Tällä epäilyttävän näköisellä sivustolla, jota kuitenkin ylläpitää ilmeisesti paljon Draculaa tutkinut tutkija, ei mainita Helsinkiä. Sen sijaan tanskalainen Helsingør on vahva vaihtoehto, sillä Shakespearen Hamletin linna sijaitsee ilmeisesti tuossa kaupungissa. --PtG (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 08.19 (EEST)[vastaa]
Brittien ja muiden Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleskelleiden verenluovutus Suomessa
Olen kuullut, että jonakin aikana Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleskelleet eivät saa Suomessa luovuttaa verta. Siis merkitystä tällä on Suomessa paitsi brittimaahanmuuttajille, myös suomalaisille, jotka ovat esim. opiskelun takia tuona aikana asuneet Yhdistyneessä kuningaskunnassa mutta palanneet Suomeen. Mikä tuo aika on? Jaalei (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 18.06 (EEST)[vastaa]
Miksi maan magneettikenttä saa kompassin osoittamaan aina pohjoiseen? Ja onko Jupiter ainoa planeetta, jonka napaisuus on päinvastainen eli kompassi osoittaisi siellä etelään? Entä voisiko kompassi joissakin tietyissä paikoissa osoittaa vaikka itään tai länteen olettaen ettei ole paikassa, jossa magnetismi saisi neulan osoittamaan minne sattuu vaikka kompassi olisi ehjä?--62.72.229.1230. syyskuuta 2014 kello 21.48 (EEST)[vastaa]
Maapallolla tuo riippuu navoista (magneettisista navoista). Voi kuitenkin tapahtua napaisuuskäännös, jolloin magneettiset navat vaihtavat keskenään paikkoja. Taivaankappaleilla, kuten maapallolla, magneettisten napojen ei tarvitse sijaita maantieteellisten napojen kanssa samoissa kohdissa. --Hartz (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 21.59 (EEST)[vastaa]
Käsittääkseni jos on tarpeeksi lähellä Maan magneettista pohjoisnapaa, niin silloin kompassinneula voi osoittaa mihin ilmansuuntaan tahansa sen mukaan millä puolella napaa havainnoitsija sattuu olemaan. Jos taas olisit täsmälleen maantieteellisellä pohjoisnavalla, niin silloin neula osoittaisi aina etelään (siis maantieteelliseen etelään, ei kompassin omaan etelään) riippumatta siitä toimisiko kompassi vai ei. --Risukarhi (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 12.47 (EEST)[vastaa]
Ei. Tuo, että tarpeeksi lähellä magn. pohjoisnapaa oltaessa kompassi osoittaa sen suuntaan pitää kyllä paikkaansa. Itse asiassa sama ilmiö tapahtuu aina, mutta nousee merkittäväksi vasta lähellä sitä, koska maantieteellisen pohjoisen ja magneettisen pohjoisen (Joka tosin fyysikkomääritelmän mukaan on pohjoisella pallonpuoliskolla oleva magneettinen etelänapa.) välinen kulma nousee suuremmaksi, mitä lähemmäksi mennään. Magneettisella pohjoisnavalla kaikki suunnat eivät kuitenkaan ole maantieteelliseen etelään. Siellä kompassi näyttäisi satunnaiseen suuntaan tai pyörisi. Helpoiten kompassin näyttämää voi pohtia, kun kuvittelee tai etsii käsiinsä pallon, johon merkitsee melko lähelle toisiaan kaksi pistettä. Kompassi osoittaa niistä aina toiseen (magn. napa), mutta maantieteellinen pohjoisnapa (eli karttojen mukaan pohjoinen) on toisessa. Todellisuudessa ongelmaa aiheuttaa mm. kaivokset, jotka voivat vaikuttaa kompassin näyttämään. —Aku5062. lokakuuta 2014 kello 21.30 (EEST)[vastaa]
En ihan ymmärtänyt, mihin tuo sinun aloituksesi "Ei" viittaa, koska nähdäkseni vain vahvistit samat asiat joista minäkin puhuin (ja kerroit lisää). Kuten huomaat, en ole puhunut missään vaiheessa kompassin lukemasta magneettisella vaan nimenomaan maantieteellisellä navalla. Ja siellä on vain yksi ilmansuunta. --Risukarhi (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 13.50 (EEST)[vastaa]
Aplodit tarkoittavat yleensä käsien taputtamista jonkin esityksen päätteeksi tai merkittävässä kohdassa. Kuuluuko aplodeihin myös muu äänen aiheuttaminen vastaavassa tilanteessa? Olin katsomassa eilen filharmonista orkesteria ja orkesterin muusikot osoittivat suosiota kapellimestarille ja solistille mm. taputtamalla soittimiaan ja tömistämällä jaloillaan. Muistan myös kuinka Leni Riefenstahlin Tahdon riemuvoitossa HJ:n rumpalipojat pärisyttävät rumpuaan suosion osoitukseksi muiden taputtaessa. --188.67.6.443. lokakuuta 2014 kello 11.34 (EEST)[vastaa]
Mielenkiintoinen kysymys. Meidän artikkelimme Aplodi johtaa lähteiltään puutteelliseen sanaan suosionosoitukset, joka taas voi olla vaikka etuuksien jakamista. Tiedon portaissa oleva (heikohko) sivistyssanastoni sanoo: "aplod|eerata (ransk. applaudir) taputtaa käsiään (suosion osoitukseksi). -i kättentaputus.", Eli näillä tiedoilla vastaus olisi: Ei kuulu. --Höyhens (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 19.08 (EEST)[vastaa]
Soittajat tömistävät jalkojaan tai taputtavat soitintaan, kun heillä on soitin kädessä eikä normaali taputtaminen ole mahdollista. Varsinkin jälkimmäisestä kuuluu niin vähän ääntä (koska arvokkaita soittimia ei hakata lujaa), että toimenpiteellä on lähinnä visuaalista symboliarvoa. Jos muusikon soitin lepää esimerkiksi telineessä ja kädet ovat vapaina, hän kyllä taputtaa ihan normaalisti. -93.106.123.1253. lokakuuta 2014 kello 22.40 (EEST)[vastaa]
Oikea jalka on lähellä jarrupoljinta valmiina toimimaan nopeasti yllättävässä tilanteessa, mikä on muutenkin oikean jalan tärkein tehtävä ajaessa. Voi sitä kaasupolkimellakin toki pitää. Jos on automaattivaihteet, jaloille voi tietysti kehitellä muunkinlaisia työnjakoja. -93.106.123.1253. lokakuuta 2014 kello 22.44 (EEST)[vastaa]
Olen lepuuttanut oikeaa jalkaa kaasupolkimella. Varmaan riippuu automallista, mutta meillä siinä voi pitää jalkaa kevyesti rentona ilman, että tulee lisänneeksi nopeutta. --Jmk (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 23.02 (EEST)[vastaa]
Noin minäkin olen tehnyt. Ei ole automaattivaihteita. Aikoinaan opetettiin että vasenta jalkaa ei pidä lepuuttaa kytkimellä ilmeisesti ettei kuluttaisi/rikkoisi sitä. Vasen jalka mahtuu lattialle polkimen viereen. Oikealle jalalle ei ole samanlaista paikkaa. Kaasulla se voi lisätä kulutusta. Jarrulla taas koko systeemi menee pois päältä jos vähänkään painasee. --Höyhens (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 08.44 (EEST) Niin ja jos pitää lattialla, kauhusekunti kasvaa. --Höyhens (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 08.46 (EEST)[vastaa]
Ihmisen hyödyksi kehitetty tekniikka tuo muassaan uusia ongelmia. Ennen oli (esitelmän pitäjien) ongelmana missä pitäisi käsiään [2], nyt pitää niinkin yksityisessä paikassa kuin autossa pohtia tölköttimien plaseerausta. Huh-huh. -Htm (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 09.06 (EEST)[vastaa]
En käsitä, miten kaasupolkimella lepäävä jalka "voi lisätä kulutusta" jos se ei lisää moottorin kierroksia eikä moottoriin menevää pensan määrää. Jos lisäisi niin autohan kiihtyisi. Olen käsittänyt vakionopeussäätimen ja kaasupolkimen yhteispelin toimivan niin, että säätimen säätämää vauhtia / polttoaineen syöttöä / olimitäoli vastaa tietty kaasupolkimen asento. Polkimen painamisella ei ole mitään vaikutusta mihinkään siihen asentoon asti. Siitä asennosta jos painaa vielä syvemmälle, truutataan moottoriin enemmän pensaa ja auto kiihtyy. --Jmk (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 10.11 (EEST)[vastaa]
Tätä voisi tietysti yrittää tutkia hetkellisen kulutuksen mittarista. Ajetaan tasamaalla tasanopeutta vakkarilla ilman kaasun painamista. Painetaan sitten kaasua hiljalleen syvemmälle siten että auto ei vielä kiihdy. Jos käsitykseni on oikea, ei kulutusmittarin pitäisi värähtää. Vasta kun se tietty kynnys ylitetään, alkaa auto kiihtyä ja kulutus kasvaa. (Mittaustavan ongelma on että hetkellinen kulutus harvoin pysyy kovin pitkään vakiona tasanopeudellakaan, koska aina tulee pientä ylämäkeä ja alamäkeä moottoritielläkin.) --Jmk (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 10.17 (EEST)[vastaa]
Mulla on vanha Honda CRV, jonka kulutusmittari jysähtää paikoilleen eli toimimasta samalla kun vakionopeuden laittaa päälle. Kaasun painaminen ei aiheuta mitään muuta kuin pörähdyksen, ei auto lähde sen kovempaa. Eli se on vähän kuin tyhjäkäynnillä kaasua painaisi. Ratissa on peukalonappi, jolla voi lisätä sitä vakionopeutta, yksi painallus tuo jotain 1,7 km/h kerrallaan eli suunnilleen seitsemän painallusta tuo 10 km/h lisää. Jarrun painaminen lopettaa automaattisesti vakionopeuden säätimen toiminnan siihen paikkaan. Kytkin samoin kuten myös yksi käsinappula, niin että pois päältä sen saa helposti niinku kyllä pitääkin. --Höyhens (keskustelu) 5. lokakuuta 2014 kello 07.51 (EEST)[vastaa]
