkoa lakia vaikka serverit sijaistevat Yhdysvalloissa,eihän?Toisaalta olisi kiva tietää millä ohjelmalla he selittävät kunkin ip:n koska tälläkin hetkellä 50-150 yhtäaikaista yhteyttä otetaan wikipediaan D100a 6. huhtikuuta 2009 kello 00.00 (EEST)

Selvennetään nyt täälläkin ratakiskon kanssa miten homma oikein toimii:

1. Osoitepaljastaja huomaa hämärän Käyttäjä:MahdollinenSukkanukke jonka osoitepaljastaja päättää tarkastaa sukkanukkejen varalta
2. Osoitepaljastaja syöttää tunnuksen lomakkeelle ja pyytää järjestelmältä IP-osoitteen
3. Järjestelmä siirtyy tutkimaan palvelimen lokitiedostoa ja poimii sieltä käyttäjän IP-osoitteen
4. Osoitepaljastaja syöttää saadun IP-osoitteen ja pyytää järjestelmältä kaikki IP:tä käyttäneet käyttäjät
5. Järjestelmä siirtyy tutkimaan palvelimen lokitiedostoa ja poimii sieltä IP-osoitteen käyttäjät

Missään vaiheessa ei suoriteta mitään pingiä mihinkään suuntaan, vaan työkalu ainoastaan tutkii _kaikille palvelimille ominaista palvelinlokia_. Jos siis epäilette työkalun laillisuutta, kannattaa epäillä myös (etenkin) vi- ja emacs-editoria, niillä kun pystyy tekemään saman (tutkimaan siis palvelinlokeja). Myös notepad kannattaa ottaa epäiltyjen, laittomien työkalujen listaan koska sillä yleisesti tutkitaan IIS:n tekemiä palvelinlokeja. Mitä tulee henkilörekisteriin, on hyvin loogista olettaa että henkilörekisteriin tallennettaisiin henkilökohtaisia tietoja (kuten vaikka etunimi ja sukunimi, sähköpostiosoite, katuosoite tai vaikka henkilötunnus), mutta valitettavasti työkalun käyttöloki ei kerää sellaisia tietoja ja kyseessä ei ole henkilörekisteri. Jos mieltänne yhä askarruttaa jokin asia, voin yleisluontoisesti kertoa lisää (käytännön sallimissa puitteissa). --Agony (403) 6. huhtikuuta 2009 kello 11.38 (EEST)

Käsittääkseni Suomessa katsotaan IP-tietojen olevan myös henkilötieto. Gopase+f 6. huhtikuuta 2009 kello 11.42 (EEST)

Jos epäilyttää niin ei muuta kuin ilmoitusta tietosuojavaltuutetulle että Wikimedia Foundation mahdollisesti rikkoo Suomen henkilörekisterilakia, ei tarvitse jahkailla vaan saa suoran, yksiselitteisen vastauksen. --Agony (403) 6. huhtikuuta 2009 kello 12.02 (EEST)

Olen pitemmän aikaa jo ajatellut, että tietävätkö kaikki (neljä?) osoitepaljastajaa tämän, että tuloksia ei auta arkistoida mihinkään. Ajattelin nyt sitten kysyä suoraan, kun aiheen sivusta oli muutakin puhetta. Eikä se Wikimedia Foundation voi rikkoa Suomen lakia, kun kerran ulkomailla asti sijaitsee. Mahdollisen lain rikkomisen tekee IP-osoitteista rekisterin tekevä wikipedian suomalainen käyttäjä. En syytä mistään, enkä epäile mitään rikkomusta. Päin vastoin: oletan että asiat ovat kunnossa. Tämän voi lukea aikaisemmista viesteistäni. Gopase+f 6. huhtikuuta 2009 kello 14.07 (EEST)

Kaikki me neljä osoitepaljastajaa käsitellään tuloksia niin kuin Wikimedia Foundation edellyttää. Se että työkalun käytöstä jää lokimerkintä on asia johon me osoitepaljastajat ei voida vaikuttaa. Siksi siis mahdollisena lainrikkojana on Wikimedia Foundation. Mutta jahkailun sijaan suosittelen suoraan kysymään tietosuojavaltuutetulta "Onko kyseessä lain määrittelemä henkilötietorekisteri kun käyttäjän nimimerkki (joskus oikea nimi, useimmiten kuitenkin pseudonyymi) tallennetaan yhdessä käyttäjän IP-osoitteen kanssa lokiin johon on rajoitettu pääsy vain Wikimedia Foundationin valtuuttamilla, neljällä täysi-ikäisellä suomenkielisen Wikipedian käyttäjällä". --Agony (403) 6. huhtikuuta 2009 kello 16.26 (EEST)

