Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto15

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Norberto R. Keppe

Norberto R. Keppe ei ilmeisestikään ole epämerkkittävä. Hän on perustanut jonkinlaisen L. Ron Hubbardin Skientologikirkon tapaisen "psykoanalyysi"-organisaattion, jonka lonkerot ulottuvat ympäri maailmaa, myös Suomeen ja Ruotsiin. Viimeinen uskottavuus kuitenkin katosi Keppe-moottori -nimisen ikiliikkuja-keksinnön myötä. Yksi käyttäjä on luonut aihepiiristä joukon artikkeleja. Merkittävyys on kyseenalainen, yhdestäkään aiheesta ei ole artikkelia millään muulla kielellä.

Artikkelit:

• Norberto R. Keppe
• Analyyttinen trilogia
• Integraalinen psykoanalyysi
• Keppe-moottori
• Claudia B. Pacheco

Mielestäni neljä ensimmäistä voisi yhdistää artikkeliin Norberto R. Keppe. Caludian voisi ehkä yhdistää uuteen artikkeliin STOP maailman tuhoamiselle -yhdistys. -- Petri Krohn 12. marraskuuta 2008 kello 18.06 (EET)

P.S. - Tietynlaista merkittävyyttä aiheelle tuo se, että opin perusteokset suomennettiin ja julkaistiin jo vuonna 1989. Oliko aihe silloin esillä Suomen lehdistössä? -- Petri Krohn 12. marraskuuta 2008 kello 18.13 (EET)

Artikkelin luoneen käyttäjän nimi viittaa suoraan Keppen kirjoja suomentaneeseen henkilöön (joka on mukana järjestämässä kursseja asian tiimoilta), ilmeisesti aiemmin muokannut (samoja aiheita) toisella käyttäjänimellä. Mielestäni Keppe kirjailijana / psykologina täyttää mahdollisesti merkittävyyskriteerejä, analyysit ja yhdistys ja kurssimainoslinkit jotka ovat olevinaan lähteitä sekä ikiliikkujat pois tai sinne. Yhdistys ei liene sinällään merkittävä. Lisäksi kysymyksiä herättää yleisesti ottaen _omakustanne_kirjailijan merkittävyys, Keppe hallinoi kustannusyhtiötä ja kirjojakin saa ostaa vain sieltä. Omakustannelevyjäkään ei koeta merkittävyyskynnyksen ylittämiseksi. Koen artikkelit lähinnä mainoksina. --Opa1974 12. marraskuuta 2008 kello 19.08 (EET)

Artikkelissa mainitaan kyllä arvovaltaisia nimiä kuten Viktor E. Frankl ja Anna Freud, mutta mikä on hänen todellinen yhteytensä heihin, jää arvailujen varaan, koska ainakaan Google ei kerro Franklin ja Keppen yhteyksistä muuta tietoa kuin mitä Keppen omista ja hänen kustantamonsa kirjoituksista ilmenee. Minusta joutaisi pois, kun ei ole luotettavia lähteitä. --Ulrika 12. marraskuuta 2008 kello 19.25 (EET)

Sen verran vakuuttavalta vaikuttaa, että voisi jopa yhdistää tänne. -- Usp 12. marraskuuta 2008 kello 20.06 (EET)

Mielenkiintoinen on "tukijoiden" lista, joka löytyy täältä. Suomalaiset nimet:

• Riitta Wahlström, Rauhankomitea, Jyväskylän yliopisto, Suomi
• Karin Holstius, kv-markkinoinnin professori, Suomi
• Pentti Malaska, Turun kauppakorkeakoulun professori, Suomi – (Kiitti Ulrika.)
• Heimo Mäntynen, fil.tri: Tieteen, teknologian ja koulutuksen uudistusosaston johtaja, Korkeakouluopetuksen kehittämisjaosto, Pariisin Unesco-edustusto, Suomi
• Kaisa Savolainen, johtaja, Kansainvälinen koulutus ja kulttuuriosasto, Pariisin Unesco-edustusto, Suomi

--Petri Krohn 12. marraskuuta 2008 kello 20.50 (EET)

P.S. - Pieni Googletus kertoo, että nämä tieteilijät ovat olleet uransa huipulla 1980-luvulla. Ei siis mikään ihme, että eivät näy webbissä tai Wikipediassa. -- Petri Krohn 12. marraskuuta 2008 kello 21.00 (EET)

Nuo Keppe-moottorit ja muut äijän kehittelemät huuhaat ainakin tulisi poistaa pikimmiten roskana. --Sunn 12. marraskuuta 2008 kello 20.48 (EET)

Siis Wikipediaanhan ei ole kiellettyä kirjoittaa huuhaasta jos merkittävyys ylittyy, tämän vuoksi artikkeli Keppe-moottorista ei mielestäni ole ainakaan selvää roskaa koska Googlekin löytää reilut 3000 osumaa. Se onko artikkeli uutta tutkimusta (eli nojaako artikkeli vain primaarilähteeseen ilman että tutkimustuloksia on julkaistu vertaisarvioidussa sekundaarilähteessä) on taas asia joka pitää selvittää ennen hutkimista. --Agony (403) 13. marraskuuta 2008 kello 09.09 (EET)

En tiedä miten niitä Googlen "löytöjä" pitää tulkita. Kun niitä selaa, löytyykin vain 136. Kun joku vetosi siihen, että toimintaa olisi ollut erityisesti Suomessa, katsoin itse Keppen suomigooglesta, ja tulos oli, kuten keskustelusivulla kerroin: suomenkielinen Google antaa ilman wikejä 24 osumaa, jotka eivät vakuuta: keskustelupalstoja, ideologian omia sivustoja. Yksi eduskuntavaaliehdokas, insinöörismies, näkyy olleen Keppen kannattaja.--Ulrika 13. marraskuuta 2008 kello 09.24 (EET)

Huuhaastakin tulisi kai olla joku ulkopuolinen maininta, muuten lienee roskaa. Selailin noita google-hittejä ja kaikki näyttävät johtavan lopuksi samoihin paikkoihin. En toki katsonut kaikkia:), yleensä todistusvelvollisuus on kuitenkin kirjoittajalla.--Opa1974 13. marraskuuta 2008 kello 09.29 (EET)

Google siis löytää 136 uniikkia sisältösivua (ja karsii pois mm. ne uutissivut jotka ovat esim. julkaisseet sanasta sanaan lehdistötiedotteen tai sivustot jotka siteeraavat riittävän pitkästi toista sivustoa). En tiedä onko tuolla merkittäviä uutissivustoja ja/tai vertaisarvioituja julkaisuja. Kuten sanoin: se pitää selvittää ennen hutkimista. Itsekään en usko Keppe-moottoriin koska se rikkoo fysiikan lakeja mutta en tiedä miten tiedeyhteisö on ottanut uutisen: joskus melko huuhaalta kuulostava, sellaisenaan toimimaton tutkimus saattaa olla ponne toiselle merkittävälle tutkimukselle jolloin alkuperäistutkimus nousee arvoon arvaamattomaan. --Agony (403) 13. marraskuuta 2008 kello 09.33 (EET)

Google suodattaa paljon muutakin kuin duplikaatit, eikä suodatettu haku anna koskaan enempää kuin tuhat tulosta ja aika harvalla hakusanalla pääsee edes viiteensataan. Suodatettua hakua ei tulisi käyttää merkittävyyden arvioimiseen. --Otrfan 13. marraskuuta 2008 kello 09.36 (EET)

24 ei ole lähelläkään tuhatta. Kun fi.Googlessa kokonaistulos on 319, miten ne loput 295 löytyvät? --Ulrika 13. marraskuuta 2008 kello 09.41 (EET)

Voin hakea manuaalisesti tulosten joukosta 25 ei-duplikaattia, jos et muuten usko. Ja googlebooksia kannattaa myös käytää [1]. Ja tämä kirja ei vaikuta omakustanteelle.[2]. --Otrfan 13. marraskuuta 2008 kello 09.45 (EET)

Tuosta linkin kustantamosta en sano mitään muuta kuin että todellinen pienkustantamo se Googlen osumien perusteella on. Onko se sitten kytköksissä Keppeen vai ei, sitä ei ilmene. en vastusta artikkelia, jos merkitys voidaan osoittaa. Tällä hetkellä vain näyttää olevan kupla.--Ulrika 13. marraskuuta 2008 kello 10.09 (EET)

Googlenäkymättömyys ei koskaan ole todiste wikimerkityksettömyydestä. Näkymättömyys kertoo vain, että aihe ei ole ollut esillä internet-aikana, 2000-luuvulla ja 1990-luvun lopussa. Mitkään asiat, jotka ovat olleet huipulla 1980-luvulla eivät välttämättä näy Googlessa. Tämän hömpän kulta-aika näyttää ajoittuvan noihin Internetin pimeisiin vuosikymmeniin. Kertomus Helsingin yliopiston toiminnasta vuodelta 1982 mainitsee Keppen. -- Petri Krohn 13. marraskuuta 2008 kello 13.32 (EET)

Siinä kertomuksessa mainitaan että muun muassa sen niminen henkilö on osallistunut Moskovassa johonkin kokoukseen: "Norberto Keppe Brasiliasta, prof. Molloy USA:sta ja prof. Grant W. Dahlström USA:sta. Opettajista FK Ritva Laaksonen on osallistunut Moskovassa ..." Tieto ei mielestäni vielä nosta häntä merkittävyyskynnyksen yli. --Ulrika 13. marraskuuta 2008 kello 13.48 (EET)