Sitten voisit ehkä tehdä kuten minä, ja antaa oikean jalan olla kaasulla "kevyesti". Ei se varmaan kulutusta lisää jos ei moottori reagoi siihen mitenkään. (Lattialla en ole uskaltanut pitää ellei tie ole ihan tyhjä, kun lattialta on pidempi matka jarrulle.) --Jmk (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 21.54 (EEST)[vastaa]
Ei ollut korkeat kriteerit palvelun suhteen, hakusessa oli lähinnä vain Googlen ilmakuvia parempia kuvia tarjoava palvelu. Tuo "Norjan-versio" on hieno, mutta kartta-aineisto latautuu ainakin itsellä tuskallisen hitaasti. Pitää vielä katsoa tuota Ruotsin palvelua kun muilta jutuilta ehdin. Kiitos kuitenkin avusta. --Hemuska (keskustelu) 5. lokakuuta 2014 kello 22.54 (EEST)[vastaa]
Luin Markku Koiviston erottamisesta Nokia-mission johdosta, ja artikkelista ei käy selväksi viitataanko "seksuaalisten rajojen rikkomisella" avioliiton ulkopuoliseen seksuaaliseen toimintaan vai onko homoseksuaalisuudella jotain vaikutusta. Tahtoisin siksi kysyä onko Nokia-missiolla kannanottoja homoseksuaalisuuteen liittyen. --188.67.8.846. lokakuuta 2014 kello 00.34 (EEST)[vastaa]
Ilta-Sanomat kirjoitti erottamisesta aikoinaan näin: Nokia Mission erotettu johtaja Markku Koivisto tuli sunnuntaina Tampereella seurakuntansa eteen ja tunnusti tehneensä syntiä sekä pettäneensä vaimoaan. ...- Yksi karkeimmista ja näkyvimmistä on aviorikos miespuolisen kanssa, Koivisto kertoi.IS. 11.9.2011 --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 15.50 (EEST)[vastaa]
Ennen vanhaa koulussa opetettiin, että fennofiilit olivat suomalaisuusaatteen kannattajia ja fennomaanit taas kaheleita, jotka kuvittelivat että kaikki Finn-alkuiset nimet ja muutkin vieraskieliset sanat olivat suomen perua. Kuka oli tämä ainoa tosi fennomaani, joka käänsi suomalaisia runoja latinaksi, jotta muinaiset roomalaiset osaisivat niitä lukea? --Höyhens (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 19.21 (EEST)[vastaa]
Olisiko Wettenhovi-Aspan kielitaito riittänyt? Ainakin kouluaikoina hän piirteli omien sanojensa mukaan mieluummin ukkeleita seinille kuin luki latinaa. Jusleniuksen harrastukseksi tuo olisi hyvin sopinut, mutta ei hänestäkään tällaista tietoa googlaamalla löytynyt. --Silvonen (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 07.48 (EEST)[vastaa]
Voin toki jossain määrin sekoittaa asioita, mutta 1960-luvun koulusssa fennofilia ja fennomania nimen omaan erotettiin tuollai kahdeksi eri käsitteeksi. Maniahan on jonkin sortin hulluutta. Luultavasti Vettenhovi-Aspa on tämä haettu. Mutta ehkä runojen kääntäminen on sen ajan urbaanilegendaa, (jolle sanalle silloin oli jokin muu vastineensa, mutta sekään ei nyt tule mieleen, ehkä vain juoru tai huhu tai pötypuhe). --Höyhens (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 09.02 (EEST)[vastaa]
Olen aika tasan 10 vuotta sinua nuorempi, konservatiivista oppikoulua käymyt ja sanat fennofiili ja slavomaani ovat molemmat minulle yhtä vieraita. Täällä wikissä olen nähnyt nimityksen fennomaanisdepressiivinen. --Tappinen (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 06.22 (EEST)[vastaa]
Opetettiinko 1960-luvun koulussa myös sanalle Svekomania vastaava merkitys ("Ruotsalais-hulluus")? Ihan mielenkiinnosta vaan kysyn. Vaikka tuollaisten merkitysten antaminen tuntuu etymologisesti loogiselta, niin itse en ole sellaisesta ennen kuullut. Fennofilia-nimitystä olen kyllä kuullut käytettävän suomen kieleen ja suomenkieliseen kulttuuriin kohdistuneen kiinnostuksen varhaisvaiheesta (siis ennen kuin Snellman ja hänen seuraajansa lisäsivät siihen poliittisen ohjelman, joka vieraannutti useimmat ruotsinkieliset). Joka tapauksessa fennomaanit on yleisesti käytetty nimitys 1800-luvun jälkipuolen suomalaisuusaatteen ja erityisesti Suomalaisen puolueen kannattajista. --Risukarhi (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 14.17 (EEST)[vastaa]
Vähän luulen, että tuossa on ollut kyseessä jokin mitä lie 1960-luvun pedagoginen ohjelma, jolla on haluttu tehdä eroa ajatellulta hyväksyttävyydeltään erilaisiksi nähtyjen kansallisten pyrkimysten välillä. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 14.42 (EEST)[vastaa]
Hyviä pointteja. Nykyinen Wikipedia-artikkeli perustuu Otavan Isoon tietosanakirjaan vuodelta 1968. Artikkeliin on fennofilia ohjaussivuna. No minulla on Iso vuodelta 1932, joten tarkistin asiaa sieltäkin. Fennofiilit ja fennomania tarkoittavat siellä eri asioita. Fennofiilit viittaavat siellä 1700-lukuun ja Taneli Jusleniukseen ja Henrik Gabriel Porthaniin. Fennomaniasta sanotaan mm. suomenkiihko, suomenmielisyys ja että sana esiintyy esimmäistä kertaa vuonna 1810 ruotsalaisessa aikakauskirjassa Lyceum. Ja sitten että fennomaani = suomenkiihkoinen, suomenmielinen. Svekomania on samassa teoksessa ruotsinmielisyys, ruotsinkiihko. – Kouluani en toki käynyt 1930-luvulla, mutta omat opettajani varmaan olivat käyneet. --Höyhens (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 23.49 (EEST)[vastaa]
Tarkoitatko että koko fennomania-artikkeli perustuisi Otavan Isoon tietosanakirjaan. Ei perustu. Otavan Isossa on aiheesta kuusi (6) riviä, ja sen sisällön olen minä lisännyt fennomania-artikkeliin lähteistettynä toukokuussa 2011 (nyt lisäsin alkuun myös rinnakkaistermit). Muu artikkeli perustuu osin muutamiin lähteisiin, mutta on pääosin lähteetöntä mielipidekirjoitusta. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 09.13 (EEST)[vastaa]
Juu en edes tarkoittanutkaan että perustuisi kokonaan. Pitäisi olla tarkempi sanamuodoissaan. En käynyt myöskään artikkelihistoriaa läpi. Mietin kyllä että mihinkähän se perustuu ja bongasin lähdeluettelosta Ison. --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 22.33 (EEST)[vastaa]
Miksi eri puolille maailmaa on kehittynyt erilaisia variaatioita pistokkeista, pistoketulpista ja verkkovirran jännitteistä? Eivätkö kaikki maailman maat periaatteessa voisi käyttää samaa verkkovirran jännitettä ja pistoketta? Tämä kysymys tuli mieleeni tuossa kun taannoin kävin Italiassa, jonka pistorasioissa on kolme reikää vierekkäin, mutta tavallinen europistoke mahtuu juuri sopivasti niitten ulommaisten reikien väliin. --Hemuska (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 20.55 (EEST)[vastaa]
Kun maailmaa sähköistettiin toistasataa vuotta sitten, kukin maa ja firma toimi tahoillaan eikä ketään kiinnostanut saada siinä tohinassa aikaan kansainvälistä standardia, hyvä kun edes maakohtaisia standardeja. Rakennusala on muutenkin esimerkki toimialasta, jossa jokaisessa maassa tahtoo olla ihan omat rakennusmääräyksensä ja standardinsa. Britanniassa ja Irlannissa saa aina ihmetellä, miksi siellä ei ole sekoitushanoja vaan aina kaksi erillistä. –Kotivalo (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 21.27 (EEST)[vastaa]
Nykypäivänä yhteiseen standardiin siirtyminen olisi kallista, kun pitäisi kerralla uusia kaikki pistorasiat ja melkeinpä uudistaa kaikki sähkölaitteet tai hankkia jokaiseen töpseliin adapteri. Yhteiseen standardiin siirtyminen olisi samankaltainen kallis juttu kuin, että Iso-Britanniassa ja Japanissa siirryttäisiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen, kuten on yleistä maailmassa. Tuollaista International Building Codea on yritetty kehittää rakentamisen yhtenäistämiseksi -- samoin Eurocode. Sekoitushanojen erillisyydessä voi olla jotain tottumukseen viittaavaakin. --Hartz (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 21.44 (EEST)[vastaa]
Asuessani Englannissa 2002 taloaan remontoiva naapuri kertoi, että kuumaveden paine pitää olla pienempi kuin kylmän ja siksi sekoitushanoja ei voi käyttää. Painetta ei taas voi nostaa kun vanhat systeemit ei kestäisi. Siksi suihkuissa on usein powershower joka lämmittää suihkuun tulevan veden sähkövastuksella, vaikka muu lämminvesi olisi boilerin takana. Huom asuimme kerrostalossa, meillä oli silti asuntokohtainen lämminvesiboileri. --Tappinen (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 23.47 (EEST)[vastaa]
