Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto24

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Hallinnollinen jako ja mallineet

Terve! Haluaisin tehdä en-wikin en:Template:Administrative divisions of Spain vastaavan mallineen. Mikä on nimeämiskäytäntö? Itse ehdottaisin Malline:Espanjan hallinnollinen jako. Malline:Espanja on varattu lipulle. Malline:Espanjan itsehallintoalueet on päällekkäinen. Kaikki mallineet on nimetty miten sattuu... ks. esim. Malline:Latvia (pitäisi olla lippu) ...kirveelle olisi töitä. --Hartz 19. maaliskuuta 2008 kello 14.57 (UTC)

Lippumallineet joutaa pois: {{Maalippu}} on keksitty. Ei ole kuin laiskuutta jos sitä ei viitsi käyttää... —Tve4 ^(Gblk) 19. maaliskuuta 2008 kello 15.47 (UTC)

Eli erilliset lippumallineet kuopataan pian, minkä jälkeen Malline:Espanja vapautuu? --Hartz 19. maaliskuuta 2008 kello 16.49 (UTC)

Hyvä kysymys... —Tve4 ^(Gblk) 19. maaliskuuta 2008 kello 16.51 (UTC)

Onko tämä tulkittava niin, että on olemassa halua lippumallineiden (jotka ovat usein muotoa {{Valtio}}) käyttön korvamiseksi maalippumallineilla ({{Maalippu|Valtio}}), sitten poistaa lippumallineet ja korvata maanavigaatiomallineilla, joissa on linkit kunkin maan perusartikkeleihin? Jos on, tätä ennen tulisi kuitenkin muokata maalippu-malline toimimaan myös suomenkielellä (suomi) ja mahdollisesti maatunnuksilla (fin). Lisäksi voisi Maalipun muuttaa nimelle Lippu ja nykyisen Lippu-nimisen tekijänoikeus mallineen vaikkapa nimelle Tekijänoikeus/lippu. --Usp 22. maaliskuuta 2008 kello 09.38 (UTC)

Ja ennen kuin tämä onnistuu, tarvitaan luettelo jonka avulla voidaan luoda ehtolauseet. myös Flagicon-pyyntösivulla on keskustelua aiheesta. --Agony (403) 22. maaliskuuta 2008 kello 10.22 (UTC)

Toivottu muoto luettelolle:

#Engl.		Suomi		ISO 3166	ISO 639-2
Finland		Suomi		FI		FIN
Sweden		Ruotsi		SE		SWE	
#...

Ja tietenkin tarvitaan tieto myös kaikista poikkeustapauksista kun kuva ei ole [[Kuva:Flag of <Engl.>.svg]].--Agony (403) 22. maaliskuuta 2008 kello 10.22 (UTC)

Vakaat artikkeliversiot

Wikimedia Foundationin Erik Möller pyysi sähköpostilistalla välittämään tiedon (alkuperäinen viesti, käännös sinnepäin soveltuvin osin):

Wikimedia Foundation ja Wikimedia Germany ovat yhteistyössä Wikimedia Francen taloudellisella tuella tukeneet uuden laajennoksen tekemistä MediaWiki -ohjelmistoon. Laajennos mahdollistaa merkitä wiki -artikkeleita jotka ovat saavuttaneet tietyn laatutason (ns. stable version, vakaa artikkeliversio).Erityiskiitos menee Aaron Schultzilla, joka on vapaaehtoisesti toteuttanut paljon toiminnallisuutta -- ilman häntä emme olisi nyt tässä. Saksan jaoston Philipp Birkenin jatkuva tuki oli myös oleellista.

Ennen kuin toiminnallisuus otetaan käyttöön yhdessäkään Wikimedian projektissa, se pitää testata bugien, turvallisuus- ja suorituskykyongelmien varalta. Englannin- ja saksankieliset testiwikit löytyvät osotteista:

• http://en.labs.wikimedia.org/
• http://de.labs.wikimedia.org/

Nämä wikit sisältävät kopion Wikikirjaston tietokannasta. Kopio on täysin erillinen "oikeasta" Wikikirjastosta, joten mitään tuhoa ei voi tehdä. Seuraa pääsivun ohjeita osallistumisesta.

Wikimedian yhteisöjen pitää myös päättää minkälaista konfiguraatiota käytetään. Avainkysymykset ovat:

• Mitä laatumääreitä pitää olla?
• Kenellä pitää olla oikeus asettaa määreitä?
• Pitääkö oletusnäkymä rekisteröitymättömälle käyttäjälle olla "vakaa versio" kaikilla sivuilla, joillakin sivuilla vai ei millään sivulla?

Saksankielinen Wikimedia yhteisö on luonut käytännön ja ottaa sen todennäköisesti ensimmäisenä käyttöön; muiden yhteisöjen pitää muodostaa konsensus.

Mitä seuraavaksi?

Testi kestää vähintään huhtikuun 10. päivään 2008 saakka, jota ennen pyritään löytämään kaikki vakavat ongelmat. Jos huhtikuun 10. päivä ei ole kriittisiä ratkaisemattomia ongelmia, jokainen kieli/projekti -yhteisö voi aktivoida laajennuksen Bugzillan kautta. Pyynnössä pitää olla linkki sivulle josta ilmenee yhteisön konsensus asian eteenpäin viemiseksi. Yksityiskohtaiset ohjeet tulee testiwikeihin. --Harriv 21. maaliskuuta 2008 kello 23.51 (UTC)

Kyse on siis FlaggedRevs-laajennoksesta. Hyvä idea ja varmasti tulee tarpeeseen en-, de- ja fr-wikeissä. Mielestäni fi-wikipedia ei kuitenkaan tarvitse tällaista ominaisuutta, muuta kuin vasta puolen miljoonan artikkelin rajan ylityksen jälkeen. Kysymyksiin on vaikea vastata, koska asia ei ole ajankohtainen fi-wikipediassa. --Hartz 23. maaliskuuta 2008 kello 08.21 (UTC)

Artikkelien määrä on mielestäni sivuseikka onko tämä ominaisuus tarpeen tai ei. Joissain kovasti nuorisoa ja muita lapsenmielisiä kiinnostavissa artikkeleissa tästä voisi olla hyötyä. --Harriv 24. maaliskuuta 2008 kello 10.14 (UTC)

Sellaiset artikkelit voi lukita tai laittaa tarkkailulistalle erityisvalvontaan. En tiedä, mutta luulen, että jos laajennoksen ottaa käyttöön, se on käytössä kaikilla Wikipedian sivuilla. --Hartz 24. maaliskuuta 2008 kello 10.24 (UTC)

Ainakin tuossa tekstissä minkä tänne käänsin puhuttiin siitä että pitää päättää otetaanko ominaisuus käyttöön kaikille sivuille vai osalle sivuista sekä siitä että kuka voi merkata vakaan version. --Harriv 25. maaliskuuta 2008 kello 11.57 (UTC)

Olen vähän samoilla linjoilla kun Hartz; tällainen ominaisuus on hyödyllinen vain hyvien ja suositeltujen artikkeleiden kohdalla, sillä sitä kehnommissa artikkeleissa artikkeleiden kehitystarve on paljon suurempi ongelma kuin satunnainen vandalismi. Erityisesti vandaalien suosiossa olevat sivut ovat kyllä tarkkailulistoilla ja ne voidaan suojata tarpeen vaatiessa. Koska fi-wikissä on vakaata versiota kaipaavia sivuja aika vähän, ei niidenkään tarkkailu ja ylläpito tuota erityistä ongelmaa, joten uskon että ominaisuuden käyttöönotto pikemminkin lisää työtä kuin helpottaa sitä. -- Piisamson 24. maaliskuuta 2008 kello 10.33 (UTC)

Työtähän tuo lisäisi, sitä ei käy kieltäminen. Itse pohdin että jos terveisiä kaverilleen ei saa välittömästi näkyviin sivuille, voi into vandalisointiin lientyä. --Harriv 25. maaliskuuta 2008 kello 11.59 (UTC)

Artikkelien poistoäänestysten yhteydessä kyllä ihmetellään mikä on Wikipedian luotettavuus (tjsp.) ihmisten silmissä, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan miten se vaikuttaa ihmisten mielikuviin Wikipediasta kun pihtiputaan mummo tai saman kunnan kolmasluokkalaiset menevät artikkeliin Pihtipudas ja ensimmäisenä esiin pomppaa uljaasti seisova penis tai muuta aiheeseen liittymätöntä typeryyttä. Vaikka vandalisoinnit palautettaisiinkin 15 sekunnissa niin silti se on siellä ja joku sen on voinut saada eteensä. Tällaisissa tapauksissa tosin riittäisi jos olisi muutaman vuorokauden viive ennen kuin muokkaus siirtyy "vakaaseen" versioon, eiköhän suurimmat sotkut siinä ajassa korjata. Näytetään siis automaagisesti esim. vuorokauden vanha versio. Varsinaisen manuaalisen tarkastuksen voisi sitten kohdistaa suositeltuihin ja hyviin artikkeleihin. --Anr 25. maaliskuuta 2008 kello 01.03 (UTC)

En ole perehtynyt vandalismiin juurikaan, joten kysyisin kumpia on enemmän satunnaisia/ensikertalaisia asiallisia muokkaajia vai satunnaisia/ensikertalaisia vandaaleita? Olisiko viiveestä kuitenkin enemmän haittaa aloittelijoille kuin hyötyä? Tällöinhän vandaalin lisäksi asiallinen tulokaskaan ei näkisi heti kättensä jälkiä, mikä voi monelle olla merkittävä sykäys kirjoittamiseen. Ja itse en ole juurikaan ehtinyt törmätä vandalisoituihin sivuihin, ennen kuin ne on siivottu. --Usp 25. maaliskuuta 2008 kello 12.33 (UTC)

Ehkä jonkinlaista osviittaa saa poistolokista: Toiminnot:Loki/delete. Riippuu vuorokauden ajasta aika paljon, päivisin tulee enemmän soopaa kuin ei-kouluaikaan. --Harriv 25. maaliskuuta 2008 kello 12.52 (UTC)

Siitähän näkyy vain uusien lxhysxfrh-sivujen luonti, ei olemassaolevien sivujen sotkeminen. Ei taida olla olemassa mitään tilastointia vandalismin ja asiallisten muokkausten suhteesta, tai näppärää tapaa selvittää sitä muuten kuin tuoreita tarkastelemalla. Kommentin jätti Usp (keskustelu – muokkaukset).

Jonkinlaista kuvaa saisi kun katsoo montako kertaa löytyy merkkijono "muokkaus XXX kumottiin" tuoreista muutoksista. --Anr 25. maaliskuuta 2008 kello 14.10 (UTC)

Uskoisin että poistettujen sivujen määrä korreloi jollakin tasolla artikkelien vandalisointiin. Olemassa olevia artikkeleita vandalisoidaan enemmän kuin luodaan uusia roska-artikkeleita. --Harriv 27. maaliskuuta 2008 kello 10.09 (UTC)

Pari esimerkkiä muokkaushistorioista joissa vakaasta versiosta voisi olla hyötyä: Ruotsi, Tarja Halonen ja Jammu Siltavuori. --Harriv 28. maaliskuuta 2008 kello 10.12 (UTC)

Numerotietoa suosituimpien sivujen vandalisoinnista: Käyttäjä:Harriv/TOP1000. --Harriv 2. huhtikuuta 2008 kello 07.46 (UTC)

Itseäni kiinnostaisi nähdä miten tuo vakaa+kehitysversio sykli toimisi sellaisten aiheiden kohdalla joita ei pystytä kunnolla lähteistämään vaan pitää luotaa siihen, että kirjoittajat about tietävät mistä kirjoitetaan jolloin näkyvillä olisia aina about sellainen versio josta on konsensus ja kehitysversion kohdalla voidaan argumentoida ja tapella jos niikseen tulee. Ja kyllä, tämä liippaa läheltä uuttatutkimusta varsinkin niiden juttujen kohdalta joita on hankala lähteistää, mutta niinhän homma menee jo nytkin. --Zache 25. maaliskuuta 2008 kello 12.56 (UTC)

Kannattaa varmaan seurata ensin miten homma lähteeä käyntiin muissa wikeissä, de-wiki taitaa olla edelläkävijä. --Harriv 28. maaliskuuta 2008 kello 10.09 (UTC)

Uuden huomautustekstin tarve ?