(Todennäköisemmin kerrotaan, että Keppe on osallistunut kokoukseen Suomessa, Ritva Laaksonen taas on käynyt Moskovassa.) Ei kerrokaan kovin paljoa merkittävyydestä. Olennaista onkin vuosiluku, 1982, joka kertoo, milloin Keppe on kerännyt tämän edellen uskollisen kannattajakuntansa Suomessa. Argumenttini on siis se, koska asiat tapahtuivat 80-luvulla, Google ei voikaan tietää aiheesta mitään. -- Petri Krohn 13. marraskuuta 2008 kello 14.27 (EET)

Ahaa. Siis koska asiat tapahtuivat 80-luvulla, epäilyttävän artikkelin ei tarvitse perustella merkittävyyttään. :) )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 13. marraskuuta 2008 kello 14.31 (EET)

Yllä olevasta tukilistasta: Otin yhteyttä Malaskaan, ja hän ilmoittaa ettei hänellä ole asian kanssa mitään tekemistä, eikä hän tiedä miten hänen nimensä on listalle joutunut. Listalla voidaan siis heittää vesilintua. --Ulrika 13. marraskuuta 2008 kello 13.53 (EET)

Artikkeli perustuu tällä hetkellä ainoastaan primäärilähteisiin ja niiden tulkintaan. sekundäärilähdettä kaivattaisiin ainakin osoittamaan aiheen merkittävyys. Kuvaavaa on, että vaikka artikkelissa perustellaan merkittävyyttä mm. julkaisuilla, niin esim. julkaisuissa olevalla suomennetulle teokselle ei ole merkitty kustantajaa... )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 13. marraskuuta 2008 kello 14.07 (EET)

Kaikki Keppen suomennetut teokset on julkaissut kustantamo nimeltä Proton Publishing House. Ilmeisesti on tämän yhteisön omistama yritys. --Ulrika 13. marraskuuta 2008 kello 14.17 (EET)

Kuvaavinta lienee, ettei artikkelin kirjoittaja, ilmeisesti kääntäjä, parhaiten asioista tietävä, kommentoi asiaa ollenkaan.--Opa1974 13. marraskuuta 2008 kello 21.48 (EET) EDIT:Ajattelematonta--Opa1974 14. marraskuuta 2008 kello 06.48 (EET)

Tietääkö hän edes tästä keskustelusta? --Harriv 13. marraskuuta 2008 kello 23.09 (EET)

Laitoin äsken hänelle linkin tänne, aiemmin olin laittanut linkin keppe-moottorin merkittävyys-keskusteluun. Ei vakikäyttäjä, eikä siis välttämättä käy wikissä päivittäin, joten edellinen kommenttini oli typerä.--Opa1974 14. marraskuuta 2008 kello 06.48 (EET)

Kiinnitin samaan huomiota, ns "oikeaa julkisuutta" ei oikein näytä olevan. Poistaisin roskana ellei mitään riippumattomia tarpeeksi merkittäviä lähteitä löydy. Eli siis lähteitä joissa Keppe tai nuo muut mainitaan muuallakin kuin sivulauseessa. --Harriv 14. marraskuuta 2008 kello 10.39 (EET)

Ei taida lisätietoa löytyä?--Opa1974 19. marraskuuta 2008 kello 10.14 (EET)

Onpa vilkasta keskustelua. Epämerkittävyydestä tuskin on kysymys. Merkittävyyttä ja keskustelujen kaipaamia ulkomaisia sivuja edustavat ehkä Alan Sterlingin pure energy sources sivut: http://peswiki.com/index.php/Directory:Keppean_Scalar_Motor

Jokin käyttäjä on muuttanut sivuja niin, etteivät tiedot pidä enää paikkaansa. Joko sivuja pitää muuttaa tai sitten ne todellakin pitää poistaa. Encyclopedia on hakusanojen perusteella toimiva tiedosto, jonka tehtävänä on välittää objektiivista tietoa.

Norberto R. Keppen luoma analyttinen trilogia on tieteellinen yhteisö, ja sen leimaaminen lahkoksi on mainetta loukkaavaa. Wikipedian määritelmän mukaan: "Teologiassa lahko on vallitsevasta uskontokunnasta irtaantunut ryhmä, jolla on poikkeavia, selkeitä erikoiskorostuksia. Tässä merkityksessä sana voidaan kokea loukkaavaksi." http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahko Kysymyksessä on varmaan mielipide.

Psykiatri ja Psykoanalyytikko ovat eri ammattinimikkeitä. Norberto R. Keppe on psykoanalyytikko. Psykiatri on psykiatrian erikoislääkäri.

Analyyttisen trilogian näennäistieteeksi leimaaminen on myös loukkaavaa. Wikipedian mukaan pseudo tiede termillä itsessään on kielteinen merkitys. http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4enn%C3%A4istiede Sen mukaan standardit sen määrittelemiseksi, onko oppi, metodologia tai käytäntö tieteellistä, vaihtelee. Tieteellisessä menetelmässä tällaisia periaatteita ovat toistettavuus ja intersubjektiivinen varmistettavuus.[12] Tällaiset periaatteet pyrkivät varmistamaan että oleellinen todistusaineisto voidaan toistaa ja/tai mitata samoissa olosuhteissa, joka sallii tulevan tutkimuksen sen määrittämiseksi, onko ilmiöön liitetty hypoteesi tai teoria sekä tarkka että luotettava, jotta muut tutkijat voivat käyttää sitä.

Analyyttinen trilogia käyttää tieteellistä prosessia, ja sen tutkimustuloksen ovat toistettavissa tieteellisin menetelmin. Monet sivujen tiedot ovat harhaanjohtavia "Kehittäjien mukaan moottori voi tuottaa joissain oloissa enemmän energiaa kuin kuluttaa ja täyttää siten ikiliikkujan määritelmän." Missä on tämän väittämän lähde? Kirjoittajien toiminta halventaa tieteellistä työtä.

Keppe-moottoriin liittyvä teknologia on suojattu Brasilian patenttilain mukaan. 23.05.2008 PI0802090-6 (Motor eletromagnetico e equipamento gerador de torque de trabalho) http://pesquisa.inpi.gov.br/MarcaPatente/servlet/PatenteServletController?Action=detail&CodPedido=769401&PesquisaPorTitulo=&PesquisaPorResumo=&PesquisaPorDepositante=&PesquisaPorInventor=&PesquisaPorProcurador= Kommentin jätti Sari koivukangas (keskustelu – muokkaukset).

KamppailijaWiki?

Hei kaikki. Sain tällaisen yhtydenoton ja se varmaankin sopii paremmin tänne? Itse en osaa ko kysymyksiin vastata.

»Olemme perustaneet tuon KamppailijaWikin, jonka tarkoitus on olla kamppailuun erikoistunut wiki. Olemme lisensoineet/lisensioimassa tuon GFDL-lisenssillä, joten ajattelimme että olisi hyvä olla yhteydessä Suomen Wikipedian suuntaan asiasta. Mistään vain ei löydy kunnollisia yhteystietoja päällepäsmäreiden suuntaan.

Voisitko puhua muille aktiiveille meidän olemassaolosta ja siitä, että mekin käytämme tuota GFDL-lisenssiä? Ettei kukaan ihmettele, kun KamppailijaWikiin alkaa ilmestymään lainattua tekstiä. Jos muunkinlainen keskusteluyhteys teidän suuntaan olisi mahdollista rakentaa, niin olisi hyvä. Erilaiset käytännön asiat wikin hoitamisessa voisi kaivata kokeneempien neuvoa.

Ja tässä sitten linkki itse viritelmään: http://www.kamppailija.net/wiki/index.php/Etusivu

Mika Liuska / pikkumika / Jutoka.»

Terveisin Jklak 14. marraskuuta 2008 kello 16.32 (EET)

Ravintolisät

Wikipedian mukaan aikuisiän diabeteksen hoito onnistuu kalanmaksaöljyllä ja sinkkitableteilla. Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöltä potevilla saattaa olla puutetta omega-3-rasvahapoista[3] ja E-EPA auttaa mm. skitsofreniaan, masennukseen, syömishäiriöihin, diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja on suositeltava myös alkoholismissa.

Tämä tiedon meille on tuonut käyttäjä:Medico, jonka kiinnostus on kohdistunut mm. artikkeleihin Karnosiini, Tiamiini, Fluoksetiini, Benfotiamiini, D-vitamiini, E-EPA, Foolihappo, Omega-3-rasvahapot, Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ja Masennus.

Eikosapentaeenihaposta ei ole artikkelia, mutta sen pillereinä kaupattavasta muodosta on.

Kuinka ollakaan näitä tuotteita kauppaa eräs Tri. Tolonen, jonka sivuilta osa artikkeleista on kopioitu. Käyttäjä:Medico sanoo että "Tekstin laati Matti Tolonen (minulla on kaikki tekijänoikeudet tähän tekstiin)."[4] Näissä artikkelissa näyttää olevan vakava vääristymä, etenkin niiden vaikutusten osalta, mikä johtuu siitä että ne on otettu ko. aineita kauppaavan pillerikauppiaan sivustolta. --Mikko Paananen 19. marraskuuta 2008 kello 13.48 (EET)

Juu, eikun {{neutraalius}} vain ja korjaamaan.--Joonasl (kerro) 19. marraskuuta 2008 kello 14.17 (EET)

Sivun muokkaamispyyntö

Lueskelin Kuubasta koskevia tietoja ja valitessani Santiago de Cuban siellä sanottiin, ettei se olisi enää toiseksi suurin kaupunki. Ulkomaisilta sivuilta en saanut vahvistusta tälle väitteelle. Tekstin lähde? Väkiluvaltaan se pitäisi olla edelleenkin toiseksi suurin.