En edelleenkään syytä ketään mistään, mutta totean näin loppukaneettina, että Suomessa asuvien osoitepaljastajien kannattaa varmaankin noudattaa Wikimedia Foundationin sääntöjen lisäksi myös Suomen lakia. Jos ei tunne lakia, niin kannattaa ainakin lukea tämä läpi: [10]. Sillähän ei ole merkitystä, kuinka monta ihmistä pääsee katsomaan "rekisteriä". Henkilötietorekisteri on rekisteri, vaikka pitäisit sitä omassa kassakaapissasi, etkä koskaan näyttäisi kenellekään. (tuohon esittämääsi kysymykseesi "onko kyseessä..." oletan tietosuojavaltuutetun vastaavan positiivisesti.) Gopase+f 6. huhtikuuta 2009 kello 16.52 (EEST)

Olin aikoinaan erään peliserverin ylläpitäjänä. Minulla oli eräs ohjema käytössäni jolla pystyi bannia tietyt ip:t tietyksi ajaksi joten tiedän hyvin tarkkaan miten ip pystytään selvittämään. Mutta silloin ei tietenkään tullut mieleen etää ollaan ns.harmaalla vyöhykeellä.Mutta osoitteen paljastus metodi oli uutta. Tosin latasin eilen illalla erään ohjeman koneelle jolla pystyin selvittämään oman ip:n niin wintoosan sisäisien ja kuin koko reitin tiettyyn osoiteeseen. Sehän ei ole vaikeata koska wintoosassa itsessään on sama ominaisuus jo komentokehoiteessa.D100a 6. huhtikuuta 2009 kello 17.02 (EEST)

Onkohan nyt taas menneet puurot ja vellit sekaisin? Itse suhtauduin hyvin epäileväisesti osoitteenpaljastuskäytänteeseen. Kun kansa sitä tahtoi niin taivun sen hyväksymään. Ainakin silloin muistan puhutun, että kyse on vain siitä että ovatko esim. käyttäjä Harriv ja käyttäjä Abval käyttäneet samaa IP-numeroa, eli he saattaisivat olla ehkä sama henkilö. Mistään enemmästä ei ole ollut kyse, ei koneelle tulemisesta tai katusoitteen löytymisestä saati huoneistokohtaisesta tiedosta. Tämänkin asian puitteista on julkisesti nähtävissä IP-numeorot, joiden käyttäjät eivät ole rekisteröityneet. Mutta ei kukaan nosta meteliä moisesta. Missä nyt on se oikea asia? Eikös ryhdytä tekemään artikkeleita, ja minä niin haluaisin jonkun tekevän artikkelin Lauri Saaresta! --Alexius Manfelt 6. huhtikuuta 2009 kello 09.42 (EEST)

Olet oikeassa Alexius. Paljon melua tyhjästä, taas kerran:-( --albval (keskustelu) 6. huhtikuuta 2009 kello 20.39 (EEST)

Miten niin tyhjästä? Itse paimennatte täällä,sitten todetaan että ylläpitäjät itse tekevät laittomia toimenpiteitä? :] D100a 6. huhtikuuta 2009 kello 20.46 (EEST)

Yhtään laitonta toimenpidettä ei keskustelussa ole tullut esille. Yksityisasioista puhuminen osoittautui kirjan kirjoittajien nimien maininnaksi (!), eivätkä osoitepaljastajat kerää mitään henkilötietorekisteriä. Tyhjät tynnyrit siis vain kolisevat. --albval (keskustelu) 6. huhtikuuta 2009 kello 20.53 (EEST)

Mutta pyrkivät selvittämään muokkaajien osoitetiedot eli Ip:eet. Muistaakseni Klassikkomies eräässä keskustelussa väitti että joku Wikipedian osoitepaljastaja yritti murtautua hänen koneelle. Miksi olette niin herkkähipiäisiä jos teidän ylläpitäjien toimia arvostelaan?D100a 6. huhtikuuta 2009 kello 21.02 (EEST)

Kyllä selkeästi valheelliset syytökset ärsyttävät aina. Taidat olla oman kantasi muodostanut eikä se puhumalla muutu, joten tämäkään keskustelu tuskin enää etenee mihinkään. Klassikkomiehen väitteeseen en edes viitsi puuttua, se puitiin kuoliaaksi jo kommenttipyynnössä. --albval (keskustelu) 6. huhtikuuta 2009 kello 21.35 (EEST)