Hei, kun uppo-oudot käyttäjät tuovat tänne ekan googlella löytämänsä kuvan, he saavat melko "teknisen" oloisen viestin vkp. Voisko meillä olla vaikka kolme tekstiä: yksi niille, jotka oikeasti laittavat itse ottamansa kuvan ilman tekstejä, toinen niille, jotka kopsaavat verkosta tietämättömyyttään, ja kolmas potentiaalissille rosvoille ? Kaikki sen verran pehmeitä, että jos viestin läiskijä olettaa väärin, uusi muokkaaja ei hermostu ? --Tappinen 24. maaliskuuta 2008 kello 09.01 (UTC)

Mielestäni viestin sisällön ymmärtämiseen ei tarvita juuri muuta kuin lukutaito. –Ei siis lainkaan tekninen. --qWerk 24. maaliskuuta 2008 kello 09.06 (UTC)

Keskustelu käyttäjästä:Moooi1 kuvittaa ehkä paremmin sitä mitä yritän sanoa. Ongelma ei ole se että hän ei lisää tarvittavia tietoja, vaan se, että ylipäänsä noita kuvia ei voinut tänne tuoda. Se joka lisäsi kuvan Kuva:E47 2.jpg luuli varmana laittaneensa tarpeellisen lähdetiedon: "Yahoo hakukone". Siksi haluaisin avata tätä "et lisännyt tarpeellisia tietoja". Itsekin olen noissa ryssinyt kun en tiennyt että CC-lisenssit edellyttävät tekijän virallisen nimen käyttöä eikä wikipedian nimimerkki kelvannut. Silloin, saamastani huomautusmallineesta huolimatta, en "lisännyt tietoja" vaan vaihdoin mallinetta. --Tappinen 24. maaliskuuta 2008 kello 09.23 (UTC)

CC-mallineessa ei muuten enää tarvitse käyttää oikeaa nimeä. Lainaus Ejs-80:n viestistä keskustelusivullani: ”If you distribute, publicly display, publicly perform, or publicly digitally perform the Work or any Derivative Works or Collective Works, You must keep intact all copyright notices for the Work and provide, reasonable to the medium or means You are utilizing: (i) the name of the Original Author (or pseudonym, if applicable) if supplied” --albval 26. maaliskuuta 2008 kello 09.41 (UTC)

Onhan tuossa Kuva:E47 2.jpg-nimisessä kuvassa muitakin virheitä… --Johney 24. maaliskuuta 2008 kello 10.48 (UTC)

Itse tein aikoinaan tähän tarkoitukseen mallineen {{Kuvat}}, jonka olen toisinaan substannut kuvien tekijänoikeuksia rikkovien keskustelusivuille. Yleensä se on tuntunut auttavan. –Ejs-80 24. maaliskuuta 2008 kello 10.18 (UTC)

Kannatan tällaisen omien kuvien lisääjille laitettavaa neuvontamallinetta, ei ole erityisen rohkaisevaa jos on julkaisemassa Wikipedian (ja tietysti samalla muuallekin) käyttöön itse ottamiaan kuvia ja heti kuvaan ilmestyy varoitus kuvan poistamisesta. Usein kyse saattaa olla tekijän ensimmäisistä muokkauksista, joten ylimielinen ajatus siitä että mitäs eivät lukeneet ohjeita ja tiedostojen käyttösääntöjä kunnolla ei ole millään muotoa rakentava. Käyttäjiä pitää rohkaista ja neuvoa, ei lytätä. -- Piisamson 24. maaliskuuta 2008 kello 10.25 (UTC)

Minusta tuo Ejsin malline on hyvä alku. Olisiko "tekijänoikeudella suojatun" tilalle syytä valita vielä rautalankamaisempi "muilta verkkosivuilta löytyneitä" ? --Tappinen 24. maaliskuuta 2008 kello 10.36 (UTC)

Hmm... Tekstiä voi toki parantaa, mutta esim. Flickristä löytyy kyllä vapaitakin kuvia ja ei-vapaita kuvia muualta kuin netistä. –Ejs-80 24. maaliskuuta 2008 kello 10.42 (UTC)

Jep, siksi mielestäni pitääkin olla kolme mallinetta, työnimillä "Kuva-oma" "Kuva-ajattelematon" ja "Kuva-rosvo". Tuo sinun tekstisi käy sellaisenaan rosvolle ja hiukan muokattuna ajattelemattomalle. Lähden lenkille, mietin näitä sanamuotoja. --Tappinen 24. maaliskuuta 2008 kello 10.53 (UTC)

Lisäsin mallineeseen tekstin ”otathan lisäksi huomioon, että satunnaiselta verkkosivustolta löydettyjä kuvia ei pääsääntöisesti saa käyttää Wikipediassa, mikäli niitä ei ole julkaistu jollain riittävän vapaalla lisenssillä”. –Ejs-80 24. maaliskuuta 2008 kello 11.20 (UTC)

Käyttäjätunnusten yhdistäminen

Jo kauan mainostettu käyttäjätunnusten yhdistäminen eli "Single User Login" on vihdoin tulossa. Eli kaikissa Wikimedian wikeissä pitäisi tulevaisuudessa toimia yksi ja sama tunnus. Aluksi tätä testataan vain ylläpitäjillä, mutta kun bugit saadaan pois niin tämä ilmestyy kaikille käyttäjille. (lisätietoja en:Wikipedia:Wikipedia_Signpost/2008-03-24/Single_User_Login meta:Help:Unified_login)

Ongelmana on jos kahdella käyttäjällä on sama tunnus eri wikeissä. Lähetystöön on jo tullut pari kyselyä (Keskustelu Wikipediasta:Lähetystö) tällaisista "päällekkäisistä" tunnuksista. Pitäisikö byrokraattien saada siirtää tällaiset tunnukset uusille nimille? -- Jniemenmaa 26. maaliskuuta 2008 kello 08.38 (UTC)

Mielestäni pitäisi. --Joonasl (kerro) 26. maaliskuuta 2008 kello 08.58 (UTC)

Minä olen vielä hieman epäilevällä kannalla. Vaikka kyseessä ovat tunnukset joilla ei ole muokkauksia, voivat tunnusten käyttäjät silti lukea wikipediaa aktiivisesti ja käyttää tunnusta esimerkiksi tarkkailulistan tai javascriptien takia. Vaikka todennäköisyys tähän on toki pieni, ei siirtoa kannattane tehdä ainakaan kysymättä ensin paikallisen käyttäjän mahdollista mielipidettä asiaan. Samoin pitänee ehkä pohtia, miten paikallinen käyttäjä saa siirron tapahduttua uuden käyttäjänimensä selville, jos hän eksyy tänne joskus kaukaisessa tulevaisuudessa. Toki todennäköisyys mihinkään edellä mainittuun on häviävän pieni. Aktiivisena olleiden muokkaajien tunnuksiahan ei saa unified loginin takia edes siirtää (ellei toki käyttäjä anna lupaa) --albval 26. maaliskuuta 2008 kello 09.38 (UTC)

Ei missään tapauksessa tunnusten uudelleennimeämisiä ainakaan lupaa kysymättä (ja tarpeeksi kauan vastausta odottamatta). Jos yhdistämistä kaipaava käyttäjä kyllästyy odottelemaan, niin ainahan hän voi keksiä itselleen uuden tunnuksen, jollaista ei ole missään vielä käytössä. --Lax 26. maaliskuuta 2008 kello 09.52 (UTC)

Jatketaan täällä, siis kuis tämä botteihin vaikuttaa, ne eivät ymmärtääkseni ole ylläpitäjiä? --Höyhens 31. maaliskuuta 2008 kello 01.50 (UTC)

En-wikin puolella taitaa olla ylläpitäjänä botti/botteja, oli ainakin äänestyksessä joskus. Mutta noin ylipäätänsä, bottitunnukset ovat tavallisia tunnuksia ja sitten kun tunnusten yhdistäminen onnistuu tavallisille käyttäjille niin onnistuu se myös boteille. --Anr 31. maaliskuuta 2008 kello 01.59 (UTC)

En-wikissä on (ainakin) yksi ylläpito-oikeuksilla varustettu botti, joten sen tunnushan voitaisiin jo yhdistää. Tosin turhaahan se tuon botin tapauksessa olisi, kun kyseessä ei ole interwikibotti. Pelkästään bottimerkinnällä varustetut tunnukset joutuvat peruskäyttäjien tavoin odottamaan, että yhdistämismahdollisuus laajennetaan muillekin kuin ylläpitäjille. –Ejs-80 31. maaliskuuta 2008 kello 02.01 (UTC)

Cat Scanin perusteella RedirectCleanupBot on en-wikin ainoa botti, jolla on ylläpito-oikeudet. Automaattisesta bottiluettelosta löytyy varmistus sille, että tuo on ainoa. –Ejs-80 31. maaliskuuta 2008 kello 02.21 (UTC)

Käyttäjätunnusten yhdistäminen: ehdotus käytännöksi

Ehdotan seuraavaa käytännöksi:

• Jos käyttäjällä ei ole yhtään muokkausta tai hän ei ole muokannut yli vuoteen: Käyttäjän keskustelusivulle jätetään ilmoitus. Kaksi viikkoa ilmoituksen jättämisestä byrokraatti saa siirtää tunnuksen.
• Jos käyttäjällä on muokkauksia viimeisen vuoden sisällä: Käyttäjältä voi pyytää tunnuksen vaihtamista, mutta häntä ei voi siihen pakottaa.

Yllä olevaa tekstiä saa muokata sujuvammaksi. -- Jniemenmaa 3. huhtikuuta 2008 kello 06.25 (UTC)

En tiedä mikä on nykykäytäntö, mutta ehdottaisin että käyttäjä joka on rekisteröitynyt yli vuosi sitten mutta ei omaa muokkauksia, poistettuja muokkauksia, lokimerkintöjä eikä keskustelusivua voidaan siirtää välittömästi toiselle nimelle. --Agony (403) 3. huhtikuuta 2008 kello 06.31 (UTC)

Samaa mieltä Agonyn kanssa. --Joonasl (kerro) 3. huhtikuuta 2008 kello 06.54 (UTC)

Eri mieltä. En näe mitään pahaa kahden viikon (tai vaikka jopa neljän) odottelussa. Vaikkei käyttäjällä olisi mitään em. merkintöjä, voi hän silti käyttää tunnustaan tarkkailulistan ylläpitoon. Ja inaktiivisen tunnuksenkin siirto kysymättä ensin tuntuu minusta melko epäkohteliaalta toiminnalta --albval 3. huhtikuuta 2008 kello 07.58 (UTC)

Jos vuoteeen ei ole tehnyt käyttäjätunnuksellaan mitään niin tuskin sitä jää kaipaamaan. Lisäksi tuohon voisi lisätä lauseen, että jos tunnus on selvästi tehty vain vandalismia tai muuta käytäntöjen vastaista toimintaa varten, se voidaan siirtää välittömästi vaikka sillä olisikin muokkauksia. --Joonasl (kerro) 3. huhtikuuta 2008 kello 08.13 (UTC)

Samaa mieltä kuin Agony. Ihan turhaa ylivarovaisuutta odotella kuukautta (huom. kaksi viikkoa vastauksen odottamiseen sopii minulle mutta on kuitenkin mielestäni maksimi), varsinkin kun on erittäin epätodennäköistä, että jotakin käyttäjätunnusta käytettäisiin tarkkailulistan vuoksi eikä minkäänlaisia muokkauksia edes tarkkailulistalla oleviin artikkeleihin silti tehtäisi yli vuoteen. Sen sijaan sellaisia tunnuksia, joilla on asiallisia muokkauksia, ei tulisi mielestäni siirtää ilman käyttäjän suostumusta. Vandaalitunnukset saavat byrokraatit minun puolestani siirtää milloin tahansa muulle nimelle. –Ejs-80 13. huhtikuuta 2008 kello 14.55 (UTC)

Ihan mielenkiinnosta: englanninkielisestä Wikipediasta löytyy User Miihkali, joka tosin on muokannut viimeksi vuosia sitten. Hänet luultavasti siirretään jollekin toiselle nimellä, mutta jos jostain muusta Wikipediasta löytyy minun nimiseni käyttäjä joka on aktiivinen, joudunko ottamaan käyttöön jonkin muun nimen (Miihkali FIN?). Noin yleisesti projekti kuulostaa kyllä ihan mukiinmenevältä. --Miihkali ^artikuloi 14. huhtikuuta 2008 kello 17.22 (UTC)

Kyllä mitä todennäköisimmin, ellet sitten saa sovittua asiaa kyseisen käyttäjän kanssa. –Ejs-80 14. huhtikuuta 2008 kello 18.23 (UTC)

Petrograd 1914-24?

Onko lähdettävä siitä olettamuksesta, että Pietari (ven. Sankt Peterburg) oli myös suomeksi, ainakin virallisesti Petrograd vuosina 1914-24? Mikäli näin on, mikä on käytännön perusteluna?
Yst. terv. --PekKos 28. maaliskuuta 2008 kello 13.03 (UTC)

Mielestäni ei ole. Nimeä Petrograd ei käytetty missään vaiheessa suomalaisessa aikalaiskielenkäytössä. Edes suomalaiset viranomaiset eivät käyttäneet nimeä, jos mukaan ei lueta venäläisten suomeen kääntämiä tekstejä. --M. Porcius Cato 28. maaliskuuta 2008 kello 13.13 (UTC)

Kiitos vastauksestasi.

Näin olen itsekin ymmärtänyt. Myös muissa, ainakin ei-slaavilaisissa kielissä nimi pysyi varmaankin muuttumattomana, sillä se oli niissäkin omakielinen, engl. Saint Petersburg, ransk. Saint-Pétersbourg, ruots. Sankt Petersburg jne. eli niissä ei tarvinnut muuttaa apostoli Pietariin viittaavaa nimeä pois saksankielisestä omalle kielelle. (Ehkä poikkeuksena muista ei-slaavilaisista kielistä juuri saksan kielessä nimi muuttuikin muotoon Petrograd?) Asiahan oli sitten toinen, kun kaupungista tuli Leningrad.

Varmaankin tuon eli nimen muuttumattomuuden, siis ainakin ei-slaavilaisissa kielissä 1914 tulisi näkyä nykyistä paremmin artikkelissa Pietari?

