Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 129

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Venäjän netin sulkeutuminen

Venäläiset ovat rakentamassa mahdollisuutta sulkea nettinsä maailman netistä. Jossakin vaiheessa alkaa ulkopuolisilla olla vaikeampaa päästä lukemaan venäläisiä artikkeleita, jolloin tietdonhankinta selailemalla vaikeutuu. Onko ideoita siihen, miten tähän pitäisi reagoida? Pitäisikö ansiokkaita sivuja alkaa arkistomaan vain pidetäänkö tällaista turhana? Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksia asiasta.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2022 kello 21.56 (EET)

Siis Wikipedianko kannalta? Ei kai tuo laajasti ottaen poikkea juuri siitä tosiseikasta, että koko Internet lähestyy rajatta lukua 404, kun aikaa kuluu tarpeeksi. Wikipediassa on lukuisia artikkeleita, joiden lähteeksi on pantu http-osoite, joka ei johda enää minnekään. Kai tuossa tulevaisuudenkuvaelmassa suhtautuminen olisi pitkälti sama kuin muutenkin eli pyritään korvaamaan kadonnut lähde jollakin arkistolinkillä tai sitten vain luotetaan, että lähteen käyttäjä on lukenut lähteen aikanaan. Wikipedian tehtävänähän ei sinänsä ole toimia lähdemateriaalin arkistona vaan tiedon keräämönä. Wikipedia säilyttää osan tiedosta, joka muuttuu lähteettömäksi. Lukijan tehtävänä on sitten miettiä, millaista on tieto, jonka paikkansapitävyyttä ei voi enää parilla klikkauksella varmentaa. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2022 kello 22.09 (EET)

Mihin InternetArchiveBot on jämähtänyt? Se on botti, jota kannattaa jopa kannattaa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 11. maaliskuuta 2022 kello 22.35 (EET)

Olen miettinyt samaa vähän toisesta syystä tuolla ajankohtaisessa artikkelissa. Olen käyttänyt monesti Interfaxin uutissähkeitä lähteenä, kun länsimedia uutisoi aika toispuolisesti asioista. Mutta Interfax kertoo jo etukäteen, että sähkeet on avattu ilmaisiksi vain väliaikaisesti. Mutta itse Höyhensin kysymykseen, tarkoittaisiko se siis lähteiden normaalia arkistoimista, vai jo ennakolta hyviä artikkeleja? Tuskin siitä pidemmän päälle ainakaan sen ihmeempi muuri tulee mitä Kiinalla tänä päivänä. Jos nyt sitäkään. Lyhyemmällä aikavälillä toki mitä tahansa sulkuja voi olla. --J. Sketter (keskustelu) 11. maaliskuuta 2022 kello 22.44 (EET)

Mun mielestä isoin riski tässä on, että siellä menee varmaankin uutismedioita pysyvästi alas sekä lainsäädännön, että taloudellisten syiden takia nyt jolloin ne katoaa verkosta. Voi olla, että muitakin aineistoja lähtee pois. Siinä mielessä niitä kannattaisi arkistoida ainakin archive.org:iin käsin. (ts. kopioi urlin archive.org:n hakuun ja jos sivua ei ole arkistossa niin se arkistoi sen) Zache (keskustelu) 12. maaliskuuta 2022 kello 03.38 (EET)

Siinä sivulla vähän alempana on myös ”Save Page Now” mistä voi arkistoida sivun vaikka se olisikin jo arkistoitu. Sitä on hyvä käyttää silloin jos sivun sisältö vaihtelee päivittäin ja haluaa saada arkistoiduksi sen version jota on käyttänyt lähteenä. --Linkkerpar™ 12. maaliskuuta 2022 kello 03.54 (EET)

Jos haluaa tallentaa Internet Archive Botilla yksittäisen sivun, niin sille on käyttöliittymä osoitteeessa: https://iabot.toolforge.org ja sivun voi merkitä arkistoitavaksi seuraavasti. (Pienet sivut arkistoituu heti ja isommat muutaman päivän viiveellä. Botti lisää Internet archive -linkit myös artikkeleihin)

1. Klikkaa suorita botti ylävalikosta "korjaa yksittäinen sivu"
2. Lisää sivun nimi ylempään tekstikenttään
3. Aseta ruksi kohtaan "Add archives to all non-dead references "
4. Klikkaa Analysoi ja odota hetki.

--Zache (keskustelu) 30. maaliskuuta 2022 kello 14.58 (EEST)

Venäjän netin sulkeutuminen: sensuuri

En ole ihan varma kuinka tarkkaan olette seuranneet Wikipedian tilannetta Venäjällä. Tiivistetysti tilanne on se, että siellä lain mukaan Ukrainan sodasta saa puhua mediassa erillisoperaationa, sitä vastustavaa toimintaa ei saa järjestää ja sitä on rajoitettu miten pakotteiden liittymisestä sotaan saa uutisoida. Esimerkiksi mielenosoittajien lisäksi mielenosoituksista kertovia toimittajia on pidätetty. 4.3. Venäjällä tuli voimaan laki joka kieltää maksimissaan 15-vuoden vankeusrangaistuksen uhalla "valheellisen" tiedon levittämisen asevoimista.[1], [2]

Wikipedian kohdalla tilanne eteni siten, että 1.3. venäjänkieliselle Wikipedialle ja Wikimedia Venäjälle tuli molemmille ilmoitus, että ru.wikipedia.org voisi joutua blokatuksi jos se ei noudata Venäjän tiedotusviraston Roskomnadzorin (RKN) ohjeita sotaan liittyvästä viestinnästä.[3] Wikimedia Venäjä ilmeisesti omalta osaltaan vastasi, että Wikipedia toimii lähteiden perusteella ja he pyrkivät parantamaan artikkelia etsimällä perempia lähteitä ja etteivät he voi suoraan vaikuttaa sen sisältöön kuin muokkaamalla. Venäjänkielisen Wikipedian keskustelun perusteella he eivät lähteneet uudelleennimeämään tai sensuroimaan artikkeleita.

Toisin kuin Facebookin, Instagramin, Twitterin, Youtuben, BBC:n jne kohdalla niin RKN ei ole toistaiseksi vielä estänyt ru.wikipedia.org:ia. RKN:llä on myös muita keinoja kuin sivuston blokkaaminen kokonaan kuten sivuston toiminnan hidastaminen . Tällöin sivusto toimii näennäisesti, mutta "huonosti" ja lukijat siirtyvät muille sivuille. En tiedä onko näitä keinoja käytetty.

Eilen Valko-Venäjällä pidätettiin Ukrainan sotaan liittyvän muokkaamisen takia venäjänkielisen wikipedian aktiivi muokkaaja Mark Bernstein (muokannut vuodesta 2006, noin 200k muokkausta) tyylillä, että hänen henkiökohtaiset tietonsa (nimi, osoite, puhelinnumero, sosiaalisen median tunnukset tms) [julkaistiin telegramissa ja pidättyksen jälkeen video pidätystilanteesta.[4] Tulkitsen tuon siten, että tämän kaltaisella pelottelulla tavoitellaan muokkaajien itsesensuuria. (venäjänkielisen wikipedian keskustelu pidätyksestä )

Metassa on jonkun verran ohjeita siitä miten pystytään muokkaamaan turvalliseti ja Venäjällä/Valko-Venäjällä suositellaan käytettäväksi minimissään VPN:ää.:

• https://meta.wikimedia.org/wiki/Voices_under_Threat

-- Zache (keskustelu) 12. maaliskuuta 2022 kello 04.57 (EET)

Kyllä Suomessakin jo perusmuotoisesta maanpetoksesta aseellisen selkkauksen aikana saa 1-10 vuotta vankeutta. Elinkautisiakin on tarjolla, jos yrität kaataa laittomin keinoin hallituksen. Venäjän päätös on ikään kuin keino saada sama aikaan ilman mitään poikkeustilan julistamista. Vapaa tiedonvälitys on mille tahansa hallitukselle aina hankala asia ja konfliktien aikana erityisesti. Jokin Wikipedia kun tuppaa olemaan kuriton jo rauhankin aikana, eikä tottele poliittista ohjailua. Jos olisin Venäjä, itsekin blokkaisin BBC:n ja Ylen vastapuolen valtiollisina medioina välittömästi. Ja olisin vähintään ärsyyntynyt Alphabetin ja Metan toiminnasta. Yhdysvaltalaisen perinteisemmän median kohdalla asia on kinkkisempi... CNN?

Venäläisten kollegoiden vastine oli kuitenkin hyvin kirjoitettu ja vedottiin läntisen propagandan paljastamiseen. Toivottavasti ru-wiki pysyy jatkossakin langoilla--J. Sketter (keskustelu) 12. maaliskuuta 2022 kello 19.46 (EET)

Varsinkin kun aseellinen konflikti on.se, että on itse hyökännyt naapurimaahan. -- Zache (keskustelu) 12. maaliskuuta 2022 kello 22.00 (EET)

Kyynisesti asia aina välillä on näin, kun valtioista puhutaan. Meinasin, ettei tästä ehkä kannata vetää ylimitoitettuja johtopäätöksiä Venäjän hallituksen suhtautumiseen tiedonvälitykseen yleensä. Laitoin joka tapauksessa hyökkäys-artikkeliin lähteittesi pohjalta vähän päivitystä tuohon ru-wiki-asiaan. --J. Sketter (keskustelu) 12. maaliskuuta 2022 kello 23.00 (EET)

Jos Naša Nivan uutista 12.3.2022 (venäjäksi) uskoo (sivusto on muuten hiljattain blokattu Venäjällä), valkovenäläinen wikipedisti pidätettiin tässä vaiheessa 15 päiväksi, koska hän ei ollut noudattanut virkavallan (poliisin) kehoituksia; taustalla mahdollisesti Venäjän FSB:n pyyntö. (Valko-Venäjällä esimerkiksi maan presidentin julkisesta haukkumisesta/häpäisemisestä napsahtaa nykyään helposti 1-3 vuotta linnaa, mutten tiedä päteekö Venäjän rikoslaki miltä osin tässä maassa, joka on valtioliitossa Venäjän kanssa. Satoja median ja opposition edustajia on 2020 presidentinvaalien jälkeen pidätetty, monet vangittu poliittisista syistä vuosiksi. )--Paju (keskustelu) 14. maaliskuuta 2022 kello 19.03 (EET)

Novaja Gazetalla oli pitkä juttu Mark Bernsteinin pidätyksestä ja Wikipediasta yleensä https://novayagazeta.ru/articles/2022/03/17/pravochnyi-rezhim . Hiukan aikasemmin Kommersantissa oli juttu siitä miten Marina Ovsyannikova niminen toimittaja esiintyi suorassa TV-lähetyksessä sotaa vastustavan kyltin kanssa ja siitä, miten venäjän propagandaviranomainen piti asiasta Wikipediaan kirjoittamista ennaltasuunniteltuna provokaationa. Wikipedistit kommentoivat, että tiedonkulku on nykyään nopeaa ja, että Venäjän päämediat ehtivät uutisoida asiasta ennen kuin henkilöstä tehtiin artikkeli. https://www.kommersant.ru/doc/5259884 --Zache (keskustelu) 21. maaliskuuta 2022 kello 09.03 (EET)

Taisin lukea jostain, että Wikimapia kuitenkin blokattiin Venäjällä? Piti oikein äsken käydä katsomassa, mikä se oikein on... mutta näyttikin olevan asetettu lepotilaan. --J. Sketter (keskustelu) 21. maaliskuuta 2022 kello 10.00 (EET)

en:wikimapia artikkelin perusteella todennäköisempää on, että ovat olleet venäläisenä sivustona DDOS yms hyökkäysten kohteena, menettivät tulovirtansa pakotteiden takia (ad-sense) niin pistivät sen alas. Zache (keskustelu) 21. maaliskuuta 2022 kello 10.10 (EET)

Venäjänkielinen Wikipedia sai toisen huomautuksen RKN:ltä Ukrainan sotaa käsittelevästä artikkelista. . Pääsy tietosanakirjaan voidaan estää, jos edellä mainitusta artikkelista ei poisteta lain kieltämiä kohtia. RKN:n mukaan artikkelissa on aineistoa, joka sisältää epäluotettavaa tietoa ”erityisestä sotilasoperaatiosta” Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen suojelemiseksi, sekä Ukrainan demilitarisoimiseksi ja denatsifioimiseksi. Roskomnadzor toteaa, että venäjänkielisessä Wikipediassa julkaistussa aineistossa sotilaallista erityisoperaatiota kutsutaan "Venäjän hyökkäykseksi Ukrainaan", "Venäjän hyökkäykseksi Ukrainaa vastaan", "Venäjän ja Ukrainan sodaksi" ja "sodaksi". Jossain tiedotteessaan puhuivat myös max 4 miljoonan ruplan uhkasakoista, mutta tästä ei ollut mitään konkreettista eikä myöskään mitään siitä kenen se tulisi maksaa.