Suomessa verkkojännitteen nostoon kymmenellä voltilla tarvittiin seitsemän vuoden siirtymäkausi. Kotitaloudet eivät olleet kovin suuri ongelma, sillä tuon verran jännitteet heittävät verkossa normaalistikin. Enemmän taidettiin joutua puljaamaan sähkölaitos ja jakelupuolella. --Otrfan (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 19.51 (EEST)[vastaa]
Hurjin töpselisekaannus on Japanissa, jossa jännite on erilainen kuin missään muualla ja vaihtovirran taajuus on erilainen maan eri osissa. Japan guide. Työskentelin Englannissa asuessani yhdysvaltalaisessa yrityksessä joka vei laitteita myös Japaniin, ja siellä ajateltiin että japanilaisten ainutlaatuisuus on tapa suojata kotimarkkinoita (no entäs britit ja jenkit; kenen silmässä malka olikaan). --Tappinen (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 08.01 (EEST)[vastaa]
Joo, voi olla taloudellisiakin syitä. Varmaan Briteissä autoteollisuus säilyi kauempaan kuin olisi ollut tarvetta siitä syystä, että briteillä ratti oli auton oikealla puolella ja itse valmistivat itselleen sopivia autoja? Kai tuollaisessakin toisaalta tulee vastaan se, että tuotantosarjat eivät voi olla kovin suuria -- suuret tuotantosarjat saavutetaan standardituotteella jota voidaan myydä seitsemälle miljardille ihmiselle, ei sellaisella jota voidaan myydä vain 60 miljoonalle ihmiselle. Kumma juttu, että samassa maassa, jossa on hieno postikoodijärjestelmä, ei ole samanlainen verkkovirta kaikkialla. --Hartz (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 16.30 (EEST)[vastaa]
En usko, että eri jännitteellä tai taajuudella juuri saadaan kotimarkkinoita suojattua, sillä ainakaan kulutuslaitteiden tuottaminen eri jännitteille ja taajuuksille ei paljon maksa. Jos maksaisi, niin Japanin oma elektroniikkateollisuus siitä eniten kärsisi vientiä silmälläpitäen. Joissain teollisuuden suurteholaitteissa tilanne voi olla vähän toinen – en tiedä, kun en niitä laitteita tunne. --Otrfan (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 19.37 (EEST)[vastaa]
Onko YouTubella ohjeita mainoksista videoissa? En tarkoita YouTuben itse näyttämiä mainoksia vaan videoissa olevia logoja tms. Eli jos lataan sinne videon, mitä rajoituksia siinä näkyville tuotemerkeille on? En löytänyt ainakaan sivuston ohjeista tai Googlen kautta mitään aiheesta. 80.222.120.628. lokakuuta 2014 kello 23.19 (EEST)[vastaa]
Oletetaan, että kirjassa on S sivua ja kullakin sivulla R riviä. Sanat ovat riveillä kokonaisina (siis ei tavuviivoja sivun laidassa). Tehtävänä olisi arvioda kirjassa olevien sanojen kokonaismäärä satunnaisotannalla esim. seuraavasti: arvotaan sivu, arvotaan rivi ja lasketaan rivillä olevien sanojen lukumäärä. Jonkinlainen arvio saadaan jo suorittamalla koe yhden ainoan kerran, eli kerrotaan valituksi tulleella rivillä olevien sanojen lukumäärä sivulla olevien rivien määrällä ja sen jälkeen kirjassa olevien sivujen määrällä. Arvio tietysti paranee jos koe suoritetaan useamman kerran. Toistokoe johtaa kai seuraavanlaiseen päätelmään: todennäköisyys, että sanojen lukumäärä on N ± n on P %. Tietäisikö joku yksityiskohtaisesti miten nuo rajat lasketaan? Entä miten siinä tapauksessa kun halutaan arvioida, kuinka monta erilaista sanaa kirjassa on? (Tässä tapauksessa tarvitaan kai vielä kolmas arvonta, eli otetaan rivillä oleva satunnainen sana tarkastelun kohteeksi rivillä olevan sanojen lukumäärän sijasta.) --Jarmo Turunen (keskustelu) 11. lokakuuta 2014 kello 19.31 (EEST)[vastaa]
Tämä palautuu erääseen tilastotieteen perustavimmista tehtävistä (populaatiokeskiarvon estimoiminen otoskeskiarvosta). – Kirjassa on mallin mukaan täsmälleen r = S*R riviä. Jos tiedettäisiin, että riveillä on keskimäärin n sanaa, sanoja olisi yhteensä r*n kpl. Keskimääräinen sanamäärä rivillä eli n on kuitenkin tuntematon. Se on toisin sanottuna "umpimähkään valitun rivin sanamäärän odotusarvo". Odotusarvoa voidaan arvioida satunnaisotannalla: otetaan pieni otos satunnaisia rivejä, lasketaan sanamäärän keskiarvo otoksessa, ja tutkitaan miten kaukana tämä ns. otoskeskiarvo (en:sample mean) voi olla koko populaatiossa vallitsevasta keskiarvosta: katso esim. keskivirhe ja en:Standard error#Standard error of the mean. Käytännössä, kun on tarpeeksi suuri otos, otoskeskiarvo on suunnilleen normaalijakautunut ja kun sen hajonta saadaan laskettua, voidaan arvioida todennäköisyyksiä erisuuruisille poikkeamille. --Jmk (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 14.20 (EEST)[vastaa]
Miksi metsätiloista halutaan tehdä aikaisempaa suurempia? Metsien sisältämien puiden lukumäärä ja kasvunopeus eivät kasva, vaikka olisi kuntien tai maakuntien kokoisia metsätiloja. Jos metsille haluttaisiin vain muutama tai yksi omistaja, niin eikö Suomen valtio voisi omistaa sitten kaikki Suomen metsät, jos suurista metsätiloista ja harvoista omistajista on hyötyä? Suomen metsien puutilavuus kasvaa nopeammin kuin puuta otetaan metsistä -- puun kasvu on suhteessa käyttöön ylijäämäistä (puuta kasvaa enemmän kuin sitä otetaan metsistä). --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 09.22 (EEST)[vastaa]
Pitäisikö tätä tarkastella puun ostajan ja myyjän näkövinkkeleistä? Tai rahoituksellisesta näkövinkkelistä sikäli mikäli metsän vaatimat investoinnit ovat niin suuria, että tarvittaisiin jotenkin suuremman mittakaavan toimintaa, jotta olisi rahoitusta investointeihin? En kyllä tuotakaan ymmärrä, kun metsän vaatimat investoinnit ovat varmasti likipitäen lineeaarisesti verrannolliset metsän pinta-alaan eli tuplakokoinen metsä vaatii tuplakokoiset investoinnit. Metsätilojen koko ei sinänsä ota kantaa omistajansa rahoitukselliseen asemaan/vaurauteen, mutta varmaankin suuria metsätiloja on useammin varakkailla henkilöillä kuin muilla. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 09.33 (EEST)[vastaa]
Muutenkin soiset metsät on ojitettu jo montakymmentä vuotta sitten (investoinnit tehty) ja uuden metsän kylvö/istutus tehdään ymmärtääkseeni puun myynnistä saatavista tuotoista. Eli myydään puuta esim. 50K arvosta ja siitä osa investoidaan uuden metsän kylvöön/istutukseen. Rahoituksellinen näkövinkkeli on varmaan väärä suunta. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 09.43 (EEST)[vastaa]
Kysymys on yksinkertaisesti suuruuden ekonomiasta. Metsätila ei ole pelkästään "joku määrä kasvavia puita" (kasvunopeus ei kasva vaikka tiloja yhdistetään), vaan sitä pitää myös hoitaa ja hyödyntää. Hoitokulut ja -investoinnit eivät ole lineaariset. Jos mennään vaikka harventamaan tiettyä yhtä hehtaaria, voitaisiin samalla käydä viereiselläkin hehtaarilla pienellä lisäkululla (ei tuplata kustannuksia). Hankitaan kalustoa yhden hehtaarin hoitamiseen, kalustolla saisi hoidettua toisenkin jne. – Tietenkin suuruuden ekonomia toimii vain joissain rajoissa. Sitten kun tilat ovat "tarpeeksi suuria", ei niitä yhdistelemällä enää saada lisää säästöjä. Siksi esimerkkisi "koko Suomi yhdeksi metsätilaksi" ei tietenkään ole pätevä. – Yleensäkin olisi syytä ymmärtää, että suuruuden ekonomia ei ole mikään universaalilaki ("kaikkea kannattaa aina yhdistää") vaan päinvastoin pitää tarkastella tuleeko suuruudesta etua ja kuinka paljon, ja voihan suuruudesta tulla haittaakin (esim. raskas organisaatiorakenne). Tästä voisit aasinsiltaa edetä esim. julkiseen terveydenhuoltoon tms. julkisiin palveluihin, joissa "jotkut" saavat päähänsä mahtumaan vain ja ainoastaan "kannattaa yhdistää, kannattaa yhdistää", ilman minkään valtakunnan järjellistä analyysiä kannattaako. --Jmk (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 14.06 (EEST)[vastaa]
Eivätkö hoitokulut ja -investoinnit ole lineaariset? Miten epälineaariset ne sitten ovat? Tehtaissa ja kaivoksissa voitot voivat kasvaa eksponentiaalisesti, kun yksikkökustannukset painuvat alaspäin kun tuotantomäärä kasvaa, mutta en ymmärrä tällaista metsätaloudessa. Metsänomistus on todella kevyesti organisoitua, jos 70-vuotiaalla papparaisella on 30 hehtaarin metsätila. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.44 (EEST)[vastaa]