Yst. terv. --PekKos 28. maaliskuuta 2008 kello 15.51 (UTC)

Nyt on kuitenkin mausteeksi heitettävä Love Records LXLP 505 Hiski Salomaa ja kumpp. yksittäinen levytys Katinka (Henry Tobias) alkup. Columbia 3085-F, esitt. Akseli Vuorisola, säest. Willy Larsen noin 1928. Se alkaa näin:

Rakkaus on Venäjällä vapaa

Ota vaimokses vain kenkä tapaat

Miss ennen Petrograd

Siell nyt on Leningrad

Siell avio- ja erokirjat saat

terv. --Höyhens 28. maaliskuuta 2008 kello 16.07 (UTC)

Vaan, jos me tälle tielle lähdemme, niin silloinhan 'tunnustaisimme', että vuonna 1948 Käkisalmen nimi muutettiin Priozerskiksi, Koiviston Primorskiksi, Terijoen Zelenogorskiksi, Uuraan Vysotskiksi jne. samoin kuin esim. Königsberg muuttui vuonna 1946 Kaliningradiksi?

Yst. terv. --PekKos 28. maaliskuuta 2008 kello 17.52 (UTC)

Vaan ehkä muutettiinkin. Mutta ei tuo kommenttini ole mikään tie eikä ehdotus, se on vaan mauste hyvään keskusteluun. t. --Höyhens 28. maaliskuuta 2008 kello 18.06 (UTC)

Muuten onko kellään käsitystä siitä onko Sortavalan nimeä suunniteltu venäläistettäväksi? Sehän on edelleen Sortavala ehkä siksi että sattuu sijaitsemaan Karjalan tasavallan puolella. Kertokaa lisää. Jossain muistilokerossa on nimi Sordavaly, mutta ehkä se on pelkkää unihiekkaa. --Höyhens 28. maaliskuuta 2008 kello 18.23 (UTC)

Sehän on ollut Serdobol, mutta tosiaan, koska liitfile:///usr/share/ubuntu-artwork/home/locales/index-fi_FI.htmlettiin Neuvosto/Itä-Karjalaan, nimeä ei venäläistetty.

Tässä linkkejä: en-Wiki: Sortavala ja Heninen: "Erityisesti on tuhottava Serdobolin kaupunki..."

Yst. terv. --PekKos 28. maaliskuuta 2008 kello 19.02 (UTC)

Kiitos tiedosta. Jännä asia sinänsä että venäläinen nimi Serdobol on 1918 muutettu muotoon Sortavala ja on sitä edelleen. --Höyhens 29. maaliskuuta 2008 kello 17.08 (UTC)

Tämä ei pidä paikkaansa. On vain niin, että joistakin Venäjään kuuluneista Suomen suuriruhtinaskunnan kaupungeista sanotaan, että niiden nimet muuttuivat, kun venäläinen sotaväki poistui SUomesta sisällissodan myötä vuonna 1918. Jopa venäläisittäin Vyborgista (Выборг) sanotaan tulleen Виипури, Viipuri - ei suinkaan vuonna 1918, vaan 1917.

Yst. terv. --PekKos 29. maaliskuuta 2008 kello 20.01 (UTC)

Mitä ruwiki täsmällisesti tuossa tarkoittanee, en tiedä, tietäneekö artikkelin tekijäkään, mutta Viborg on ruotsalaisen Torkkeli Knuutinpojan perustaman Ruotsin kaupungin ruotsalainen nimi ja siten alkuperäinen, Выборг on sen kyrillinen translitterointi, ja vakiintunut sen venäläiseksi nimeksi. Venäjän alaisuudessa se oli Suuresta Pohjan Sodasta alkaen siis 1721 tai niihin aikoihin osana Vanhaa Suomea, Suomen sodan jälkeen se kuului Suomen suuriruhtinaskuntaan vuoteen 1917 ja siitä sitten talvi/jatkosotiin itsenäiseen Suomeen jne. Eikähän tässä historiassa sinänsä kai mitään epäselvää, suomalainen väännös Viipuri on varmaan aika vanhaa perua, en tiedä milloin se on tullut kansan käyttöön, varmaan ennen suomen kirjakieltä. Virallisena hallinnollisena nimenä se on varmaan ollut 1917 alkaen, vai olisiko mahdollisesti jo suuriruhtinaskunnan aikaan?

Ei Viipurista nyt sen kummempaa, mutta mainitsemani Sordavaly kummittelee vielä. Voisko se olla epävirallinen karjalankielinen nimitys? Neuvostovallan alkuaikoinahan Karjalan viralliseksi kieleksi venäjän ohella päätettiin suomi eikä karjala, jos oikein muistan. Siis lukeneeni tai kuulleeni, en toki niin vanha ole että omakohtaisesti muistaisin. Tähän viitaten voisi ajatella että nimi Sortavala on jäänyt ruwikiinkin ja ilmeisesti kaupungin viralliseksi nimeksi. Kolmanneksihan tämä Karjalais-Suomalaiseen SNT:hen (vuoteen 1956?) kuuluneen Käkisalmen nimi näkyy muuttuneen Keksgolmista Priozerskiksi armon vuonna 1948, mille en näe mitään logiikkaa. No, aikaansa. Hyviä keväitä toivoo --Höyhens 30. maaliskuuta 2008 kello 21.15 (UTC)

Uudenkaupungin rauhasopimuksessa 1721 Sortavala, ruots. Sordavala siirtyi Venäjälle ja se nimitettiin Serdoboliksi (Сердоболь). Suomen itsenäistymisen jälkeen 1918 kaupungista tuli jälleen ja nyt virallisestikin Sortavala (ruots. Sordavala). Myös neuvostoaikana Karjalais-suomalaiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan ja Karjalan autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan sekä Venäjän Karjalan tasavaltaan kuuluessaan kaupunki on säilyttänyt suomenkielisen nimen.

Kun nimiä siirretään muista kielistä venäjään kyrilliseen kirjoitusasuun, kyse on nimenomaan transkriboinnista, jossa tavoitteena on pyrkiä säilyttämään mahdollisuuksien mukaan alkuperäinen äänneasu, ei translitteroinnista, jossa tavoitteena on säilyttää kirjoitusasu. Siirrettäessä nimiä venäjästä suomeen nimet sen sijaan translitteroidaan.

Uuraan (vuodesta 1948 Vysotsk) nimen venäjänkielinen vastine Trångsund on transkriboitu ruotsista venäjään muotoon Тронгзунд/"Trongzund" (ei siis Тронгсунд/"Trongsund"), jotta г:n soinnillisuus lausuttaessa säilyy.

Кексгольм eli Kexholm ("Keksgolm") taas on vastaava tapaus kuin esimerkiksi Hugo ("Gjugo") ja Mannerheim ("Mannergejm") (ruotsin ym. germaanisten kielten h transkriboidaan г:ksi, ei х:ksi, koska germaanisten kielten h:ssa ei ole isommin hankaushälyä toisin kuin venäjän х:ssa). Tämän vuoksi venäjästä suomeen translitteroitujen muotojen on oltava samoja kuin alkuperäisten ruotsinkielisten muotojen.

Vaikka esim. ru-Wikistä on otettu suomenkieliseenkin Wikiin hieman toista tietoa, niin Käkisalmi oli vuoteen 1611 Korela, sitten suomeksi Käkisalmi sekä ruotsiksi ja venäjäksi Kexholm/Кексгольм aina vuoteen 1948, jolloin kaupungin hallitsijoiksi tulleet venäjänkieliset antoivat Käkisalmen, omalla kielellään Kexholmin uudeksi nimeksi Priozersk (eli "Järvelä" tai "Järvinen", koskapa sijaitsee Laatokan rannalla).

Yst. terv. --PekKos 31. maaliskuuta 2008 kello 00.51 (UTC)

PS. Käkisalmi eikä myöskään Viipuri kuuluneet Karjalais-suomalaiseen SNT:hen enää jatkosodan jälkeen, jolloin ne ja niiden piirit (samoin kuin Jääsken piiri) siirrettiin osaksi Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan Leningradin aluetta marraskuussa 1944. Jo tätä "itsenäistä" neuvostotasavaltaa perustettaessa heti talvisodan päätyttyä 1940 laitettiin sen ja Leningradin alueen välinen raja kulkemaan Karjalankannaksella idästä länteen Vuoksen Taipaleenjoelta Suvanto-järveä pitkin Koiviston (v:sta 1948 Primorsk eli "Merilä", "Merelä" tai "Merinen", koskapa sijaitsee Suomenlahden rannalla) luoteispuolelle: Leningradin alue 1940 (venäjäksi).

Lähteistyksen kiemuroita

Tämä [1] muutos muun muassa on viittauksena niihin wikipedian ongelmiin, joista ei ehkä selvitä. Kohta on mahdotonta jäljittää mitään ensiö- tai toisiolähteitä ilman että tiedetään onko lähteetön wikipedia sittenkin jonkin tiedon tai väitteen takana vai ei. Samulili onneksi tarkkana turkulaisena poliitikkona huomasi tuon kohdan, mutta näitä varmasti jää ja enenevässä määrin. --Höyhens 30. maaliskuuta 2008 kello 19.49 (UTC)

Mistäköhän muuten hän tuon tiesi, että Turkuopas käyttää wikipediaa lähteenä? En epäile tuota, mutta oliko se vain jotain minkä Samulili tiesi, mutta sitä ei voinut päätellä mistään? --Zache 30. maaliskuuta 2008 kello 19.58 (UTC)

Hyvä kysymys. Oppaan verkkoversiota päällisin puolin selaamalla en löytänyt siitä merkintää, mutta wikipediahan on vapaasti käytettävissä. Eli tämä on niitä asioita, joiden ei teoriassa pitäisi toimia, mutta käytännössä.. --Höyhens 30. maaliskuuta 2008 kello 20.13 (UTC)

Päällisin puolin selaamalla ei tuo juurikaan herätä ajatusta että sivuston ylläpitäjät ottaisivat mitään vastuuta sivuilla olevan aineiston oikeellisuudesta, kunhan vain mainokset näkyvät. --Harriv 30. maaliskuuta 2008 kello 20.18 (UTC)

Olen seurannut aika tarkasti Turku-artikkelin kehittymistä ja tunnistin turkuopas.comin sivulla lauseita, jotka ihan selvästi ovat suoraan Turku-artikkelista - tai oikeastaan sen jostain muinaisista versioista. Esim:

"Ei ole säilynyt varsinaista perustamiskirjaa, jossa Turulle myönnettäisiin kaupunkioikeudet. Joka tapauksessa Turku on Suomen vanhin kaupunki, sillä Porvoon perustamisvuosi on 1346."

"Nimi Turku tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäjän sanasta turgu, joka tarkoittaa markkinapaikkaa. Nykyistä Turkua alettiin ehkä sanoa Suomen Turuksi erotukseksi muista turuista eli markkinapaikoista, joita oli muinoin pitkin Suomen rannikkoa."

"1800-luvun puolivälissä Turku oli Helsingin rinnalla Suomen merkittävin käsityöläiskaupunki. Teollinen vallankumous höyry- ja sähkökoneineen koettiin kuitenkin vuoden 1900 tienoilla. Ensimmäinen maailmansota tarjosi kaupungin teollisuudelle piristysruiskeen, sillä vientivaikeudet koskivat kovimmin metsäteollisuutta, jota Turussa ei liiemmin ollut, ja Turkuun oli helppo saada kipeästi kaivattuja raaka-aineita puolueettomasta Ruotsista." (Tämän olen kirjoittanut itse teoksen "Turun kaupungin historia" pohjalta.)