• https://www.interfax.ru/russia/832021
• https://upload.wikimedia.org/wikimedia/ru/7/7d/501025-HB-уведомление.pdf

-- Zache (keskustelu) 29. maaliskuuta 2022 kello 23.33 (EEST)

ˑEi me tiedetä miten ja milloin sota päättyy. Venäjänkieliesiä on kuitenkin varsin paljon sotasensuurin ulkopuolella. --Höyhens 30.3.2022 klo 3.30

Yhteisöportaali?

Mistäs lähtien kahvihuoneen nimenä on sivupalkissa ollut yhteisöportaali? --Qwerty12302 (kesk | muok) 21. maaliskuuta 2022 kello 20.17 (EET)

Syynä tähän translatewikin käyttäjä Moottori. https://translatewiki.net/w/i.php?title=MediaWiki:Portal/fi&curid=396679&diff=10595416&oldid=6677224 Stryn (keskustelu) 21. maaliskuuta 2022 kello 20.31 (EET)

Onko hän myöskin syy siihen, että osioiden otsikoiden oikealla puolella lukee muokkaa lähdettä muokkaa wikitekstiä sijasta? Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 21. maaliskuuta 2022 kello 20.33 (EET)

On. Toisaalta hänen muokkauksensa noiden osalta lienevät ok, meidän pitäisi fiwikissä tehdä paikalliset suomennokset, jotka ovat vakiintuneet käyttöön. Stryn (keskustelu) 21. maaliskuuta 2022 kello 20.36 (EET)

Korvasin portaalin suoraan kahvihuoneella, kun meillä ei mitään portaalia ole koskaan ollutkaan. Stryn (keskustelu) 21. maaliskuuta 2022 kello 20.43 (EET)

Olisiko se muokkaa lähdettä (tai joku muu muotoilu samasta) itse asiassa parempi? --Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2022 kello 09.27 (EET)

Pitää muistaa, että sivun lähdekoodi on ihan eri asia kuin tuo meidän tuntema wikikoodi. Stryn (keskustelu) 22. maaliskuuta 2022 kello 11.14 (EET)

Tuo kerrottiin silloin kun nimitys muutettin lähdekoodista wikitekstiksi. Mutta entä se "lähde"? Miten se eroaa englanninkielisestä ilmaisusta "source", jota käytetään englanniksi samasta? Miksi "source" englanniksi on mahdollinen ja mikä olisi tuon englanniksi mahdollisen ilmaisun "source" suomenkielinen vastine? Wikitekstin englannikielinen vastine on kai joku XXXX markup language tjsp. Mikä olisi tuossa yhteydessä englanniksi käytetyn lmaisun "source" suomenkielinen vastine?--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2022 kello 11.23 (EET)

Kun "lähde" on se, mistä kirjoittaja ottaa tiedot ja merkitsee lähteen viitteellä lähteeksi, niin jos ylhäällä lukee "muokkaa lähdettä", ei se ainakaan helpota aloittavan tai wikikieltä muuten tuntemattoman tilannetta. --Abc10 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2022 kello 11.43 (EET)

Wiki-tason suomustajien alkeellisuus ja kyvyttömyys johtuu pääosin siitä, että he suomentavat yksittäisiä sanoja mekaanisesti eivätkä ymmärrä, että kielenkääntämisessä pitäisi kääntää ideoita ja käsitteitä. Sen lisäksi he pitävät alkukieltä oikeana ja pyhänä eivätkä hahmota, että englanninkielinen lähdeteksti voi olla kuinka huonoa kieltä vain. Sanan tai lauseviritelmän on voinut keksiä joku käyttöliittymän kehittänyt koodikalle tai bittibööna, jonka mukavuusalueet ovat ihan muualla kuin kielenkäytössä ja asioiden kuvaamisessa. Käyttöliittymän "translaatio" ei siis ole pelkkää kääntämistä vaan se on myös mukauttamista. Jotkut translatistit eivät myöskään ymmärrä kontekstia eli sitä, missä viestejä käytetään, eivätkä sitä, miten yksittäiset sanat ja niiden käännökset liittyvät jo olemassa oleviin vakiintuneisiin termeihin. Lisäksi jotkut kääntäjistä ovat muuten vain kelvottomia ylipäänsä tekemään mitään lukemista vaikeampaa tehtävää. On niin kamalaa, että koko Wikipedian ja muiden Wikivessojen käyttöliittymät muuttuvat heti, kun joku ojasta ja allikosta heräävä satunnaisgeneraattori vain päättää ajankulukseen hankkia ja saada kääntäjän oikeudet Transit-alueelle. Sitten tämä hyvää tarkoittava asioidenedistäjä solmii hihat ja rupeaa tekemään kolmannen luokan sekundalaatua. Ainoa hyvä puoli tuossa näkyy olevan, että ahkeruutta ei riittänyt kovin pitkäksi aikaa. Jonkun kannattaisi käydä sanomassa käyttäjlle, että metsästä tulit ja metsään menit. --Pxos (keskustelu) 22. maaliskuuta 2022 kello 09.23 (EET)

Oikeastaan tässä on myös asetelma suuri kieliyhteisö vs. pieni kieliyhteisö. Todennäköisesti suuressa kieliyhteisössä lähtötekstit ovat parempilaatuisia vapaaehtoistyönäkin tuotetuissa asioissa kun käyttäjiä on niin paljon, että joku osaavakin väistämättä osuu jouukkoon, ja varsinkin kun vapaaehtoistyö käsitetään amerikassa kansalaisvewlvollisuudeksi ja esim. akateemisilla henkilöillä on siellä kuulemma lukujärjestys, montako tuntia vapaaehtoistyötä pitää tehdä viikossa. Myös kaupallisissa ohjelmissa englanninkieliset lähtötekstit ovat yleensä parempia, koska käyttäjiä eli ostajia on enemmän. Pienellä kielellä sekä kaupallisia että vapaaehtoisia käyttäjiä on vähemmän, ja tämä näkyy sekä kaupallisella että vapaaehtoispuolella. Esim. kunnon suomennokset on ainakin ennen pitkään ollut vain kaikkein suurimmissa ohjelmissa, joilla Suomessakin on miljoonia käyttäjiä. Muissa se on ainakin ennen vaihdellut kun nörttiosaajilla kenties ajattelu ainakin aiemmin on saattanut kulkea enemmän ykkösinä ja nollina kuin sanojen merkityvivahteiden ja asiayhteyksien pohdintana.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2022 kello 11.42 (EET)

Ystäväni puhui insinöörin aivoista. --Abc10 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2022 kello 11.49 (EET)

Viestinnän peruskurssikaan ei joillekin tekisi pahaa. Jos kirjoittaa sekavaa höttöä, voi olla ettei moni jaksa lukea. Mutta ehkä tarkoitus ei ollutkaan se. --Abc10 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2022 kello 11.46 (EET)

Wikipedia on siitä hyvä ensyklosetti, että kenenkään ei tarvitse käydä peruskurssia tai normaalinorssia, jotta pääsee tuottamaan tietolantaa tai muuta ajanhukkaa. Sen kun luo tunnuksen ja avaa kaasuhanan, vai mitä, rouva Skrot? --Pxos (keskustelu) 22. maaliskuuta 2022 kello 14.54 (EET)

Nähtävästi myös sivun muokkaushistoriasivun otsikko on muodon "Sivun "Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)" muutoshistoria" sijaan "Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista): Muutoshistoria". Säätiöllä - eikun siis Säätämöllä kiire rikkoa asioita, jotka eivät ole rikki? --Rdt404 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 00.04 (EET)

Avoimen lähdekoodin kääntämiseen on siis projekti en:translatewiki.net jossa on mm. mediawiki-ohjelmiston käännökset. Mediawiki on siis se ohjelmisto jota Wikipedia käyttää wikinä ja se mitä tässä käyttää ja translatewikiin kaikki voi tehdä omia käännöksiään. Eli se on vastaava vapaaehtoisprojekti kuin esimerkiksi Wikipediakin. Käännöksissä on siellä myös esim mitkä käännöksistä ovat vanhentuneita, oikoluettuja jne. Se mitä tässä tapahtuu on se, että kun translatewikiissä tehdään käännöksiä niin ne jollain viivellä näkyy täällä myös. Sinänsä ne käännökset siellä ei välttämättä ole oikeita tai vääriä, mutta niiden kohdalla kannattaa huomioida kaksi asiaa. Käännökset eivät ole mitenkään absoluuttisia, niitä on helppo tehdä ja niitä on helppo korjata. Toinen on, että mediawiki-tasolla käännökset kohdistuu kaikkiin mediawikiä-käyttäviin sivustoihin eli ne eivät ole mitenkään kohdistu pelkästään suomenkiseen Wikipediaan kohderyhmänä. -- Zache (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 05.41 (EET)

Zachen kertomus translate-wikistä pätee Wikipediaan ja on juuri se seikka, jonka kanssa minä kipuilen eli särkyilen eli hajoilen yhä enemmän. Se, onko käännös tai tiedonkappale oikein tai väärin, ei ole oikeastaan tärkeää. Tärkeää on, että on yhtä helppoa tuottaa väärää tietoa kuin oikeaa tietoa, ja yhtä kätevää on myös korjata väärä tieto oikeaksi ja oikea vääräksi. Tarvitaan vain käyttäjätunnus ja nörtiöläisen reipas asenne. (Nörtiö on kyberpartio.) Ei käännösten tekemisen pitäisi olla helppoa, eikä tietosanakirjan tekemisen pitäisi olla helppoa. Wikipedian lukeminen voisi olla ilmaista, mutta sen muokkaamisesta voisi periä maksun ja lisämaksunkin. Rahat kerättäisiin jonkinlaiseen säätiöön, joka rupeaisi tekemään tietosanakirjaa ja voisi samalla palkata pari ammattikääntäjääkin. --Pxos (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 11.37 (EET)

Koitetaas vielä avata ongelmaa, jos vaikka muutkin ymmärtäisivät. Kuten ylläpitäjät voivat nähdä, niin fiwikissä Järjestelmäviesti:Portal (Järjestelmäviesti:Portal) oli alkujaan Mediawikin oletusteksti "Community portal", sitten samana päivänä 28. toukokuuta 2004 käyttäjä:TJ muutti tuon järjestelmäviestin nimeksi paikallisesti "Kahvihuone" yhteenvedolla "olkoon portaali toistaiseksi Kahvihuone?" Myöhemmin virheellinen käännös monistui translatewikiin ja sitä myötä muihinkin MediaWikiä käyttämiin wikeihin. Wikimedia Commonsissa on sentäs käytetty järkeä, ja käännetty Community portal Osallistujaportaaliksi, koska siellä sivupalkissa oli jo kahvihuone. Eli muuten olisi ollut kaksi kahvihuone-linkkiä, kuten nyt on esim. sv-wikissä (kunhan tuo yhteisöportaali on pian taas kahvihuone), eli allekkain kahvihuone ja village pump. Ei syynä voisi oikein käyttää "Kahvihuone on vakiintunut käyttöön muuallakin kuin Wikipediassa siis Wikimedian ulkopuolella". Jos virhe halutaan korjata, se voidaan korjata. Miksi jatkossakin pitäisi käyttää virheellistä käännöstä? Kyllä muutkin wikit havahtuvat asian korjaamaan aikanaan, kun huomaavat. Stryn (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 10.25 (EET)

Tuo "Muokkaa lähdettä" pitäisi kyllä ainakin korjata.--MAQuire (keskustelu) 26. maaliskuuta 2022 kello 09.43 (EET)

Se on korjattu, mutta siinä kestää hetki, että transaltewikin käännökset päivittyvät tänne. Periaatteessa voidaan sellaisissa tapauksissa joissa pitäisi nopeasti korjata jotain tehdä muutoksia paikallisestikin, mutta tässä varmaan voidaan odottaa sen aikaa että transatewikin käännökset päivittyvät. -- Zache (keskustelu) 26. maaliskuuta 2022 kello 09.49 (EET)