-Eksu

Jos löysit väitteen vastaista tietoa, niin voit auttaa muuttamalla väitteen löytämiesi lähteiden mukaiseksi sekä lisätä vielä lähteen sille. Sinulla on vapaus, ja on jopa suotavaa, muokata virheelliset tiedot oikeiksi. --qWerk 24. marraskuuta 2008 kello 09.57 (EET)

Huomasin Charley Boormanista kertovassa artikkelissa vanhentunutta tietoa. Siinä kerrotaan että hän suunnittelee Ewan McGregorin kanssa matkaa John O’ Groatsista Kapkaupunkiin. Kyseessä on Long Way Down, joka The Internet Movie Databasen mukaan valmistui vuonna 2007. Ehkäpä joku asian osaava haluaa päivittää kyseisen sivun? -JX

Päivitin sekä sen että ensimmäisestä sarjasta kertovan sivun. Kiitos tarkkaavaisuudestasi. Tällaiset viestit löytyvät varmemmin, kun lisäät ne kahvihuoneessa alimmaisiksi. Yst.terv. --Tappinen 28. joulukuuta 2008 kello 10.07 (EET)

Venäjän laivaston sotalaivat

Nyt otsikon mukaisessa luokassa sulassa sovussa Venäjän Federaation ja Venäjän keisarikunnan aluksia. Pitäisikö eriyttää? Välissä on kuitenkin reilu 70 vuotta kestänyt kommunistinen kokeilu. --EsaL-74 24. marraskuuta 2008 kello 12.46 (EET)

Tässä luokka: Luokka:Venäjän laivaston sotalaivat. -- Petri Krohn 24. marraskuuta 2008 kello 14.36 (EET)

Olen samaa mieltä, tämä on typerää. Näin on kuitenkin tehty myös muissa wikiessä. Luokituksen kansainvälinen yhdenmukaisuus on arvo sinäänsä. -- Petri Krohn 24. marraskuuta 2008 kello 14.40 (EET)

Turha tieto revisited

Arkistossa Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)/Arkisto2#Turhan_tiedon_Wikipedia.3F oli juttua turhasta tiedosta ja mahdollisesta turhan tiedon wikipediasta. Ajatelkaapa esimerkiksi sellaista ihmismielen oivallusta kuin kvaterniot. Keksijänsä ei uskonut niille löytyvän mitään käyttöä, mutta olipahan keksinyt ajankulukseen lukualueen laajennuksen. Jos hänen aikanaan olisi kirjoitettu Wikipediaa, kvaterniot eivät alkuun olisi päässeet Wikipedian artikkeliksi, koska se olisi luokiteltu turhaksi tiedoksi. Vasta myöhemmin kvaternioiden käyttökelpoisuuden tultua osoitetuksi, ne olisi voitu sisällyttää Wikipediaan. Tässä nyt väistämättä herää kysymys: Miten ihminen voi päättää, mikä tieto on turhaa? On täysin mahdollista, että jotain tänään turhana pidettyä tietoa huomenna pidetäänkin äärimmäisen tärkeänä. Tiedon turhuuden oletus saattaa ajaa hukkaamaan hyvinkin tarpeellista tietoa. --Uikku 2. joulukuuta 2008 kello 08.08 (EET)

Ei ne tiedot mihinkään katoa vaikka niitä ei Wikipediaan kirjattaisikaan. Jos tieto on julkaistu jossakin, siellä se säilyy arkistossa. Niitä vaan kaivelemaan ja etsimään sitä turhaa tietoa, joka olikin tärkeä – sadan vuoden kuluttua. En kyllä tajua käyttäjän ideaa. Siis että kirjataan kaikki minua koskeva tieto Wikipediaan siltä varalta että saan vielä joskus Finlandia-palkinnon. Ää, ei kai? --Ulrika 2. joulukuuta 2008 kello 08.57 (EET)

Ei matematiikkaa luoda käyttöä varten eikä turhuus ole käyttökelpoisuuden vastakohta. :-) -tKahkonen 6. joulukuuta 2008 kello 17.49 (EET)

Kansalaissodan tai Suomen sisällisotien tapahtumat

Pitäisikö aloittaa kokoamaan vuosien 1917-18 tapahtumat yhdelle teema sivutolle josta olisi linkitys tarkemmalle alasivustolle. Nyt alkaa olla artikkelit levällään siellä sun täällä joten alkaa mennä "sillisalaatiksi". "Sillisalaatti" merkintä voisi olla myös ilmoitus toistavasta artikkelista tai aiheesta..D100a 6. joulukuuta 2008 kello 11.27 (EET)

Saksalaisia kuvia

Saksan arkistolaitos (Bundesarchiv) on lahjoittanut Wikipedialla 100000 kuvaa, lisätietoa: täällä. --Harriv 7. joulukuuta 2008 kello 20.05 (EET)

Virheellistä tietoa

Tässä artikkelissa http://fi.wikipedia.org/wiki/Esko_Kein%C3%A4nen väitetään, että Keinänen voitti ralliautoilun ensimmäisen Suomenmestaruuden vuonna 1957, vaikka kyseistä mestaruutta on alettu jakaa vasta vuonna 1959, joten pieni muokkailu lienee paikallaan.

t. KaitsuKommentin jätti 193.184.161.2 (keskustelu – muokkaukset).

Korjasin. Vuosi 1957 oli väärä. --TBone 8. joulukuuta 2008 kello 15.41 (EET)

The Scorpions ja ilmeisesti googlen avulla käännetetyt artikkelin osat

Eli lueskelin tuossa artikkelia Scorpionsista ja kyseinen sivu kaipaisi melkoista kielenhuoltoa kokonaisuudessaan. Ainakin tuolta Historia osuudesta löytyy esimerkiksi tälläinen lausehirviö; 'The Scorpions lähti nauhoittamaan niiden neljän seuraavan studiolevyä kanssa Ulrich Rothin.'

Artikkelin siivoukselle ei tarvitse kysyä lupaa vaan voit hyvin korjata sen ja poistaa käsittämättömyydet. --Ulrika 8. joulukuuta 2008 kello 15.28 (EET)

Artikkeli Markku Koivistosta

Kommentti siirretty Kahvihuone Uutisista --Ulrika 9. joulukuuta 2008 kello 19.47 (EET)

Hei! Luin artikkelin Markku Koivistosta. Siinä on vielä vanhentunutta tietoa, eli kerrotaan, ettei Nokia Missio olisi uskonnollinen yhdyskunta. Tänä vuonnahan perustettiin Nokia Missio Church. Kommentin jätti 128.214.205.63 (keskustelu – muokkaukset).

Voit vallan hyvin lisätä tiedon sinne, kun tunnet asian. Mieluummin lähde myös, mistä tieto on peräisin, esim. nettilinkki. --Ulrika 9. joulukuuta 2008 kello 19.47 (EET)

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, juridisesti Nokia Missio Church = uskonnollinen yhdyskunta (miksi ihmeessä sillä muuten on englanninkielinen nimi??).--Joonasl (kerro) 12. joulukuuta 2008 kello 14.12 (EET)

Thaimaa

Hei. Lueskelin tuossa opiskelujen takia Thaimaasta tietoa, ja huomasin poliittisen tilanteen muuttuneen suomenkielisen Wikipedian tiedoista. Voisiko joku hiukan paremmin muita kieliä osaava korjailla tänne noita tietoja? Kommentin jätti O-dog (keskustelu – muokkaukset).