Samulili 30. maaliskuuta 2008 kello 21.28 (UTC)

Vastaavia ongelmia on jatkuvasti esim. musiikkiartikkeleissa. Yhtyeiden maailmanlaajuiset albumimyyyntiluvut, joita ei enää nykyään voi mitenkään määrittää tarkasti, perustuvat valitettavan usein jonkunkielisen Wikipedian jonkin artikkelin johonkin versioon. Ks. esim. Keskustelu:Iron Maiden#Maailmanlaajuisen albumimyynnin lähdeongelma ja Keskustelu:Metallica#Maailmanlaajuisen albumimyynnin lähdeongelma. Näissä pitää olla vain tarkkana, etenkin jos käyttää verkkolähteitä. --Jaakonam 30. maaliskuuta 2008 kello 20.16 (UTC)

Omalta osaltani olen huomannut samanlaisen ilmiön useissa sanomalehtien uutisissa. Ensin on ollut lähteetön wikipedia-juttu, sitten se on julkaistu sanomalehdessä... ja sitten siitä lehdestä tulee wikipedialle itseään ruokkiva lähde. Esim. itse olin vähällä tehdä eräisiin Norjasta kertovaan artikkeliin erheitä, viittaamalla sanomalehtiin, jotka olivatkin, kun tarkemmin katsoin, viitanneet (onneksi eksplisiittisesti) norjankieliseen wikipediaan... Eli kannattaa tosiaan olla tarkkana asian suhteen.Tetopa 30. maaliskuuta 2008 kello 20.23 (UTC)

en:Wikiality#Wikipedia_references. Yhdessä voimme luoda todellisuuden joka on kaikkien mieleen. Jos kaikki ovat riittävän samaa mieltä tiedoista, niistä tulee totta. --Mikko Paananen 30. maaliskuuta 2008 kello 21.02 (UTC)

Tieto voi myös olla sellainen, ettei siihen riittävän moni silmäpari ole kiinnittänyt huomiota. Juuri tällaisista syistä on ihan hyvä käyttää mm. {{lähteetön}}, {{neutraalius}}, {{tarkistettava}} ja muita vastaavia mallineita silloin, kun tuntuu että artikkelin tietosisältö ei täytä standardeja, mutta itsellä ei ole aikaa, halua tai osaamista parannella artikkelia riittävästi. -- Piisamson 30. maaliskuuta 2008 kello 21.09 (UTC)

Ongelma ei sinällään liity wikipediaan vaan siihen, että länsimainen tiedonvälitys perustuu rikkinäinen puhelin menetelmään. Tämä ihan siis riippumatta onko se edellinen lähde esimerkiksi wikipedia, tarkoitushakuinen lehdistötiedote vai käännöksen käännöksen käännös. Tuon hanskaamiseksi periaatteessa pitäisi käyttää tervettä järkeä, mutta se on kielletty oman tutkimuksen mukana. --Zache 31. maaliskuuta 2008 kello 09.26 (UTC)

Wikipedia:Ilmoituksia

Wikipedian ilmoitussivu näyttää hiljaa kuolleen. Viimeksi sitä on muokattu 5 helmikuuta, sitä ennen kerran marraskuussa ja kerran elokuussa. Joku näyttää keskustelusivulla turhuudesta kyselleenkin, mutta ilman vastakaikua. Pitäisiköhän tuo sivu suosiolla poistaa etusivun yläpalkin linkeistä ja ajankohtaista-sivulta? Käytännössä kun siellä on vain nykyään mainittu uudet isot artikkelimäärän virstanpylväät, jotka kyllä löytyvät ajankohtaista-sivultakin. Tuntuu ainakin minusta hassulta, että etusivulla on linkki noinkin (nykyisin) hyödyttömään sivuun. --albval 31. maaliskuuta 2008 kello 08.19 (UTC)

Onko mistään nähtävillä, paljonko siellä on kävijöitä? --Höyhens 31. maaliskuuta 2008 kello 16.08 (UTC)

Kävijätilastoja löytyy nykyään täältä, esimerkiksi ilmoituksia-sivun tilastot ovat tässä. --Mb 31. maaliskuuta 2008 kello 17.54 (UTC)

Helmikuun tuhat suosituinta artikkelia on myös mielenkiintoinen luettelo. --Ism 3. huhtikuuta 2008 kello 16.35 (UTC)

Artikkeli ja kuva Johanna Tukiaisesta

Vaikka artikkeli Johanna Tukiaisesta onkin poistettu, se on syytä laittaa muuttuneen tilanteen eli 1.4.2008 ilmoitetun ministeri Ilkka Kanervan erottamisen myötä. Tukiaisestahan tuli "nainen, joka kaatoi Suomen ulkoasiainministerin".
Lisäksi on aihetta laittaa "tekijänoikeusrikkeetön" kuva Johanna Tukiaisesta Wikimedia Commonsiin ainakin artikkeleita Johanna Tukiainen ja Kanervan–Tukiaisen tekstiviestikohu (nyt siellä on nyt vain Kanervan kuva) sekä myös aihetta sivuavia vieraskielisiä artikkeleita varten.
Yst. terv. --PekKos 1. huhtikuuta 2008 kello 21.21 (UTC)

Wikipedian ylläpitäjien cabal-kanava IRCissä

Suomenkielisen Wikipedian ylläpitäjillä on Freenoden IRC-verkossa ns. cabal-kanava. Kanavalla ovat ne ylläpitäjät, jotka muutenkin roikkuvat Wikipedian yleisellä kanavalla. MikkoM ja muut yrittävät pitää kanavaa salaisena "päätöksentekopaikkanaan". Mielestäni tämä kertoo jotain suomenkielisen Wikipedian ylläpitäjistä. Aivan sama uskotteko tätä vai ette, mutta tuo faktaa. --194.100.2.65 2. huhtikuuta 2008 kello 06.24 (UTC)

Ja ylläpitäjillä ei saisi olla omaa, vain ylläpitäjille tarkoitettua kokoontumispaikkaa IRCissä siksi että....? --KenSentMe 2. huhtikuuta 2008 kello 07.22 (UTC)

Totta kai ylläpitäjillä saa olla oma, suljettu kanava. Kirjoittaja viittaa kanavalla tehtävän päätöksiä, tarkoittaen ilmeisesti kanavalla sovittavan ylläpitäjien kesken joistain asioista ennen kun ne tuodaan julkiseen keskusteluun Wikipediaan. Eihän tuokaan ole mitenkään kiellettyä, vaikkei se vahvistakaan luottamusta avoimeen päätöksentekoon. Terv. --Riisipuuro 2. huhtikuuta 2008 kello 08.03 (UTC)--

Tässä jälleen yksi syy miksi kannatan ylläpitäjyyden määräaikaisuutta. Pestin määräaikaisuus valaisi uskoa päätöksenteon avoimuuteen. En usko mihinkään salaliittoon tai Cabaliin, mutta luonnollisesti samanmieliset ja samassa asemassa olevat muodostavat piirin, jonka keskuudessa voi olla halukkuutta valmistella asioita, jotta päästäisiin helpommin haluttuun lopputulemaan, kun asia sitten annetaan ruodittavaksi yleisellä forumilla. --Khaosaming 2. huhtikuuta 2008 kello 08.25 (UTC)

Missää.. miksei mulle oo kerrottu mitään? --Anr 3. huhtikuuta 2008 kello 02.15 (UTC)

Häh? – justiinhan sulle kerrottiin! Taidat vielä kuulua ulkopiiriin? :D --Watsamies 3. huhtikuuta 2008 kello 16.20 (UTC)

Artikkelin palauttamiseen vaadittava prosenttiosuus

Johanna Tukiaisen palautusäänestyksen yhteydessä aloin miettiä, onko artikkelin palauttamiseen vaadittava 70 % kannatus kohtuullinen. Artikkelin poistoonhan vaaditaan peräti 70 % kannatus, eli juuri ja juuri poistoäänestyksen voittanut artikkeli voi elellä huoletonta elämää Wikipediassa 30,1 %:n wikipedisteistä pitäessä artikkelia mielekkäänä. Mutta jos kerran poistettu artikkeli halutaan saada takaisin (merkittävyyden kasvettua tai suuntaviivojen muututtua) vaaditaankin, että meistä peräti 70 % pitää artikkelia tarpeeksi merkittävänä. Ei tämä mielestäni aivan oikein ole. --Quinn 3. huhtikuuta 2008 kello 08.32 (UTC)

Samaa mieltä, kyseessä on ilmeisesti joku vanha bugi jota kukaan ei ole viitsinyt korjata.--kalamies 3. huhtikuuta 2008 kello 09.55 (UTC)

Logiikka on oikea mutta vertailukohdat ontuu: kun vertaillaan säilyttämistä palauttamiseen, on totta että 30,1% kannatuksella artikkeli säilyy kun taas 70% vaaditaan palauttamiseksi. Mutta ei pidä vertailla säiyttämistä ja palauttamista keskenään (tai poistamista ja palautumattomuutta) vaan _artikkelin tilaa_: Että artikkelin tila vaihtuisi näkyvästä poistetuksi, vaaditaan enemmistö 70%. Että artikkelin tila vaihtuisi poistetusta näkyväksi, vaaditaan enemmistö 70%. Jos palautusprosentti tiputettaisiin esimerkiksi 50%, ei kyseessä olisi enää enemmistöpäätös. En kannata rajan muuttamista kummassakaan tapauksessa. --Agony (403) 3. huhtikuuta 2008 kello 10.19 (UTC)

Ikiliikkuva äänestyskone on helppo keksiä tällä menetelmällä. Samaa mieltä Agonyn kanssa, rajoja ei ole tarpeen muuttaa. Aikaisempaa keskustelua ja aiheesta käyty mediaaniäänestys. --Jaakonam 3. huhtikuuta 2008 kello 11.23 (UTC)

Olet tulkinnut Wikipedian päätösprosessia vähän väärin. Poistamiseen tarvitaan konsensus, eli superenemmistö, koska se on artikkelin tilaa radikaalisti muuttava toimenpide. Samoin poistetun artikkelin palauttaminen on konsensuksen vaativa operaatio, koska sillä kumotaan aikaisempi konsensuspäätös. Jos Wikipediaanit ovat superenemmistöllä päättäneet poistaa artikkelin, miksi ihmeessä päätöksen kumoaminen pitäisi onnistua jollain muulla kuin superenemmistöllä?

Aivan sama tilanne on muuallakin: ylläpitäjäksi pääseminen vaatii superenemmistön ja ylläpitäjän poisto vaatii superenemmistön. Jos joku haluaisi muuttaa Pizzan nimeä, hän tarvitsisi superenemmistön.

Mainitsemasi 30% on illuusio. Ei artikkelin säilyttäminen tarkoita sitä, että vähintään 30% äänestää artikkelin merkittäväksi. Se tarkoittaa ainoastaan sitä, että konsensusta poistoon ei ollut. —MikkoM (♫) 3. huhtikuuta 2008 kello 13.06 (UTC)

Maailma ja artikkelin merkitys voi muuttua nopeasti. Itse olin alunperin poistamisen puolella, mutta mediamyllykän, ministerin eron ja kansainvälisen uutisoinnin vuoksi käänsin kelkkaa. Artikkelin palauttaminen ei ole kuolemanvakava asia, joten mielestäni sama 30 prosenttia voisi pädetä palauttamiseen. Wikipedian "konsensuksen pyhyys" ja "päätöksen kunnioittamisen" uskovaisuus on mielestäni ylimitoitettua, sillä onhan noita "pyhiä" periaatteita rikottu vaikka kuinka montaa kertaa. --Peltimikko 8. huhtikuuta 2008 kello 07.19 (UTC)

Jos noin 40 % äänestäjistä (joiden oletetaan edustavan Wikipedian käyttäjäkuntaa) on sitä mieltä, että tietty aihe tarvitsee oman artikkelin Wikipediaan, niin onhan se kummallista että kyseisestä aiheesta ei saa artikkelia kirjoittaa. 40 % laskettuna kaikista Wikipedian käyttäjistä on kuitenkin varsin suuri määrä ihmisiä. --Taulapaa 8. huhtikuuta 2008 kello 07.37 (UTC)

Suurempi kuin 60%? --Agony (403) 8. huhtikuuta 2008 kello 07.44 (UTC)

Se 60 % tuskin on ehdottomasti sitä mieltä, että aiheesta ei saisi kirjoittaa. Aihe on vain heidän mielestään liian vähäpätöinen. Jos äänestystulos on noinkin tasainen, niin onhan päivänselvää, että artikkelia ei voida leimata epämerkittäväksi.--Taulapaa 8. huhtikuuta 2008 kello 07.48 (UTC)

Se 60% on sitä mieltä, että aihe ei ansaitse omaa artikkelia Wikipediassa. Ja jos vain 60% kannattaa poistoa, eihän artikkelia leimata vielä epämerkittäväksi. Poisto tarvitsee 70%:n kannatuksen. Tämä on tietenkin äärimmäisen typerää, koska artikkelin tulisi perustella olemassaolonsa Wikipediassa eikä niin päin, että poistoa haluavien pitäisi perustella oikeutuksensa poistoon. —MikkoM (♫) 8. huhtikuuta 2008 kello 07.51 (UTC)

Tuon kaltaiset olettamukset ovat omiaan luomaan mielikuvaa että 40% olisi paljon: "kun 40% on absoluuttisen ehdottomasti sitä mieltä että artikkelin aiheesta on aivan välttämättömän pakko olla tietoa Wikipediassa, ja 60% on ehkä sitä mieltä että välttämättömän pakko ei ole, ehkä kuitenkin vain hyvä olla, mutta ei pakko niin onhan 40% paljon enemmän kuin kaksi". Äänestyksessä äänestetään valitettavasti jaa-ei-tyhjiä-poissa -linjalla, ja olettamukset ei kuulu äänestystuloksen tulkintaan (vaan tulkinnan tulee tehdä kukin käyttäjä itse). --Agony (403) 8. huhtikuuta 2008 kello 07.55 (UTC)

40% ei ole enemmistö eikä muodosta mitään konsensusta. 40%:n säilytyskannatus ei tarkoita, että Wikipediaanit olisivat päättäneet säilyttää artikkelin. Vasta kun säilyttämistä tai kannattamista kannattaa superenemmistö, voidaan sanoa, että Wikipediaanit ovat päässeet konsensukseen artikkelin säilyttämisestä tai poistamisesta. —MikkoM (♫) 8. huhtikuuta 2008 kello 07.48 (UTC)

Tämä Tukiaisen tapaus osoittaa sen, miten poistoäänestyksen ajankohta muodostuu ratkaisevaksi artikkelin säilyttämiselle. Itse kannatin aikanaan poistoa, enkä edelleenkään pidä henkilöä sinällään niin merkittävänä, mutta ehkä olisin äänestänyt poistoa vastaan tai pidättäytynyt äänestämästä, jos poistoäänestys olisi aloitettu vasta Kanervan eron jälkeen. Ja jos tämänhetkisen palautusäänestyksen prosentteja katsoo, niin näillä luvuillahan artikkeli olisi kirkkaasti säilymässä poistoäänestyksessä. --Quinn 8. huhtikuuta 2008 kello 08.03 (UTC)