Ok. Hieno homma.--MAQuire (keskustelu) 26. maaliskuuta 2022 kello 10.38 (EET)

Tuo ”Tallenna tiedosto” on myös muuttunut tuolla sivupalkissa ja on nykyään ollut ”Lähetä tiedosto”. --Linkkerpar™ 26. maaliskuuta 2022 kello 12.00 (EET)

@Stryn: Mobiililla Kahvihuone-nappi on muuttunut taas yhteisöportaaliksi. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 30. maaliskuuta 2022 kello 22.07 (EEST) edit: ping --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 30. maaliskuuta 2022 kello 22.15 (EEST)

Ping ei toiminut jostain syystä, mutta tarkoitatko siis mobiilinäkymää (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu) vai mitä? Kun tuossa ainakin näyttäisi kahvihuone lukevan. Stryn (keskustelu) 31. maaliskuuta 2022 kello 16.16 (EEST)

Ai jaa, luulin että pingi olisi tullut perille, sillä laitoin viestiin uuden allekirjoituksenkin pingauksen yhteydessä. Mutta se siis oli tuossa mobiilinäkymässä (fi.m.wikipedia...) tuossa vasemmassa sivupalkissa, mutta tätä kirjoittaessa napin teksti on muuttunut taas kahvihuoneeksi. En tiedä, mitä tässä välillä on tapahtunut, mutta näköjään se on siis jo korjautunut/korjattu. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 31. maaliskuuta 2022 kello 17.01 (EEST)

Punaisten linkkien naiset -kilpailun -banneri

Punaisten linkkien naiset -kilpailu tulee taas huhtikuussa. Meillä on ollut aloitus ja lopetusviikolla sivun yläreunassa tekstibanneri (esimerkki bannerista), niin halutaanko pistää sellainen taas tänä vuonna? -- Zache (keskustelu) 28. maaliskuuta 2022 kello 16.15 (EEST)

Juu, Kyllä me halutaan.-- Htm (keskustelu) 28. maaliskuuta 2022 kello 16.39 (EEST)

Kannatan. --Linkkerpar™ 28. maaliskuuta 2022 kello 17.12 (EEST)

Kuvernementti vs. kuvernoraatti

Sattumalta sanat tulivat eteeni jo aiemmin, ja toinen sattuma-kuvernementti yp-sivulla herätti kysymyksen, ovatko nämä sama vai eri asia vai onko kuvernoraatti anglismi, jolle ei ole löytynyt oikeaa suomennosta ja pitäisi korjata Wikipediasta (esiintyy jopa Kairo-artikkelissa). Kielitoimiston sanakirjassa ei ole kuvernoraattia, ja hakukoneen tulokset ovat lähinnä epäilyttäviä sivuja.--Abc10 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2022 kello 09.15 (EEST)

Jos ei kenelläkään ole mitään näkemyksiä kovernoraatit (341) kannattaa varmaankin sitten muuttaa kuvernementeiksi. --Abc10 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2022 kello 09.16 (EEST)

Ajattelisin, että lähteen mukaan mennään. Jos suomenkielisessä lähteessä puhutaan kovernoraatista, niin sitten käytetään sitä. Jos käännetään englannista, kuvernementti on parempi. Mielestäni niitä voi ruveta korjaamaan, jos tarmoa riittää. (Paitsi jos on myös suomenkielinen lähde, josta käy ilmi, että tämän kyseisen valtion kohdalla on ollut tapana puhua kovernoraateista.) --Miihkali ^{(K • M)} 31. maaliskuuta 2022 kello 10.26 (EEST)

Tokko meillä kovernoraatteja onkaan, mutta ehkä kuvernoraatteja. --Jmk (keskustelu) 31. maaliskuuta 2022 kello 10.28 (EEST)

Ylellä on Egyptin ja Tunisian suhteen käytetty myös melko luontevaa termiä maakunta (ja maaherraa kuvernöörin tilalla) --Jähmefyysikko (keskustelu) 31. maaliskuuta 2022 kello 11.44 (EEST)

Joku botinkäyttäjien ystävä voisi tehdä pyynnön, tai ehkä itse botin käyttäjä voisi herätä. Yksi surkeaksi leimattu pyyntöni odottaa siellä yhä, joten en kokeile enää onneani. Ehkä katsotaan, että hyödyn siitä jotenkin itse, jos pyyntö toteutettasiin, eikä nähdä kauemmaksi eli lukijoita, jotka saavat väärää tietoa. --Abc10 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2022 kello 16.18 (EEST)

Työstetään -mallineen muutos

Mallineesta on kadonnut kumoa-nappi. Tämä on mielestäni huononnus. Toivo ja Toivo (keskustelu) 2. huhtikuuta 2022 kello 13.01 (EEST)

Maakunnallisten palkintojen luokat

Mainitsenpa täälläkin, että maakunnallisten palkintojen luokituksen tarve/tarpeettomuus on akuutti kysymys. Lisää tuolla: Keskustelu luokasta:Aurora-mitalin saajat. --Lax (keskustelu) 2. huhtikuuta 2022 kello 20.49 (EEST)

Nämä kaikki <-- varmaan odottavat luokitusvuoroaan. --Lax (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 11.07 (EEST)

Tosiaan tuo on kai se konteksti jota vasten luokittelua voi miettiä. Eli luokitellaanko nuo kaikki vai eikö luokittella, ja missä on mahdollinen kynnys. Aiheellista kai ainakin on että palkinnon artikkelissa luetellaan saajat ja saajien artikkeleissa mainitaan palkinnot. Maakunnallisuus on vain yksi mahdollinen kriteeri, esim. tuo Gigli-palkinto tuskin on merkittävämppi. Wikidataan nämä sopisivat hyvin. --Urjanhai (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 13.40 (EEST)

Sellainen periaate palkintoluokittelussa voisi olla toimiva, että luokitellaan silloin, kun kyseisen palkinnon saajat luokitellaan sen palkinnon saajiksi myös yleisissä yhteyksissä. Nobelin palkinnon voittajiahan kutsutaan nobelisteiksi ja Oscarin saajia Oscar-palkituiksi, mutta kutsutaanko Aurora-mitalin saaneita yleisesti "Aurora-mitalisteiksi"? Lähtökohtaisesti siis palkinnoille tehdään luettelosivut, joissa on hyödyllistä lisätietoa, kuten palkitsemisvuodet ja palkintoperusteet. Vain muutamassa poikkeustapauksessa myös luokitellaan. --Savir (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 15.53 (EEST)

Olen Savirin kanssa samaa mieltä. Poistaisin käytännössä kaikki palkintoluokat. Suurin osa palkinnoista ei luokittele kohdettansa. Ja jos nyt mietitään alojen huippuja, heillä on todennäköisesti kymmeniä erilaisia wikimerkittäviä palkintoja. Tällaisessa tapauksessa koko luokituksen idea katoaa sekavuuteen. Palkintojen saajat listoihin, moninkertaisesti parempia ja enemmän tietoa kertovia. --PtG (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 08.31 (EEST)

Kannattaa muistaa semmoinenkin puoli asiassa, että jos henkilöt eivät pääsisi erinäisiin luetteloihin, heistä alettaisiin tehdä epämerkittäviä henkilöartikkeleita, joita voi nyt poistella kun sanotaan että nimi luettelossa riittää. terv. Höyhens. Anteeksi, näppikseni ei tosiaan pelitä kunnolla, selvittelen vielä vikaa. 4.4.2022 kl 10.20

Suomalaisten palkintojen saajia on on yllä tehdyn linkityksen perusteella luokiteltu vain joidenkin kaikkein merkittävimpien ja tunnetuimpien palkinojen osalta. Suurelta osin luokkia on saatettu perustaa jo ennen kuin Wikidata laajeni kielilinkeistä muuhunkin tietoon. Sen puoleen voisi ajatella, että uusia luokkia ei oikeastaan kannara perustaa. Toisaalta vaikuttaa kuitenkin että vanhojen luokkien massapoistoa tuskin kannataa lähteä myöskään tekemäään koska siihen pistetty töpanos olisi käytännössä hukkaan heitettyä ja hyödyllisempääkin tekemistä on. Siksi voisi oikeastaan ehdottaa, että antaisi nykyisten luokkien pääosin olla mutta ei perustettaisi uusia. Sellaiset kuin joku Beniamino Gigli -palkinto tai tämä Aurora-mitali ovat niin vähän tunnettuja, etteivät ne oikein luonnehdi saajaansa. Kuitenkin tuon tapaiset mitä luokassa nyt pääosin on, ymmärtääkseni luonnehtivat saajaansa jossain määrin, vaikka nyt käytännössä karkeasti. Tärkeintä, ja tärkeämpää kuin luokitus, on kuitenkin saada tiedot palkintojen saajista sekä palkintojen että henkilöiden artikkeleihin lähteistettyinä sekä tietenkin myös wikidataan. Esitän siis että nykyiset luokat voisi pääosin pitää mutta ei ihmeemmin luoda uusia ja poistaa voisi vähemmän tunnettujen palkintojen luiokkia kuten tämä Aurora ja tuo toinen mainitsemani. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 14.50 (EEST)

En kyllä vastusta luokkien poistoakaan, jos siihen päädytään, mutta pitäisin sitä niin matalan priooriteetin työnä, että käytännössä siihen ei kovin paljoa kannata laittaa työpanosta.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 14.54 (EEST)

Eli oikeastaan siis tuo Savirin ehdotus asettuisi nähdäkseni käytännössä niin, että yllä linkitetyn Suomoi-luokan sisältö pääosin saisi olla koska siellä nytkin on käytännössä vain muutamia tärkeimpiä palkintoja luokiteituna saajaluokilla, mutta lisää, eikä etenkään "pienille" palkinnoille, ei luotaisi. - Tai sitten vain mahdollisesti pientä yhdenmukaistavaa karsintaa. Esim. Emma-palkinto näyttää osuneen käytännössä vähän jokaiselle merkittävälle tekijälle siinä määrin, että luokka käytettävyydeltään ei oikein näyttäisi tuovan lisärvoa verrattuna luetteloon. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 15.00 (EEST)

Mahdollisesti eläviin siirto vain huolellisen kirjallisuusselvityksen jälkeen

Henkilöiden luokitusta henkilöartikkeleissa elävistä mahdollisesti eläviin on tehty kovin kevyesti. Hyvin monissa tapauksissa jo vähäisellä kirjallisuusselvityksellä on löytynyt näyttö, ettei siirtoa voi tehdä Wikipedian sääntöjen mukaisesti eli kohde on ollut hyvinkin aktiivinen viitetietojen mukaan viimeisten kymmenien vuosien aikana.

Oman kokemukseni mukaan perusteiden löytäminen siirtoon elävistä mahdollisesti eläviin vaatii ainakin 4 tunnin työn henkilöartikkelin kohdalla; Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemilla on tehtävä hakuja 2 tunnin ajan mitä erilaisimmilla ja taitavimmilla hakusanavalinnoilla ennen kuin voi saada riittävän epäilyn, ettei kohde ehkä ole elossa, silloin kun kuolemasta ei suoraa näyttöä löydy. Pelkkä artikkelin tekstin lukeminen tai googletus vain ensimmäiselle näyttösivulle ei riitä.