...keskustelussa jossa klassikkomies syytti minua Suomen lakien rikkomisesta, juu. Sen ansiosta minä en enää ikinä voi olla edes pienissä määrin objektiivinen klassikkomiestä kohtaan, enkä enää ota hoitaakseni yhtäkään edes etäisesti klassikkomieheen viittaavaa tapausta. Yhteisö kuitenkin ilmaisi hyvin voimakkaasti että olen yhteisölle tärkeä joten sen pituinen se tarina. Vihje: Tiedän ja osaan niin paljon että en todellakaan lähtisi tyhmänä pingailemaan toisten koneita heti sen jälkeen kun olisin ilmoittanut "Moro, minäpä tiedän IP-osoitteesi". Oliko vielä jotain muuta jolla haluat yrittää solvata minua? PS: Ylläpitäjillä ei ole mahdollisuutta selvittää IP-osoitteita, sen oikeuden omaa ainoastaan neljä suomenkielisen Wikipedian yhteisön hyväksymää osoitepaljastajaa jotka ovat todistaneet täysi-ikäisyytensä Wikimedia-säätiölle, että sinne tippui pohja tuoltakin väitteeltä. Hyökkää rehellisesti osoitepaljastajien (minun) kimppuun äläkä yritä loata ylläpitäjien mainetta. --Agony (403) 6. huhtikuuta 2009 kello 21.30 (EEST)

Mitä alkaako syyttely tai hiostaminen? Miten yritin solvata sinua tai muita ylläpitäjiä! Ei tietenkään mitenkään vaan on kyse laillisuudesta. Itse tiedän hyvin että jos annataan "keskenkasvuisille" valtaa tai ohjelmia käsiin joilla voidaan tehdä laittomia toimenpiteitä niin useimmassa tapauksessa myös tehdään näin. Tiedän tämän jo kokemuksesta. Peilaillin äsken wikipedia.fi domainia ja löysin sen erään ip:n 93.191.xxx.xx takaa. Toisaalta koneeni tunnus oli myös näkyvissä joten aika tarkkaan halutessaan joku voi tutkia kuka,ketä tai missä konetta käyttää. :)D100a 6. huhtikuuta 2009 kello 22.55 (EEST)

OMG! Joku on selvittänyt wikipedian IP-osoitteen. Vaadin sen välitöntä vaihtamista tietoturvasyistä. Ei kun vakavasti, osoitepaljastajat (huom! ei ylläpitäjät) voivat selvittää IP-osoitteita Mediawikin lokeista, ja lokien lukeminen ei ole rikos. IP:n tarkkaa sijaintia ja sen haltijaa ei tiedä kuin operaattori, joka ei anna tiedon kuin ainoastaan poliisille. Voisit muuten opetella sisentämään viestisi oikein. --Otrfan 6. huhtikuuta 2009 kello 23.14 (EEST)

Höh tiedät hyvin että jos tiedetään operaattorin ip niin ei se ole kovinkaan vaikeaa selvittää myös loppuja. Toisaalta ei ole vaikeaa vaihtaa adsl purkin asetuksia niin että "julkinen" ip vaihtuu joka kerta kun otetaan yhteys operaattorin"purkkiin" Sen verran sinulle ja muille että olen tehnyt ammatikseni ISDN,ADSL,T1 jne yhteyksiä eli todellisia laajakaistayhteyksiä, tosin niistä alkaa olla jo aikaa mutta kuitenkin. Huomasin että yli 55 megaset yhteyksien tekeminen oli kaikken helpompia :) . Mitä tulee sisentämiseen niin jos tulee tarpeeksi paljon viestejä niin loppupeleissä kohta viestit alkaa puolesta välistä sivua.D100a 6. huhtikuuta 2009 kello 23.39 (EEST)

T1-yhteyksiä asennellut? Jenkeissä vissiin, kun ei niitä Euroopassa käytetä. Mikä ihmeen operaattorin IP? Julkista IP:tä varmaan tarkoitat. Ja mitenkäs ne loput selvitellään? Utelias olisin kuulemaan, sillä siihen ei verkkoinssin koulutus riitä. --Otrfan 6. huhtikuuta 2009 kello 23.44 (EEST)

Menee mielenkiintoiseksi eikö riitä koulutus :D Noh ei tosiaan ole eka kerta kun huomaan että Inssillä ei riitä koulutus siihen mitä joku hyvä tietoliikenneasentaja/asiantuntija joka on tehnyt muutakin kuin heitellyt piuhoja "hyllylle" D100a 6. huhtikuuta 2009 kello 23.58 (EEST)

Ongelma tässä keskustelussa on, että teikäläisen jutut on sellaista tuubaa, ettei niistä ota ammatti-ihminen mitään selvää.--Otrfan 7. huhtikuuta 2009 kello 00.06 (EEST)

Eiköhän se ole selvää, että deesatanen trollaa huvikseen. Ei tällaista kannattais ruokkia, mutta minkäs teet; täällä minäkin "keskenkasvuinen" vaan kirjoittelen. --albval (keskustelu) 6. huhtikuuta 2009 kello 23.47 (EEST)