Käyttöoikeudet

Haluasin tiedustella, miten on mahdollista saada takaisin lup amuokata artikkeleja, koska joudun käyttämään kirjaston konetta? Huomasin vain, että käyttöoikeus on poistettu vandalismin takia. T:Mirja Föhr--Leia 15. joulukuuta 2008 kello 12.19 (EET)

Näytät kuitenkin voivan muokata Wikipediaa käyttäjätunnuksellasi, eli sisälle kirjautumalla voit muokata ihan huoletta. Yleensä tällaiset julkisten tilojen koneet estetään vandalismitapauksissa siten että siitä ei koidu haittaa sisäänkirjautuneille käyttäjille. --Agony (403) 15. joulukuuta 2008 kello 12.21 (EET)

Ennakokysely tekeillä olevasta artikkelista

Koska käyttäjä "Krohnin" kanssa ei voi suoraan keskustella, pyydän yhteisöä miettimään tulossa olevan artikkelin tarpeellisuutta: Luettelo Suomen aateliin kuluneista jääkäreistä. Minä en näe erityistä tarvetta luetella ryhmitellä jääkäreitä/lääkäreitä/räätäleitä tai edes kärräreitä sen mukaan ovatko he mahdollisesti aateliskalenterissa vai vain tavallisia pulliaisia, mutta ehkä joku muukin kuin "Krohn" näkee. --Ulrika 17. joulukuuta 2008 kello 16.33 (EET)

Kyseinen luettelo Käyttäjä:Petri Krohn/Luettelo Suomen aateliin kuluneista jääkäreistä ei (vielä) ole artikkeliavaruudessa. Muuten olen "Ulrikan" kanssa luettelon tarpeellisuudesta. -- Jniemenmaa 17. joulukuuta 2008 kello 16.41 (EET)

Juuri siksi tässä halusinkin ehkäisevää keskustelua, että jos ilmenee yksimielisyyttä, joku uskalikko voisi välittää viestin "Krohnille" ennen kuin hän tallentaa sitä artikkeliavaruuteen. --Ulrika 17. joulukuuta 2008 kello 16.44 (EET)

Mielestäni luetteloissa pitäisi kiristää kynnystä. Nykyään näyttää kohta olevan luetteloita luetteloistakin. Aateliskalenteri joutaa minustakin pois, jos sitä joskus artikkeliavaruuteen tarjotaan, sillä sen perusteet ja kriteerit ovat oudot. Miksi jääkärin sukutausta olisi luettelon arvoinen asia? --Khaosaming 17. joulukuuta 2008 kello 16.51 (EET)

Kiintoisaa triviaa sinänsä (kyllähän aateli ja jääkärit ihmisiä kiehtovat, yhdessä ja erikseen), mutta tuskin Wikipedian kannalta merkittävää. Jääkäriliikkeen sosiaaliset taustat on toki merkittävä aihepiiri, mutta tämmöinen luettelo ei ole paras tapa siitä kertomiseen. Joku voisi perustaa vaikka erillisen Ritarihuone- tai genealogiawikin tämmöisille.--130.234.5.138 17. joulukuuta 2008 kello 16.54 (EET)

Tai jääkäriwikin. --Thi 17. joulukuuta 2008 kello 16.59 (EET)

Ihan hyvä ja asiallinen artikkeli. Itse koen läheiseksi Jääkäreiden tekemiset,tosin isoisäni on ollut Jääkäri mutta näiden onnenonkijoden (aateliset)hyvä listata kun on olemassa "kalterijääkäri" termi kuten myös (muistaaakseni) "punaisetjääkärit" jotka taistelivat Karjalankannaksella Puna-armeijan riveissä... "Valkoisia" jääkäreitä vastaan.D100a 17. joulukuuta 2008 kello 21.05 (EET)

Kysyn kuitenkin, onko tämä luettelo vähemmän tärkeä kuin luokan luokka:Salatut elämät -hahmot artikkelit. Aatelin historia on kuitenkin ihan relevantti mahdollinen harrastus siinä missä salkkarienkin historia, enkä näe miksi salkkarien historiaa harrastavia tulisi erityisesti suosia. Tietysti tällaiset luettelot saavat merkityksensä vasta sitä mukaa kun aihepiirissä artikkelit karttuvat, mutta kyllä esim. aatelisten osuus jääkäriliikkeessä on suomen aatelin historiasta kiinnostuneille varmasti ihan relevantti näkökulma. Onhan meillä esim. sellainenkin artikkeli kuin Banaanikärpäsen nykyinen tutkimus. Eli jos mennään jossain aihepiireissä tarpeeksi syvälle, niin tulee spesifejä artikkeleita ja luetteloita. Ja minun puolestani ainakin saa mennä.--Urjanhai 17. joulukuuta 2008 kello 20.32 (EET)

Banaanikärpäsartikkelin nimi saattaa herättää huvittuneisuutta, mutta jos luet artikkelin sisällön, huomaat että kyse on jokseenkin merkittävistä asioista. --Ulrika 17. joulukuuta 2008 kello 21.32 (EET)

Tarkoitinkin juuri sitä, että missä tahansa aihepiirissä tarpeeksi syvälle mentäessä otsikot tulevat niin spesifeiksi, että voivat näyttää hiukan hassuilta, vaikka nimenomaan sisältö olisikin tiukkaa faktaa. Ja kun kerran Aku ankan taskukirjoja ja Salattuja elämiä saa harrastaa Wikipediassa, niin miksi ei Suomen aatelia. Tai jos liian pieniin detaljeihin menemistä halutaan suitsia, niin ainakin pitäisi silloin kuulla aiheeseen (tässä kai esim. historia) perehtyneitä käyttäjiä.--Urjanhai 17. joulukuuta 2008 kello 23.34 (EET)

Melkeinpä aatelilistat ovat parempia kuin vaikka salkkariluokka, koska lähteet ovat varmemmin tarkistettavia ja olemassa. Eriasia sitten mikä on tarpeellista ja mikä ei. Muistaakseni yhteisö päätyi joskus siihen että tarkistettavien lähteiden löytyminen ei vielä yksistään ole kriteeri. --Harriv 17. joulukuuta 2008 kello 23.40 (EET)

Olematta mikään perinnöllisyystieteilijä muistutan kuitenkin että banaanikärpänen on tutkimuksessa väline, jolla saaduilla tuloksilla on varsin merkittäviä vaikutuksia myös ihmistutkimukselle. Ihmisiä ei voi risteyttää ja geenimanipuloida ja luoda niistä sopivia tutkimuskantoja, mutta kärpänen toimii siinä hyvänä sijaisena. Ei muuten uskoisi, kun katsoo noita pieniä banaanikärpäsen sukulaisia kukkaruukussa. Sen sijaan salkkarihenkilön toilaukset rajoittuvat televisiosarjaan ja muutaman asianharrastajan päähän. --Ulrika 18. joulukuuta 2008 kello 08.59 (EET)

Selvennän nyt vielä kolmannen kerran: käytin banaanikärpäsartikkelia nimenomaan esimerkkinä artikkelista, jonka olemassaolo Wikipediassa on perusteltua, vaikka aihe onkin spesifi. Mutta jos me maallikoina ymmärrämme, että emme ole banaanikärpäsasiantuntijoita niin olemmeko me samalla silti aateliasiantuntijoita? Salkkari- ja akuankkasiantuntijoiksi kai voimme huoletta tunnustautua.--Urjanhai 18. joulukuuta 2008 kello 12.13 (EET)

Olen Khaosamingin kanssa samaa mieltä luettelokynnyksen nostotarpeesta. Tätä nimenomaista luetteloa en näe tarpeelliseksi, sen sijaan jääkäreiden sosiaalisesta taustasta kertovalle artikkelille olisi tilausta, kuten joku-ip jo mainitsikin. Esimerkiksi postimerkkeily on erittäinkin relevantti harrastusmahdollisuus, mutta ei se sitä tarkoita että tietosanakirjan pitää esitellä tai edes listata joka ikinen julkaistu postimerkki. Tämä ei ole postimerkkikatalogi, populaarikulttuurin keltaiset sivut tai sukututkimuksen triviavarasto. (Sinänsä itsekin sukututkimusta harrastavana myönnän asiaa sivuavien kaiken maailman listojen hyödyllisyyden, mutta foorumi on väärä).--17. joulukuuta 2008 kello 20.58 (EET)-- Kommentin jätti Riisipuuro (keskustelu – muokkaukset).

Ei nyt ainakaan luetteloa. Jos suku- tms. taustalla on merkitystä, se voidaan kertoa henkilöartikkelissa. --Velma 17. joulukuuta 2008 kello 17.07 (EET)

Paikkaansa pitävää tai ei, niin huuhata kuitenkin. Ei tartte täällä. --Miihkali ^(artikuloi) 17. joulukuuta 2008 kello 17.09 (EET)

Suomalaiset aateliset ∩ Jääkärit :) -- Jniemenmaa 17. joulukuuta 2008 kello 17.01 (EET)

Ei vasenkätisiä kalterijääkäreitä tai albaanijalkapalloilijoita jotka eivät ole Albanian kansalaisia Wikipediaan. --Crash 17. joulukuuta 2008 kello 22.44 (EET)

Vielä vuonna 1918 aateluudella oli epäilemättä todellistakin merkitystä. Monet aatelissuvut olivat vanhastaan olleet nimenomaan sotilassukuja; olivathan enimmät aatelisarvot myönnettykin nimenomaan sotilaallisten ansioiden perusteella, ja myöhemmätkin sukupolvet seurasivat esi-esiensä esimerkkiä (lieneekö taipumusta ollut suorastaan geeneissäkin?) Osittain tästäkin syystä myös jääkäriliikkeessä aateliset varmaankin olivat lukumääräänsä nähden yliedustettuina. Eikä tämä ollut aivan merkityksetöntäkään; eivätkö toisaalta punakaartilaisetkin pyrkineet propagandassaan todistelemaan, että heillä olivat vastustajinaan ennen kaikkea kartanonherrat ja muut aateliset? Missä määrin niin todella oli, sen havainnollistamiseksi tämä luettelo lienee tehtykin ja puolustaa siksi kyllä paikkaansa (toisin kuin jotkin edellä esitetyt vertailuesimerkit kuvitteellisista luetteloista). Jos poistoäänestys tulee, ilmoitan jo etukäteen äänestäväni säilyttämisen puolesta. Kommentin jätti KLS (keskustelu – muokkaukset).