Kevyillä siirroilla aiheutetaan muille turhaa työtä, kun siirto on kumottava. Uskoakseni artikkelin henkilöt eivät koskaan pidä siitä, että heidät luokitellaan mahdollisesti eläviin kun kuitenkin ovat elossa.Jaheik (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 15.57 (EEST)

Olen samaa mieltä kanssasi, ja nostan omalla kohdallani kädet ylös virheen merkiksi: olen muutamissa tapauksissa itsekin merkkaillut henkilöitä mahdollsesti eläviin liian heppoisesti, enkä enää aio jatkossa lisätä henkilöjä luokkaan, ellei selkeää perustetta siihen löydy (maininta kuolemasta Genissä tms). Varsinkin 90-99-vuotiaiden henkilöiden kohdalla pitäisi olla varovaisempi, ennen kuin siirretään tuohon luokkaan. --C. J. Greengrass (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 21.12 (EEST)

En oikein usko, että anonyymissä muokkausympäristössä voidaan onnistuneesti olettaa, että jengi tekee kirjallisuusselvityksiä. Se kuitenkin mitä voidaan tehdä on, että muutetaan ohjeistusta tiukemmaksi eli kyllähän siitä voidaan poistaa kokonaan harkinnanvaraisesti henkilöitä, joiden syntymästä on kulunut 90–99 vuotta ja joiden elossaolosta ei ole tietoja useaan vuosikymmeneen, mikäli henkilö ei ole niin kuuluisa että kuolemasta tehtäisiin varmasti uutinen ja jättää pelkästään yli satavuotiaat. (ks luokka:mahdollisesti elävät henkilöt ) -- Zache (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 21.56 (EEST)

Loin aikanaan tuon luokan tämän kahvihuonekeskustelun jälkeen. Luokitusohje on jäänyt silloin improvisoimaani muotoon, koska siitä ei syntynyt enempää keskustelua. En-wikin luokassa en:Category:Possibly living people on vielä väljempi ohje, jonka mukaan sinne voi luokittaa kaikki yli 90-vuotiaat, joista ei ole tietoja kymmeneen vuoteen, mutta muotoilin suomenkielisen ohjeen tiukemmaksi. Voi sitä minun(kin) puolestani tiukentaa lisääkin alle satavuotiaiden osalta, jos vaikuttaa, että luokkaa on alettu lisäillä artikkeleihin liian kevein perustein. Kirjoittamattomana ajatuksena joka tapauksessa oli, että luokan lisäämistä ei voi perustella pelkällä artikkelin sisällöllä, vaan pitää tehdä jonkinlainen esiselvitys vähintään googlaamalla nimeä ja mielellään myös muin käytettävissä olevin tavoin (suomalaisten kohdalla on hyödyllistä tarkistaa esimerkiksi Helsingin Sanomien netissä oleva arkistohaku, viimeisin Kuka kukin on ja mahdolliset ammattikuntakohtaiset matrikkelit, joita yleensä löytyy hyvin varustelluista kirjastoista). Huoli elossaolevien asianomaisten loukkaantumisesta lienee sinällään tarpeeton, koska sekä Mahdollisesti elävät henkilöt että Elävät henkilöt ovat piilotettuja luokkia, joiden olemassaolosta tavalliset Wikipedian lukijat eivät luultavasti edes tiedä. --Risukarhi (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 22.44 (EEST)

Artikkelin toisenkielisen nimityksen tarpeellisuus

Artikkelikorjauksia tehdessä tulee välillä vastaan, että artikkelin nimi toistetaan alussa myös ruotsiksi, kuten Tiekunta (ruots. väglag). Kielilinkeissä on kuitenkin linkki tässäkin artikkelissa sv.wikipediaan, enkä muutenkaan näe sillä erityistä hyötyä, kun lukija tulee selvittämään, mikä tiekunta on ja tämä on suomenkielinen Wikipedia eikä Suomen Wikipedia. Pitäisikö yleensäkin merkitä kaikenkieliset nimitykset silloin, kun vastaavia on, esim. artikkeliin Postilokero? Vai? --Abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 10.01 (EEST)

Kielilinkit ovat näppärä keksintö, eikä minkään yleiskäsitteiden vieraita kielimuotoja ole syytä mainita artikkelin alussa eikä muuallakaan artikkelissa, ellei siihen esitetä mitään painavaa syytä. --Lax (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 15.07 (EEST)

Ainakin nyt kun sv-interwikissä suomessa käytössä oleva ruotsinkielinen nimiys on mainittu, se löytyy sieltä. Jos se ei löytyisi sieltä, niin sen varmaan voisi lisätä lähteistettynä sinne. Tosiaanhan jotkut tämäntapaiset termit voivat ruotsinkielisinä olla erilaiset Suomessa ja Ruotsissa, jotkut taas ehkä samoja (esim. tuosta sanasta postilokero en tiedä, onko se sama ruotsiksi sekä Suomessa että Ruotsissa). --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 16.46 (EEST)

Kun Suomi on kaksikielinen maa, niin mielestäni on ihan järkevää mainita julkisten instituutioiden ja käytänteiden yhteydessä myös ruotsinkielinen nimi, jos sillä on virallinen asema. Tällöin olisi kuitenkin tärkeää, että lukija ymmärtää, miksi ruotsinkielinen nimikin kerrotaan. --Miihkali ^{(K • M)} 4. huhtikuuta 2022 kello 17.10 (EEST)

Kyllä näin. Esimerkiksi jos suomalaisella paikkakunnalla on ruotsinkielinen nimi, on yksinomaan järkevää ja lukijan palvelemista kertoa se, kuten artikkelissa Espoo (ruots. Esbo). Muunkin maailman omakielisiä nimiä on hyvä kertoa: Berliini (saks. Berlin). Ihmeellistähän se olisi näitä lähteä poistamaan. --Jmk (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 17.15 (EEST)

Suomessa tiekunta on yksityistielaissa määritelty yhteisö. Koko säädöskokoelma on olemassa sekä suomeksi että ruotsiksi, joten kaikille Suomen laissa määritellyille käsitteille on Suomessa ruotsinkielinen vastine. Tuntuisi kyllä oudolta, että jokaisen tällaisen käsitteen kohdalla pitäisi erikseen kertoa, mitä se on Suomessa ruotsiksi ja toisaalta sv-wikissä sitten mitä suomeksi. Kielilinkki normaalisti riittää.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 17.25 (EEST)

Tiekuntaa ei vaikuta tarpeelliselta kääntää ruotsiksi artikkelin määritelmälauseessa. Mikä on sen informaatioarvo lukijalle? Sen sijaan hallinnollisten alueiden virallisten kielten mukaiset nimet ja henkilöiden äidinkieliset nimet on asiallista mainita, samoin kuin lainasanojen alkukieliset muodot. --Savir (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 18.27 (EEST)

Miksi aina mutkikkaampaa?

siis Wikipedia. Paljon uusia mahdollisuuksia mutta samalla unohtuu vapaa tietosanakirja -idea kun ei vanhat käyttäjät pysy mukana. --Höyhens (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 00.08 (EEST)

Johtuu varmaan siitä, että iso osa käyttäjistä on teknisesti kouliintunutta tai ainakin harrastuneita. Niillä aivot toimivat l/0-tyyliin. Paperitietosanakirja-aikaan teknikot pysyivät paremmin omassa karsinassaan. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 09.45 (EEST)

Sanoisin että päin vastoin. Wikidataa harrastetaan uskomattoman vähän, mikä oikeastaan kertoo että että teknisesti suuntautuneita käyttäjiä on loppujen lopuksi vähän, eivätkä he muokkaa kovin paljon, vaikka tekninen osaaminen toki on mitä arvokkainta. Monimutkaisuus on tulosta vain siitä että Säätiö Amerikassa väsää jatkuvalla syötöllä kilkkeitä, joiden se kuvittelee "auttavan" ei-teknisioä käyttäjiä. Wikidatan tekniikkaa ja esim. massalatauiksia olisi mahdottoman kiinnostavaa opiskella, jos vain ehtisi. Siihen harrastuneita teknisiä käyttäjiä on kuitenkin hyvin vähän. Jos wikipedistit olisivat teknisesti harrastuneita, niin he olisivat riemusta kiljuen tekemässä wikidataa. Ykkösistä ja nollista koostuva ininsinöörimäinen ajattelutapa tietenkin on yhteiskunnassa laajempi ilmiö. Joidenkin sukupolvien jälkeläiset ovat ehkä siihewn lapsesta kasvaneet.--Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 10.58 (EEST)

Tämä on kyllä ihan totta. Tekniseen säätämiseen suuntautuneita on loppujen lopuksi hyvin vähän. Ja toisaalta tuollainen stereotyyppinen väite "Niillä aivot toimivat l/0-tyyliin" on itsessään huomattavan l/0-tyylinen väite. Nykyään teknisesti orientoituneilla aloilla on niin huomattavan laajasti ihmisiä erilaisilta taustoilta, että sellainen 1900-luvun puolivälin ja populaarikulttuurin näkemys kellarinörteistä on väkisin todella vanhentunut. Toki sellaisiakin on varmasti. --PtG (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 11.21 (EEST)

Keskusteluissa voi kärjistää, mutta on siinä varmaan tottakin. Istuin kahvilla erään seurueen kanssa, joukossa insinöörejäkin, ja yksi heistä puhui ehkä itseensä viitaten insinööriaivoista, joilla ajattelu on hänen mukaansa erilaista. 1950-luvun puolivälissä ei käsittäkseni vielä puhuttu nörteistä. Pelle Peloton on ehkä se mitä tarkoitit. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 11.44 (EEST)

Suoraan varmaan aloituskysymykseen on vaikea vastata, koska tällä ei nyt ihan ole kontekstia. Teknisessä mielessä Wikidatan haasteet ovat kyllä hieman ongelmallisia, vaikka WD:n kautta voisi hallinnoida jotain jatkuvasti muuttuvaa tietoa, mitä kukaan WP:ssä ei jaksa päivittää. Mutta sitten WD:stä tuppaa tulla paljon virheellistä informaatiota mallineista, joiden sisältö saattaa olla pelkästään otsikko tyyliin {{OTSIKKO WD}}. Tällaisen käyttäminen ei välttämättä ole selkeätä, kun vanhanaikaisissa mallineissa kaikki sarakkeet olivat näkyvillä. Uusien hankalasti hahmotettavien mallineiden luominen onkin ongelma, ja tässä pitäisi miettiä hieman niiden käyttötarkoitusta. Tosin monia näistähän ei ole mikään pakko käyttää, ja itse kirjoittaminen on musta pysynyt mun aikana suurin piirten samanlaisena. --PtG (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 11.28 (EEST)

Täydellisessä maailmassa Wikidataa muokattaisiin yhtä rohkeasti ja ahkerasti kuin Wikipediaakin. Enimmät Wikidatan virheet ovat Wikipedioiden vanhoja virheitä kertautuneina. Kun alkoi hahmottua, mikä wikidata on, odotin ilman muuta, että sitä rientävät käyttämään kaikki, kun kerran wikipedistit usein ovat teknisesti orientoituneita, mutta yllättäen näyttää että vain hyvin pieni osa on. Jos haluaa järjestystä ja selkeyttä niin wikidata on se ympäristö, mutta kun ei ole teknisen alan koulutusta, niin vapaa-aika ei riitä sen opiskeluun. Sitähän vain pitäisi korjata siinä kuin Wikipediaakin, ja periaatteessa kumpaakin voisi korjata samalla. Samoin sinne voisi uploadata tietokantoja jos vain ehtisi opiskella. Joitain tästä lähestymistavasta lähteviä muokkaajia ja jopa hankkeita kyllä onkin. Uskon että se lopulta on se, mitä kohti mennään. --Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 12.17 (EEST)

Just tässä vastatessani aloin miettiä, että onko wikidata loppujen lopuksi erityisesti teknisorientoituneille ihmisille (ehkä ne sen sovellukset ovat, jossa voidaan keksiä hienoja hakutoimintoja tietokantakyselyillä). Enemmänhän se on ihmisille, jotka tykkää näpytellä Exceliin tietoja. Sillä sitähän se on, yksittäisten datakenttien täyttämistä. Itse en sen takia kovinkaan paljon käyttää wikidataa, koska pidän enemmän tekstin kirjoittamisesta. --PtG (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 18.16 (EEST)

Olennainen pointti on, että se on rakenteista tietoa. Esimerkiksi Wikidata-itemista "Helsinki" saa automaattisesti (jossain on sellainen sivusto) generoitua Wikipedia-artikkelia muisturravan proosamuotoisen selostuksen aiheesta "Helsinki". Se on silloin siis rakenteisen datan tuorttamista ja se rakenne on lisäksi tarkempi ja mietitympi kuin esim. Wikipedian luokilla (joita kai on ajatus pitkällä tähtäimellä korvatakin Wikidatalla). Ei siis niinkään näpytellä exceliin vaan joko tehdään muualla olevista tietokannoista ulos otetuista exceleistä poimintoja ja liitoksia ja työstetään niitä rakenteisemmiksi niin että saadaan vietyä datamassoja wikidataan. Tai yhdistetään asioita toisiinsa ja luodaan näin rakennetta. Mutta kun olen karvalakkihumanisti niin en vain ole ehtinyt opiskella, miten sitä tehdään wikidatassa. --Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 19.11 (EEST)

Mikä on Q-laitteisto

James Bond -elokuvien wikiartikkeleissa on alalukuja, joihin on listattu filmissä esiintyvää q-laitteistoa. Jotain nykyteknologialle mahdottomia kai ne ovat? En ainakaan äkkiseltään löytänyt vastaavaa en-wikistä. --Kospo75 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 08.05 (EEST)