Oikeassa olet - joku muu saa väitellä meidän hakkerigurun kanssa. --Otrfan 7. huhtikuuta 2009 kello 00.08 (EEST)

Hehehhee hakkeriguru :)) eli minun tämän hetkinen ip on 88.xxx.xxx.xx host kertoo jo enenmän poistin keskeisemmät tunnisteet ensin on yhteys - kaupunki eli helsinki, alueen tunnus (poistin sen)gateway numero(poistin sen) dsl-hkibxxxgwx-ff20c000-19.dhcp.inet.fi muuhan on sitten selvää eikö vain. Jos jotain et ymmärtänyt niin kysäsen sen sitten äidiltäni joka oli töissä Soneralla erään datakeskuksen valmomossa. :D D100a 7. huhtikuuta 2009 kello 00.38 (EEST)

Äiti sinun kannattaneekin pyytää apuun, sillä noita juttuja ei varmaan enää kukaan muu jaksa kuunnella. Ei ainakaan täällä, joten lopettanet kuolleen hevosen piiskaamisen. --albval (keskustelu) 7. huhtikuuta 2009 kello 10.52 (EEST)

Vituttaisikohan arvon D100a:ta jos häntä syytettäisiin aiheettomasti esimerkiksi varkaudesta tai rattijuoppoudesta. Jos on jotain maristavaa, menkää marisemaan poliisille tai ombudsmenille. --Agony (403) 7. huhtikuuta 2009 kello 10.42 (EEST)

ÖÖh jos ei ole mitään pelättävää niin ei tarvitse kiehua. Tiedän monia sellaisia ihmisiä joilla on pääsy ns.maammekirjaan eli väestörekisteriin niin he ovat myös käyttäneet sitä myös omiin tarkoitukksiin. Sitä tule liian herkäksi. Itselläni ei ole pelättävää. Olen laittanut tietyt ip:eet palomuuriin jos niistä pingataan niin voin ainakin 100% varmuudella selvittää muilla kuka teki ja mitä. Vaikkakin Ip:n selvittämistä tänä päivänä ei kannata tehdä koska kuka vaan voi olla kaverin ip:llä täällä. Se mitä kirjoitin ylempänä äidistäni se pitää paikkaansa, hän oli todellakin eräässä puhelinyhtiön solmukohdassa tarkkailemassa kokosuomen dataliikennettä...Hänellä oli työkaverit pääsääntöisesti insinööreitä.D100a 7. huhtikuuta 2009 kello 13.52 (EEST)

Anteeksi vaan, mutta kun kirjoituksistasi näkee ettet tiedä mitä tarkoittaa ip-osoite tai pingaaminen. Eli olisi jo aika lopettaa trollaaminen. --Otrfan 7. huhtikuuta 2009 kello 14.04 (EEST)

Aiheettomista syytöksistä saa vetää herneen nenäänsä, vaikka olisi täysin viaton. Laissakin aiheeton syyttely on tietyissä tapauksissa määritelty rikokseksi. Kun argumentointi alkaa mennä tasolle mun äiskäpä olikin työssä siellä ja siellä..., voisi olla hyvä pitää mietintätaukoa. Kaivaisit nyt niitä todisteita jostain ja jatkaisit vasta sitten, jos koet sen aivan välttämättömäksi. —B. Nuhanen 7. huhtikuuta 2009 kello 14.07 (EEST)

Wikipediassa tosiaan oli taannoin henkilö, jolla oli pääsy väestötietojärjestelmään, mutta hän lienee jo entinen työntekijä, missä hän nyt sitten olikin töissä. --Ulrika 7. huhtikuuta 2009 kello 14.51 (EEST)

Kannatta tutustua ensin osoitepaljastusasioista Wikipedia:Osoitepaljastin. --Aulis Eskola 7. huhtikuuta 2009 kello 22.00 (EEST)

Hyvä Agony, niin minä kuin moni muu yhteisömme käyttäjä, olemme ilmaisseet luottavamme toimintaasi 100 prosenttisesti ja tämän näkemyksen takana me seisomme! Jos taas joku yrittää lämmittää tuota vanhaa paskaa, eli syytöstä koneelle tunkeutumisesta ja muta vastaavaa, niin hän toivottavasti hukkuu juuri tuohon itse lämmittämäänsä paskaan. Muuten miksi/mistä arvoisa käyttäjä D100a on niin hyvin/huonosti perillä Klassikkomiehen temppuiluista? Minusta tämä on enemmän kuin ala-arvoista. Ja toivon tällaisen paskanheiton loppuvan täällä Wikipediassa. Kyllästyneenä --Alexius Manfelt 6. huhtikuuta 2009 kello 22.47 (EEST)

Keskustelu paljastaa, että nimimerkin tuomaa yksityisyyttä ei wikipediassa noudateta--82.181.115.78 7. huhtikuuta 2009 kello 15.49 (EEST)