Metsätiloilla on usein erilaisia maapohjia (lehdosta kalliopohjaan), mikä aiheuttaa sen, että puut eivät kasva joka kohdassa samaa tahtia. Aikaisemmin eli n. 0-150 vuotta sitten puita on kaadettu vain jostakin kohdasta metsätilaa, jolloin samalla metsätilalla on samaan aikaan uutta kasvustoa ja varsinaista tukkipuumetsää. Metsissä myös usein kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua sekaisin tai vähän eri kohdissa. Metsätila ei ole useinkaan maapohjaltaan eikä puustoltaan "tasaista massaa". --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.52 (EEST)[vastaa]
Siis yksittäinen metsätila on usein tilkkutäkki, enkä tajua mitä hyötyä olisi yhdistää kaksi tai kolme tilkkutäkkiä. Jonkinlaisia kustannussäästöjä varmaan olisi saavutettavissa, jos olisi laajoja samanikäisiä puustoja identtisellä maapohjalla, jolloin olisi esim. 1km x 1km tasalaatuinen puusto. Tuota ei kuitenkaan saada aikaan metsätiloja isommiksi yhdistämällä, vaan pitäisi kaataa ensin kaikki puut ja sitten istuttaa/kylvää uusi metsä. Kuitenkin tuossakin luonnollisen rajoitteen asettaa se maapohja, jolle ei mahda mitään (soille on mahdettu jotain, mutta moreeni ja kallio ovat mitä ovat -- varmaan aika kalliiksi tulisi operaatio "maan tasoittaminen"). --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.59 (EEST)[vastaa]
Ja vaikka kaksi vierekkäin sijaitsevaa metsätilaa olisivat samanlaisella maapohjalla, mutta ne on kaadettu ja kylvetty/istutettu eri aikoihin, niin toinen on vaikkapa 30 vuotta kasvussa edellä kuin toinen. En äkkiseltään keksi mitä hyötyä on yhdistää kaksi metsätilaa, joista toinen on 30 vuotta nuorempaa puustoa kuin toisessa... No, metsän omistaja voisi saada tuloa tasaisemmin kuin 120+ vuoden välein... --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.15 (EEST)[vastaa]
Maallikkona arvelisin yhdistelystä olevan käytännön hyötyä, vaikka palstat eivät olisi aivan konkreettisesti vierekkäin, vaan lähellä toisiaan. Kun yhdistät kaksi tilkkutäkkiä, voit ehkä samaan aikaan myydä kummastakin tilkkutäkistä puuta, siten että kyseiset palstat ovat "vain" kilometrin päässä toisistaan saman metsäautotien varrella, tai edes "vain" viiden kilometrin päässä (eikä viidenkymmenen). Pienentää koneiden siirtokustannuksia, sama tukkirekka pääsee hakemaan jne. Ja kun yhdistetään tarpeeksi monta tilkkutäkkiä, kyllä siitä syntyy jo yhtenäisempiäkin alueita (vrt. yhteismetsät, joilla voi olla tuhansia hehtaareja kohtuullisen rajatulla alueella). – Todellinen kannattavuuslaskenta yhdistelylle edellyttäisi kuitenkin yksityiskohtaista tarkastelua, ei sitä voi näin yleisluontoisesti tehdä. On se kannattavuuden paraneminen kyseenalaistettukin: ”Perinteisesti on ajateltu, että metsäomaisuuden tuotto paranee tilakoon kasvaessa. Kovin vahvaa tutkimusnäyttöä tästä ei kuitenkaan ole”, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Esa-Jussi Viitala.[4] Toisella kannalla eräs yli tuhannen hehtaarin yksityisomistaja: Hän on koonnut puunostajankin kannalta isoja alueita, joilta korjuu käy kätevämmin ja taloudellisemmin kuin hajapalstoilta. Kärkkäinen myy hakkuuoikeuksia. Tämäkin helpottaa puun ostajan toimintaa. Näin tukista ja massapuusta voi saada keskimääräistä korkeampia myyntihintoja.[5] Totuuksia on varmaan monta. --Jmk (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.44 (EEST)[vastaa]
Puusta saatava hinta on varmaan tavallaan vakio ja se mihin yhdistely vaikuttaisi olisivat kustannukset? Puun hinta ei yhdistelemällä nouse, vaan se määräytyy markkinoilla ja metsänomistajan otettava se "annettuna". Yhdistelyn pitäisi alentaa kustannuksia, jotta siitä olisi taloudellista hyötyä. Kyllähän sinänsä yksi 70-vuotias papparainen voisi omistaa 300 hehtaaria metsää 30 hehtaarin sijaan, että olisihan se sinänsä tehokkaampaa ja jos 300 hehtaarin metsätilalla olisi useammin kuin 120-vuoden välein päätehakkuita, niin tuo voisi olla "ammattimaista". Varmaan silti varsinaiset työt tekisivät palkatut ammattilaiset? Toisaalta koneet voitaisiin vuokrata ja työt tehdä itse, varsinkin jos metsää on enemmän kuin 300 hehtaaria. Kustannuksia saadaan alaspäin ammattimaisella toiminnalla, jossa yksi mies tekee kaikki työt vuokrakonein... --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 17.30 (EEST)[vastaa]
Markkinahinta on harvoin vakio. Ehkä nyt sain selvitettyä mysteerin. Silti minua vielä ihmetyttää se, että jos kyse olisi vain metsänomistajien voitoista ja siis tuotantokustannuksista, niin ei puhuttaisi niin paljon kilpailukyvystä ym. Metsänomistajilla olisi kyllä suuremmat metsätilat, jos siitä olisi heille oikeasti merkittävää hyötyä (ei taida olla). Ehkä loppujen lopuksi on tarkasteltava puun ostajan näkövinkkelistä, sillä metsäteollisuudelle olisi hyväksi mahdollisimman halpa raaka-aine, ja sen saannista halutaan olla varmoja, isoja metsätiloja joista kaadetaan ja kärrätään kerralla paljon, mielellään vielä ylitarjontaa puusta, niin sen hinta romahtaa. Siksi taidetaan puhua kilpailukyvystä ja metsätilojen keskikokoa verrataan Ruotsiin. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 18.47 (EEST)[vastaa]
No niin no kun taas kilpailukyvystä puhutaan sen takia että metsäteollisuus on vientivetoista ja yleensä sillä halutaan vain palkkoja ja tässä tapauksessa kantohintoja alas koska metsästä saatavien tulojen väheneminen ei vaikuta kovin paljon kuin kotimarkkinakysyntään, joka siis on yhdentekevä sille teollisuudenalalle. Monille muille aloille se taas ei ole yhdentekevä. Ja sitäpaitsi on yleinen harhaluulo että Suomi elää viennistä. Suomi elää omasta tuotannosta ja tuonnista. Vientiä tarvitaan vain siihen, että sillä maksetaan tuontia. --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 00.33 (EEST)[vastaa]
Aamen. Suomi on taloutena paljon tuova, verrattuna moneen muuhun maahan. Siksi Suomi tarvitsee paljon vientiä. Viennin ja tuonnin täytyy olla periaatteessa tasapainossa. Mutta periaatteessahan Suomen vienti voisi olla vaikka henkilöautoja, junavaunuja tai videopelejä, että eihän sinänsä Suomi tarvitsisi edes metsäteollisuutta. Toki metsäteollisuus on kokonaistuotantoon ja vientiin "hyvä lisä". Metsäteollisuuden intresseissä olisi saada Suomesta ilmaista puuta ja maksaa suomalaisille metsäteollisuuden työntekijöille pieniä palkkoja, kunhan metsäteollisuusyrityksillä voitot ovat riittävät. Suomen metsäteollisuutta voi verrata Afrikan kaivoksiin tai Väliamerikan banaaniplantaaseihin. --Hartz (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 12.15 (EEST)[vastaa]
Suomen alkuperäinen mielenkiinto vientiin kai liittyi siihen, että kotimarkkinat olivat niin pienet, että ei oltaisi saavutettu suurta myyntiä ja tuotantovolyymia vain kotimarkkinoille tuottamalla. Siksi Suomi on ottanut jo 1800-luvulta alkaen teollisuudessa vientiorientaation, sillä kymmenkertaisilla tuotantovolyymeilla yksikkökustannus saadaan riittävän matalaksi ja hinta kilpailukykyiseksi. Tavallaan ylimääräinen tuotanto on täytynyt aina "dumpata" ulkomaille. Tämä Suomen kotimarkkinan pienuus on toki ajankohtaista tänä päivänäkin. --Hartz (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 12.18 (EEST)[vastaa]
Aloitusviesti herättää kysymyksiä. "Miksi metsätiloista halutaan tehdä aikaisempaa suurempia?" Kuka haluaa? "Jos metsille haluttaisiin vain muutama tai yksi omistaja, niin eikö Suomen valtio voisi omistaa sitten kaikki Suomen metsät." Kuka haluaa, että kaikilla Suomen metsillä olisi vain muutama tai yksi omistaja? Miten Suomen valtio käytännössä saisi omistukseensa kaikki maan metsät? Metsien omistajat ovat yksityisiä ihmisiä, joiden omaisuudella on omaisuudensuoja. Onko lakiin perustuvia perusteita pakkolunastaa kaikki metsät koko valtakunnassa vai päästäänkö tulokseen kommunistisen vallankumouksen kautta? – Kuohatti18. lokakuuta 2014 kello 14.51 (EEST)[vastaa]
Mihinköhän artikkeliin sopisi parhaiten tieto siitä, miten lehtipuut valmistautuvat talveen? Tiede-lehden nrossa 10/2014 on lyhyesti koivun valmistautumisesta talveen. Lehden mukaan koivun lehdet eivät kellastu ja putoa alhaisen lämpötilan vuoksi (kuten yleisesti luullaan), vaan yön pituuden vuoksi. Pitenevät yöt käynnistävät prosessin. Suomen pohjoisosassa neljän tunnin yönpituus käynnistää prosessin, Suomen eteläosassa prosessi käynnistyy kahdeksan tunnin yönpituudella. Tästä kai on pääteltävissä, että vaikka lämpötila pysyisi +20-asteen paikkeilla koko talven, lehtipuut kuten koivu silti kellastaisivat lehtensä ja pudottaisivat ne, sillä "päivät ovat lyhyitä ja yöt pitkiä"? --Hartz (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 09.25 (EEST)[vastaa]