Q on brittien salaisenpalvelun varustemestari ja laitteisto on ilmeisesti kunkin aikakauden parasta kuviteltavissa olevaa laitteistoa jota ei välttämättä pystytä oikeasti valmistamaan, mutta ei ole kuitenkaan ns. "mahdotonta". Zache (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 08.40 (EEST)

Q-laitteisto on artikkelin alaotsikkona typerä (liekö jopa itse keksitty?) ja se pitäisi korvata paremmalla ja lisäksi pitäisi kussakin artikkelissa selittää, mikä se semmoinen Q on (ei välttämättä kovin monella sanalla mutta edes hitusen). --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 12.36 (EEST)

Ukraina

Kuten oli korona etusivun uutisten yläpuolella, niin olisiko nyt aika laittaa Ukraina samalle tasolle? –Anonymous87 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2022 kello 02.53 (EET)

Kai se riippuu. 1) Ensinnäkin siitä, onko Wikipedia sellainen tietovarasto, jossa kaikki aiheet ovat ikään kuin tasa-arvoisia keskenään eikä mikään yksittäinen tietosanakirja-artikkeli tai artikkelikokonaisuus ole muita tärkeämpi. 2) Toiseksi siitä, onko Wikipedia uutistoimisto, missä päivänpolttavat aiheet nostetaan esille, koska ne ovat ykkösaihe nykyihmisten nykyajatuksissa, vai onko Wikipedia tosiaan tietosanakirja, jonka tehtävä on kulkea aina aikayksikön verran maailmankuvan jäljessä. 3) Kolmanneksi siitä, miten asioita painotetaan. Syyrian sota saattaa olla edelleen käynnissä. Vaikea sanoa, kun lehdissä ei enää siitä paljoa puhuta. Ilmastonmuutos on vissiin aika kova juttu ainakin kesäisin ja useimpina talvina jos ei nyt koko ajan. Etelä-Amerikassakin saattaa asua ihmisiä, mutta ei heitä näy missään. Ukraina on meitä lähellä, mutta jos panee asiat perspektiiviin, niin onko se nyt Wikipedian tärkein asia. 4) Neljänneksi asia kai riippuu siitäkin, onko Wikipedialla aiheesta vielä mitään merkittävää kerrottavaa. Jos aihe nostetaan muiden yläpuolelle, Wikipediassa kai pitäisi olla tuntikausiksi ihmisille luettavaa, analyysia ja taustatietoja. Tässä matkaeväitä keskusteluun. --Pxos (keskustelu) 5. maaliskuuta 2022 kello 09.53 (EET)

Pistetään vaan se siihen ylös. --Zache (keskustelu) 5. maaliskuuta 2022 kello 10.26 (EET)

Ei pistetä. Wikipedialla ei ole tarjottavana mitään sellaista, mitä ei muualta löydy, ja jotakuinkin kaikki lukijat tietävät muutenkin, missä mennään. Turha yrittää leuhkia, että täältä se tieto löytyy. Sitä paitsi muutaman kuukauden päästä me kaikki olemme kuolleita eikä Wikipedialla ole mitään merkitystä. --Lax (keskustelu) 6. maaliskuuta 2022 kello 00.49 (EET)

En tiedä kuuluuko asiaan, mutta eivät ne korona-artikkelitkaan eivät olleet kovin hyviä eivätkä ole vieläkään enkä jaksa heilua mukana niitä oikomassa. --Höyhens (keskustelu) 6. maaliskuuta 2022 kello 13.03 (EET)

Kannatan ylös pistämistä.--Huusmik ^{(Onko kerrottavaa? • Tekemiseni)} 17. maaliskuuta 2022 kello 18.57 (EET)

Vastustan ylös pistämistä. Sotainformaatio on liian vaarallista annettavaksi amatöörien käsiin. Aiheesta ei pitäisi tällä haavaa kirjoittaa täällä mitään, ettei vahingossa tule toistaneeksi ties mitä hybridivaikuttamista. Kotivalo (keskustelu) 17. maaliskuuta 2022 kello 19.14 (EET)

Ei Wikipedian muokkaajilla ole saatavilla mitään salaperäistä tietoa, jota ei olisi sotivilla osapuolilla ja jota ei täällä voisi julkaista. Plus että moinen näkemys vähän loukkaa kanssamuokkaajiasi, jotka kykenevät kyllä erottamaan propagandan aika hyvin faktoista. --J. Sketter (keskustelu) 25. maaliskuuta 2022 kello 23.39 (EET)

Ei pakko laittaa ylös samalla tavoin kuin koronaa. Mutta esim. alaosaan joku "ajankohtaista: Venäjän hyökkäys Ukrainaan" tms. samaan tapaan kuin en-wikissä. Nyt satunnainen wikin seuraaja ei löydä tuota sivua ollenkaan vaikka haluaisi. Stryn (keskustelu) 17. maaliskuuta 2022 kello 20.41 (EET)

Olen samaa mieltä, että voisi laittaa samoin kuin englanninkielisessä Wikipediassa eli pistäisi uutisten alle kohdan, jossa olisi parhaillaan meneillään olevat tärkeät asiat. Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 18. maaliskuuta 2022 kello 00.33 (EET)

Kyllä tulisi olla näkyvissä fiwikin pääsivulla, uutisissa tai muuten. On todella outoa, että Suomen ja kansainvälisen politiikan pääuutisaiheisiin päivittäin kuuluvan artikkeliteeman linkitys poistettiin uutisosiosta! Artikkelia on päivitetty, vaikkei sitä ammattimaisesti journalistisesti editoidakaan. Tämä ei ollut yhden päivän (24.2.2022) uutisvirran uutinen, vaan jatkuu ja järisyttää. Siksi saisi näkyäkin. --Paju (keskustelu) 17. maaliskuuta 2022 kello 22.01 (EET)

Minusta Venäjän hyökäys Ukrainaan on sen verran merkittävä että kyllä sen olisi hyvä olla etusivulla näkyvissä. --Linkkerpar™ 18. maaliskuuta 2022 kello 00.12 (EET)

Nyt se näyttää olevan siellä: [5]. --Lax (keskustelu) 19. maaliskuuta 2022 kello 10.12 (EET)

Onko kaikki samaa mieltä sen asettelusta tuohon mallineeseen. Mielestäni voisi olla mallineen alaosassa samankokoisella tekstillä kuin muukin ja niin että sen edessä olisi ”meneillään” lihavoituna niin kuin englanninkielisessä Wikipediassa on. Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 19. maaliskuuta 2022 kello 12.27 (EET)

Minusta asettelu on hyvä, mutta koronan voisi kyllä ottaa pois, koska ei siitä enää juurikaan uutisoida mediassakaan.--MAQuire (keskustelu) 19. maaliskuuta 2022 kello 13.01 (EET)

Mitä nyt neljättä rokotuskierrosta valmistellaan riskiryhmäläisille ja Omikron BA.2:n vaikutus on se, että sairaalakuormitus taas nousee ja kansainvälisesti Aasia tulee olemaan jumissa sen kanssa. Shenzhen on parhaillaan lockdownissa sen takia joka esimerkiksi vaikuttaa tavarantoimituksiin / tuotantoon Euroopassa. Eli sanoisin ettei pandemia ole mihinkään kadonnut ja kysyy ainakin toistaiseksi ihan hyvin uutisotsikoissakin. -- Zache (keskustelu) 19. maaliskuuta 2022 kello 13.52 (EET)

Ei se mihinkään ole kadonnutkaan, mutta muutama uutinen mediassa ei minusta oikeuta erillistä osiota. Pari kuukautta sitten oli ainakin kymmenkertainen määrä uutisointia.--MAQuire (keskustelu) 19. maaliskuuta 2022 kello 14.08 (EET)

Minusta myös Ukrainan soda seuranta ("Meneillään:") voisi olla osion alareunassa, koska nyt se laatikossaan näyttää siltä, kuin se olisi kaikkien muiden uutisten otsikko (varsinkin, kun ensimmäisenä uutisena on Venäjän eroaminen Euroopan neuvostosta). Eikä koronakaan mihinkä ole kadonnut ja joka päivä uutisoidaan tartuntoja ja muuta. -- Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2022 kello 21.04 (EET)

Samaa mieltä Htm:n kanssa. --J. Sketter (keskustelu) 20. maaliskuuta 2022 kello 02.18 (EET)

Nytpä ovat, saakoon kelvata kaikille. Stryn (keskustelu) 21. maaliskuuta 2022 kello 12.12 (EET)

Tiedoksi tännekin, että yksi keskusteluun osallistumaton kävi poistamassa sen toisen kerran. En viitsi aloittaa palautussotaa, mutta jos joku muu haluaa niin siitä vaan. Enemmistö kuitenkin osallistujista oli sitä mieltä, että ne (ainakin sota-artikkeli) etusivulla voivat olla. Stryn (keskustelu) 22. maaliskuuta 2022 kello 11.20 (EET)

Taas näkyvissä. --Paju (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 10.00 (EET)

Tässä keskustelussa ei ole mitään selkeää konsensusta, vaan te itse vahvistatte omaa mielipidettänne muokkaussotimalla. Pidempikestoiset uutiset on kyllä sinällään kiinnostava konsepti. Laitetaanko samalla linkki kaikkiin käynnissä oleviin konflikteihin, päivän säähän ja tuleviin sääilmiöihin, ilmastonmuutokseen, kauneustrendeihin tai vaikkapa päivän tyttökuvaan? —kallerna (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 11.32 (EET)

Pointtaus alkoi. Stryn (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 12.01 (EET)

Tässä on pari puheenvuoroa ennen kirjoittanut pointtaaja ryhtynyt lisäilemään Uutisotsakkeeseen kantansa osoittamiseksi mieleensä juolahtaneita pitempikestoisia uutisia ilman että niiden lisäämisestä olisi laajemmin keskusteltu. Ei näin! Eivät kaikki humaninäätääriset kriisit ole fiwikin päiväkohtaista tematiikkaa. Tuon voisi palauttaa. --Paju (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 13.27 (EET)

Ketä määrittää mitkä kriisit ovat fiwikin päiväkohtaista tematiikkaa? Eikö ilmastonmuutos näy ja vaikuta täällä Suomessakin päivittäin? —kallerna (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 15.43 (EET)

Tähän keskusteluun kun on viitattu, niin näyttäisi että mielipiteet olisivat aikalailla tasoissa halutaanko etusivun uutisten joukossa pitää rumaa laatikkoa. —kallerna (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 15.47 (EET)

Voi olla, että ei haluta pitää sitä tuollaisena laatikkona, mutta uskoisin muita wikipedioita vilkuilemalla löytyvän joku esteettisesti kelvollinen ratkaisu. Oleellisempi kysymys on kait se, että mitä siihen halutaan ja millä kriteereillä. Itse olisin tässä aika pragmaattinen. Etusivulle kannattaa pistää pitka-aikaisiksi linkeiksi sellaisia asioita joita kuvitellaan lukijoiden tarvitsevan JA sellaisia joissa meillä on jotain mielekästä sisältöä. Eli jos sisältö jota oltaisiin linkittämässä on vaikkapa vanhentunutta niin sitä ei kannata ensisijaisesti etusivulle nostaa vaikka aihe olisikin tärkeä. -- Zache (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 15.52 (EET)

Niin, taisi olla tossa ylempänä jo keskustelua siitä, ettei kumpikaan noista nyt linkatuista artikkeleista ole halutussa kunnossa. Ilmastonmuutoksesta löytyisi suositeltu artikkeli. —kallerna (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 22.33 (EET)

Molemmat eli sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa että koronapandemia tuntuvat, näkyvät ja vaikuttavat täällä Suomessakin päivittäin. Jo yli 10 000 evakkoa Ukrainasta täällä, lisää tulossa. Korona on keskeinen terveydenhuollon ja monen muun sektorin kuormittaja, vaikuttaa suorasti ja epäsuorasti hyvin mittavalla tavalla. Vaikkei pääuutisaiheista jauheta samoja uutisia, ovat ne silti läsnä ja niiden soisi näkyvän.--Paju (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 09.45 (EET)

Olen aivan samaa mieltä Pajun kanssa, että molempien tulisi näkyä etusivulla. Toisaalta ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos Jemenin sisällissotaa näkyy, mutta artikkelia ei ole päivitetty ollenkaan sitten viime vuoden toukokuun. Minä en myös löydä juurikaan mitään uutista siihen liittyen tällä hetkellä vain ainoastaan yhden BBC artikkelin eiliseltä. AksuHelps (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 15.06 (EET)