Olen KLS:n kanssa samaa mieltä siitä että sukutaustalla oli vuonna 1918 enemmän merkitystä kuin nykyisin. Haluaisin mieluummin nähdä proosa-artikkelin "Aateliset jääkärit", "Aateluus ja jääkäriliike" jne kuin luettelon, mutta kuka tietää, ehkä käyttäjä kokoaa luetteloa alasivulleen koska se käy hitaasti, ja "julkaisee" artikkelin jossa on laaja, selventävä johdanto. Ja jos ei, me voimme kaikki osallistua sen johdannon / proosatekstin kirjoittamiseen. --Tappinen 18. joulukuuta 2008 kello 14.08 (EET)

Nykyääkin on tehty alustavia tutkielmia Ruotsinkielisten osallistumisesta vuoden 1918 teloituksiin,varsinkin Länsi-Uudenllamaan alueella.Joten tämä aihe sopii on "kuin nyrkkisilmään"! -- D100a 18. joulukuuta 2008 kello 15.46 (EET)

Käyttäjän vainoaminen

En ole kieltänyt Käyttäjä:Ulrikaa keskustelmasta sivuillani. Tämän tapainen toisen tekemisen seuranta, varsinkin yhdistettynä muuhun tarpeettomaana lähentelyyn, mielestäni kuitenkin täyttää Wikipedia:Käyttäjän vainoamisen tunnusmerkit. -- Petri Krohn 17. joulukuuta 2008 kello 19.15 (EET)

Ajattelinkin että käyt kiinni henkilöön etkä asiaan, jonka yllä esitin. Muokkauksesi ovat julkisesti nähtävillä Tuoreissa muutoksissa. --Ulrika 17. joulukuuta 2008 kello 19.23 (EET)

Asiallinen kritiikki ei voi eikä saa olla tulkittavissa vainoamiseksi. Väitettyä vainoamista ei ainakaan tässä yhteydessä ole havaittavissa. Ulrikan ylläoleva huomio tekemästäsi luettelosta on kaikkien hyvien tapojen mukainen. Yhteisö päättää sitten, miten käy. --Khaosaming 17. joulukuuta 2008 kello 19.41 (EET)

Jäitä jääkärikypärään! --Crash 17. joulukuuta 2008 kello 22.34 (EET)

En myönnä lähennelleeni sinua, "Krohn", en tarpeettomasti, en tarpeellisesti. --Ulrika 17. joulukuuta 2008 kello 23.16 (EET)

Julkinen kiitos

Yleensä täällä Wikipediassa me vain riitelemme, haukumme toisiamme, kinaamme ja känäämme! Mutta nyt minun on julkisesti annettava kaunis KIITOS käyttäjä Str4nd‎:ille, joka jälleen kerran on auttanut minua suuren ja vaikean ongelman kanssa. Tämä tapahtu tällä kertaa Wikiaineiston parissa, mutta haluan KIITTÄÄ häntä erityisesti koko siitä valtavasta, pyyteettömästä ja monipuolisesta avusta, jota hän on minulle koko vuoden ajan antanut. Kiitollisena --Alexius Manfelt 18. joulukuuta 2008 kello 15.40 (EET)

Progressiivinen musiikki

Onko progressiivinen musiikki yleisesti käytössä oleva käsite? En ole aiemmin törmännyt käsitteeseen, vaikuttaisi keksityn vain progressiivinen -alkuisten genrejen yhteisluokaksi. Tietäisikö joku muu enemmän? --85.23.115.239 19. joulukuuta 2008 kello 17.53 (EET)

Ei kyllä minun mielestäni ole. Eihän se ole musiikinlaji. Joku alan asiantuntija voisi sanoa painavan sanansa, mutta esimerkiksi en.wikin artikkelissa en:Progressive dance music asiaa on käsitelty melko selventävästi. --Ulrika 19. joulukuuta 2008 kello 21.39 (EET)

Valokuvien korjailusta

Missä määrin kuvien korjailu on hyväksyttävää, kun olen seuraillut tuolla Saksan wikissä[5] melko radikaalejakin muokkauksi. Kun tekemäni alkuperäisen kuvan[6] muokkaus Mannerheimista[7]] katsottiin liian radikaaliksi, vaikka kyseessä oli vain kuvan epätarkkuuksien korjaaminen? Vesteri 19. joulukuuta 2008 kello 19.35 (EET)

Kyllä se alkuperäinen kuva on parempi. Mitä sitä menee korjailemaan, kun se on ihan hyvä. Kuvassa pitää näkyä myös aika ja historia. --Alexius Manfelt 19. joulukuuta 2008 kello 19.52 (EET)

No olkoon vaikka tuskin se alkuperäinen kuva noin huonolaatuinen oli. Vika on varmaan ollut siinä, että se on siirretty digitaaliseen muotoon huonoilla välineillä kuvan rakeisuudesta päätellen.Vesteri 19. joulukuuta 2008 kello 19.56 (EET)

Eikö silloin pitäisi hakea uusi parempi kuva,eikä korjailla.--D100a 19. joulukuuta 2008 kello 20.05 (EET)

Eihän tuossa kuvassa ole mitään vikaa Meren kirjassa, mutta kun sitä ei ole tallennettaessa muokattu oikein niin se jää silloin rakeiseksi. Vai onko niin, että samasta kuvasta pitää tehdä uusi tiedosto niin silloin se on niin sanotusti hyväksytty? Vesteri 19. joulukuuta 2008 kello 20.51 (EET)

Korjailun syynähän on usein vain esteettisyys, joka on sivuseikka ja enemmän tai vähemmän makuasia (joku voi tykätä ajan patinasta jne.). Mielestäni kuvien korjailua pitäisi välttää ellei sillä saada kuvasta esiin uutta informaatiota. --ML 19. joulukuuta 2008 kello 20.17 (EET)

Tässä tapauksessa muokkasin kuvaa vain siihen muotoon kun se on lähteessä, josta se on tallennettu.Vesteri 19. joulukuuta 2008 kello 20.51 (EET)

Mannerheimin hihaan voisi korjata hakaristin, kun se on näemmä siitä dikitalisoitaessa kadonnut. --85.23.114.150 19. joulukuuta 2008 kello 21.18 (EET)

Olen samaa mieltä kuin ML. Mielummin rujoa ja luotettavaa kuin mahdollisesti vääristelevää korjailua. Esimerkkinä annetussa kuvassa tuskin tapahtuu suurta vääristelyä, mutta mielummin varman päälle, kun alkuperäisestäkin saa selvää. Jos korjailua tehdään merkittävästi, pitäisi mielestäni kuvatekstissä olla merkintä siitä. Esimerkiksi onko Huugo Kahva -artikkelin uniformun väri oikea kuvassa vai vaan arvattu? --OM 19. joulukuuta 2008 kello 22.08 (EET)

Nythän ei ole kyse niinkään korjailusta vaan huonosti toteuteusta kuvan digitalisoinnista. Esimerkkinä jos minä saan skannaamalla samasta kuvasta ja samasta lähteestä parempi laatuisen kuvan niin onko se kuvan vääristelyä vai onko niin, että jos joku on kerran ko. lähteestä tuonut huonolaatuisen kuvan wikipediaan niin se on käytännössä se alkuperäinen ja koskematon versio? PS. Jääkäriuniformut olivat vihreitä. Vesteri 19. joulukuuta 2008 kello 22.33 (EET)

Jääkäriartikkeleissa olevat käsitellyt kuvat saisi korvata alkuperäisillä, vaikka botin avulla, jos se on mahdollista. Mustavalkoisen kuvan sivulta voi olla linkit manipuloituihin kuviin. --Thi 19. joulukuuta 2008 kello 22.56 (EET)

Täytynee ottaa kynä kauniiseen käteen ja tehdä haivainnekuva piirtämällä, jos nyt piirustuksissa saa käyttää värejä havainollistamaan artikkeleita. Muuten mikä on mielipiteesi värikuviin jotka ovat jälkikäteen muutettu mustavalkoisiki - antaahan se kuvasta ainakin vanhahtavan vaikutelman? Vesteri 19. joulukuuta 2008 kello 23.29 (EET) mustavalkoisiksi.

Mustavalkoiseksi muuttaminen ei lisää kuvaan arvaukseen perustuvaa informaatiota. --Harriv 19. joulukuuta 2008 kello 23.33 (EET)

Ei, mutta sillä voidaan tehokkaasti hämätä katsojaa luulemaan kuvaa vanhemmaksi kun se todellisuudessa onkaan. Toki tätä toimintaa on aina perusteltu sen tuomalla taiteellisella arvolla. Vesteri 19. joulukuuta 2008 kello 23.41 (EET)

Digitoituja kuvia käsitellään aina jollain tavalla. Kutsutaan sitä sitten parantamiseksi tai korjailuksi, mutta aina on hyvä säätää väritasapaino, kirkkaus ja kontrasti, sekä epätarkka maski. Skannatessa ei kuitenkaan kannata pyrkiä luomaan uutta teosta, vain vanhan uskollinen toisinto. Lisäksi kannattaa miettiä kuvan tallennusmuotoa. PNG on häviämätöntä pakkausta käyttävä muoto. --Khaosaming 20. joulukuuta 2008 kello 20.25 (EET)

Soitinluokitus

Kaksi luokkaa, soitinvalmistajat ja soitinrakentajat, ovat varmaan syntyneet tarpeesta, mutta nyt ne ovat päällekkäisiä. Aina ei henkilöä ja yritystä varsinkaan vanhempina aikoina voi erottaa toisistaan. Kaipaisin näkemyksiä.--Ulrika 25. joulukuuta 2008 kello 18.44 (EET)