Kukaan muu kuin käyttäjä itse ei paljasta Wikipediassa toisten nimimerkkejä. Minua on joku joskus yrittänyt paljastella, jopa uhannut, mutta kun huomautin, että mahdollisen väärän henkilön haukkuminen voi johtaa juridisiin toimiin, yrittäjä katsoi parhaaksi vaieta. Ikinä ei kannata Wikipedia-asioissa olla yhteydessä minnekään omalla nimellään. Kun muutenkin olen saanut eräiltä käyttäjiltä sähköpostiin aika julmia viestejä, mitä kaikkea voisi tapahtuakaan jos esiintyisi omalla nimellään. Ihmettelen niitä jotka uskaltavat. --Ulrika 7. huhtikuuta 2009 kello 16.00 (EEST)

Turhaa suun pieksäntää ilman näyttöä. Salaliittologiikka onkin kyllä aivan oma taiteenlajinsa. Toivottavasti tämä performanssi pikkuhiljaa päättyy ja saadaan kahvia ja pullaa. Terv. --Riisipuuro 7. huhtikuuta 2009 kello 17.44 (EEST)--

Salaliittoajatusta on turha väännellä, jos mitään ei voi yksilöidä. Ottakaa yhteyttä tarvittaessa edellä mainittuihin tahoihin tai esim. johonkuhun kokeneimpaan byrokraattiin vaikka sähköpostitse. (Jos kehenkään ei voi missään luottaa, niin sitten ei voi mitään.) --Aulis Eskola 7. huhtikuuta 2009 kello 21.48 (EEST)

Jostakin syystä kohtaan "yksityisasioista keskustelu" on vedetty kirjoittajien nimillä julkisuuteen tuotujen materiaalien tekijänoikeuksien selvittely ja kirjoittajilta saadut tiedot tekijänoikeuksista, jotka olen julkisuuteen saattanut. Koostin seikkaperäisen yhteenvedon aiheesta kohtaan Keskustelu käyttäjästä:Aulis Eskola#Somalialaisen ruokakulttuurin lupa. Onko julkisen materiaalin tekijänoikeuksien selvittäminen vain yksityisasia, joka pitää pitää salassa? Jos on, miten ylläpitäjät voivat perustella poistoja tämän suuntaisissa tapauksissa? Poistothan tulisi käytäntöjen mukaan perustella. Mutta tuleeko perustelu tehdä jotenkin ylimalkaisesti. Toivon kommentteja myös kokeneilta ylläpitäjiltä: keskustelut ja tiedot pitää häivyttää, jos asian perustellaan olevan liian yksityinen. Suorat tiedot ovat lähinnä keskusteluketjussani ja poiston perusteluissa, jos materiaali katsotaan häivyttämistä vaativaksi.

Olispahan tästäkin asiasta päästy paljon helpommalla, jos olisi alunperinkin menty pedantisti tekijänoikeuksien mukaan tai ainakin lähdetty toimimaan ilman epäselvää materiaalin kopiointia heti palautteen tullessa... :( --Aulis Eskola 7. huhtikuuta 2009 kello 23.19 (EEST)

Julkisen kirjan tekijänoikeus näyttää olevan väkisinkin julkinen asia, tietojen häivytykseen ei näytetä suostuttavan. Jos häivytystä halutaan ajaa, olisi hyvä saada alkuperäisiltä materiaalien kirjoittajilta perusteltu pyyntö. Se, että joku anonyymi huutelee verkkosivulla, ei paljoa paina. Emme tiedä onko anonyymi tekijänoikeuksia rikkonut vai tekijänoikeuksien omistaja tai vain joku muu sivullinen, joka satunnaisista motiivesta haluaa puuttua tilanteeseen. --Aulis Eskola 8. huhtikuuta 2009 kello 13.51 (EEST)

Kun ainakin joku taho kokee kopioitujen materiaalien kirjoittajista nimillä puhumisen hankalaksi, saako tiedot edes poistaa Wikipedian keskusteluista muokkaamalla? Tiedot jäisivät vain keskustelun historiaan, mutta eivät olisi aktiiveissa keskusteluissa näkyvillä ja hakukoneiden heti löydettävissä.