Jemenin sisällissota uutisotsikoissa hesarissa viimeksi tänään, ilmastonmuutos myös jatkuvasti otsikoissa. —kallerna (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 22.31 (EET)

Hivenen vaatii silmiltä uuden totuttelua tuo sijoittelu tuonne alemmas, vaan eiköhän siihen aikanaan totu. Onhan tuo pitempiaikaisempi näkyvyys kuitenkin parempi, kun näkyisi vaan hetkellisesti. –Anonymous87 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 22.27 (EET)

Tuo korostettu laatikko on visuaalisesti aika raskas ja siinä tulee marginaaleja sun muita. Ehdottaisin kevyempää vaihtoehtoa: [6]. --Jähmefyysikko (keskustelu) 24. maaliskuuta 2022 kello 09.38 (EET)

Samaa mieltä, kertaalleen lähes noin laitoinkin (ilman vaakaviivaa ym. tässä). Erilliselle laatikolle ei ole tarvetta, mutta tuo vaakaviiva mielestäni sopii. Stryn (keskustelu) 24. maaliskuuta 2022 kello 09.45 (EET)

Lihavointi tosiaan kannattaa mieluummin laittaa noin päin, että meneillään-sana on lihavoitu, mutta luettelon kohteita ei ole. Se menettää merkityksensä korostuskeinona, jos jokainen kohde on korostettu. --Jähmefyysikko (keskustelu) 24. maaliskuuta 2022 kello 10.45 (EET)

Sehän on oikein tyylikäs. Nyt voi jatkaa väittelyä sisällöstä, kun muotoseikat ovat kunnossa. --J. Sketter (keskustelu) 24. maaliskuuta 2022 kello 11.48 (EET)

Sisällöstä: Jos erinäisiä ajankohtaisia asioita halutaan luetteloida tasapuolisemmin, niin tuosta meneillään-tekstistä voisi tehdä linkin uudelle sivulle, joka sisältäisi tasapuolisemmin erinäisiä meneillään olevia asioita ja ajankohtaisia teemoja (uutiset, ilmastonmuutos, sodat, vaalit, isommat urheilukisat jne.) Kyseessä olisi kevytversio enwikin sivusta Portal:Current events. Sivun nimi voisi muutoin olla Ajankohtaista, mutta se on jo Wikipedian sisäisessä käytössä. Tein tälläisen karkean luonnoksen sivua varten: [7]. Onko turhake?--Jähmefyysikko (keskustelu) 24. maaliskuuta 2022 kello 14.38 (EET)

Vaikuttaa lupaavalta –Anonymous87 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2022 kello 00.14 (EET)

Laajennetut listaukset Ukrainalle

Jos olet kiinnostunut Ukrainan aiheesta ja haluat kieltäsi käyttävien lukijoiden oppivan lisää tästä maasta ja sen ihmisistä, kulttuurista, tieteestä, urheilusta, luonnosta, historiasta, taloudesta ja muista todellisuuden näkökohdista, voit käyttää seuraavia linkkejä:

• Wikimedia_CEE_Spring_2022/Structure/Ukraine"
• Biographies
• Ukraine's Cultural Diplomacy Month 2022
• History
• Popular_articles,
• Culture
• and Transport Economics and Transport
• and Medicine Tiede ja lääketiede
• and Geography Nature and Geography
• and Society Politics and Society
• Sports, valitse kieliosiosta puuttuvista artikkeleista ja luo uusia artikkeleita, jotka käännetään tuntemallasi kielellä tai fonteilla omalla kielelläsi.Yasnodark (keskustelu) 13:43 12. huhtikuuta 2022 (UTC)

Ekovelkapäivä

Keskustelu siirretty artikkelin keskustelusivulle. --Lax (keskustelu) 10. huhtikuuta 2022 kello 11.05 (EEST)

Sivun Sampo (ohjelmointikieli) parantamisesta

Hei.

Olen muokkaajana uusi ja mietin, miten parantaa sivua Sampo (ohjelmointikieli). Aihe on sikäli lähellä sydäntäni, että olemme sivun toisen muokkaajan Fergusq2 kanssa toteuttaneet Samposta modernin version. Projektiin liittyi yhteistyötä alkuperäisen Sampon laatijoilta ja suurehko määrä tutkimustyötä ynnä allekirjoittaneen kandi.

Haluaisin tuoda tätä tietoa helpommin löytyville, enkä tiedä mikä olisi Wikipediallisesti hyvien käytäntöjen mukaista. Heikki Putkonen on tuonut nettiin aikaisemmin kapeasti julkaistuja alkuperäistekstejä, kuten käskysanalistauksen ja opaskirjan. Olemme sittemmin koostaneet niistä ocr-ohjelmiston läpi vedetyt pdf-tiedostot, jotka ovat päätyneet yliopistosivulleni. Lisäksi Putkonen on julkaissut alkuperäisten tekijöiden aikoinaan tekemän konferenssipuheen, vanhojen versioiden lähdekoodit käännös- ja käyttöohjeineen sekä vanhoja binäärejä. Hänen githubistaan löytyy myös lehtileike yhdestä sivulle lisäämistäni lehtilähteistä (joka löytyi myös ainakin Finna-haulla paperisena, sen takia uskalsin lisätä sen lähteeksi)

Kysymykseni kuuluu: mitkä osat näistä tiedoista ovat käyttökelpoisia lähteinä tai lue lisää -linkkeinä omaa tutkimusta, oman työn markkinointia ja Wikipedian todistettavuutta käsittelevien sääntöjen ja käytäntöjen mukaan. Julkisesti saatavan tiedon määrä Samposta on nimittäin kasvanut sitten alkuperäisen artikkelin laatimisen.

--Théo Friberg (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 17.38 (EEST)

Mielipidettä tarvitaan

Seuraavassa keskustelussa – jossa vain kaksi osallistujaa – mennyt sukset jokseekin ristiin. Toivotaan, että muutama muu innostuisi mielipiteensä kertomaan, jolloin saataisiin laajempi otanta mielipiteitä.

Keskusteluun pääsee tästä: Keskustelu:Bittikarttagrafiikka#Artikkelin nimi --Avoinlähde (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 22.08 (EEST)

Naisten palloilujoukkueista omat, seura-artikkelista erilliset artikkelit

Naisten palloilujoukkueiden omien artikkelien luomisesta saattaa viritä yleisempääkin keskustelua tietyn jääkiekkoseuran keskustelusivulla. Jatkaa voi siellä tai täällä tai jossain muualla tahi vaieta iäksi. --Lax (keskustelu) 17. huhtikuuta 2022 kello 14.51 (EEST)

Auringonkukkia kylvöön

Viime vuoden auringonkukkamerkkejä ei ole jaettu vieläkään, reippaasti yli neljännesvuoden jälkeen. Perinteisesti työ on kuulunut @Lentokonefani:lle, mutta hän ei ole ollut aktiivinen enää moneen kuukauteen. Ehtisikös joku hoitaa homman? (Voin kyllä yrittää tehdä sen itsekin, jos joskus kerkeän.) --Vyörykkä (keskustelu) 21. maaliskuuta 2022 kello 01.11 (EET)

Jaoin tänään palkinnot kaikille muille paitsi itselleni. Toivon, että ne menivät oikeisiin osoitteisiin. Onnittelut vielä sinulle ahkerimman seulojan tittelistä.--Puppe100 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2022 kello 20.16 (EEST)

Jaoin nyt sinullekin auringonkukkamerkin. --Brewster239^(K·M) 19. huhtikuuta 2022 kello 23.50 (EEST)

Finlexin julkaisija

On epäselvyyttä, kuka on Finlexin julkaisija ja miten se merkitään viitemallineeseen.
"Finlex on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Palveluntuottajilla tarkoitetaan jäljempänä sekä oikeusministeriötä että Editaa." Finlexin käyttöehdot.
"Finlex on kaikille avoin ja maksuton oikeusministeriön ylläpitämä verkkopalvelu." Toisesta palvelusta jolla samankaltainen nimi "Edilex on Edita Publishing Oy:n ylläpitämä kaupallinen oikeudellinen verkkopalvelu." Eduskunnan sivuilla, jossa kerrotaan keskeiset suomalaiset oikeudelliset verkkopalvelut.
"Suomen säädöskokoelma on virallisesti saatavilla Oikeusministeriön Finlex.fi –verkkopalvelusta. Palvelu on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexiä ylläpitää Edita Publishing Oy ja julkaisujen sisällön tuottaa oikeusministeriö." Ympäristöministeriön julkaisussa, joka käsittelee ympäristöoikeudellisen tiedon saatavuutta. Samanlaisia määritelmiä on Finlexistä muitakin.
Jo laissa on määrätty oikeusministeriön huolehtia Finlex-tietopankista. Oikeusministeriö siis omistaa ja rahoittaa Finlexin. Se myös tuottaa sinne lisättävän aineiston, kuten lait ja säädökset. Edita Publishing Oy sen sijaan on palveluntuottaja, joka ylläpitää sivustoa ja hoitaa sen teknisentoteutuksen.
Olen merkinnyt julkaisijan muodossa "Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy". Nyt siis kävi niin, että Käyttäjä:Abc10 muutti julkaisijaksi "Edita". Eli ikään kuin väärin päin, palveluntuottajasta tulikin julkaisija. Julkaisija on oikeusministeriö, mutta itse suosin tuota muotoa, jossa mainitaan myös palveluntuottaja. Koska käyttöehdoissa on molemmat mainittu ja Editalla on suuri rooli Finlexin toteutuksessa. –Makele-90 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 18.57 (EEST)

Finlexin sivun alalaidassa lukee "Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy." Keskustelua käytiin tässä, jossa sanoin että olkoon jos haluat sen ministeriön sinne. Vaikka edelleen olen sitä mieltä, että kustantaja kohdalla kuuluu olla Edita. Ja Edita siis lyhyessä muodossa, kuten Wikipediassa on Otava, WSOY, Gummerus, Tammi, Siltala jne. Noilla Publishing-hännillä en näe kirjan viitetiedoissa mitään informaatioarvoa. --Abc10 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 20.08 (EEST)

Tuolla sivulla ei kyllä käyty keskustelua tästä aiheesta tai ministeriöstä. Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi Suomen säädöskokoelmasta annetun lain muuttamisesta itse asiassa Editasta puhutaan nimenomaan painotalona. Edita painaa fyysistä säädöskokoelmaa ja vastaavasti ylläpitää sähköistä säädöskokoelmaa eli Finlexiä. Oikeusministeriö maksaa korvausta näistä toimista Editalle, koska oikeusministeriöllä itsellään ei ole painotaloa ja teknistä osaamista. Hallituksen esityksessä: "Säädöskokoelmalain mukaan oikeusministeriö vastaa säädöskokoelman ja sopimussarjan julkaisemisesta ja jakelusta. Lain siirtymäsäännöksen nojalla Edita Oyj, jäljempänä Edita, vastasi säädöskokoelman ja sopimussarjan julkaisemisen ja jakelun käytännön tehtävistä maaliskuun loppuun 2003. Oikeusministeriö on vastannut säädöskokoelman julkaisemista ja jakelua koskevista tehtävistä sen jälkeen. Vuonna 2002 oikeusministeriö teki julkisen hankintamenettelyn jälkeen sopimuksen Suomen säädöskokoelman painatuksesta ja jakelusta Editan kanssa. Sopimuksessa sovittiin painetun säädöskokoelman ja sopimussarjan julkaisemiseen ja jakeluun sekä sähköisen säädöskokoelman ja sopimussarjan tuottamiseen liittyvistä käytännön tehtävistä."