Näppituntumalla lähtötilanteessa valmistus saattaisi viitata lähinnä liukuhihnatyöhön (yritykset) ja rakentaminen korkeintaan muutamaan henkilöön (ns. custom shopit ja mestarikäsityöläiset). Tekisin siis radikaalin luokittelumuutoksen ja nimeäisin valmistajaluokat uudelleen siten, että pääluokaksi jäisi "Soittimia valmistavat yritykset" ja sen alaluokiksi "Soitinta xyz valmistavat yritykset". Henkilöartikkeleissa pääluokka olisi samalla periaatteella käytännössä entisellään eli "Soitinrakentajat" ja sen alaluokat "<instrumentin nimi tähän>rakentajat". Näitä sitten lisäisin kuhunkin artikkeliin sen perusteella, mikä artikkelin aiheen nykytila on. Eli henkilöiden mukaan nimetyt firmat, kuten August Förster, voisivat olla luokassa Pianoja valmistavat yritykset ja jos ukko Försteristä valmistuu joskus artikkeli, hänet luokiteltaisiin luokkaan Pianonrakentajat. --Jaakonam 26. joulukuuta 2008 kello 05.06 (EET)

Salainen ajatukseni oli yhdistää ne, kun luokat tuskin kuitenkaan pysyvät erillään. Niiden hahmottaminen on vaikeaa, ja se joka ei tiedä, että luokkia on kaksi, kokeilee luokitusta tehdessä jompaakumpaa, ja kun se jompikumpi löytyy, päätyy siihen. Mutta ehkä ajatukseni ei ole hyvä, teollisuus ja käsityö on pidettävä erillään, ja joku aina aika ajoin käy siivoamassa väärät luokitukset. --Ulrika 26. joulukuuta 2008 kello 10.59 (EET)

Luokista kyllä pidetään hyvää huolta, totta, mutta kyllä mielestäni nimiä voi täsmentää, jos ne ovat jotenkin harhaanjohtavia tai liian moniselitteisiä. Samoin pääluokan sivulle on aina paikallaan kirjoittaa metatietona, mihin luokkaa olisi tarkoitus käyttää, mukaan lukien poikkeukset. Itse olen harrastanut joskus esimerkiksi tällaisten kirjoittelua luokkasivulle: Luokka:Kilpailuohjelmat. HotCat on muuten hyvä työkalu, jolla vähän tottuneemmat käyttäjät voivat tehdä luokittelua aika vauhdikkaasti. --Jaakonam 26. joulukuuta 2008 kello 14.15 (EET)

189 000 artikkelia

Milloin tulee 200 000 artikkelia täyteen? D100a 27. joulukuuta 2008 kello 10.09 (EET)

Wikipedia:200 000. artikkelin veikkaus --qWerk 27. joulukuuta 2008 kello 10.19 (EET)

Onkos voittajaveto jo käynnistynyt? Pistäisin vähän pottiin Miihkalin puolesta. --Lax 29. joulukuuta 2008 kello 17.18 (EET)

Aku Ankan taskukirjat

Vastustaisiko kukaan, jos Aku Ankan taskukirjat yhdistettäisiin luetteloihin? Nykyiset artikkelit ovat keskimäärin tätä tasoa eivätkä juuri vaikuta parissa vuodessa parantuneen. Luettelon voisi jakaa osiin, vaikka 40–50 opusta kerrallaan, ja siihen mahtuisi suunnilleen samat tiedot kuin nykyisinkiin artikkeleihin. Tarkoitan jotain tällaista:

Kansi	Numero	Ilmestynyt	Sivuja	Tunniste	Inducks
Kannen piirtäjä N.N.	1: Mikki kiipelissä	1970	256	ISBN 975-2305723-9582	[8]
	Esinäytös, s. 5, tarina Gian Giacomo Dalmasso, piirrokset Giuseppe Perego. Tarinakoodi I CWD 21-A. Juoniselostus tähän lyhyesti pienemmällä fontilla. Mikki Hiiri ja varjojen kapina, s. 9, tarina Ennio Missaglia, piirrokset Giovan Battista Carpi. Tarinakoodi I TL 259-AP. ...
	Lisätietoja ensiesiintymisistä, painoksista jne.

Tarvitaanko jotain muuta? Mielestäni tarkemmat tiedot menevät melkeinpä trivian puolelle. Sitten on tietysti tämä kokeilu, jonka voisi omasta puolestani säästääkin. Ei tässä tarvitse erillisten artikkelien luomista yrittää kieltää, kun ne on pari kertaa äänestyksissä säilytetty, mutta tämä ratkaisu parantaisi mielestäni nykyistä tilannetta. Älytön urakkahan tuo kyllä on, tuli mieleeni lähinnä mintynkiä selaillessa. --Epiq 29. joulukuuta 2008 kello 17.18 (EET)

En vastusta. Näihin on joskus vedottu kaikenlaisen roskan säästämiseksi. Poistuisipahan sekin ongelma. --Ulrika 29. joulukuuta 2008 kello 17.31 (EET)

Ei paha, nimi voisi olla vielä jossakin kohdassa, jotta voisi linkittää mahdolliseen erilliseen artikkeliin (Rahatynnyri). Kannen piirtäjä mainittava, linkki Inducksiin voisi olla, muut painokset, hahmoja ei tarvitse luetella mutta mahdolliset ensiesiintymiset voisi mainita tarinoiden kohdalla, lisäksi voisi olla lyhyt juonitiivistelmä (Aku_Ankan_taskukirja_2) ja mahdollinen lisätietoja-sarake. -tKahkonen 29. joulukuuta 2008 kello 18.13 (EET)

En vastusta minäkään. Mutta pitäisiköhän nämä jakaa useampaan kuin yhteen luetteloon. 350 taskukirjanluettelo olisi varmaankin ihan (jokin sopiva adjektiivi tähän) pitkä. --MiPe ^(wikinät) 29. joulukuuta 2008 kello 18.17 (EET)

Epiq ehdottaa 40–50 kirjaa per luettelo. Kävisikö vuosien mukaan? Luettelo Aku Ankan taskukirjoista, sopivasti jaoteltuina vaikka viiden vuoden jaksoihin 70–74, 75–79, 80–84. -tKahkonen 29. joulukuuta 2008 kello 18.47 (EET)

Huh, tulipa monta juttua. Nimen, kannen piirtäjän ja Inducks-linkin lisäsin. Tiedot painoksista, ensiesiintymisistä ja muista vastaavista voisi laittaa ihan tekstinä tuohon tarinoiden alle jotenkin fiksusti. Itse tiivistelmiin tarinoista suhtautuisin vähän varauksella, mielestäni niitä ei välttämättä tarvitsisi lainkaan. Jos ne kuitenkin halutaan, kaipa ne sinne mahtuvat. Kävisikö noin vai onko vielä lisäehdotuksia? Itse ehkä pitäisin numeroittain jaettuja luetteloita parempina, mutta vuodetkin käyvät. Niin, ja joku osaavahan voisi luoda tähän jonkinlaisen mallinesysteemin... --Epiq 29. joulukuuta 2008 kello 21.04 (EET)

Onnea matkaan siis. Taskukirjoissa ei kai ole julkaistu klassista piirrosjälkeä ja koko kirjatuotanto vertautuu Harlekiini-sarjoihin yms. kioskikirjallisuuteen? --Crash 29. joulukuuta 2008 kello 21.22 (EET)

Riippuu siitä, mitä tarkoitetaan klassisella jäljellä. Onhan niissä vaikka millä mitalla Romano Scarpaa, Giorgio Cavazzanoa ja Massimo de Vitaa. -tKahkonen 29. joulukuuta 2008 kello 23.33 (EET)

Nimi olisi parempi toisessa paikassa. Kävisikö tuohon (siirsin numeron kohdalle)? -tKahkonen 29. joulukuuta 2008 kello 23.39 (EET)

Laitan tähän nyt yhden vastustavan äänen. Minitynkiähän näissä on vähän (löysin CatScan-työkalulla ainoastaan kaksi artikkelia, jotka on merkitty minityngiksi, ja nämäkin virheellisesti.) Eli mitään minitynkä-ongelmaa ei näiden kanssa ole. Jokainen taskukirja on erillinen kirjallinen julkaisu (vertautuu esimerkiksi musiikkialbumiin) ja sen vuoksi oman artikkelin arvoinen. Monissa artikkeleissa on asiaa niin paljon, että miksi ne pitäisi esittää luettelomuodossa (yhtä hyvin täällä voisi siinä tapauksessa esittää luettelomuodossa erillisten artikkelien sijaan paljon muutakin, kuten vaikkapa lyhyitä albumi- tai kasviartikkeleja). Tuo malline ylhäällä ei anna tällä hetkellä oikeata kuvaa, kuinka paljon siihen tulisi asiaa yhtä taskukirjaa kohden, koska jaksoja puuttuu. Jos asiaa on muutakin kuin minitynkä, niin silloin itsenäinen artikkeli. --IA 30. joulukuuta 2008 kello 08.02 (EET)

Samoilla linjoilla. Miksi pitäisi yhdistää itsenäisistä kirjoista kertovia artikkeleita, kun Wikipediassa on tuhottomat määrät omia artikkeleitaan mm. yksittäisissä kirjoissa esiintyvistä mielikuvitushahmoista, jopa melkoisia sivusivusivuosanesittäjiä. --Quinn 30. joulukuuta 2008 kello 11.49 (EET)