Sepä tässä onkin ongelmana, että tällaisissa harvinaislaatuisissa yksittäistapauksissa Wikipedian byrokratia on myrkkyä. --Taulapaa 8. huhtikuuta 2008 kello 08.06 (UTC)

Samalla lailla voidaan tulkita lakien olevan vastaavanlaista myrkkyä: rattijuoppo jää kiinni 0,51 promillen humalatilassa, ajattele kun poliisit olisivat puhalluttaneet vasta puoli tuntia myöhemmin niin tulos olisi ollut 0,49 eikä olisi tullut tehtyä rikollista. Jos jonkun juorupalstan pohjalta tehdään artikkeli joka poistetaan, on turha surkutella että "voi kun olisin tehnyt artikkelin vasta kolmen päivän päästä". Enkä itse olisi puoltanut säilyttämistä edes Kanervan eron jälkeen (kuten en olisi uskonut että puhallutettu lähti liikenteeseen minuutti sitten). --Agony (403) 8. huhtikuuta 2008 kello 08.11 (UTC)

Vaikka prosenttiosuus on ehkä väärä, joku raja on aina oltava. Ja kun on joku raja, on myös niitä rajatapauksia. En tiedä mitään parempaakaan tapaa kuin äänestäminen ja tietty prosenttiosuus, siinä tapauksessa kun konsensus ei toimi. Joten joutunemme jatkossakin kestämään, näitä rajatapauksia. Ja voihan sen ajatella niin rattijuoppojen kuin artikkeleiden kohdalla, että jos artikkeli säilyy tai poistuu hyvin pienellä ääntenmärällä, se ei kovin merkittävä voi olla. Ihan niinkuin se rattijuoppokin on vaarallinen liikenteessä vaikka promilleja olisi "vain" 0.49--kalamies 8. huhtikuuta 2008 kello 08.44 (UTC)

Joo, poistoäänestyksiin joutuu tuskin koskaan sellaisia artikkeleita, jotka ovat "välttämättömiä" tietosanakirjaan. --Quinn 8. huhtikuuta 2008 kello 09.04 (UTC)

Jos Tukiainen osaa nyt hyödyntää aikaansaamansa kohun jotenkin, että nousee muutenkin kuin tämän kohun takia jollakin tuotannollaan julkisuuteen (esim. kirjoittaa kirjan tai tekee levyn, tai julkaisee merkittävän jumppadeeveedeen...), niin silloinhan hänestä enemmistökin hyväksyy tänne jutun. Siihen asti tuon kohun pääsisältö löytyy aivan mainiosti hänen nimelläänkin uudelleenohjauksen kautta siitä kohuartikkelista, jossa hänestä on kerrottu jo syntymäaika, ja miksipä joku ei voisi kertoa vaikkapa yhdellä lauseella saavutukset tanssin ja valokuvaustaiteenkin alalla. No problemo.Tetopa 8. huhtikuuta 2008 kello 09.18 (UTC)

Omasta mielestäni aiemman konsensuspäätöksen kumoaminen vaatii konsensuspäätöksen. Rajamailla on vähän epäloogisuutta, mutta pääosin tuo poistoäänestyksen määrävähemmistö suosii ihan sopivassa määrin inklusionismia.Tetopa 8. huhtikuuta 2008 kello 09.15 (UTC)

Käyttäjä:Atsushi6

Käyttäjäsivun tarkoituksen on käsittääkseni esitellä käyttäjä muille wikipedisteille. Näistä Käyttäjä:Atsushi6 japanilaisista harakanvarpaista harva suomenkielinen kuitenkaan ymmärtää mitään. Muita muokkauksia käyttäjällä ei ole, enkä löytänyt ainakaan samaa tunnusta muista Wikipedioista (noin pikaisesti vilkaisten). Täällä on joku japanintaitoinen, joka ehkä voisi vielä vilkaista, onko sisältö edes asiallinen, mutta periaatteessa se lienee roskaa tai ainakin sinne päin ja poistettava. Vai? --Ulrika 4. huhtikuuta 2008 kello 11.11 (UTC)

translate.google.com:

Cells, which are shaped like a variation in the characteristics of what is done with it, what's to be used. All of the information itself, and to any place in the universal presence and splitting them. Wow. Likewise, few such cells is characteristic of the Great diversity of life. The only rely on a diversity of this ecosystem is Great.

And the evolution of the cell shape changes.これ程has evolved from a few have made a good body. And reproduction is a wonderful little from the same body of a million people have made. Great cells and the evolution is Great. And even reproductive Great.

Million people have the same possibilities of this fact is Great.

Planet Earth was born say it is Great, the system is based on earth is also the fact that Great.

And animals have limbs, wings, gill and fin, and a number of individual elements Great again.

And, of animals and plants and of itself, made life better balance of the body to survive all the Great. Body, as well as habits, everything is Great.

Humans are cultures. This fact is Great.

And one of the tools and systems Great One.

After it, using wisdom, knowledge acquisition, knowledge understanding, and create a new Great wisdom.

And use wisdom field (platform) to create a forum for learning to create wisdom, the wisdom of creating a forum for understanding, and more importantly, to create a new opportunity to create a Great wisdom.

So in the end, economics and sociology of Great. Great and the history of the matter.

Similarly, engineering and mathematics is Great. For earth science and cells (other creatures of habit and the inner workings) biology and physics is Great.

And culture (theatre and literature, music, etc.) Great. And his ties together to each person, one identity, it is the culture of Great formation. Such is the history of his ties with Great material.

--Agony (403) 4. huhtikuuta 2008 kello 11.13 (UTC)

Kas vain, enpäs muistanutkaan tuota Googlen toimintoa. No siinähän se on selkeästi kaikkien luettavissa :D --Ulrika 4. huhtikuuta 2008 kello 11.16 (UTC)

Pyydettiin kommentoimaan, mutten oikein tiedä mitä tässä kommentoisi... No, tuollainen esseetyyppinen vuodatushan siinä. Aiemmin poistettua en ehtinyt lukemaan, lokin pätkä käsitteli jotain valon hiukkas-aaltodualismia. Ensin epäilin copypastaksi, mutta eipä googletus mitään palauta... Käyttäjällä ei ole muita muokkauksia kuin hämärä käyttäjäsivu, joten poisto lie paikallaan. --Louhikärmes 4. huhtikuuta 2008 kello 13.32 (UTC)

Mitäköhän kyseisen käyttäjäsivun sisältö mahtaa nykyisin tarkoittaa… --82.203.139.241 8. huhtikuuta 2008 kello 14.46 (UTC)

Samaisella Googlen palvelulla näin:

Do everything in my Japanese. Others make those of Westerners. So this history.

Because it is so religious and language. All words and the story is shared.

Jews and the Russians in the interim. In the meantime, the hard toil.

China and Germany, France and Japan, the United States and Russia, and all were born from Korea and Spain.

Italy is Mongolia, India Sweden, Finland Malaysia, and all of the East and West. Separately only in Africa and the Pacific. Others are not in the Middle East. Jews and Arabs, it only.

Up, and give the perspective of the difference between the two is the difference between East and West.

And all, for people. Or the difference between independence or symbiosis.

--junafani ^(Hccmqqr) 8. huhtikuuta 2008 kello 14.51 (UTC)

Keskustelu artikkelin palautussivulla kiellettyä

Johanna Tukiaista koskevan artikkelin äänestyssivulta poistettiin [2] oleellisesti palautusäänestykseen liittyvä keskustelunavaukseni. Onko tämä normaali käytäntö, vai mistähän tällainen toiminta mahtaa johtua? Poisto- ja palautusäänestyksissä keskustelu rönsyilee usein hyvinkin kauaksi alkuperäisestä aiheesta, mutta nyt ei ollut siitä kysymys, vaan täsmälleen samantyyppisestä aiheesta, johon äänestettävää aihetta voidaan verrata. --Taulapaa 7. huhtikuuta 2008 kello 07.49 (UTC)

Mielestäni Taulapaan kysymys oli asiaan liittyvä ja aiheellinen eikä sen poistamiseen ollut perusteltua syytä. --Klassikkomies 7. huhtikuuta 2008 kello 08.10 (UTC)

Kommentti oli väärässä paikassa ja väärin muotoiltu. Ainakin minä luulin äänestäväni Monica Lewinskystä enkä Tukiaisesta ja niinpä poistin sen hämäämästä ihmisiä. Voit lisätä sen sopivaan paikkaan kunhan muotoilet sen eri tavalla. --TBone 7. huhtikuuta 2008 kello 17.46 (UTC)

Kommentin poistoakin harkitseva voisi muuttaa otsikkoa niin, että hämäävä ilmaisu poistuisi. --Aulis Eskola 7. huhtikuuta 2008 kello 20.05 (UTC)

Kommentti oli kylläkin ihan keskusteluosion lopussa, kun äänestettävän artikkelin otsikko on ihan keskusteluosion alussa, mutta selityshän se on huonokin selitys. --Taulapaa 8. huhtikuuta 2008 kello 05.48 (UTC)

Tältä sivu siis näytti: [3] Itse ainakin olisin helposti mennyt lankaan. -- Jniemenmaa 8. huhtikuuta 2008 kello 06.09 (UTC)

Minulla se sivu avautuu aina siihen alkuun eli näin: [4] Hassua että sinulla se avautuu keskusteluosion viimeisen otsikon kohtaan. --Taulapaa 8. huhtikuuta 2008 kello 06.16 (UTC)

En ole väittänyt että sivu avautuisi tuohon kohtaan. Jos poistettavia sivuja selaa niin lisäämäsi otsikko voi saada aikaan sen että luulee äänestyksessä on kyseessä juuri Monica Lewinsky. Tätä yritin valaista yllä olevalla linkilläni. -- Jniemenmaa 8. huhtikuuta 2008 kello 06.33 (UTC)

Malline:Syntymä- ja kuolinaika käyttöön?

Loin mallineen {{Syntymä- ja kuolinaika}} yhtenäistämään merkintätapaa s. k. &ndash; -viidakolle. Mallineen voisi ottaa käyttöön kunhan on varmistettu että huomioin kaikki käyttötapaukset ja että on Wikipedian merkitsemiskäytännön mukaista merkitä syntymä- ja kuolinaika muodossa 27. marraskuuta 2024 Helsinki, Suomi – 7. syyskuuta 2034 Turku, Suomi. Kommentteja, parannusehdotuksia? --Agony (403) 9. huhtikuuta 2008 kello 08.44 (UTC)

Mitenkäs tapauksissa, joissa on syytä ilmoittaa syntymä- tai kuolinpaikka tarkemmin kuin vain muodossa kaupunki, maa, esimerkiksi kaupunki, osavaltio, maa? --Joonasl (kerro) 9. huhtikuuta 2008 kello 08.47 (UTC)

Automattiset aloittavat ja lopettavat sulkeet pois, että voidaan päivämäärien kanssa samojen sulkeiden sisään lisätä tieto esim. tyttönimestä. On tyhmännäköistä kirjoittaa "(os. Helén) (s. XX. jotainkuuta 19XX)", kun voi kirjoittaa "(os. Helén, s. XX. jotainkuuta 19XX)". --213.216.199.6 9. huhtikuuta 2008 kello 08.50 (UTC)

Poistettu, kun tarvitaan tarkempaa kuin kaupunki-valtio, voi käyttää merkintämuotoa {{Syntymä- ja kuolinaika|1|2|1234|[[Detroit]]|[[Michigan]], [[Yhdysvallat]]|5|6|1256|[[Boise]]|[[Idaho]], Yhdysvallat}} (tulos: 1. helmikuuta 1234 Detroit, Michigan, Yhdysvallat – 5. kesäkuuta 1256 Boise, Idaho, Yhdysvallat). Tässä myös esimerkki miten ei ole pakko linkittää kahteen kertaan. --Agony (403) 9. huhtikuuta 2008 kello 09.47 (UTC)

Toinen tapaus joka tulee mieleen on venäläisten, ennen vallankumousta syntyneiden, henkilöiden syntymäaika, jotka joskus ilmoittetaan sekä gregoriaanisen, että juliaanisen ajanlaskun mukaisesti. Toisaalta tähän voisi tietenkin tehdä vain yksinkertaisen ohjeistuksen, että juliaanista ei tarvitse ilmoittaa lainkaan.--Joonasl (kerro) 9. huhtikuuta 2008 kello 08.51 (UTC)

Periaatteessa nyt kun sulut poistui, voi juliaanisen ajan merkitä varsinaisen mallineen perään (tyyliin ({{Syntymä- ja kuolinaika|...}}, [[Juliaaninen kalenteri|juliaanisessa kalenterissa]] ...)). --Agony (403) 9. huhtikuuta 2008 kello 12.23 (UTC)

Ja jos syntymä- ja kuolinpaikat /ajat ovat samoja, niin niitä tuskin kannattaa linkittää kahdesti: (9. huhtikuuta 2008 Turku, Suomi – 9. huhtikuuta 2018 Turku, Suomi) --albval 9. huhtikuuta 2008 kello 08.58 (UTC)

Tämän tarkastaminen on mahdollista, katson myöhemmin. --Agony (403) 9. huhtikuuta 2008 kello 09.47 (UTC)