Laissa Suomen säädöskokoelmasta: 18 § Säädöskokoelman julkaisemisesta ja jakelusta huolehtiminen. "Oikeusministeriö vastaa säädöskokoelman ja sopimussarjan julkaisemisesta ja jakelusta. – – Oikeusministeriö voi antaa säädöskokoelman ja sopimussarjan julkaisemiseen ja jakeluun liittyviä käytännön tehtäviä muulle valtion viranomaiselle, laitokselle tai yhtiölle, yksityiselle henkilölle taikka yhteisölle tai säätiölle." Nämä käytännön tehtävät se on ostanut juurikin Editalta, kuten yllä kerrottu. Julkaisija on edelleen Oikeusministeriö. –Makele-90 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 20.34 (EEST)

@Makele-90 Sellainen kulma tässä on, että Edita kyllä katsoo, että se on toimittanut Finlex-sivuston sisällön ja, että sillä on tekijänoikeudet siihen sisältöön siksi vaikka esimerkiksi lait ja päätökset sinänsä ovat tekijänoikeudellisesti vapaita. Sinänsä minua ei haittaa vaikka molemmat siinä olisi mainittuna. -- Zache (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 20.14 (EEST)

Siksi olenkin merkinnyt julkaisijaksi sekä oikeusministeriön että Editan. Koska käyttöehdoissa on molemmat mainittu ja Editalla on suuri rooli Finlexin toteutuksessa. Mahdollista olisi myös se, että julkaisijaksi merkittäisiin vain oikeusministeriö, mitä en pidä hyvänä vaihtoehtona kuten edellä mainittu. Painetussa säädöskokoelmassa julkaisijana eli kustantajana on oikeusministeriö kuten sähköisessäkin. Fyysisen kappaleen on valmistanut painotalo eli Edita ja vastaavasti sähköisen. Abc10:n väite Editasta kustantajana (ainoana) on tässä tapauksessa on melko outoa. Sehän olisi sama kuin WSOY:n kustantaman kirjan julkaisijaksi merkittäisiin WSOY:n sijaan yritys, joka on valmistanut tuotteen, esimerkiksi joku kiinalainen painotalo. Ottaen vielä huomioon, että en saanut Abc10:n mielestä edes merkitä eräästä kirjasta kertovaan artikkeliin kuka sen on painanut ja missä. Niin nyt painajasta, tässä tapauksessa teknisestä toteuttajasta, tehdäänkin julkaisija vaikka lähteet osoittavat aivan muuta. –Makele-90 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 20.55 (EEST)

Missä minä olen puhunut kirjapainosta? Toivottavasti vääristely on vahinko eikä tarkoituksellista. Mutta siis kaikilla kustantajilla on aiemmin ollut kirjapainoja, se oli niiden keskeistä toimintaa, mutta nykyään yhä harvemmalla. --Abc10 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 21.10 (EEST)

Täällä olet puhunut Keskustelu:Maakuntalinnut (kirja) kuten myös täällä Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)/Arkisto_62#Painopaikan_ja_painoyrityksen_mainitseminen_kirja-artikkelissa. Mainitsin asian siksi, että tuolloin ei edes saanut kirjasta kertovassa artikkelissa mainita painotaloa, mutta nyt painotalosta tehdäänkin julkaisija. Mutta ei siitä sen enempää, ristiriitaisuus vain hämmentää. –Makele-90 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 21.28 (EEST) Edit lisätty toinenkin linkki. –Makele-90 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 21.33 (EEST)

Lisään vielä, ettei tarkoitukseni ole mennä henkilökohtaisuuksiin, vaan saada oikea tieto julkaisijaksi. Yllä linkkaamissani asiakirjoissa oli nähdäkseni paras selvitys julkaisijasta mitä itse pystyin etsimään. Lähetin asiasta myös sähköpostia sekä oikeusministeriöön että Editaan. –Makele-90 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 21.45 (EEST)

Huomautan uudestaan että minä en ole puhunut painotalosta tässä yhteydessä. (jaa, itse asiassa aiemmin en huomauttanut, vaan jäin hämmästelemään väitettäsi, koska minä en ole tässä yhteydessä puhut painotalosta.) Alkaa tuntua, että sotket keskustelua tietoisesti. --Abc10 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 22.05 (EEST)

Minä nimenomaan olen puhunut painotalosta tässä yhteydessä, koska ensin Edita painoi lakeja ja nyt kun on siirrytty sähköiseen muotoon, se ylläpitää niitä verkossa. Linkkaamassani hallituksen esityksessä, joka taitaa olla vahvin selvitys Finlexin historiasta ja rakenteesta mitä tässä keskustelussa on esitetty, Editasta puhutaan nimenomaan painotalona. Ensin Edita painoi fyysistä tuotetta, nyt sähköistä. Siitä on kysymys, miksi painotalosta tulikin julkaisija, eikä oikeusministeriötä katsota julkaisijaksi? Säädöskokoelmissa päivittäin julkaistavat säädökset, jotka ovat ulkoasultaan painetun kaltaisessa pdf-muodossa (esim vuodelta 2021, 2013 ja 2006) julkaisijaksi on merkitty oikeusministeriö. Vuoden 2021 versiossa lukee vain julkaisija oikeusministeriö, vanhemmissa versioissa kuten tuo 2013 mainitaan tiedoissa myös Edita Prima Oy, joka painaa ja Edita Publishing Oy, joka levittää. Vielä vanhemmassa versiossa vuodelta 2006 julkaisijan ero tulee selvemmin ilmi. Finlex koostuu useista tietokannoista, joista merkittävin on säädöskokoelma. Säädöskokoelman tietosivulla: "Oikeusministeriö toimii Suomen säädöskokoelmasta annetun lain (188/2000) mukaan säädöskokoelman julkaisijana. Lain mukaan säädöskokoelma ja sopimussarja julkaistaan yleisessä tietoverkossa ja pidetään siellä maksutta yleisön saatavilla. Edita Publishing Oy vastaa säädöskokoelman ylläpidosta oikeusministeriön ja Editan välisen sopimuksen perusteella." Tämä on siis sitä samaa, jota olen jo aikasemmissakin lähteissä tuonut esiin. Oikeusministeriö on julkaisija, Edita toteuttaja, ja nämä kummatkin voidaan mielestäni mainita julkaisijana. Vastalähteitä ei ole ilmestynyt, miksi oikeusministeriö ei olisi Finlexin julkaisija. –Makele-90 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 23.56 (EEST)

Olen käyttänyt tuota samaa muotoa kuin sinä. eli maininnut molemmat. --Htm (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 21.25 (EEST)

Mielenkiintoisena sivuhuomiona. Monissa viittausohjeissa kerrotaan, että lakiin viitattessa ei varsinaiesti tarvitse laittaa julkaisijaa. Esimerkki Kotuksen sivuilta. Editahan ei tietenkään ole varsinaisesti lakitekstin julkaisija. --PtG (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 22.18 (EEST)

Tuo on totta, että lakiin viitattaessa julkaisijaa ei usein mainita. Tuossa on aika paljon vaihtelevia käytäntöjä, etenkin siinä viitataanko painettuun vai sähköiseen versioon. Itse näkisin että Finlex ei eroa muista lähteistä niin, etteikö sen julkaisijaa tulisi ilmoittaa. Jos viitattaisiin vain lakiin ilman linkkiä Finlexiin, asia olisi silloin eri. –Makele-90 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 22.38 (EEST)

Lähettämääni sähköpostiin vastasi Edita Publishing Oy:n kustannuspäällikkö. Oikeusministeriöstä vastausta ei ole vielä tullut, eikä pääsiäisen takia varmaan tulekaan ennen ensi viikon loppupuolta. En jää odottamaan oikeusministeriön vastausta, vaan julkaisen Editan sähköpostivastauksen lähettäjän luvalla, koska asia on jo varsin selvä, eikä jo esittämissäni tiedoissa ja sähköpostivastauksen välillä ole ristiriitaa. Alla on ensin lähettämäni sähköposti ja sen jälkeen Editan vastaus sähköpostiini. –Makele-90 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2022 kello 18.53 (EEST) Lisätty oikeusministeriön vastaus. –Makele-90 (keskustelu) 20. huhtikuuta 2022 kello 18.45 (EEST)

Hei

Kuka on finlex.fi-verkkosivuston julkaisija? 

Kysyn asiaa siksi, että suomenkielisessä Wikipediassa on sadoissa artikkeleissa lähdeviite Finlexiin. Lähdeviitteeseen merkitään muiden tietojen lisäksi julkaisija. Aiheesta on keskustelua Wikipediassa, eikä ole selvyyttä siitä onko julkaisija oikeusministeriö vai Edita Publishing Oy vai molemmat. Alla on se, mitä sain itse asiasta selvitettyä.

Ystävällisin terveisin
[Oma nimi]
[Viesti siis jatkui alla siitä, mitä sain asiasta itse kansalaisena selvitettyä, eli tämän Wikipediakeskustelun kahdessa ensimmäisessä viestissäni esittämäni sitaatit ja niiden lähteet.]

Hei!

Kyllä oikeusministeriön voi katsoa olevan Finlexin julkaisija ja Edita on palveluntuottaja. Julkinen sektori tuottaa pääosan Finlexin sisällöstä. Finlexissä on kuitenkin joitakin aineistoja, kuten ajantasainen lainsäädäntö ja säädösmuutosten hakemisto jotka tuottaa Edita ja joihin Edita katsoo heillä olevan luetteolosuojan kaltainen tekijänoikeus. Nämä sisällöt OM ostaa Editalta. Edita julkaisee näitä aineistoja myös muualla omalla nimellään. Sikäli tuo molempien tahojen maininta julkaisijana on toistaiseksi paikallaan.

Ystävällisin terveisin
Jari Linhala
kustannuspäällikkö
Edita Publishing Oy

Hei 
kiitos viestistäsi. 

Oikeusministeriö on Finlexin julkaisija, kun kyse on lähdeviittausten tekemisestä Finlexiin esimerkiksi Wikipediassa.  Oikeusministeriön toimeksiannon perusteella Edita Publishing Oy hoitaa Finlexin verkkopalvelun ja tuottaa sisältöjä useisiin Finlexin tietokantoihin, mutta kyse on viime kädessä oikeusministeriön omistamasta Finlex-palvelusta.

terveisin
Aki Hietanen
Kehittämispäällikkö
Oikeusministeriö

Alla on nyt keskustelua siitä, miten ja mitä viitemallinetta tulisi käyttää Finlexiin viitattaessa. Tässä keskustelussa sen sijaan on nyt varmaan käynyt selväksi, että Finlexiä julkaisee oikeusministeriö. Vielä pitäisi kuitenkin päättää, mainitaanko myös Edita, ja missä muodossa. Vaihtoehtoja olisi käytännössä kolme: Oikeusministeriö tai Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy tai Oikeusministeriö ja Edita. Itse olen käyttänyt keskimmäistä muotoa ja perustellut sen käytön aikaisemmissa viesteissäni. Kyseistä muoto käyttävät myös muun muassa Käyttäjä:Htm, Käyttäjä:Pxos ja Käyttäjä:Puisque luomassa malline:Säädösnumero se on siinä muodossa. Käyttäjä:Apalsola on käyttänyt muotoa Oikeusministeriö, Edita Publishing Oy. Käyttäjä:Fisuaq muotoa Oikeusministeriö & Edita Publishing Oy. Käyttäjä:Jnovikov muotoa Suomen oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Käyttäjä:Paju muotoa Oikeusministeriö ja Edita Publishing. –Makele-90 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2022 kello 21.52 (EEST)

Finlex

Mikä viitemalline on paras lakiviitteiden tekoon niin, että lakiviitteet noudattavat samaa muotoa ja viitteeseen tulee linkki Finlexiin oikeaan pykälään, jopa oikealta vuodelta? Voisiko tällaisen mallineen luoda, jos sitä ei jo ole?

Tässä esimerkkejä yhdestä artikkelissa olevista erilaisista viitteistä:

• Vekselilain 1 § Finlex. Viitattu 11.12.2011.
• Vekselilaki (14.7.1932/242) Finlex. Viitattu 22.2.2011.
• Kuluttajansuojalain 7. luvun 18 § Finlex. Viitattu 14.12.2011.
• Laki kuluttajansuojalain muuttamisesta (385/1986) 23.5.1986. Finlex. Viitattu 14.12.2011.

Automaattisella "Lisää viittaus" -toiminnolla tulee tällä hetkellä tällainen litania, joka ei liene minkään viittaussuosituksen mukainen:

• Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Vekselilaki 242/1932 www.finlex.fi. Viitattu 15.4.2022.