Olen pannut saman merkille katulampun pylvästä pitkin kiemurtelevasta köynnöksestä. Tuota Tiede-lehden selitystä vastaan kyllä sotii sekin, että läheisen lammen lähellä osa lehtipuista kellastuu varhemmin kuin muut -- sinänsähän yön pituus on kaikille lammen ympärillä kasvaville puille prikulleen sama. --Hartz (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 20.03 (EEST)[vastaa]
Sinulle puiden tarkkailijana tämä varmaan ei ole uutinen, mutta jottei asia jäisi vaivaamaan mahdollisia muita niin muistetaan että eri puulajit ja niiden alalajit kellastuvat eri aikaan eikä jotkut kellastu ollenkaan kuten leppä. Koivun lajeista hieskoivu pudottaa lehdet aikaisemmin kuin rauduskoivu, keväällä rauduskoivu on lehdessä ennen hieskoivua. --Koivu ja tähti (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 07.48 (EEST)[vastaa]
Minua kiinnostaa erityisesti se, että jos haluaa sanoa "ei liike kauppakeskuksessa, vaan oma erillinen rakennus omalla tontilla ja parkkipaikalla". Esimerkiksi Walmartit ovat omissa erillisissä rakennuksissa ja niillä on omat tontit ja omat parkkipaikat kyseisillä tonteilla. Sen sijaan monet vaatekaupat ovat liikkeitä kauppakeskuksissa, jotka omistavat rakennuksen ja tontin liikkeiden yhteisine parkkipaikkoineen. --Hartz (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 05.20 (EEST)[vastaa]
Mitä ihmeen valaistuja tötsiä Helsingin Kaisaniemessä on? Niitä on ainakin vihreä ja sininen. Otin siitä vihreästä kolme vuotta sitten kuvan, se on tässä oikealla, kuvan vasemassa laidassa. Mitä ne oikein ovat? JIP (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 20.51 (EEST)[vastaa]
Veikkaisin, että metroasemalle johtavan hallin kattoikkunoita, jotka toimivat samalla tilataideteoksina. Nuo rakennettiin kai silloin 1990-luvun puolivälissä metroaseman rakentamisen yhteydessä. Oiskohan esikuvana toiminut se Louvren pihalla oleva lasipyramidi? Näiden alle ei varmaan kuitenkaan ole haudattu temppeliherrojen aarretta. --Risukarhi (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 21.00 (EEST)[vastaa]
Jos pieni nipotus sallitaan, niin kukaanhan ei puhunut Kaisaniemen metroasemasta. Nimestään huolimatta asema sijaitsee yhä Kaisaniemessä, ei Helsingin yliopistossa. :) – Kuohatti19. lokakuuta 2014 kello 21.57 (EEST)[vastaa]
Siellä Kaisaniemen metroaseman seinässä on myös jotain neonvalotsydeemiä. Varmaan samoihin aikoihin asennettu ne neonvalot sinne tunneliin kuin näihin pyramideihin... --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 06.38 (EEST)[vastaa]
Yhdeksän vuotias lapseni tahtoisi harrastaa ammuskelua, mutta minulla ei ole mitään tietoa lasten ampumaharrastuksista. Voiko lapset päästä esim. johonkin metsästysseuraan vaikka perheenjäsenet tai sukulaiset eivät harrasta ampumista? --178.55.128.15424. syyskuuta 2014 kello 17.21 (EEST)[vastaa]
Varmaan parempi odottaa yhdeksän vuotta, niin pääsevät armeijaan leikkimään. Lapset voivat kyllä ammuskella imukuppinuolia, kuulia ym. muovisilla leikkipyssyillä. Kannattaa googletella kuula-aseita (airsoft), ne ovat ainakin usein 10-15-vuotiaiden poikien mieleen. Toinen vaihtoehto voisi olla värikuulasota (paintball-sota). Jousipyssyt ja varsijouset ovat ymmärtääkseni kaikille sallittuja, mutta niiden nuolet ovat oikein osuessaan tappavia. Suosittelisin leluja ja armeijan odottamista. --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 20.14 (EEST)[vastaa]
"Me lahtarikaartin laitamme ja kaikki tapamme". - Se on kai kokemus siitä, kun viimeksi oli kova iili aseiden käyttöön muuhun kuin metsästystarkoitukseen. Joissakin maissa sisällisodista on ehtinyt kulua enemmän aikaa.--Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.14 (EEST)[vastaa]
Ja kouluampumisiahan ehkäistään kieltämällä lasten ampumaharrastus? Jostain mystisestä syistä näistä kouluampujista kukaan ei ole ollut aktiiviammunnanharrastaja esim. olympialaisissa kilpailtavissa ampumalajeissa. Voisiko sittenkin olla toisin päin, että harrastaminen sääntöjen puitteissa opettaisi aseiden oikeaa ja turvallista käsittelyä ja tätä kautta ehkäisisi kouluampumisia?--LCHawk (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 19.11 (EET)[vastaa]
Kuinka vanhana lapsi saa lain mukaan päättää, että vanhemmat eivät saa laittaa valokuvia hänestä Facebookkiin tms. nettiin? Tästä ei varmaan ole mitään suoraa lainsäädäntöä olemassa, mutta onko jotain pykälää, jota voisi tulkita? Vai onko se iästä riippumatta ylipäätään mahdollista ilman lapsen suostumusta? --Marxilainen (keskustelu) 24. lokakuuta 2014 kello 15.43 (EEST)[vastaa]
Jos lapsen kuvalla tarkoitetaan vanhempien ottamaan kuvaa lapsesta, vastaus on ei koskaan. Toista esittävän kuvan saa julkaista, jos se ei ole halventava tms. Jos tarkoitetaan lapsen ottamaa kuvaa, en tiedä. 85.76.22.12025. lokakuuta 2014 kello 02.19 (EEST)[vastaa]
Jos haluat toisesta ottamasi kuvan laittaa Facenookkiin tai johonkin muualle, niin eikös siinä kuitenkin toisen suostumus täydy olla.. Miten sitten tuossa tulkitaan oman lapsen kuvien kohdalla, niin en tiedä..--Veli Himmeä (keskustelu) 25. lokakuuta 2014 kello 14.34 (EEST)[vastaa]
Julkisella paikalla totta. Mielenkiintoinen kysymys kyllä, voiko kotioloissa vailla toisen suostumusta otetusta kuvasta ajatella, että se on salakuvausta. Olettaen, että molemmat, kuvaaja ja kuvattu, asuvat ko. sijainnissa. --Päinä Napi (keskustelu) 3. marraskuuta 2014 kello 23.31 (EET)[vastaa]
Aukaisin firefox-selaimen (MacBookilla) ja jostain syystä etusivuksi oli tullut yahoo-hakukone, osoiterivin vieressä oleva google-haku oli muuttunut yahoo-hauksi ja samalle riville, jolla osoiterivi ja hakukonerivi ovat oli ilmestynyt pieni ebay-nappi, joka johtaa ebay-sivulle, kun sitä painaa. Osasin vaihtaa hakukoneen takaisin googleen ja etusivun ennalleen, mutta en osaa poistaa tuota ebay-nappia. Osaisiko joku neuvoa? Ja osaisiko joku sanoa mistä tämä johtuu, onko koneeseeni iskenyt joku virus? --87.95.24.21825. lokakuuta 2014 kello 14.26 (EEST)[vastaa]
Todennäköisesti tullut jonkin tietokoneelle asennetun ohjelman mukana. Monta kertaa niissä on valmiiksi valittuna jokin "asenna Yahoo-työkalupalkki" -tyylinen asetus vähän piilossa, jota ei välttämättä aina tule huomattua. Ebay-napista en osaa sanoa, ehkä jokin selaimen lisäosa, katso löytyykö Firefoxin valikko -> lisäosat (tai suoraan osoiteriville about:addons) mitään ebayhin liittyvää. --Stryn (keskustelu) 25. lokakuuta 2014 kello 14.39 (EEST)[vastaa]
Mulla on suomenkielinen firefox, mutta löysin "lisäosien hallinta". Sieltä ei löydy mitään ebayhin tai yahoon viittaavaa. Huomasin, että myös kun avaa uuden sivun, niin siinä on yahoo-haku kun ennen oli google. --188.67.239.8725. lokakuuta 2014 kello 22.11 (EEST)[vastaa]
Olen törmännyt muutamiin tapauksiin yhtyeistä, joiden jäsenillä on taiteilijanimissä sukunimenä yhtyeen nimi. Esimerkiksi Ramones (ja monet ns. ramo-punk bändit) tai Viikate. Onko tällä tavalla joku tausta tai historiallinen syy, vai matkitaanko näissä tapauksissa Ramonesia tai jotain aiempaa bändiä? --188.67.68.11326. lokakuuta 2014 kello 13.12 (EET)[vastaa]
Millä periaatteilla noita joku muka saa poistaa? Jos kohde puhuu sammakoita/muuten tyhmiä/poistajan vakaumuksen vastaista tekstiä/väärällä tavalla kontekstistä irroitettua? PR-koneisto on tässä mainostanut, eli näyttää puhtaasti fiwikin käyttämiseltä vaalityön tekemiseen. Kuuluuko nämä oikeasti fiwikiin? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 12.48 (EET)[vastaa]
Jospa asia ratkaistaisiin nyt muualla kuin fiwikissä. Nuo eivät taida siis olla Wikipediassa vaan Wikisitaateissa, joka on toinen projekti ja joka ei ole fiwiki. Nuo lausahdukset eivät kuulu Wikipediaan ollenkaan. Ei niitä täällä olekaan. Linkki johtaa Wikisitaatteihin. Wikisitaateilla on ylläpito ja hieman nollaa suurempi muokkaajayhteisö, joten päätös sitaattien kohtalosta tehtäneen siellä. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 13.52 (EET)[vastaa]
Eikö Wikiquotes ole Wikipedian jatke, samaa mediaperhettä, vain huomattavasti vähemmän aktiivinen? Jos jättäisin toiveeni jonnekkin Wikiquotesiin, niin sitä tuskin huomaisi kukaan ennen kuin ohjelma on poistunut Ylen Areenasta. Uskon, että ainakin lähes kaikki Wikiquotesia muokkaavat muokkaavat myös Wikipediaa. --87.93.151.24127. lokakuuta 2014 kello 14.06 (EET)[vastaa]