Tekijöiltä kysymisellä kylläkin pyrittiin vain tekijänoikeuksien kunnioittamiseen ja samalla myös tekijöiden etujen ajamiseen. Kunpa tietäisi kuka tässä asiassa oikeasti haluaa ja mitä ja miksi, anonyymeistä kun ei ota selvää... --Aulis Eskola 8. huhtikuuta 2009 kello 14.02 (EEST)

En näe mitään syytä miksei, kyseessä on kuitenkin mahdollisesti tahon itsensä tekemä pyyntö, enkä näe (IMO) laadullisia syitä kieltäytymiseen (aka. asioista voi puhua myös ilman nimiä siten että asia ymmärretään). --Agony (403) 8. huhtikuuta 2009 kello 15.30 (EEST)

Pyyntöhän saattaa olla tekijänoikeuksien rikkojan syystä tai toisesta tekemä, ainakin tyylistä päätellen vaikuttaa samalta hemmolta. Vaikka katsonkin että poisto on turha, ja nimien esittäminen sivulla saattaisi pikemminkin jopa turvata kirjailijoiden oikeuksia, niin en sinänsä vastusta - en usko asian vaikuttavan suuriakaan puoleen tai toiseen. Terv. --Riisipuuro 8. huhtikuuta 2009 kello 18.08 (EEST)--

Kauppalehti ja verkostoituminen

Eilen ilmeistyi kauppalehdessä artikkeli[11], jossa käsitellään verokostumista otikolla: Verkostoidu - tai itke ja verkostoidu. Itse koen yhdeksi todella mielenkiintoiseksi verkostumismuodoksi ja tavaksi tämän Wikipedian. Tämä on mielenkiintoinen, joskin joskus riitaisa, mutta keskusteleva yhteisö. Ja samalla tulee tehdyksi (itse nykkyään tosi vähän) jotain oikeata hyötyä. Samaa ei tarjoa Facebookit tai muut vastaavat ja harva blogistikaan moiseen pystyy. Mitä mieltä olette, onko tämä verkostumista ja minkälaatuista? Tiedustaa --Alexius Manfelt 4. huhtikuuta 2009 kello 22.36 (EEST)

Wikipediahan on selkeästi verkostoitumista, tosin ei niin voimakkaasti verkostoituva yhteisö kuin esim. Facebook (joka on suunniteltu nimenomaan verkostoitumiseen). Tietenkin myös Wikipedian käyttötapa ratkaisee: joku voi valita käyttötavaksi tietojen lisäämisen, lukemisen ja pyrkiä välttelemään kontakteja toisiin käyttäjiin kun taas toinen saattaa olla aina ja kaikkialla äänessä toisten kanssa. Wikipedian vahvuus verkkoyhteisön näkökulmasta on juuri tässä, tavoissa kuinka kukin haluaa Wikipediaa hyödyntää ja auttaa. --Agony (403) 5. huhtikuuta 2009 kello 08.55 (EEST)

Tuossa on mielenkiintoista miettiä kenen kanssa oikeastaan verkostoidutaan kun nettipersoona on esimerkiksi vain nimimerkki. Toisaalta, netissä oikella nimelläänkin esiintyvät ovat lähes aina eräänlaisia tekaistuja persoonallisuuksia, nettipersoonat antavat yleensä vain suppean ja rajoitetun kuvan omistajastaan. Sinänsä, toimintana, verkostoituminen on aivan samanlaista oli tekijöinä digitaalinen nimimerkki tai livepersoona. Terv. --Riisipuuro 5. huhtikuuta 2009 kello 12.21 (EEST)--

Kyllä live-tapaamiset tuovat verkkoyhteisöjen elämään aivan oman suolansa. OIkeastaan digitaalinen rihmasto ei ole toimiva, elleivätr sen käyttäjät kohtaa myös IRL. Wikipedian edellisestä miitistä taitaa olla aikaa, mutta esimerkkinä muualta mainittakoon että Tiede-lehden tavattoman toraisan oloinen foorumiväki alkoi tänä talvena suunnitella kesäkohtaamista Tampereelle (en ole tsekannut onko se edennyt ja toteutumassa). --Crash 7. huhtikuuta 2009 kello 00.24 (EEST)

Itse olen miettinyt etten livetapaamisiin ilmesty, lähinnä henkilöllisyyden paljastumisen vuoksi. Eihän siinä oikeasti mitään negatiivista olisi, kun on aivan tavallinen tallaaja, mutta nimimerkin suojista kirjoitelleena siihen kuitenkin suhtautuu varovaisesti. Täytynee miettiä uudestaan. Tuskin siellä henkkareita tarkistellaan. Terv. --Riisipuuro 8. huhtikuuta 2009 kello 20.52 (EEST)--

Jos minulta kysytään, niin Wikitapaamisissa saa jokainen olla oman nimimerkkinäs suosissa tai tulla ulos komuutin kätköistä. Ihan kukin tavallaan ja omalla mielellään. Ystävällisesti --Alexius Manfelt 8. huhtikuuta 2009 kello 21.03 (EEST)

Entäs jos siellä istuukin naapuri tai pahin vihamies? Hehheh, enpä taida osallistua. --Ulrika 8. huhtikuuta 2009 kello 21.19 (EEST)

Tuttu suomalaisen perusluonteen paradoksi: molemmat ajattelisivat mitä tuokin minusta ajattelee... Terv. --Riisipuuro 8. huhtikuuta 2009 kello 21.23 (EEST)--

Suurten lukujen nimet

Minusta sivulla "Suurten lukujen nimet" (sivun keskiosassa) olevan taulukon logiikkaa on mahdoton ymmärtää. Ettei vain olisi mennyt tekijällä biljoonat ja miljardit sekaisin? :) Muuten sivun tiedot suurista luvuista täsmäävät kyllä muualta löytyvän tiedon kanssa.Kommentin jätti 80.221.2.158 (keskustelu – muokkaukset).