En ole sanonutkaan, että artikkelit olisivat minitynkiä. Ne ovat vain suureksi osaksi todella huonolaatuisia. Kirjat ovat myös sieltä epämerkittävimmästä päästä Wikipedian aineistoa eikä niistä oikein voi edes kirjoittaa kattavia itsenäisiä artikkeleita. Muiden epämerkittävyyksien olemassalo ei myöskään puolla näiden artikkelien olemassaoloa – myös antamasi esimerkki tulisi yhdistää luetteloon. Mutta vähemmän hommiahan se minulle tuottaa jos nykyisen huonon tilanteen annetaan jatkua, joten ihan miten haluatte, sitten voin keskittyä johonkin tärkeämpään. --Epiq 30. joulukuuta 2008 kello 12.47 (EET)

Tämä yhdistämissuunnitelma on erittäin kannatettava. Kannattaa vain jatkaa eteenpäin. Tässäkin keskustelussa suurinosa kommenteista on ollut positiivisia. Yksittäistä Akkari-taskukirja artikkelia ei myöskään pidä käyttää poistoäänestyksessä. Muuten voi käydä kuten pokemonilistasuunitelman kanssa kävi. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 30. joulukuuta 2008 kello 13.09 (EET)

Epämerkittävyydestä en ole samaa mieltä. Myydyimmistä[9]: AATK329: 107k, 333: 86k, Teema 13: 84k, 324: 33k ja edellisenä vuonna 53k. Tuollaisia 80 000 myyntilukuja on harvoilla kirjoilla. Melkeinpä vain Remes ylittää ne. -tKahkonen 30. joulukuuta 2008 kello 13.56 (EET)

Tuo kyseinen artikkeli on referaattitehdas "kippari-stefanka-hki.12345":n tuotos. Siihen kannattaa suhtautua suurella varauksella. Asiaa tulee joka tapauksessa käsitellä muualla. Artikkelin voi mielestäni poistaa ilman minkäänlaisia tunnontuskia. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 30. joulukuuta 2008 kello 13.09 (EET)

Ja miksi ylipäätään tehdä uusia artikkeleja kun täältä puuttu jo muutenkin niin paljon aiheita... Ei ole kenenkään etu, että tietoa on ripoteltu sinne ja tänne. Sisällön ohella kannattaisi miettiä miten tuoda esiin lukijan etsimä tieto mahdollisimman tehokkaasti, siis niin ettei tietoa joudu etsimään kymmenien näpäytysten takaa. Epiqin ehdottama luettelo- tai taulukkomuotoinen ehdotus on enemmän kuin järkevä. Minulle ei ainakaan tule mieleen yhtäkään taskukirjaa, joka olisi tunnettu nimenomaan taskukirjana. Hahmot ja muutamat tarinat tätä ovat tätä, mutta nehän eivät ole yhteydessä mitenkään taskukirjoihin. Kaikki sanomisen arvoinen ja enemmänkin mahtuu yllä olevan ehdotuksen mukaiseen mallineeseen/taulukkoon. Voimakas Kannatan –qWerk 30. joulukuuta 2008 kello 13.06 (EET)--qWerk 30. joulukuuta 2008 kello 13.06 (EET)

Ehdottomasti kannatettava ehdotus. Helposti luetteloitava tavara, josta ei kunnollisia yksittäisiä artikkeleja saa, kannattaa luetteloida. --83.148.245.32. Minä siis... --Miihkali ^(artikuloi) 30. joulukuuta 2008 kello 14.15 (EET)

Tällä yhdistämisellä saa helpotettua ainakin tiedonhakua merkittävästi, kun ei tarvitse muistella yksittäisen taskukirjan nimeä. Mallinekin on informaatiosisällöltään melkoisen hyvä. Jos on tarve kirjoittaa jostain taskukirjasta enemmän kuin mihin malline taipuu, erillisen artikkelin voi ilman muuta luoda myöhemmin tukemaan luetteloa. --Jaakonam 30. joulukuuta 2008 kello 14.02 (EET)

Jos näitä verrataan musiikkialbumiin, niin parhaiten ne vertautuu mielestäni johonkin Finnhits-tyyliseen usean artistin kokoelma-albumiin. Ne eivät ole tekijöidensä alkuperäisjulkaisuja. Siksi pidän Epiqin ehdotusta erinomaisena ja kannatan sitä. Noita Quinnin mainitsemia sivusivusivuosanesittäjiä voisi myös yhdistellä, ja on yhdisteltykin. Puuropyssy 30. joulukuuta 2008 kello 13.17 (EET)

Monet Taskukirjoissa julkaistut tarinat epäilemättä on alun perin julkaistu jossakin muualla, Mutta niistä monien erikoispiirteenähän on kehyskertomuksen luontoinen esinäytös, joka sitoo saman kirjan tarinat toisiinsa ja jota tuskin sellaisenaan on muualla julkaistu. Siltä osin tuo Finnhits-rinnastus ei aivan päde. Muutenkin tuo ehdotettu muutos vaikuttaa kovin työläältä mahdollisesti saavutettavaan hyötyyn nähden. (Siltä varalta, että joku kuvittelisi muutaman sadan artikkelin poiston säästävän tai vapauttavan Wikimedian palvelimien levytilaa, katsokaa tämä selvitys, jonka aikoinaan sain erään palautusäänestyksen yhteydessä: Eli: ehkä niitä artikkeleja ei olisi pitänyt kirjoittaa, mutta nyt kun ne on jo kirjoitettu, ei niiden "poistamisesta" enää ole ainakaan tässä suhteessa hyötyä.)-KLS 30. joulukuuta 2008 kello 13.33 (EET)

Kun artikkeleita yhdistellään luetteloksi, on alkuperäiset artikkelit syytää muuttaa ohjaussivuiksi sekä tiedonhaun vuoksi että muokkaushistorioiden säilyttämiseksi, ei poistaa. Yhdistämisen yhteydessä luetteloon tehtävien muokkausten yhteenvetokentissä tulee mainita, miltä sivuilta tiedot on yhdistetty. –Ejs-80 30. joulukuuta 2008 kello 13.39 (EET)

Keskustelua tämä ainakin herättää :D. Tässä on nyt alkua, täytyy jatkaa myöhemmin jos mielipiteet ovat hyväksyviä :) Muidenkin apua kaivataan. Ja merkittävyydestä: sanotaan sitten mieluummin, että niitä pidetään usein epämerkittävinä :) --Epiq 30. joulukuuta 2008 kello 14.08 (EET)

Hei, jos vähän vielä odottaisit. :-) Onko tuo vuosittainen jaottelu sittenkään paras? Osaluetteloista tulee kovin erikokoisia sillä tavalla. Viisivuosittain menisi näin: 22, 26, 30, 39, 60, 61, 62, 60. -tKahkonen 30. joulukuuta 2008 kello 15.02 (EET)

Eikö olisi tosiaan parempi laittaa yhtä monta kirjaa joka luetteloon? Ihan hyvältä tämä ulkoasu näyttää. --Quinn 30. joulukuuta 2008 kello 15.11 (EET)

Joo, juuri noin ajattelin :) Jatkan nyt kuitenkin toistaiseksi tuota, että vähän näkee missä vaiheessa se alkaa paisua liian suureksi, ja sitten sen voi vaikka siirtää uudelle nimelle. Eihän se itse luettelo yhtään erilainen ole. --Epiq 30. joulukuuta 2008 kello 18.00 (EET)

Kannatan, sillä ovat merkittäviä nimen omaan kokonaisuutena, ei yksittäisinä. --Ras 30. joulukuuta 2008 kello 22.19 (EET)

Ranskalainen punnerrus

Millä nimellä artikkeli ranskalaisista punnerruksista kannattaisi tehdä suomenkieliseen Wikipediaan? Kysyn siltä varalta, että ei tarvitse turhaan siirtää toiselle nimelle. Enkkuwikissä tällainen.

Siirtäminen on helppoa, tee sillä millä parhaaksi katsot. --Harriv 30. joulukuuta 2008 kello 22.56 (EET)

Shelvä Pontisto 30. joulukuuta 2008 kello 23.01 (EET)

Kuntaliitoksen aiheuttama työmäärä

Keskustelu:Kuntaliitos_Suomessa#2009_muutokset_ja_ty.C3.B6st.C3.A4minen_Wikipediassa, onkohan kellään botteja tuohon hommaan, sillä tehtävää on niin paljon ja kunnat esiintyvät niin monessa kohtaa? Joka tapauksessa, kai tässä voi värvätä vapaaehtoisia mukaan, itse olen jo muutamia muutoksia tehnyt. --91.154.80.22 31. joulukuuta 2008 kello 17.53 (EET)

Kaikki ihmiskunnan tieto

Wikipedian etusivulta löytyvässä Jimmy Walesin vetoomuksessa sanotaan:

"Wikimedia Foundationin ainoana tehtävänä ei ole hallinnoida suosittua sivustoa. Todellinen tavoitteemme on luoda maailma, jossa jokaisella ihmisellä on vapaa pääsy kaikkeen ihmiskunnan tietoon."

Ihmetyttää, että miten tämä on mahdollista saavuttaa, kun esim. suomenkielisestä wikipediasta poistetaan artikkeleita syynä "ei merkittävä", "ei julkaisuja" jne. ??