Ei tämä ole mikään Sanoma Osakeyhtiö tai mediaperhe. Kukin vapaaehtoinen käyttäjä muokkaa mitä haluaa. Wikisitaatit on sisarprojekti, jossa ei ole juuri ketään. Jos kysyy pienten projektien kahvihuoneissa jotain, siihen ei luultavasti vastata koskaan. Asia ei korjaannu siten, että tullaan Wikipediaan saman asian kanssa, koska meitä ei täällä kiinnosta. Moni tuollainen sisarprojekti on joskus vuosina 2004–2006 polkaistu pystyyn hienona ideana, mutta sitten niiden käyttäjäkunta joko jää pieneksi tai vähenee dramaattisesti alkuhuuman jälkeen. Sitaatteja ei nyt vain voi tarkastaa missään eikä niitä voi mitenkään merkitä tarkastetuksi. Keskustelusivulle voivat nimimerkit halutessaan käydä kirjoittamassa todistuksia siitä, että ovat ohjelman katsoneet ja vahvistavat, että noinhan tuo sanoi ääniraidan mukaan. Asia ei kuitenkaan edelleenkään kuulu tänne. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 14.31 (EET)[vastaa]
En nyt tiedä tarkalleen mediaperheen määritelmää, mutta oletin, että se voi tarkoittaa myös ei-kaupallista mediaa. Tämä on nyt "Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan" -palsta, eli ei kai ole enää ongelmaa siitä, ettei asia kuulu tänne? Ja jos asia ei sinua kiinnosta, niin eikö ole hieman yleistävää puhua koko Wikipedian puolesta, kun "kukin vapaaehtoinen käyttäjä muokkaa mitä haluaa"? En usko, että kovin moni, joka muokkaa wikisitaatteja, ei muokkaisi myös Wikipediaa. --87.93.151.24127. lokakuuta 2014 kello 14.52 (EET)[vastaa]
Täällä oli aiemmin eräs juttu, jossa sisarprojektin asioita tuotiin paljonkin tänne. Yhteisön enemmistö oli sitä mieltä, että Wikipediassa ei voida ratkaista toisten projektien asioita eikä ongelmia, joten tuo "ei meitä kiinnosta" ei ole ainoastaan minun yksityinen mielipiteeni. Täällä ei kuitenkaan voida päättää mitään siitä, millaisiksi Wikisitaattien käytännöt muodostuvat. Jos joku nyt keksii keinon tarkastaa nuo mainitut sitaatit ja vieläpä merkitä ne jotenkin vahvistetuiksi Wikisitaateissa, niin terve menemäst sitten Wikisitaatteihin. Täällä Wikipedian puolella emme voi kuin keskustella vapaasti tästä asiasta. Kukaan wikipedisti ei ole tästä Wikipedian puolella kiinnostunut, mutta ihmiset käyttäjätunnusten takana voivat olla hyvinkin kiinnostuneita asiasta, jolloin heidän täytyy mennä Wikisitaatteihin tekemään asialle jotain. Asia on nyt tuotu esille täällä, joten katsotaan, mitä tapahtuu. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 16.40 (EET)[vastaa]
Toivoinkin, että joku kävisi ne tarkistamassa siksi, että nyt ne ovat tarkastettavissa, mutta ensi viikolla eivät enää. Ensi viikolla siis joku voisi aivan hyvin väittää, että olen keksinyt itse sen, mitä olen Koskelan suuhun laittanut ja poistaa tiedot. Mutta jos joku tarkistaa ja vahvistaa tiedot, niin silloin se ei ole mahdollista. --87.93.151.24127. lokakuuta 2014 kello 13.56 (EET)[vastaa]
Sitaattien paikkansapitävyyden vahvistamis- ja tarkastamisprosessi kuulostaa hyvinkin järkevältä. Sen toteuttaminen vain ei kuulu Wikipediaan vaan toiseen projektiin. Tällä hetkellä projektit luottavat lähdemerkintöihin eli siihen, että tieto on johdettavissa sen lähteeseen. Jos Internetissä oleva lähde poistuu, tiedosta tulee valitettavasti teknisesti lähteetöntä. Mitään vahvistamisprosessia ei ole Wikipediassa, mutta Wikisitaatteihin tuo saattaisi sopiakin. Asia tulee ottaa esille Wikisitaattien kahvihuoneessa. Wikipediassa ei voida mitään sille, että Wikisitaattien muokkaajayhteisö on niin pieni. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 14.00 (EET)[vastaa]
Mikä ihmeen hinku PR-toimistolla on käyttää jatkossa ihan wikipediauskottavia sitaatteja tulevalta (?) kykypoliitikolta. Helposti höynäytettävät eivät tosiaankaan osaa tehdä eroa wikin ja wikipedian välillä. Esim. minä en osannut tiedostaa, että wikiquotesit ovat luotettavuudessa lähinnä höpöä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 16.07 (EET)[vastaa]
Eiväthän ne ole sen enempää höpöä kuin mikä kunkin siellä olevan muokkauksen lähteistys ja tarkistettavuus. Yhtä lailla muokkaukset Wikipedian puolella ovat tai eivät ole luotettavuudeltaan tai muuten höpöä samoin perustein.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 17.06 (EET)[vastaa]
Joo totta. Lähinnä höpökulttuurien (= ei vakavasti otettava osa populaareista kulttuureista) osalta fiwikissä ollaan jo sirrytty käytännössä ei-luotettavaan eli ei-lähteistettyyn tai hömppälähdelähteistettyyn tiedottamiseen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. lokakuuta 2014 kello 11.48 (EET)[vastaa]
Osaako kukaan sanoa, kuinka tulinen Helsingin Jätkäsaaren Little Big Cafen Afterburner Hot Dog Edition II oikeasti on? Haluaisin käydä kokeilemassa sitä, mutta ihan liian tulinen ruoka on minulle liikaa. Vertailun vuoksi, syön ravintoloissa jalapeñoja mennen tullen, ja Kotipizzan Pizza Mexicana ei ole mielestäni tarpeeksi tulinen, joten laitan siihen vielä reilusti Tabascoa päälle. Sen sijaan Chico'sin Hot and Spicy Burger on jo niin tulinen, että pystyn kyllä syömään sen, mutta joudun välittömästi syömään jäätelön jälkiruoaksi ja siltikin se vielä tuntuu vatsassa. Gringos Locosin Hamburguesa a la Diabla oli minulle liian tulinen, jouduin jättämään sen kesken. Mihin väliin tämä Afterburner Hot Dog Edition II sijoittuu? JIP (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 22.01 (EET)[vastaa]
Hei.
Miten löydän tuolta "commons" osiosta musiikki filut suoraan? Elikkäs kokeiltu "music/Sounds/ ogg files" jne... mut silti tulee jotain kuvia vain... pitäs löytää niinku "music by user" tyylillä. <---kyseinen haku ei wörki... apuja. –Kommentin jätti 88.114.115.239 (keskustelu) 29. lokakuuta 2014 kello 12.32 (EET)[vastaa]
Tämä on vain ihan tavallinen kysymys ei sillä, että haluaisin ylläpitäjäksi nyt heti, mutta miten ylläpitäjäksi pääsee? Toivoisin vastauksia.Eemil87 –Kommentin jätti Eemil87 (keskustelu – muokkaukset)
Koska tätä lukevat muutkin kuin kysyjä ja koska vastauksesta voi olla hyötyä, kirjoitan oman mielipiteeni. Ylläpitäjäksi pääsee, kun sinulla on tehtävään riittävä luottamus. Koska ylläpitäjät valitaan äänestyksellä, sinun täytyy omilla muokkauksillasi ja mahdollisilla keskustelukommenteillasi kerätä tuota luottamusta. Nykyään ylläpitäjiksi valitaan tunnuksia, jotka ovat säännöllisesti muokanneet Wikipediaa usean vuoden ajan ja jotka tuntevat hyvin kaikki Wikipedian tärkeimmät käytännöt ja noudattavat näitä käytäntöjä. Sivujen arvioinnin eli seulonnan käyttöönottamisen myötä Wikipediaan on tullut eräänlainen käyttäjien luottamustasojen hierarkia, jossa "erityistyökaluja tarvitsevat käyttäjätunnukset" etenevät vähitellen ylöspäin. Hierarkia ei ole silti mikään sitova sääntö, ja ylläpitäjäksi pääsee kuka vain, jota yhteisö kannattaa. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että yhteisö valitsisi ylläpitäjäksi tunnuksen, joka ei ole saavuttanut riittävää luottamusta omaan toimintaansa. --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 20.31 (EET)[vastaa]
Oranssissa laatikossa on kohta "Käyttäjän nimittäminen ehdokkaaksi". Tällä hetkellä ei ole käynnissä olevia äänestyksiä, joten mitähän linkkiä mahdat tarkoittaa? --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 21.36 (EET)[vastaa]
Ajattelin ensin luoda artikkelin Burkina Fason vallankaappaus 2014,[6] kunnes huomasin että enkku-wikissä on artikkeli 2014 Burkinabé uprising (Burkinabé on Burkina Fason demonyymi) eli Burkina Fason kansannousu. Kuitenkin armeija on ottanut vallan kun kansa alkoi riehua ja parlamentti on lakkautettu sekä presidentti paennut maasta. Enkku-wikissä on keskustelu onko kyseessä vallankumous, mutta armeija ei sinäänsä ole ollut väkijoukon puolella vaan kolmas osapuoli joka vihelsi pelin poikki.[7] Eli millä nimellä artikkeli nyt tulisi luoda? --Vnnen (keskustelu) 3. marraskuuta 2014 kello 11.47 (EET)[vastaa]
Ainakaan aikuisoppilaitokset, joita on ammattioppilaitosten yhteydessä, eivät kai kuulu toiseen asteeseen. Virallisen järjestelmän ulkopuolisia on sitten vaikka kuinka paljon. --Abc10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 10.21 (EET)[vastaa]