Sivulla on vain yksi taulukko. Siinä juuri selitetään eri systeemien biljoonien ja miljardien erot ja niiden taustalla oleva logiikka. Tietysti, jos se ei ole ymmärrettävä, olisi sen esitystapaa syytä pohtia. Tai ehkä en vain ymmärtänyt, mikä oli ongelma. —B. Nuhanen 6. huhtikuuta 2009 kello 00.11 (EEST)

Lukemalla tekstiosasta vähän systeemien taustoja avautuvat varmaan sinänsä mielestäni selkeän taulukon merkinnätkin paremmin. --Riisipuuro 6. huhtikuuta 2009 kello 00.51 (EEST)--

Tynkä- , minitynkä-, lähteetön-, korjattava- ja yms. mallineet

Muistuttaisin, että samalla kun lisäätte uuteen artikkeliin otsikossa mainittuja mallineita, niin lisäisitte myös artikkeliluokan. Mallineen laiton jälkeen artikkeli ei enää näy luokittelemattomissa sivuissa, ja saattaa jäädä pitkäksi aikaa luokittelematta. Jokin aika sitten tein osittaisen luettelon sivuista, joilla ei ole artikkeliluokkaa, ja niitä löytyi melkoinen määrä. Ja tuo luettelo ei ole läheskään täydellinen. --Otrfan 12. huhtikuuta 2009 kello 12.27 (EEST)

Latinankielisestä wikipediasta

En tiedä onko tämä oikea paikka kysyä tälläistä, mutta miksi on olemassa latinankielinen wikipedia? Kun latinaa ei kukaan puhu äidinkielenään, niin onko latinasta jotain hyötyä tiedon etsimisessä? Johtuisiko kenties siitä, että kielellä on niin pitkät perinteet? --Nikodemus76 13. huhtikuuta 2009 kello 18.53 (EEST)

Ystävä hyvä, latina on kieli, jota useat osaavat ja käyttävät. Se on olellinen esim. historiantutkimuksessa. Yritäppä ymmärtää esim. Axel Kempen kirjoittamia ja ohjaamia väitöskirjoja 1600-luvulta, niin näet miten käy ilman latinaa. Minusta tuo Wikipedia puoltaa todella hyvin paikkaansa. --Alexius Manfelt 13. huhtikuuta 2009 kello 18.58 (EEST)

Se on varmasti erinomainen keino ylläpitää ja kehittää omaa latinantaitoaan. Monille latina on hauska harrastus, kuten joillekin vaikka tietokonepelit tai shakki tai... tai... vaikka jalkapallo. --Ulrika 13. huhtikuuta 2009 kello 19.01 (EEST)

Aivan kuten epäilinkin. Kiitos vastauksesta! --Nikodemus76 13. huhtikuuta 2009 kello 19.09 (EEST)

Suomessakin kouluissa opetetaan vielä latinaa ja radiosta tulee latinankieliset uutiset. (jotka rahoitetaan meidän kaikkien yhteisistä rahoista) "Kuollut kieli" kyllä, mutta hyvin tekohengitetään. Gopase+f 13. huhtikuuta 2009 kello 19.11 (EEST)

Kommentistasi saa vaikutelmaan että sinulla on jotakin joko Yleä tai latinaa vastaan. --Ulrika 13. huhtikuuta 2009 kello 19.31 (EEST)

Ei vaan yleistä verorahojen tuhlausta vastaan. Gopase+f 13. huhtikuuta 2009 kello 19.34 (EEST)

Eikös ne lupamaksurahoilla kustanneta, eikä verorahoilla? --Otrfan 13. huhtikuuta 2009 kello 19.37 (EEST)

Lupamaksut ja verorahat kannattaa suunnata urheilun sijasta kulttuuriin. Kulttuuriin sijoitettu euro ei koskaan mene hukkaan.--Khaosaming 13. huhtikuuta 2009 kello 19.41 (EEST)

Tuiki tarpeelinen kieli. Eräs ulkomaalainen pappi oli aikoinaan hyvin iloinen siitä kun opastin hänet Yle:n latinankieliseen palveluun. Yle on saannut palvelustaan kiitoksia ja kunniamainintoja.D100a 13. huhtikuuta 2009 kello 19.42 (EEST)