Samojen aikojen testaukset:

1. 1. helmikuuta 1234 – 1. helmikuuta 1321
2. helmikuu 1234 – helmikuu 1321
3. 1. helmikuuta 1234 – helmikuu 1321
4. helmikuu 1234 – 1. helmikuuta 1321

Eli kaikki muut toimii paitsi tapaus jossa on tiedossa tarkka syntymäaika mutta kuolinaika vain kuukauden tarkkuudella toimii kuten pitääkin. Vuosiin en ottanut tätä mukaan sillä ei ole kovin montaa merkittävää alle yksivuotiasta josta ikinä tultaisiin tekemään artikkeli ja joka olisi kuollut saman vuoden aikana kuin syntynyt. --Agony (403) 9. huhtikuuta 2008 kello 12.02 (UTC)

Hienoa. Mahdollisuus merkittävään alle yksivuotiaaseenkin henkilöön on, jos hän sattuu sinä aikana julkaisemaan jokellus-rap levyn tai osallistuu tosi-TV -ohjelmaan:-) --albval 9. huhtikuuta 2008 kello 12.14 (UTC)

En vain viitsi uhrata aikaa tapaukseen 1/3 000 000 000, näissä 2,1 tapauksessa voitaneen käyttää käsin kirjoitettua syntymä- ja kuolinaikaa jos elämä kaatuu kahdesti wikitetystä vuosiluvusta :) --Agony (403) 9. huhtikuuta 2008 kello 12.17 (UTC)

Juu ei kannata, todennäköisesti tyypit häviäisivät kuitenkin aloittamani poistoäänestyksen... --albval 9. huhtikuuta 2008 kello 12.26 (UTC)

Toimiiko historiallisten henkilöiden kanssa? Hoksasin muutaman ongelman. Esimerkiksi vaikka Konstantinus Suuri jonka syntymäpäivä on tiedossa mutta syntymävuosi ei: 27. huhtikuuta 272 tai 273 Naissus – 22. huhtikuuta 337 Nikomedeia

Jos ylläolevasta ottaa pois päivät, kuukaudet ja paikkakunnat: 272 tai 273 – 337 -- Jniemenmaa 9. huhtikuuta 2008 kello 09.13 (UTC)

Nyt pitäisi toimia vuosiluvun numeerinen olemassaolon tarkastaminen, ja vuosiluvut voi wikittää kuten normaalisti 27. huhtikuuta 272 tai 273 Naissus – 22. huhtikuuta 337 Nikomedeia ja [[272 tai 273]]–337. --Agony (403) 9. huhtikuuta 2008 kello 09.47 (UTC)

Sellainen tuli vielä mieleen, että pitäisikö olla jokin tapa antaa lähde syntymä- ja kuoliajalle ja -paikalle? --Joonasl (kerro) 9. huhtikuuta 2008 kello 12.27 (UTC)

Refin voi merkata syntymäajan viimeiselle merkinnälle (vuosi: |[[1234]]<ref>...</ref>, kaupunki: |[[Kaupunki]]<ref>...</ref>, maa: |[[Maa]]<ref>...</ref>) ja kuolinajan viimeiselle merkinnälle. Jos yksi ja sama lähde antaa syntymä- ja kuolinajan lähteen, voi sen merkitä mallineen ulkopuolelle ennen sulun kiinnilaittamista (tyyliin }}<ref>...</ref>)). --Agony (403) 9. huhtikuuta 2008 kello 12.32 (UTC)

Joo, totta.--Joonasl (kerro) 9. huhtikuuta 2008 kello 12.37 (UTC)

Artikkelien arvostelu

Eikö tätä vastaava tulisi tehdä myös suomenkieliseen wikipediaan? - Vy (kommentoi) 9. huhtikuuta 2008 kello 16.10 (UTC)

Meillähän on jo Wikipedia:hyvät artikkelit ja Wikipedia:suositellut sivut ja toisaalta tyngät. Miksi tarvitsisimme lisää arvosteluluokkia? --Trainthh 12. huhtikuuta 2008 kello 00.19 (UTC)

Aresti

Ajatusleikki: voisikohan Wikipedian rangaistuskirjossa olla aresti, jolla estettäisiin jotain nimimerkkiä kirjoittamasta muualle kuin artikkeliavaruuteen (ei keskusteluihin eikä kahvihuoneisiin) ? Toimisiko tuollainen, vai menisikö artikkelien sotkemiseksi ? Tämä olisi eräänlainen muokkausesto-täsmäase, jolla rauhoitettaisiin sotaisimpia riehujia, jotka eivät kuitenkaan ole mitäään vandaaleita. --Tappinen 9. huhtikuuta 2008 kello 19.53 (UTC)

Järkevä muokkaaminen edellyttää keskustelua artikkelien sisällöstä. Koska tarkoittamiisi tilanteisiin joudutaan yleensä artikkeleista lähtönsä saaneitte erimielisyyksien kautta, johtaisi kuvaamasi rangaistus keskusteluun muokkausyhteenvedoissa ja 3RR-säännön rikkominen olisi lähellä. Lopulta käyttäjä ajautuisi rikkomaan muokkauskieltoaan ja saisi eston. (Tällaisesta ajatumisesta yhteisön ulkopuolelle tarjoavat hyvän esimerkin käyttäjät Vilkkuu ja Asterix.) Lisäksi ei ole mitenkään varmaa, että huonosti käyttäytyvä käyttäjä olisi asiallisesti väärässä, joten artikkelien laatu heikkenisi. Mielestäni ehdotettu rangaistus on tarpeeton ja jopa vahingollinen. --M. Porcius Cato 10. huhtikuuta 2008 kello 09.23 (UTC)

Keskustelu on viimeinen asia, joka pitää kieltää. Parempi olisi päinvastainen aresti eli kielto muokata varsinaisia artikkeleja (ei, en ehdota enkä kannata sellaistakaan). --Lax 10. huhtikuuta 2008 kello 11.35 (UTC)

Lähdeviite otsikossa?

Sellainen vain, että yllättävän monessa artikkelissa lähdeviite on laitettu osaksi otsikkoa. Tällaiseen otsikkoon on hankala laittaa tekstiankkuria muualta, koska se kasvaa yllättävän pitkäksi, ja joku toinen saattaa päättää poistaa lähteen otsikon nimestä. Jonkinlainen ohjeistus tätä varten voisi olla paikallaan. Jos samaa lähdettä on käytetty koko kappaleen lähteenä, voi lähteen merkitä kappaleen loppuun (jos ei joka riville halua merkitä kuten ohjeissa suositellaan). --213.216.199.6 12. huhtikuuta 2008 kello 08.43 (UTC)

Itse olen nähnyt noita lähinnä urheilija-artikkeleissa. Paras tapa olisi merkata kappaleen alkuun tai loppuun (Lähde)^[1]. --qWerk 12. huhtikuuta 2008 kello 08.52 (UTC)

Varmaan paras aina tavatessaan siirtää itse se viite kpl:een alkuun tai loppuun ja sitten laittaa ankkuri. --87.93.194.88 12. huhtikuuta 2008 kello 12.15 (UTC)

Youtube-linkit

Onkohan Youtube-linkkien käyttö hyödyllistä/haitallista? Eräissä artikkeleissa olen törmännyt näihin linkkeihin sekä joidenkin käyttäjien keskustelusivuilla on huomautuksia aiheesta. --JoBeSi 12. huhtikuuta 2008 kello 19.03 (UTC)

Wikipedia:Aiheesta muualla linjaa melko selkeästi nuo hylättäviin linkkeihin "Tekijänoikeudellisesti epäselvät sisällöt (selkeästi lailliset sisällöt ovat hyväksyttyjä)...Linkit videoihin: YouTube, Google Video...". Eli voi laittaa jos sisältö on _selkeästi_ laillista. Toisaalta jos sisältö on käsivaralla kuvattua höttöä, voi miettiä onko sisällössä mitään lisäarvoa tietosanakirja-artikkeliin. --Agony (403) 12. huhtikuuta 2008 kello 19.05 (UTC)

Selvä, kiitos vastauksesta. --JoBeSi 12. huhtikuuta 2008 kello 19.09 (UTC)

Lisäsin rajamaille "Videosivustot kuten YouTube, Google Video, mikäli sisältö on laillinen ja aiheen kannalta hyödyllinen." Kommentin jätti Usp (keskustelu – muokkaukset).

Muutos oli vähän omavaltainen. Kun käytäntönä on ollut ettei Youtuubia hyväksytä, ei se yhden ihmisen päätöksellä muutu. Youtuubin roinat ovat melkein poikkeuksetta tarpeettomia. Jos jokin erityisprojekti vaatii sen käyttämistä, siitä pitää mielestäni keskustella, muuten on Wikipedia kohta tulvillaan juutuubia milloin milläkin perusteella, ja taas saadaan muokkaussotia aikaan.--Ulrika 13. huhtikuuta 2008 kello 15.51 (UTC)

YouTube on tekijänoikeussyistä käyttökelvoton. Lisäksi sen voisi rinnastaa blogeihin tai web-forumeihin, koska sisältö on valtaosin toimittamatonta. Rajanveto on hyvin hankalaa. Parempi olla käyttämättä YouTubea nykyisessä muodossaan. Vapaat videot voi laittaa Commonsiin. Olen samoilla linjoilla Ulrikan kanssa. --Khaosaming 13. huhtikuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

Tuosta muutoksesta olisi Uspin ensin kannattanut keskustella, mielestäni aiheesta muualla pitäisi palauttaa viimeiseen yhteisesti hyväksyttyyn tasoon, ei yhden henkilön mielipide voi olla käytäntö.--Musamies 13. huhtikuuta 2008 kello 16.27 (UTC)

Palautinkin sen ellei nyt joku ole sitten ryhtynyt muokkaussotaan ja palauttanut Uspin versioon. --Ulrika 13. huhtikuuta 2008 kello 16.55 (UTC)

Eihän Uspin muotoilu ollut mikään muu kuin selkeytys. Miten sen voisi muuten tulkita? Samulili 13. huhtikuuta 2008 kello 17.14 (UTC)

Aiemmin oli siis oli jo kohdassa "Hylättävät linkit":

• "Tekijänoikeudellisesti epäselvät sisällöt (selkeästi lailliset sisällöt ovat hyväksyttyjä)
  • Linkit videoihin: YouTube, Google Video..."

mikä nähdäkseni on sama asia, kuin lisäykseni "Rajamailla olevat linkit" kohtaan "Videosivustot kuten YouTube, Google Video, mikäli sisältö on laillinen ja aiheen kannalta hyödyllinen.". En kannata tiettyjen lähteiden totaalista hylkäämistä, koska niiden käytössä on ongelmia. --Usp 13. huhtikuuta 2008 kello 17.55 (UTC)

Se oli nyt kuitenkin omaa tulkintaa, jonka perusteella muutosta ei voi tehdä. --Ulrika 13. huhtikuuta 2008 kello 17.57 (UTC)

Joillakin artisteilla ja levy-yhtiöillä on oma virallinen tunnus Youtubessa, esim. Nuclear Blastilla. Se mitä hyötyä Youtuben linkittämisestä on eri asia, mutta artistia edustavan tahon palveluun tallentama video lienee sopiva lisä singlen/albumin linkkeihin. --AdaL 13. huhtikuuta 2008 kello 23.01 (UTC)

Luettelot pseudo-nimiavaruuteen

Ehdotan että luettelot siirretään pseudonimiavaruuteen eli ne nimetään muotoon:

Luettelo:Aihe
Luettelo:Aiheet
Luettelo:Aiheet
Luettelo:Aiheet

nykyisen

Luettelo aiheesta
Luettelo Aiheesta
Luettelo aiheista
Luettelo Aiheista

sijaan. Tällöin nimeäminen on yksinkertaisempaa kun voidaan kiertää taivuttaminen. --Usp 12. huhtikuuta 2008 kello 20.04 (UTC)

Kuulostaa hyvältä idealta. Kannatan, vaikka maailma ei tähän kaadukaan vaikka homma jätettäisiinkin sikseen. Mutta miksi sen pitäisi olla pseudo-nimiavaruus? Voisihan siitä tehdä ihan omankin nimiavaruutensa. --Miihkali ^artikuloi 12. huhtikuuta 2008 kello 20.12 (UTC)

Omassa nimiavaruudessa olisi se ongelma, että kielilinkkejä lisäävät automaattiset botit eivät yleensä tee linkkejä nimiavaruudesta toiseen. Espanjankielisessä Wikipediassa otettiin luetteloille käyttöön nimiavaruus Anexo:, ja nyt kaikki heidän luettelosivunsa pitää linkittää muihin kieliin manuaalisesti (ks. ongelman kuvaus). Jos kaikki kielet ottaisivat käyttöön tämän nimiavaruuden (ja vielä samalla numerolla...), silloin ongelmaa ei tietysti olisi. --Silvonen 13. huhtikuuta 2008 kello 03.06 (UTC)

En kannata, koska jotkin luettelot ovat selvästi tietosanakirjamaista sisältöä. Tai itse asiassa hyvin monetkin, esim. Luettelo Suomen pääministereistä. Samulili 13. huhtikuuta 2008 kello 09.36 (UTC)

Tämän vuoksi kyseessä olisikin pseudo-nimiavaruus eli ainoa muutos olisi luetteloiden yksinkertaisempi nimeäminen, esim. "Luettelo:Suomen pääministerit", jolloin päästäisiin tästä "essee"-otsikosta eroon. Dekipediassa pseudoavaruuksia ilmeisesti botitkin osaa käyttää. En itsekään kannata varsinaisen nimiavaruuden tekemistä, koska luettelot ovat varsinaista tietosisältöä, mutta uudesta nimeämiskäytännöstä olisi kyllä hyötyä. --Usp 13. huhtikuuta 2008 kello 13.48 (UTC)

Noin viikko keskustelua. Kaksi kannattaa. Yksi vastustaa, mutta vastustuksen perustelun perusteella siinä vastustetaan muuttamista oikeaan nimiavaruuteen. Tässä ehdotuksessa on kyse vain taivuttamisen kiertämisestä. Sivulle Wikipedia:Luettelo voisi kasata ohjeistuksen, esim. valmiita hyviksi havaituttuja pohjia ja käytänteet kuten, mistä luetteloja kannattaa tehdä.