Yksi mieleeni juolahtava esimerkki on lennonjohtokoulutus. En tiedä toisen asteen määritelmää, mutta tuo on nimenomaan ammatillinen koulutus, mutta pääsyvaatimuksena on toisen asteen tutkinto. Sitä, onko ko. koulutus silti virallisesti toista astetta, en tiedä. —Aku5066. marraskuuta 2014 kello 20.34 (EET)[vastaa]
Havaitsit varmaan, että sanat puolinainen ja kokonainen sisältävät molemmat päätteen -nainen. Samoin lukuisat muut adjektiivit. Kiinnostavampia tapauksia ovat varmaan sellaiset kielet, joissa naista tarkoittava sana vaikuttaisi olevan johdettu miestä tarkoittavasta sanasta (esim. englannin kielen man ja woman). --Risukarhi (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 17.27 (EEST)[vastaa]
Taitaa olla huumorimielessä tehty kysymys. Silkkaa sattumaa on tuo nainen-sanan ja monien adjektiivien lopun samanlaisuus. Mielenkiintoista on, että aikoinaan nainen oli halventava sana, ehkä sen tapainen kuin nykyään akka tai naikkonen. Neutraali oli sana vaimo, jolla oli laajempi merkitys kuin nykyään, ei vain naispuolinen puoliso, vaan kuka tahansa (aikuinen) naaraspuolinen ihminen. Jaalei (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 14.57 (EET)[vastaa]
Lisätään vielä, että vaimo-sana oli samalla tavalla kaksimerkityksinen kuin mies-sana nykyäänkin. Mies-sanan laaja merkitys on (aikuinen) urospuolinen ihminen ja ahtaampi merkitys aviomies. Samoin vaimo-sanan laaja merkitys oli (aikuinen) naaraspuolinen ihminen ja ahtaampi merkitys aviovaimo. Jaalei (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 15.01 (EET)[vastaa]
Ovatko Burma, Zaire, Ceylon ja Rhodesia ainoat valtiot, jotka ovat vaihtaneet oman nimensä? Entä onko Myanmar myös ainoa valtio, joka on vaihtanut oman pääkaupunkinsa?--62.72.229.121. marraskuuta 2014 kello 10.34 (EET)[vastaa]
En tiedä kuinka tuoreita tapauksia kysyjä tarkoitti, mutta jos vanhempienkin aikojen historiaa pengotaan, tuollaisia tapauksia on paljon. Puola-Liettua siirsi pääkaupunkinsa KrakovastaVarsovaan 1500-luvun lopulla, Rooman valtakuntaRoomasta Konstantinopoliin (nyk. Istanbul) 300-luvulla ja Länsi-RoomaMilanostaRavennaan 400-luvulla. Istanbulista puheen ollen, osmanit siirsivät pääkaupunkinsa sinne sen jälkeen, kun Konstantinopoli vallattiin 1453, ja 1920-luvulla Atatürk siirsi pääkaupungin Ankaraan. Kiinassa pääkaupunki on vaihdellut, välillä se ollut nykyinen Peking, mutta useaan otteeseen myös Nanjing. Japanin vanha pääkaupunki oli Kioto, ei Tokio. – Kuohatti1. marraskuuta 2014 kello 11.30 (EET)[vastaa]
Luetun ymmärtämiseni ei ole tänään huipussaan, kysyjä taisikin tarkoittaa sellaisia pääkaupunkejaan siirtäneitä maita, jotka ovat myös vaihtaneet nimeään. No Iran oli ennen Persia ja ennen Teherania pääkaupunki oli Šīrāz. – Kuohatti1. marraskuuta 2014 kello 11.36 (EET)[vastaa]
Monet valtiot ovat vaihtaneet pääkaupunkia useampaankin kertaan varsinkin itsenäistymisensä jälkeen. Esimerkiksi Yhdysvaltain pääkaupunki ehti olla useammassakin paikassa ennen Washingtonin rakentamista ja Italian pääkaupunki useassa paikassa ennen kuin Rooma saatiin liitettyä Italiaan vuonna 1870. Epäilen, että alkuperäisessä kysymyksessä tarkoitettiin kuitenkin pääkaupungin nimen vaihtamista valtion nimen vaihtamisen yhteydessä. Kyllähän siitäkin löytynee useita esimerkkejä, varsinkin vastaitsenäistyneiden siirtomaiden joukossa (esim. Zimbabwe). --Risukarhi (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 12.01 (EET)[vastaa]
Nyt en enää osaa sanoa, mitä alkuperäinen kysymys koski. Esimerkkinä oli Myanmar, joka on sekä muuttanut nimensä että fyysisesti rakentanut itselleen uuden pääkaupungin Naypyidawin. Nimenvaihto tapahtui 1974, pääkaupungin muutos 2005. Kun kaupunki vaihtuu, nimikin tietty muuttuu samalla. :) Mutta jos halutaan samanaikainen valtion ja pääkaupungin nimenmuutos, luettelemani esimerkit saa unohtaa sitä lukuunottamatta, että Lenin perusti uuden valtion jolla oli siis uusi nimi, muutti Pietarin nimen ja teki vielä Moskovasta pääkaupungin – kaikkien ehtojen pitäisi tässä täyttyä. – Kuohatti1. marraskuuta 2014 kello 12.14 (EET)[vastaa]
Gopaseakin kannattaa välillä kuunnella ja pääkaupungit on katsottava erikseen. Venäjäkin on eri valtio kerta ei maksa tsaarien velkoja. Mutta viis siitä, se että kansantasavaltojen nimien muuttamninen tasavalloiksi on yhtä iso muutos kuin jonkin kuningas- tai keisarikunnan nimen muuttaminen tasavallaksi. Näin olen esimerkiksi Saksa ja Itävalta kuuluvat lukuun, jollei sovita siitä mitä on maan nimellä tarkoitetaan. --Höyhens (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 00.10 (EET)[vastaa]
Minähän en Maceista mitään tiedä, mutta yle-dl toimii ainakin Linuxissa ja sama ohjelma kai se Macin Areena-lataajassakin on pohjalla. Enpä osaa muuta kuin antaa tämän linkin ja neuvoa katsomaan sivun alareunasta Mac OS -ohjeita:[9] --Otrfan (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 19.10 (EET)[vastaa]
Minkälaisella mekanismilla yksittäisen euroalueen maan tuonti ja vienti tasapainottuvat? Yhteinen valuutta siis. Jos euromaalla x olisi runsaasti tuontia, mutta vähän vientiä, niin voisiko noin olla loputtomiin? Jos kaikilla muilla euromailla olisi vähän tuontia ja runsaasti vientiä, voisiko euromaa x jatkaa alijäämää loputtomiin? Netissä kerrotaan, että Euroopan keskuspankin valuuttavaranto on jaettu hallinnoitavaksi eurojärjestelmän kansallisille keskuspankeille. Onko tilanne kuinka erilainen verrattuna Yhdysvaltojen osavaltioihin, joilla on käytössä yhteinen valuutta, dollari? --Hartz (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 00.05 (EET)[vastaa]
Jos euromaalla x on runsaasti tuontia, mutta vähän vientiä, niin jostain sen pitää haalia jatkuvasti lisää euroja sen tuonnin maksamiseen. Viennistä saatavat eurot kun eivät riitä (oletuksen mukaan vienti < tuonti). Jos niitä jostain löytyy niin juu, voi jatkua loputtomiin. Ainahan voi esim. ottaa lisää velkaa tai verottaa muita maita. --Jmk (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 07.18 (EET)[vastaa]
Voiko tuossa käydä niin, että euromaan x valuuttavaranto pienenee... mutta ei voi pienentyä loputtomiin? Mutta samaan aikaan yhteinen valuutta euro kuitenkin säilyttäisi arvonsa (muut euromaat kunnossa)? Euron arvo siis pysyisi liian korkealla ja sen arvo olisi liian korkea tälle maalle x, jotta vienti ja tuonti tasapainottuisivat? Maa x ei voisi devalvoida euroa omalla päätöksellään? Siten maan x olisi luovuttava eurosta ja otettava oma valuutta käyttöön ja tuo valuutta devalvoituisi sille tasolle, että vienti ja tuonti voivat tasapainottua? Eli oman valuutan arvo romahtaisi? Kriisitilanteessa tehtävä valuutanvaihdosoperaatio loisi oman paniikkinsa varmaan? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.13 (EET)[vastaa]
Vai onko niin, että maa voi pysyä eurossa ja heilua vapaamatkustajana joukon jatkona, sillä muut euromaat ovat kunnossa? Viennin ja tuonnin epätasapaino ei siis haittaisi lainkaan, sillä valuutta olisi arvokas ja sillä saisi ostettua ulkomailta (tuotua)? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.30 (EET)[vastaa]
Eli alijäämää ei enää olisi? Olisiko tuontia tai vientiä? Mitä maassa olisi jäljellä? Olisiko maassa jäljellä kaikki kuten ennenkin vai olisiko vain paljas maa eikä puun puuta? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.57 (EET)[vastaa]
Alijäämä poistuu koko ajan jotain kautta (joko valuuttavarannosta tai sitten varallisuuden poistumisen kautta). Pelkistettynä maassa olisi kaikki ennallaan, paitsi että kaiken ihmisten, koneiden, maan tuottaman tuoton saisi heti joku ulkomaalainen taho (esim. "kiinalaiset"). Asukkaat olisivat siis "orjia", jotka eivät voisi ostaa "enää mitään mistään". Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 01.02 (EET)[vastaa]
Asuisiko maassa enää ketään? Eikö asukkaille maksettaisi edes palkkaa? Eivätkö asukkaat voisi perustaa yrityksiä ja tuottaa jotakin? Eikö "kiinalaisten" intresseissä voisi olla kaiken muualle siirettävissä olevan varallisuuden siirtäminen pois maasta x romurautana tai kakkosnelosina, jolloin jäisi vain paljas maa ja ei puun puuta? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 01.10 (EET)[vastaa]