31. joulukuuta 2008 kello 19.14 (EET)~

Luetko mainoksiakin kuin piru Raamattua? --qWerk 31. joulukuuta 2008 kello 19.16 (EET)

En. Mutta tämä Jimmy Walesin vetoomus tuntuu olevan mainos. Joka lupaa liikoja. Ainakin suomenk. wikipedian osalta. 153.1.30.147 31. joulukuuta 2008 kello 19.28 (EET)

Täytyy sanoa että olet aivan oikeassa, tuossahan luvataan ...luoda maailma... En usko että me wikipediaporukka saadaan aikaiseksi edes yhtä häppöistä kunnon planeettaa, maailman luomisesta puhumattakaan. Selvää huijaustahan tämä on. Mutta hups! - sehän olikin tavoite, ei lupaus onnistua. Terv.--Riisipuuro 31. joulukuuta 2008 kello 19.34 (EET)--

Roomaakaan ei rakennettu päivässä (...ehkä kuitenkin poltettiin). Rajalliset resurssit vaativat sitä, että ne suunnataan tärkeimpiin tehtäviin. Suomiwikin yhteisössä on vain sellainen käsitys, että korkeahkon kynnyksen pitäminen kaikkine poistoäänestyksineen vie vähemmän aikaa kuin ko. artikkelien parantaminen kelvollisiksi ja pitäminen ne ajankohtaisina. --Ras 31. joulukuuta 2008 kello 19.37 (EET)

Hmm. Hyviä pointeja Ras, mutta: nytkin on paljon paljon artikkeleita joita ei päivitetä tai laatuvalvota. Joskus tuntuu että paljon kuluu aikaa hukkaan järjestämällä poistoäänestyksiä esim. Johanna Tukiaisen yms. kaltaisista asioista, syynä merkittävyys. Itsekään en pidä esim. Tukiaista kovin merkittävänä, mutta kuitenkin tuhannet suomalaiset pitävät. 153.1.30.147 31. joulukuuta 2008 kello 20.35 (EET)

Käsittääkseni tässä on muutamia asioita joista on niin paljon näkemyksiä aihealueittain että erilaisia keskusteluja käydään: mitä on tieto ihmiskunnan näkökulmasta, mitenkä tieto jäsennellään (mikä kuuluu omaan artikkeliinsa ja mikä ei), mistä on saatavissa luotettavaa tietoa ja mistä ei jne. --Harriv 31. joulukuuta 2008 kello 20.48 (EET)

Wales ei väittänytkään, että kaiken tuon tiedon tulisi löytyä juuri Wikipediasta. Minun puolestani vapaaehtoiset saavat luoda salkkari-wikejä ja taskukirja-wikejä, kunhan lakia ja hyviä tapoja ei loukata. Vielä olennaisempaa taitaa kuitenkin olla toiminta netin vapautta rajoittavia totalitarismeja (poliittisia, uskonnollisia, taloudellisia) vastaan. Eikä selektiivinen verkkoensyklopedian rakentaminen todellakaan edusta sensuuria. --Crash 2. tammikuuta 2009 kello 19.00 (EET)

No ihan sama mitä Wales haluaa. Mutta minun mielestäni wikipediaan pitäisi hyväksyä kiakki tarkistettavissa oleva ja lähteistetty tieto. 153.1.30.118 4. tammikuuta 2009 kello 18.47 (EET)

Ihana tavoite: Kaikki ihmiskunnan tieto! Ja samassa paketissa! Olisinpa piltti pienokainen, paitaressu poloinen, joka lattialla taapertaa, äidin helman alle kurkistaa, josko tieto ikuinen, sieltä ehkä kajastaa? Vain lapsi voi uskoa tuollaiseen Jimmun uneen. Tietoa pimittävät kaikki, eritoten asiantuntijat ja ne, jotka tiedon omistavat ja sillä tienaavat ja hallitsevat. Ei tarvitse kuin tarkkailla islamilaisen maailman tapahtumia: tiedon pimittäminen kansalaisilta on miljoonien mullahien ja fariseusten päällimmäinen tavoite. Yritetään me vaan tehdä tietosanakirjaa eikä mitään paapelintornia.Tikkakit 5. tammikuuta 2009 kello 20.42 (EET)

Digitoday:Wikipedian kirjoittaminen ei olekaan harvojen hupia

Digitodayssa oli linkitetty ihan mielenkiintoiseen kirjoitukseen siitä, miten editoinnit jakautuu eri tyyppisten käyttäjien kesken. Tiivistetysti satunnaiskäyttäjät lisäävät merkittävän osan itse tiedosta ja aika itsestään selvästi wikipedia aktiivien suuret muokkausmäärät johtuu ylläpidosta ja artikkelien kielellisestä fiksausksesta jne. --Zache 5. tammikuuta 2009 kello 07.59 (EET)

Eri muokkausten arvottaminen sinänsä on turhaa, mutta kirjoitus on mielenkiintoinen siinä mielessä miten esimerkiksi ohjeistusta kannattaa painottaa. Jos aloittelevat käyttäjät lisäävät varsinaisesta asiasisällöstä huomattavan osan tulee painottaa lähteistystä, jotta saadaan perussisältö kuntoon ennnen kuin varsinainen asian tietäjä häviää muille maille. Jos aloittelevat käyttäjät ensin harjoittelisivat kielenhuolto- ja muulla viilaustyöllä voisi ohjeistusta painottaa esim. muotoilu- ja rakennepuolelle. Tässä mielessä nykyinen lähteistystä ja tarkistettavuutta painottava linja on aivan oikein. Terv. --Riisipuuro 5. tammikuuta 2009 kello 08.19 (EET)--

Tuo on kaksi vuotta vanha juttu, ja on sitä kyseenalaistettukin. --ML 5. tammikuuta 2009 kello 08.33 (EET)

Siellä sanottiin muun muassa: "Aktiivisimmat 2 prosenttia Wikipedian käyttäjistä ovat tehneet 73,4 prosenttia kaikista muokkauksista." Tälläkin voi olla varsin erilainen sisältö riippuen siitä, mitä "käyttäjillä" tarkoitetaan. Sana sinänsä tuo kyllä mieleen nekin, jotka vain hakevat Wikipediasta tietoa eivätkä itse ole kirjoittaneet sinne mitään, paitsi ehkä kysymyksiä keskustelusivuille. Ilmeisestihän lukemisestakin tallentuu merkintä jonnekin, onhan täällä olemassa tilasto siitäkin, kuinka monta kertaa mitäkin artikkelia on missäkin kuussa luettu. Tuskinpa on mitään yllättävää siinä, että lukijoita on kirjoittajiin verrattuna moninkertainen määrä. Suomenkielisessä Wikipediassa taidan jo itse kuulua tuohon 2 prosenttiin, mutta olin kyllä itsekin melko säännöllisesti lukenut Wikipediaa jo kauan ennen kuin itse uskallauduin muokkaamaan yhtäkään artikkelia. -KLS 5. tammikuuta 2009 kello 09.07 (EET)

Asiaa tuntematon kirjoittaa jotain tuubaa, joku (asiaa kummemmin tuntematon) vakikäyttäjä säästää stilisoidun version - sitten asian tunteva käyttäjä joutuu kirjoittamaan paikkansa pitävän artikkelin...

Minnuu ainakin ahistaa... terveisin asevastaava...--J 5. tammikuuta 2009 kello 09.17 (EET)

Jaan alkukirjainkaimani ahistuksen. --Jaakonam 5. tammikuuta 2009 kello 10.30 (EET)

Näin se useimmiten on. Tosin en ole vielä unohtanut olleeni itsekin joskus aloitteleva käyttäjä. --Ras 6. tammikuuta 2009 kello 07.43 (EET)

Voimaharjoittelu

Kun ajattelin tehdä artikkelin voimaharjoittelusta osaksi katsomalla enkkuwikistä tietoja, niin huomasin, että sielä on Strength- ja Weight training artikkelit. Ongelma on siinä, että kummatkin suomennettaisiin voimaharjoitteluksi, joten kysyn teenkö kummastakin ottamilla tiedoilla vai vaan toisesta ja kummasta. Afroseppo 6. tammikuuta 2009 kello 11.50 (EET)

Weight training on painoharjoittelua eikä välttämättä tähtää voiman lisäämiseen, eli se on sellainen yleiskäsite, jolla on alalajeja, esimerkiksi sitä käytetään monissa lajeissa kestävyyden lisäämiseksi. Strength training taas on silkkaa voiman lisäystä, yksi laji painoharjoittelua, tai siis voidaan käyttää muutakin kuin puntteja. Kyllä ne tuolla nettiosumissakin erottuvat, vaikka näköjään käsitteet eivät aina ole ihan selvät. --Ulrika 6. tammikuuta 2009 kello 12.26 (EET)

Artikkeli KKO:n presidentti Koskelosta

Ylläpidolle,

korjatkaa ko. artikkelia asianmukaisempaan muotoon. Tällä hetkellä artikkeli sisältää epäasiallista materiaalia! Kommentin jätti 91.155.42.68 (keskustelu – muokkaukset).

Artikkelia oli vandalisoitu ja nyt pitäisi olla sotkut pois. Kiitos huomiostasi. Roquai 6. tammikuuta

2009 kello 18.25 (EET)