Keskustelua voinee tulkita siten, että luokkaan Luettelot voi lisätä {{Korjattava/nimi|Luettelo:{{PAGENAME}}|siirrettävä artikkelit muotoon Luettelo:Xx, kts. [[Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)#Luettelot_pseudo-nimiavaruuteen|keskustelu]]}}.

Haluttaessa {{Luokkainfo}}-mallineeseen voi lisätä muutoksen jälkeen myös luettelon etsinnän. Esim. Luokka:Suomen pääministerit --Usp 21. huhtikuuta 2008 kello 16.11 (UTC)

Minä haluaisin vielä kyseenalaistaa tämän muutoksen. Onko sen ainoa peruste se, ettei tarvitse taivuttaa sanoja. Sanojen taivuttaminenhan on suomen kielessä mitä luonnollisin asia, enkä näe siinä mitään pahaa. "Luettelo Suomen presidenteistä" on itse asiassa mitä selkein muoto artikkelille. Koska otsikko on muodoltaan, ulkonäöltään tavallisen artikkelin näköinen, uskon sen myös olevan aloittelijalle helpompi. Pahana pidän myös sitä, että pseudoavaruus rikkoisi kielioppisääntöjä: kaksoispisteen jälkeen kuuluu välilyönti. Samulili 21. huhtikuuta 2008 kello 19.17 (UTC)

Vaikka itse tuskailen mallineiden parissa juuri suomenkielen taipuvuuden vuoksi, en kuitenkaan kannata näin brutaalia, konekielimäistä väännöstä. --Agony (403) 21. huhtikuuta 2008 kello 19.29 (UTC)

artikkelien nimeämisistä

kun meillä oli artikkeleita 20 suosikkia levysarjoista niin niistä poistettiin 20 suosikkia alusta. Mutta nyt kun olen tehnyt muutamia artikkeleita Olavi Virran kootuista levyistä niin niihin halutaan lisätä Olavi Virta alkuun. eikös tässä ole ristiriita--Musamies 13. huhtikuuta 2008 kello 15.23 (UTC)

Ehkä olisikin pitänyt tehdä Kootut levyt (Olavi Virta). Joka tapauksessa tuollaista yleisnimeä ei voi omia yhden artistin omaisuudeksi. --Ulrika 13. huhtikuuta 2008 kello 15.43 (UTC)

Estomerkinnän kumoaminen

Koin Joonasl:n minulle 14.12.2007 antaman eston olleen erehdys. Onko käyttäjällä mahdollisuus pyytää merkinnän poistoa keskustelusivulta ja käyttäjärekisteristä jälkikäteen vetoamalla tehtyyn virheratkaisuun? Jos on, miten vetoomus tehdään? Onko tällaisia vetoomuksia käsitelty aiemmin ja mikä oli lopputulos? Onko ne arkistoitu, tai onko saatavissa muita malleja vetoomuksesta? --Watti 14. huhtikuuta 2008 kello 15.58 (UTC)

Eston aikana asioistaan voi olla yhteydessä ylläpitoon sähköpostitse. Wikipedia:Esto. --Aulis Eskola 14. huhtikuuta 2008 kello 17.09 (UTC)

Esto oli jo ajat sitten. Mielestäni yhden päivän estolla ei ole suurta käytännön merkitystä kirjoittamisen kannalta, sillä eihän täällä kirjoitella muutoinkaan joka päivä. Kysymykseni koskee estomerkinnän poistoa rekisteristä. Se on mielestäni suurempi haitta. Voiko sen poistoa pyytä pois perustelemalla kantaansa? Virheitähän voi sattua kenelle vaan. --Watti 15. huhtikuuta 2008 kello 18.39 (UTC)

Kok-täsmennyssivusta

Laitoin Kok-täsmennyssivun kuntoon ja samalla tein uudelleenohjaussivun pisteellisestä Kesk.-typisteestä (lausutaan aina kokonaisena sanana Keskusta).
--PekKos 15. huhtikuuta 2008 kello 03.48 (UTC)

Historialliset maakunnat

Käyttäjä:PekKos on luonut viime yön aikana joukon artikkelitynkiä, joiden nimet ovat muotoa X:n historiallinen maakunta. Mielestäni tällaiset artikkelit ovat tarpeettomia useissa tapauksissa. Suomen maakunnista osa identifioituu vanhoihin historiallisiin maakuntiin niin selvästi, että nykyiset ja historialliset maakunnat voidaan käsitellä samoissa artikkeleissa. Näitä maakuntia ovat mielestäni

• Ahvenanmaan maakunta
• Varsinais-Suomi
• Karjala (artikkeli tekee oivan eron eri käsitteitten välillä)

Satakunta ja Lappi ovat asiassa rajatapauksia. Vanha Satakunnan historiallinen maakunta on nykymaakuntaa laajempi, mutta toisaalta rajojen muuttuminen voitaisiin käsitellä yksittäisessäkin artikkelissa. Sama koskee Lappia, jossa nykymaakunta käsittää myös historiallista Pohjanmaata.

Mielestäni ei ole järkevää luoda omia artikkeleitaan maakunnista, joitten perinnöstä ei ole riitaa. Tiedon pirstominen erillisiin artikkeleihin vain periaatteen vuoksi on melkoisen järjetöntä. --M. Porcius Cato 16. huhtikuuta 2008 kello 05.47 (UTC)

Mielestäni erilliset artikkelit ovat kannatettavia, jos asiaa riittää kahteen eri artikkeliin ja tiedon jakaminen kahdelle eri sivulle helpottaa tiedon löytymistä eikä haittaa sitä. Samulili 16. huhtikuuta 2008 kello 05.55 (UTC)

Nykymaakunnat saivat 1990-luvulla uuden merkityksen hallintoalueina. Mutta käsitteinä ne tunnettiin jo kauan sitä ennenkin, myös sellaiset vanhojen maakuntien raja-alueille syntyneet kuten Pirkanmaa ja Kymenlaakso, samoin kuin ilmansuuntanimillä varustetut Etelä- ja Pohjois-Savot-, -Karjalat- ja -Pohjanmaat. Ainakin jo eräs 1960-luvulla kouluissa käytetty Suomen maantiedon oppikirja perustui "nykymaakuntiin", ja siinä käytetty maakuntajako poikkesi vain muutamassa kohdassa nykyisestä. -KLS 16. huhtikuuta 2008 kello 06.08 (UTC)

Maakuntaliittoja syntyi mm. kaavoituksen ja erikoissairaanhoidon tarpeisiin jo tuolloin. En väitäkään, että esimerkiksi artikkelit Pohjanmaan, Savon tai Uudenmaan historiallisista maakunnista olisivat tarpeettomia. Sen sijaan on mielestäni järjetöntä väittää, että Varsinais-Suomi ja Varsinais-Suomen historiallinen maakunta ovat kaksi eri asiaa. Tiedon jakaminen kahteen eri artikkeliin nimenomaan haittaa tiedon löytymistä eikä toisessa artikkelissa ole muuta tietoa kuin: Varsinais-Suomi on historiallinen maakunta Lounais-Suomessa. Pääosin sen alueella on Varsinais-Suomen nykymaakunta. Tällainen sirpalointi on itsetarkoituksellista. Olisi parempaa hyväksyä, että osa historiallisista maakunnista jatkaa olemassaoloaan nykymaakuntina, osa on puolestaan pirstoutunut lukuisiin pienempiin nykymaakuntiin. --M. Porcius Cato 16. huhtikuuta 2008 kello 06.16 (UTC)

Jos kerran on aiheellista pitää artikkelit Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta ja sen (keisarillisesta kuin lyhytaikaiseksi jääneestä tasavaltalaisesta Venäjästä erottava) kutsumanimi neuvosto-Venäjä erillään, niin miksi ei sitten esim. Varsinais-Suomen historiallinen maakunta voi olla erillään Varsinais-Suomen nykymaakunnasta?

Ei ole tarkoituskaan jättää artikkeleita tyngiksi (kuten artikkeli neuvosto-Venäjä on), mutta jostakinhan on aloitettava. Niinpä jokainen on tervetullut laajentamaan artikkeleita historiallisista maakunnista kuten siirtämällä (esi)historialliset tiedot nykymaakunnista historiallisiin. Lisäksi on juuri nykyisen Varsinais-Suomen kohdalla syytä muistaa, että siihen kuuluvat Alastaro, Oripää ja Loimaa ovat historiallista Satakuntaa ja Somero historiallista Hämettä.

On myös aiheellista pitää erillään yleinen Karjalaa koskeva artikkeli Suomen Karjalan historiallisesta maakunnasta ja Venäjän Karjalan tasavallasta. (Onhan vielä erilliset artikkelit Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan nykymaakunnistakin.)

Jokainen historiallinen maakunta ansaitsee siis oman artikkelinsa.

--PekKos 16. huhtikuuta 2008 kello 12.20 (UTC)

Minullakin kävi mielessä Neuvosto-Venäjä. Tässä puhutaan nyt kuitenkin kahdesta eri asiasta. Neuvosto-Venäjä ei ole samassa suhteessa artikkeliin Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta kuin artikkeli Varsinais-Suomen historiallinen maakunta artikkeliin Varsinais-Suomen maakunta. Sen sijaan Neuvosto-Venäjä on artikkelisarjan Kiovan Venäjä, Moskovan Venäjä, Venäjän keisarikunta, Neuvostoliitto osa. Tässä mielessä siis artikkeli Varsinais-Suomen historiallinen maakunta olisi osa sarjaa Varsinais-Suomen historiallinen maakunta, Turun linnalääni, Turun ja Porin lääni, Länsi-Suomen lääni, jossa kuvattaisiin ruotsalaisen ja suomalaisen aluehallinnon kehitystä. Mielestäni tällainen ajattelu on kuitenkin keinotekoista eikä ole nähtävissä, että tällaista aluehallintoartikkeleiden sarjaa olisi syntymässä. (Asian ajaisi paljon paremmin hyvä artikkeli Varsinais-Suomen historia. Yrität reductio ad absurdum -menetelmällä ajaa läpi aivan eri asiaa kuin Varsinais-Suomea. Ahvenanmaan kohdalla ajattelu on vielä keinotekoisempaa. Ahvenanmaan historiallinen maakunta, kihlakunta, lääni ja nykymaakunta ovat kaikki osa yhtä ja samaa historiallista jatkumoa eikä niistä yksittäisinä entiteetteinä kannata tehdä artikkeleita.

Tekisin muuten muihinkin historiallisen maakunnan artikkeleihin paremmat kartat. Nykyiset ovat väriltään synkkiä ja varsin epäselviä. Lisäksi Karjalaa, Pohjanmaata ja Lappia käsiteltäessä nyky-Suomen karttapohjan käyttö on harhaanjohtavaa. Karjalan historiallinen maakunta käsittää paljon nykyisen Suomen rajojen ulkopuolelle ulottuvan alueen, samoin kuin Lappi. --M. Porcius Cato 16. huhtikuuta 2008 kello 12.32 (UTC)

Kun kyseessä ovat Suomen historialliset maakunnat, on luonnollista, että kartoissa näytetään nykyisen Suomen alueella olevat historialliset maakunnat. (Kuten karttojen tekstissä mainitaan, nykymaakuntien rajat vaaleanpunaisella). Suomen Karjalaan kuuluivat vuosina 1812-1940 myös Raja-Karjala, Laatokan Karjala ja Karjalankannaksen Suomeen kuluneet itä- ja länsiosat, mutta ei enää virallisesti Moskovan rauhansopimuksen jälkeen.

Raja-Karjalaa ei enää ole, mutta sen alue sekä Sortavalan ja Lahdenpohjan piireistä koostuva Laatokan Karjala kuuluvat nykyään Venäjän Karjalaan eli Karjalan tasavaltaan. Sen sijaan koko Karjalankannaksella ei ole marraskuussa 1945 Karjalais-suomalaisesta sosialistisesta neuvostotasavallasta Leningradin alueeseen tapahtuneen siirron jälkeen muuta yhteistä Neuvostoliiton/Venäjän Karjalan (Suomen Karjalasta nyt puhumattakaan) kanssa kuin nimen alkuosa.