Lukua, pykälää ja momenttia tähän ei tule eikä ole selkeää kenttää, mihin ne voisi lisätäkään. --Wähäwiisas (keskustelu) 15. huhtikuuta 2022 kello 16.30 (EEST)

Kannattaa myös ajatella asiaa laajemmin. Tärkeintä tietosanakirjoissa, ja sellaisten ohella myös Wikipediassa, on tiedon ja metatiedon tarkkuus ja hyvyys. Mallineet ovat loppujen lopuksi pelkkiä apuvälineitä, jotka parhaimmillaan standardoivat asian esittämisen ja ohjaavat muokkaajaa hyvään viittauskäytäntöön, mutta pahimmillaan ne luovat kireät puitteet ja pakottavat tiedon liian ahtaisiin kenkiin tai sitten innostavat muokkaajia väärään suuntaan tiedon lajittelemisessa ja esittämisessä. Lisäksi jos mallinetta muutetaan (siis parannetaan), monet asiat saattavat muuttua holtittomasti. Tärkeintä on huolehtia siitä, että viittaukset säädöksiin ovat riittävän tarkkoja. Finlex-linkeistä on muistettava se, että http-osoitteet muuttuvat ja lakkaavat toimimasta. Tarkat tiedot eivät sen sijaan muutu jälkeenpäin. Sen sijaan, että kuvitellaan, että jokin tosi hyvä malline hoitaisi asian, kannattaa tosiaan ajatella, mikä on tärkeää. --Pxos (keskustelu) 15. huhtikuuta 2022 kello 16.46 (EEST)

Turhien muokkausten välttämiseksi olisi hyvä, jos viitteet menisivät kerralla kuntoon ja keskenään yhdenmukaisiksi jo lisäysvaiheessa. Kun näin ei ole, toiset käyttäjät käyvät muuttamassa niitä jälkikäteen. Siitä aiheutuu lisää työtä ja mahdollisesti virheitäkin. --Wähäwiisas (keskustelu) 15. huhtikuuta 2022 kello 18.42 (EEST)

Tuo "kuntoon ja yhdenmukaiseksi" on kaunis ajatus, mutta silkkoa sisältä. Ensinnäkin antamissasi esimerkeissa on eri tasoisia viittauksia säädöksiin. Joissain viitataan koko lakiin ikään kuin lakina (= Tästä koko roskasta on säädetty töpselilaissa.) Joskus on syytä viitata lukuun (= Kuluttajan huijaamisesta on säädetty kuluttajansuojalain 13. luvussa). Lait ovat myös teknisesti erilaisia. Vekselilaki on vanha, joten sen pykälänumerointi jatkuu alusta loppuun eli ykkösestä viimeseen, ja siinä luvut ovat vain lukemista helpottavia välimerkkejä. Uusissa laissa taas luvut katkaisevat pykälänumeroinnin, ja niissä lain 3. luvun 3 § on eri asia kun sen 5. luvun 3 §. Yhdenmukaisuus-toive kaatuu jo ennen lähtötelinettä. Ei noita saa millään kivalla mallineella kuntoon. Pitää ymmärtää, mihin viitataan milloinkin. Mallineet pakottavat tiedon kuvitteelliseen yhdenmukaisuuteen, jossa kaikki voidaan esittää samalla tavalla. Kaikesta pyritään tekemään yhtä ja samaa wikidataa. Wikipediassa suurin ongelma ovat muokkaajat, ja aina kun on mahdollista, pitää haukkua kelvottomat typerykset. Mallineiden viritteleminen on kuin rakentaisi pyörätuoliluiskaa lukihäiriöiselle. Jos housut eivät mahdu päälle, pitää vaihtaa miestä eikä hevosta. --Pxos (keskustelu) 15. huhtikuuta 2022 kello 19.00 (EEST)

Kiitos happamasta puheenvuorosta. Jään odottamaan neuvoa alkuperäiseen kysymykseen. --Wähäwiisas (keskustelu) 15. huhtikuuta 2022 kello 19.30 (EEST)

En ymmärtänyt ongelmaa enkä edes kysymystä. Minusta asiat olivat melko hyvin ennen kuin olemattomia ongelmia ruvettiin korjaamaan. Esimerkissä olevat viittaukset ovat hyviä, ja niillä on jokaisella oma tarkoituksensa. Toisaalta taidatkin puhua Visuaalisesta muokkaimesta, eikö niin? Siis Visuaalinen muokkain tarjoaa muokkaajalle jotain mallinetta, joka on huono ja joka pakottaa muokkaajan huonoihin ratkaisuihin väkisin. Se on ikävä kuulla. On kuitenkin muistettava, että Visuaalisella muokkaimella ei tehdä tietosanakirjaa. Se kelpaa vain Wikipedian muokkaamiseen. --Pxos (keskustelu) 15. huhtikuuta 2022 kello 20.13 (EEST)

Tarkoitin yllä toimintoa Muokkaa, Viittaa, Lisää viittaus, Automaattinen. Iloisempaa pääsiäistä. --Wähäwiisas (keskustelu) 15. huhtikuuta 2022 kello 20.54 (EEST)

Nykyihmisille pääsiäinen on jonkinlainen kevään kevytjoulu. Ei ennen saanut olla pitkänäperjantaina iloisella tuulella. En siis ole. --Pxos (keskustelu) 15. huhtikuuta 2022 kello 21.38 (EEST)

Finlexille voisi tehdä oman mallineen, jossa on riittävästi "parametrejä" valikoitavaksi ja johon käyttäjät kirjoittavat käsin tarvittavat tiedot ja poistavat tarpeettomat kohdat roikkumasta tyhjinä. Kun harrastin siivoamista (en ole vielä lukenut, mitä haukkuja ja pilkkaa, wikikielellä huumoria ja lennokkuutta, olen saanut osakseni), vastaan tuli noin vuodesta 2009 ylläolevien lisäksi yli 80 enemmän tai vähemmän vakituista nimimerkkiä ja kertakäyttötunnusta. Viitteet ja niiden ongelmat olivat kuitenkin melko yhdenmukaisia, kuin yhdestä puusta, joka vuosien mittaan vaihdettiin uuteen, vähän korjattuun. En tiedä onko joku tunnus jossain käyttänyt automatiikka, koska sitä ei ilmoiteta, mutta yleensä se ei missään tuota hyvää tulosta. --Abc10 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2022 kello 19.43 (EEST)

Ongelma on, ettei mallineiden ohjeita lueta. Niissä saattaa olla ihan järkeviä vinkkejä, esimerkiksi mitä kirjoitetaan Tekijä-kohtaan. --Abc10 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2022 kello 21.36 (EEST)

On olemassa malline:Säädösnumero. Mainitsemallasi automaattisella "Lisää viittaus" -toiminnolla tuleva viite on viittausohjeen vastainen ja myös virheellinen ainakin tässä tapauksessa. Tuo toiminto hakee ilmeisesti automaattisesti viitattavan sivun tiedoista asioita, jotka voivat olla oikein tai väärin. Koodinpätkähän ei sitä tiedä. –Makele-90 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2022 kello 21.20 (EEST)

Kiitos vinkistä. Siitä tulee tällainen: SDK 242/1932

Jos oikein ymmärrän, tämä malline ei ole tarkoitettu lähdeviitteeksi vaan kuten ohjeessa lukee: "yksittäisiä lakeja käsittelevien artikkelien heti alussa". Pystyisikö tästä kehittämään kaikkiin artikkeleihin viitteeksi sopivan vaihtoehdon? --Wähäwiisas (keskustelu) 15. huhtikuuta 2022 kello 22.41 (EEST)

Noudattaisin säädösviittauksissa Kielitoimiston ohjetta, jonka mukaan viitattaessa säädökseen mainitaan säädöksen nimi, säädösnumero, linkki sähköiseen versioon sekä viittauspäivämäärä. Sen verran soveltaisin ohjetta kuitenkin Wikipedian käytäntöihin, että en kirjoittaisi linkkiä näkyviin, vaan sen sijaan linkittäisin sillä säädöksen nimen, siis esim.:

• Suomen perustuslaki (731/1999). Viitattu 20.4.2022.
• Yhdistyslaki (503/1989). Viitattu 20.4.2022.

Yksittäiseen säädöskohtaan viittaamista Kielitoimiston ohje ei mainitse, mutta loogista olisi mainita silloin luku, pykälä tai momentti sekä tarvittaessa säädöskohdan säädösnumero, jos se poikkeaa alkuperäisen säädöksen numerosta, siis esim.:

• Kirjanpitolaki (1336/1997) 3 luku 2 § (1376/2016). Viitattu 20.4.2022.

Viitattaessa säädöksen kohtaan kirjoittaisin säädöksen nimen yllä olevalla tavalla perusmuodossa. Eihän lähdeviitteessä mainitun kirjankaan nimeä taivuteta, vaikka viitattaisiin sen yhteen sivuun. Lähdeviitteeseen ei siis kirjoiteta "Tuntemattomaan sotilaan sivu 123". Makuasia on sitten, pitääkö säädöskohtaan viitattaessa merkitä järjestyslukujen pisteet ("3. luku 2. §"). Minä en merkitsisi, koska säädöstekstissäkään niitä ei käytetä, ja toisaalta säädöksiin saatetaan lisätä uusia kohtia myös entisten väliin lisäämällä numeroiden perään kirjaimia ja toisaalta kokonaisia säädöskohtia saatetaan myös kumota välistä. Esim. äsken mainitun kirjanpitolain viisi ensimmäistä lukua ovat 1, 2, 3, 3 a ja 4. Näin ollen lain "4 luku" on järjestyksessään lain viides eikä neljäs luku. Näin ollen lukujen ja pykälien numerot eivät useinkaan todellisuudessa ole järjestyslukuja.

Sinänsä säädösnumeroakaan ei aina välttämättä tarvittaisi, jos nimi riittää yksilöimään lain. Tosin monessa tilanteessa on olemassa "vanha" ja "uusi" laki samalla nimellä, joten säädösnumero on selvyyden vuoksi hyvä mainita:

• Tieliikennelaki (729/2018). Viitattu 20.4.2022.
• Tieliikennelaki (267/1981). Viitattu 20.4.2022.

Nämä yksistään ovat täysin yksikäsitteisiä viittauksia; mitään erillistä mainintaa Finlexistä, oikeusministeriöstä tai Editasta ei tarvita. Jos nämä kuitenkin halutaan merkitä (ja käyttää viitemallinetta), on Finlex nimenomaan julkaisu (ei julkaisija) ja oikeusministeriö (ei "Suomen oikeusministeriö") ja Edita julkaisijoita. Tekijä-parametri taas pitäisi jättää aina tyhjäksi, koska lähdeviittauksen näkökulmasta tekijöitä ovat aina henkilöt, joten säädöstekstin tapauksessa heitä olisivat ne virkamiehet ja poliitikot, jotka säädöstekstin ovat alun perin kirjoittaneet. (Ja nimenomaan kirjoittaneet: tekijöitä eivät myöskään ole ne poliitikot, jotka ovat olleet päättämässä säädöksen hyväksymisestä, elleivät he ole osallistuneet säädöstekstin kirjoittamiseen.)

• Kirjanpitolaki (1336/1997) 3 luku 2 § (1376/2016) Finlex. Helsinki: Oikeusministeriö, Edita Publishing Oy. Viitattu 20.4.2022.

Mutta niin kuin edellä jo kirjoitin, säädöksen nimi, numero, säädöskohta (viitattessa yksittäiseen kohtaan) ja viittauspäivämäärä yksilöivät säädöksen ilman väärinkäsityksen vaaraa, joten Finlexin mainitseminen ei ole mitenkään välttämätöntä.

Periaatteessa säädösviittauksia varten voisi tietysti tehdä oman lähdemallineensa, mutta toisaalta yllä kuvattu tapa ilman mallinetta tai verkkoviitemallineen (vaikka sitä ei toki alun perin olekaan suunniteltu nimenomaan säädöstekstiin viittaamiseen) käyttö toimivat minusta aivan hyvin. Sen sijaan Säädösnumero-malline ei minusta tuo mitään lisäarvoa lähdeviittauksiin eikä sitä ilmeisesti ole siihen tarkoitettukaan.

Koska Wikipedia on tietosanakirja eikä oikeustieteellinen julkaisu, välttäisin ehdottomasti lakien nimien lyhentämistä. Kirjoitetaan siis "Yhdistyslaki" (ei "YhdL"), "kirjanpitolaki" (ei "KPL") jne. Ei sillä, että kukaan olisi lyhentämistä ehdottanutkaan.

––Apalsola ^{k • m} 20. huhtikuuta 2022 kello 16.13 (EEST)

Julkaisijan nimessä on parempi käyttää samaa tyyliä kuin Wikipediassa on vakiintuneena tapana kustantajan (julkaisijan) nimenä muutenkin, eli lyhyt nimi Edita (vrt. Otava, Siltala, WSOY, Gummerus jne.) En näe mitään syytä tehdä poikkeusta Editan suhteen. --Abc10 (keskustelu) 20. huhtikuuta 2022 kello 16.54 (EEST)