Aika paljon taas kuusi sulkuihin sijoitettua sanaa on poikinut täysin turhaa keskustelua. Gopase+f 13. huhtikuuta 2009 kello 19.48 (EEST)

Jätä seuraavan kerran sulkeet pois. --Ulrika 13. huhtikuuta 2009 kello 20.16 (EEST)

Historioitsijoille latinan taitamisesta on paljonkin hyötyä, melkein pakollista. Riippuu tietysti mitä aikakautta aikookin tutkia. --qWerk 13. huhtikuuta 2009 kello 19.54 (EEST)

Unohdin ihan mainita, että eipä opi kunnolla muita kieliä ilman latinaa, sillä se auttaa ymmärtään kielirakenteita. Tämä pätee niin romaanisiin kuin germaanisiinkin kieliin, slaavisiin myös ja meihin uralilaisiinkin. --Alexius Manfelt 13. huhtikuuta 2009 kello 19.53 (EEST)

Aika vahvasti sanottu. Ei latina kuitenkaan mikään protokieli ole, joka olisi jossain erityisasemassa kaikkien muiden kielten oppimisessa. Itse kuvittelen osaavani ainakin englantia hyvinkin ”kunnolla”, vaikka latinaa osaankin valitettavan vähän. –Saruwine 15. huhtikuuta 2009 kello 21.10 (EEST)

Eräs essee

Tänään on tulli tullut julki tri Markku JOkisipilän todella wikimyönteinen essee[12], jossa tehdään selväksi mistä kana pissii, ja Wikipedia saa ansaitsemansa paikan. Kekustelusivuilla on viite esseeseen[13], jossa pohditaan mennyttä ja tulevaa, Englannintaitoiset voivat siihen hyvin tutustua. --Alexius Manfelt 15. huhtikuuta 2009 kello 12.21 (EEST)

Wikipedia 500.000

Olen itse suhtautunut tuohon vaikkaukseen ajatuksella ja veikkauksella, että ikinä ei saada moista määrää täyteen, katso sivua Wikipedia:500 000. artikkelin veikkaus. Nyt kuitenkin se voi olla jopa mahdollista. Jos olen hengissä silloin kun tuo tavoite täytyy, niin lupaan voittajalle hanen oman tahtonsa mukaisesti kolme (3) kirjaa. Siis kaikki uudetkin vielä mukaan arvuuttelemaan, sillä vastausaikaa on aina siihen asti kun 250.000. artikeli on kirjoitettu. Päätöksen on tehnut --Alexius Manfelt 15. huhtikuuta 2009 kello 17.19 (EEST)

Sait ylipuhuttua :) --Agony (403) 15. huhtikuuta 2009 kello 18.25 (EEST)

kätevä apuväline wikisivun analysointiin

Olen kokeillut ja havainnut käteväksi selaimen lisukkeen joka näyttää internetlinkin kohdalla onko se turvallinen, sillä kun pystyy helposti tarkistamaan että tesktiin ei ole jäänyt internetlinkkejä, jos joku haluaa kanssa käyttää sitä niin se löytyy googlella kun laittaa hakuun WOT.--Musamies 16. huhtikuuta 2009 kello 20.06 (EEST)

Toinen vastaava kuin WOT on McAfeen SiteAdvisor. WOT mittaa lähinnä käyttäjien näkemystä sivun luotettavuudesta (moraalifiltteri :) ja SiteAdvisor on enemmänkin automaattinen kapine joka kertoo onko sivulta löytynyt troijalaisia ja sen mitä sivustoja on sen "naapureina" linkkiverkostossa (eli kuka linkittää mihinkin) --Zache 21. huhtikuuta 2009 kello 13.54 (EEST)

Meillä on kuulemma virheitä artikkeleissa

Meillä on kuulemma virheitä artikkeleissa näin kertoo Käyttäjä:Kyynelvana, itselläni ei ole tietoa tuolta alueelta joten kaivataan innokasta auttajaa--Musamies 17. huhtikuuta 2009 kello 16.43 (EEST)

Vanhentuneen uutisoinnin korjaamisesta

Sattumoisin huomasin että varsin monessa artikkelissa näkyy olevan toivottomasti vanhentuneita ja asiaan liittymätöntä sisältäviä uutispläjäyksiä. Nämä [14] [15] korjasin, mutta mieleen tuli kuinka lukuisasti esim. edelliset lisännyt multipersoonakäyttäjä on vastaavan tyyppisiä resentistisiä ja korjausta/päivitystä/poistoa vaativia lisäyksiä tehnyt. Tässä taas eräs uusi talkookohde viitsiville.--J 17. huhtikuuta 2009 kello 18.05 (EEST)