Suomen Karjala on siis Karjalan historiallinen maakunta sijaiten neljän nykymaakunnan eli Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan (suurin osa) sekä kaakkoisen Kymenlaakson ja itäisimmän Pohjois-Savon alueella. Venäjän Karjala puolestaan on Karjalan tasavalta. Suomen Karjalan entistä aluetta on Venäjällä, mutta luonnollisestikaan ei nykyistä aluetta. Sama koskee Lapin historiallista maakuntaa, jonka alueeseen tuli kuulumaan Petsamo vuonna 1920, mutta lakkasi olemasta historiallista Lappia 1944 Moskovan välirauhansopimuksen seurauksena.

--PekKos 16. huhtikuuta 2008 kello 22.20 (UTC)

Tämä on selkeästi uutta tutkimusta. Jos haluat tällaista historiallisen maakunnan käsitettä ajaa, on sinun syytä perustella se lähteillä. --M. Porcius Cato 17. huhtikuuta 2008 kello 05.47 (UTC)

Vrt. Keskustelu:Suomen historialliset maakunnat. --Höyhens 17. huhtikuuta 2008 kello 15.35 (UTC)

Jos jollekin joku asia on uusi, sen esille tuominen ei ole uutta tutkimusta. Kun tällaista väitetään, olisi se syytä perustella.

--PekKos 17. huhtikuuta 2008 kello 19.25 (UTC)

Kyllä tuo sinun tulkintasi on aika omaperäinen. Karjala Suomen historiallisena maakuntana on nimensä mukaisesti historiallinen käsite, eikä sitä määritellä uudelleen joka rajankäynnin yhteydessä. Lainaus Tietojätti 2000:sta Karjala, itäisin Suomen historiallisista maakunnista, kuuluu nykyisin osaksi Venäjään. --Kyzyl 17. huhtikuuta 2008 kello 19.55 (UTC)

Tuo on mainittu liian epätarkasti, po: Karjala, itäisin Suomen historiallisista maakunnista, osa aiemmasta alueesta kuuluu nykyisin Venäjään.

--PekKos 17. huhtikuuta 2008 kello 20.24 (UTC)

Ei kai historiallisilla alueilla ole erikseen historiallista (aiempaa) ja nykyistä aluetta. Alue on se, mikä se on ollut historiassa.--IA 17. huhtikuuta 2008 kello 22.45 (UTC)

Ilmeisesti tästä kuitenkin on eri mieltä ainakin M. Porcius Cato 16.4.2008:

"Lisäksi Karjalaa, Pohjanmaata ja Lappia käsiteltäessä nyky-Suomen karttapohjan käyttö on harhaanjohtavaa. Karjalan historiallinen maakunta käsittää paljon nykyisen Suomen rajojen ulkopuolelle ulottuvan alueen, samoin kuin Lappi."

Hän siis tarkoittanee, että historiallisen Lapin osoittavassa kartassa olisi esiinnyttävä myös Petsamo, vaikka siitä tuli osa Suomea vasta vuonna 1920 ja jo 1944 lakkasi olemasta Suomen aluetta.

--PekKos 18. huhtikuuta 2008 kello 03.23 (UTC)

En tarkoita. Tarkoitan, että Lappi on historiallisena maakuntana nimenomaan keskiaikaisen ja uuden ajan Ruotsin maakunta, ei Suomen maakunta. Tällöin "historiallista maakuntaa" esittävässä kartassa olisi esitettävä Ruotsin ja Suomen Lapit yhtenä maakuntana. Myöhemmät rajanvedot ovat sitten jakaneet tuon maakunnan tavalla, joka ei perustunut mihinkään alueella aiemmin vallinneisiin jakoihin. Petsamo puolestaan on niin selvästi vanhaa Venäjää, ettei sen merkitseminen osaksi "historiallista maakuntaa" ole millään tavoin perusteltua. --M. Porcius Cato 18. huhtikuuta 2008 kello 05.40 (UTC)

Ei ole näin yksioikoista. Vielä Suomen itsenäisyyden alkuaikoinakin nimeä Lappi käytettiin Suomessa yleisesti vain siitä osasta nykyistä Lapin lääniä, joka jo Ruotsin vallan aikana oli luettu Lapin maakuntaan. Oli olemassa muun muassa Lapin kihlakunta ja Lapin vaalipiiri, ja ne käsittivät vain pohjoisen puoliskon nykyisestä Lapin läänistä. Tämä käy ilmi muun muassa 1930-luvulla painetusta Isosta tietosanakirjasta ja myös sen liitteenä olevasta kartasta. Niinpä Lappia tässä suppeammassakin mielessä voi aivan hyvin pitää Suomen historiallisena maakuntana, vaikka se ehkä kuuluukin jo uudempaan historiaan. Laajemmasta, Kemiin saakka ulottuvasta alueesta Lappi-nimeä alettiin yleisesti käyttää vasta sen jälkeen, kun Oulun lääni vuonna 1938 jaettiin kahtia ja pohjoispuoli sai nimen Lapin lääni. Mutta hallussani on yhä myös eräs 1960-luvulla painettu koulukirja, jossa olevat kartat osoittavat "historialliset maakunnat" ja "uudet maakunnat". Siinä "uutena maakuntana" Lappi ei ole sen laajempi kuin "historiallisenakaan", mutta sen eteläpuolella oleva, nykyisin Lappiin yleisesti luettu historiallisen Pohjanmaan pohjoisin osa oli merkitty Peräpohjola-nimiseksi "uudeksi maakunnaksi." -KLS 21. huhtikuuta 2008 kello 10.21 (UTC)

Puhut järkeä. Tällaiset erot eivät kuitenkaan vaadi omaa artikkeliaan Suomen Lapin "historiallisesta maakunnasta" ja Ruotsin Lapin "historiallisesta maakunnasta". Karttapohjaksi voidaan aivan hyvin valita Pohjois-Kalotin kartta, johon merkitään tarvittavat rajamuutokset. Aivan samalla tavoin voidaan artikkelissa Varsinais-Suomi todeta, että nykyiseen Varsinais-Suomen maakuntaan kuuluu myös historiallisen Satakunnan ja Hämeen osia. Ei tällaisten seikkojen ilmaisemiseen tarvita kullekin seikalle ja ajanjaksolle omaa artikkelitynkää. Se tekee tiedon löytämisestä melkoisen mahdotonta. --M. Porcius Cato 21. huhtikuuta 2008 kello 10.45 (UTC)

Mainita voi olla mielestäsi "epätarkka", mutta se on luotettavassa lähteessä. Sinun näkökulmaasi ei puolestaan, PekKos, ole perusteltu millään lähteillä. Jos lähteitä ei löydy, on näkemyksesi uutta tutkimusta. --M. Porcius Cato 18. huhtikuuta 2008 kello 05.40 (UTC)

Tuosta voisi saada käsityksen, että maininta saa olla epätarkka, jopa virheellinen, kunhan se vaan on 'luotettavassa lähteessä'...

Jos Tietojätti 2000 tietosanakirjana on luotettava, niin luotettava on myös sähköiseen tietosanakirjaan, Wikipediaan Suomen Karjalan rajan viimeisessä muutoksessa [5][6] ja koko Karjalankannaksen alueen siirrosta pois (Neuvostoliiton) Karjalasta [7] .

--PekKos 20. huhtikuuta 2008 kello 12.19 (UTC)

Jep, kuten Wikipedia:Tarkistettavuus sanoo, oleellista on tarkistettavuus, ei totuus. Tietenkään lähdettä jonka tietää virheelliseksi ei pidä käyttää, mutta "omia" totuuksia ei pidä missään nimessä laittaa Wikipediaan. Wikipediaa ei voi pitää luotettavana lähteenä, koska et voi ikinä tietää onko teksti historian professorin vai 7. luokkalaisen kirjoittamaa. --Harriv 20. huhtikuuta 2008 kello 12.42 (UTC)

On varsin rasittavaa, että viet, PekKos, tämän kiistan myös en-Wikipediaan. Erityisen hankalaksi asian tekee se, ettet oikeastaan keskustele. On selvää, että rajat ovat historiallisen maakunnan käsitteen syntymisen jälkeen muuttuuneet, eikä kukaan esitä päinvastaista. Sen sijaan sinun tulisi huomata, että historialliset käsitteet eivät muutu. Historiallisten rajojen esittäminen ei siis mitenkään implikoi, että näihin rajoihin tulisi palata tai että se olisi edes toivottavaa. --M. Porcius Cato 21. huhtikuuta 2008 kello 07.46 (UTC)

Käsittämätöntä, että menet poistamaan paljon paremman kartan ja tuot esille paljon huonomman, itse aikoinaan senkin tekemäni, jos kerran et edes usko historiallisiin maakuntiin etkä niiden rajoihin. Kumoan siis muokkauksesi.

--PekKos 21. huhtikuuta 2008 kello 15.20 (UTC)

Avoimet välityspalvelimet ja estojen pituudet

Keskustelusivullani tuli esille, että estokäytännön mukaan ”avoimet välityspalvelimet estetään pysyvästi”. Kuitenkin esimerkiksi Tor-nodet on ollut käsittääkseni useimmiten tapana estää vuodeksi, sillä Tor-nodeina toimivat IP:t eivät välttämättä ole sitä kovinkaan kauaa. Pitäisikö näin ollen Tor-nodet jatkossa estää ikuisesti (kuten käytäntöteksti sanoo) vai tulisiko estokäytäntöä mielestänne lieventää? Oma mielipiteeni on se, että myös lyhyemmät estot tulisi sallia. Lisäksi tuli mieleen, että koska ylläpitäjä ei voi aina olla varma, kuuluuko jokin IP avoimelle välityspalvelimelle vai ei, hän voi nykykäytännön valossa toimia toisen ylläpitäjän mielestä käytäntöjen vastaisesti antaessaan jollekin todellisuudessa avoimelle välityspalvelimelle kuuluvalle IP:lle ikuista lyhyemmän eston vaikka toimisi tilanteessa parhaansa mukaan. –Ejs-80 19. huhtikuuta 2008 kello 22.58 (UTC)

Vertailun vuoksi en-wikin avoimien proxyjen estojen pituuksia käsittelevä kohta löytyy sivun Wikipedia:Blocking IP addresses osiosta Open proxies. Siellä näköjään kartetaan määräämättömän pituisia estoja sillä perusteella, että proxyt saatetaan sulkea tai niiden IP-osoite saattaa siirtyä muuhun käyttöön. Metan käytäntö on sivulla No open proxies. –Ejs-80 19. huhtikuuta 2008 kello 23.34 (UTC)

Mitähän mahtaa tarkoittaa Tor-artikkelissa oleva maininta ""Englanninkieliseen Wikipediaan on liitetty Tor-ohjelman esto""? Onkohan tuo joku automaaginen kilkkula? --Anr 19. huhtikuuta 2008 kello 23.03 (UTC)

Estin juuri osoitteen 62.142.22.202 eli k202.kepa.fi, tuo ei ollut edes ainoa estetty suomalainen tor-ip tänään. Tuollainen saattaa hyvinkin olla ihan normaalissa käytössä vuoden päästä, ellei ennemminkin. --Anr 19. huhtikuuta 2008 kello 23.03 (UTC)

Näin äkkiseltään vuosikin tuntuu aika pitkältä estolta Tor-proxyille, riittäisikö puoli vuotta? -- Piisamson 19. huhtikuuta 2008 kello 23.41 (UTC)

Avoimet välityspalvelimet on syytä estää kerralla kunnolla, koska on todennäköisempää että IP tulee pysymään avoimen proxyn käytössä kuin että ei tulisi. Tor nodet ovat sitten asia erikseen, sillä niissä ei ole samankaltaista pysyvyyttä kuin avoimissa välityspalvelimissa, ja niiden vaihtuvuus on suurta. Nykykäytäntö (avoimet ikuisesti, tor nodet vuodeksi) on siis hyvä. Ja toiseen kohtaan: on toki hyvä että ylläpitäjät pitää yhtenäisen linjan estokäytännöissä, mutta jos joku ylläpitäjä estää avoimen proxyn vaikka "vain" kolmeksi kuukaudeksi, ei kyseessä ole missään tapauksessa käytäntöjen vastainen toiminta sillä a) ylläpitäjiltä ei voi velvoittaa tietotekniikan syvällisiä taitoja ja b) ylläpitäjällä voi olla tietoja joita muilla ei ole kyseisestä avoimesta välityspalvelimesta (esim. tieto että kyseessä on yliopistoverkkoon laittomasti pystytetty välityspalvelin tmv.). --Agony (403) 20. huhtikuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

Röntgensäteilyn kuvatekstin kohde?

Sivulla "Röntgensäteily" on kuva, jossa kuvatekstin mukaan on "Wilhelm Röntgenin ottama röntgenkuva Alfred von Kollikerin kädestä", mutta kun kuvaa painaa, niin sieltä paljastuu teksti "Roentgen's X-ray picture of the hand of his wife, taken 23 January 1896". Eli kumpaa uskoa? Jotenkin veikkaan, ettei Alfred von Kolliker ollut Röntgenin vaimo :D

82.181.107.70 20. huhtikuuta 2008 kello 12.04 (UTC)

Tuo on Köllikerin käsi, koska kuva on otettu vuonna 1896. Röntgen otti ensimmäisen kuvan vaimonsa kädestä vuonna 1895 ja esitteli sen tammikuun alussa Zehnderille. --qWerk 20. huhtikuuta 2008 kello 12.58 (UTC)