"Kiinalaiset" haluavat mahdollisimman hyvän tuoton pääomalleen; tehtaat pidettäisiin toiminnassa, maa viljeltynä ja "orjilla" riittäisi töitä. Ihmisten ulos/sisään muuttaminen ei muuttuisi. "Kiinalaisten" kannattaa jatkaa investointia tuotannontekijöihin ihan normaalisti. "Orjille" maksettaisiin palkkaa, mutta he tuhlaisivat kaiken palkkansa "kiinalaisten" omistamiin/myymiin tuotteisiin ja palveluihin. Joku fiksu "orja" voisi jopa ostaa jonkun tuotannontekijän takaisin "kiinalaisilta", jos he suostuvat myymään. Jos joku "orja" perustaisi yrityksen hän hankkisi tarvittavan pääoman "kiinalaisilta" ja osa yrityksen tuotoista valuisi näin "kiinalaisille". Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 01.21 (EET)[vastaa]
Miksi "orjat" muuttaisivat muualle? Ulkomailla on sama tilanne kun kotimaassakin: joku muu omistaa kaikki tuotannontekijät ja siirtolainen ei omista mitään. Totta kai käytännössä ja teoriassa "orjat" hankkisivat hyödykkeitä pääoman ja tuotteiden vapaan liikkumisen maailmassa myös muilta kuin "kiinalaisilta". Olennaista on nyt vaan ymmärtää, että 1) "kiinalaiset" = joku muu kansakunta/kaikki muut kansakunnat ja 2) "orjat" on kansakunta joka ajautuu täysin teoreettiseen ongelmaan jatkamalla kauppataseen alijäämä teoreettiseen loppuun saakka. (kuten asiaa ilmeisesti halusit käsitellä) Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 02.01 (EET)[vastaa]
Kirjoitin artikkelia Liiketoimintakielto ja keskeiseksi kysymykseksi muodostui: Mikä on liiketoiminnan harjoittamisen määritelmä? Jos liiketoimintakieltoon määrätty perustaa yrityksen Viroon, niin sanotaan, että henkilö ei saa harjoittaa liiketoimintaa Suomessa tuon virolaisen yrityksen avulla? Mitä se käytännössä tarkoittaa? Saako Viroon perustettu yritys ostaa Suomesta lavallisen suklaalevyjä tai ruisleipää? Saako Viroon perustettu yritys toisaalta myydä Suomeen ohjelmistolisenssejä tai autonosia? Liiketoiminnan harjoittaminen mainitaan myös säätiölaissa "säätiön tarkoituksena ei voi olla liiketoiminnan harjoittaminen". --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.28 (EET)[vastaa]
Suomen veroviranomainen mainitsee ns. liiketoiminnan tunnusmerkeiksi: "mm. voiton tavoittelu, itsenäisyys, suunnitelmallisuus, jatkuvuus, taloudellisen riskin olemassaolo". Myös kirjanpitolautakunta (KILA) mainitsee liiketoiminnan tunnusmerkit. Onkohan niitä kirjattu mihinkään selkeästi, vai ovatko ne jossain määrin katsojan silmässä? Noiden em. mainittujen perusteella varmaan tavaran tai palvelun myynti Virosta Suomeen ei ole liiketoiminnan harjoittamista Suomessa, joten Suomessa liiketoimintakiellossa oleva saa myydä ohjelmistolisenssejä ja autonosia Suomeen virolaisen yrityksen kautta, jos ohjelmistolisenssit ja autonosat ovat virolaisia? Varmaan suomalaisen kiinteistön omistaminen ja vuokraaminen tai myynti on kielletty? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.44 (EET)[vastaa]
Mietin, olisiko tämä sopinut paremmin Sekalaiset-kahvihuoneeseen, mutta laitan nyt tänne, kun menee sen verran ohi Wikipediasta (vaikka siihen etäisesti liittyykin).
Syy on todennäköisesti jossain verkkotason muutoksessa. Wikipedia on pidempään tukenut IPv6:sta, mutta muutos on voinut esimerkiksi siitä, että Suomessa oleva operaattori on voinut alkaa reitittämään liikenteen IPv6:na. --Zache (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 16.21 (EET)[vastaa]
Veto-oikeutta ei tietääkseni ole: Ruotsin hallitus tekee lakiesitykset ja valtiopäivät joko hyväksyy tai hylkää ne. Armahduksista päättää hallitus, yleensä kaiketi oikeusministeriön esityksen mukaisesti. Kuninkaalla ei enää ole mitään todellista valtaa.--193.111.119.17611. marraskuuta 2014 kello 15.09 (EET)[vastaa]
Kiitos tiedosta! Tuo siis tarkoittanee vastaavaa asiaa kuin vaikka että heinää on vielä 5 seipäällistä niittämättä (tai nykyaikaisemmin vaikka viljaa on 3 kärryllistä vielä puimatta) --albval(keskustelu)6. marraskuuta 2014 kello 09.42 (EET)[vastaa]
Silloin on laiton uhkaus jos täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkit, ja ne löytyvät sieltä rikoslaista kohdasta laiton uhkaus. Totta kai voi laillisestikin uhata monella tavalla, esim. voi uhata, että jos ei velan maksua kuulu niin käräjillä nähdään. Tai voi uhata että jos ei työskentelyolot parane niin vaihdan työpaikkaa. Uhkaus sekin. Toisaalta joku uhkaus voi täyttää jonkin muun rikosnimikkeen tunnusmerkistön. Kiristys tulee ainakin esimerkkinä mieleen. --Jmk (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 07.01 (EET)[vastaa]
Täysin lainoppimattomana voisin tulkita, että lakipykälän kohta "...tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa..." viittaisi siihen, että esimerkiksi "kuole pois pöllöpää" ei ole laiton uhkaus, ei myöskään "tuu tänne niin vedän sua turpaan kunnes pääs irtoaa". Sen sijaan täsmällisemmät ja realistiset suunnitellun/uhatun teon kuvaukset, etenkin jos uhkaukseen liittyy pelottelua uhkaajan tietämillä yksityiskohdilla uhatun henkilön liikkumisesta, kodista, omaisuudesta, tavoista yms. olisi laiton uhkaus, koska sellaisen yhteydessä olisi paljon perustellumpaa olettaa, että turvallisuus tai omaisuus on todellisessa vaarassa. Eiköhän asiaan vaikuta myös henkilöiden väliset aiemmat suhteet sekä se, onko aiemmin tapahtunut jotain, jonka perusteella epämääräisemmän uhkauksen voisi ymmärtää liittyvän todelliseen vaaraan. --Pitke (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 12.56 (EET)[vastaa]
Suomen kirjastojen ja koulujen hankintapolitiikasta (siirretty)
Ihan mielenkiintoista muuten, että näin Venäjälle hihitellään, samaan aikaan huomaamatta, että koulutus ja opetussisällöt ovat Suomen valtion hallinnassa ja hienosti valikoitu juuri tietynlaisiksi. Terveiset vaan opetusministeriöön. Eipä Suomessa kirjastoissakaan ole kaikkia mahdollisia kirjoja, vaan sopivia tietoja sisältävät kirjat on jotenkin sinnekin valikoitu. Ja YLE uutisoi saman asian ja on uutistoimisto, joka on valtion hallinnassa: http://yle.fi/uutiset/venaja_suunnittelee_vaihtoehtoista_wikipediaa/7630655. --Hartz (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 12.39 (EET)[vastaa]
Suomessa koulutus ja opetussisällöt eivät ole enää vuosikymmeniin olleet "valtion hallinnassa", jos tarkoitat muinoin oppikirjoilta yms. vaadittua kouluhallituksen tai ammattikasvatushallituksen hyväksyntää. Kustantajat teettävät opetusmateriaaleja asiantuntijoilla ja kouluilla on vapaus valita minkä kustantajan kirjoista opettavat. Edes opetussuunnitelmia ei tietääkseni tarvitse enää hyväksyttää missään, kunhan ne noudattavat keskusviraston yhä väljempää ohjeistusta. Kirjastot taas tietääkseni hankkivat kirjoja ihan omin päätöksin määrärahojen puitteissa. –Kotivalo (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 13.03 (EET)[vastaa]
Kirjastot eivät tosiaan hanki hyllyihin kirjoja joita kukaan ei lue, sellaiseen ei koko ajan väheneviä määrärahoja kannata tuhlata. Sellaiset kirjat joista aika on ajanut ohi, myydään nykyisin pilkkahintaan halukkaille. Ennen ne meni makulatuuriksi. Olen seurannut tätä Hartzin kyselytulvaa ja jotenkin sille pitäisi saada loppu. Pelkkää provokatiivista ajankuluketta hänellä. --Eb2t (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 14.32 (EET)[vastaa]
Joo, kieltämättä tässä menee vähän keskustelusivut tukkoon. Tosin, mitä kirjastoihin tulee, niin siellä myydään nykyään poistokirjoina täysin ajankohtaisiakin kirjoja, joista nimenomaan aika ei ole ajanut ohi. On ilmeisesti joku (mielestäni omituinen) linjaus, että jos jotain kirjaa ei ole lainattu "tarpeeksi", niin se myydään pois 50 sentillä, ja samalla viedään mahdollisuus, että sitä kukaan ko. (sivu)kirjastossa lukisi. Pääkirjastosta se toki löytyy, mutta miksi riistetään (sivu)kirjaston asiakkailta edes mahdollisuus löytää sitä? --Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 10.44 (EET)[vastaa]
Tästä hävisi joku kommentti, mutta kommentoin silti kun ehdin kirjoittaa: Oikeasti laajaa ja kattavaa kokoelmaa ei ole koskaan katsottu tarvittavan sivukirjastoissa, eikä politiikassa ole tapahtunut muutosta. Joku näkökulman vinoutuma on kyseessä jos muuta luulee. Minulla on asiaan perspektiiviä aika pitkältä ajalta. Kokoelmapolitiikan keskeinen raami on tila. Kaikki säilytettäisiin, jos olisi paikka missä niitä pitää. Jos käsityölehtiä ja rengasoppaita lainataan ja hengenkehitysoppaat seisovat hyllyllä vuosi vuoden jälkeen lainaamattomina, on helppo päätellä mikä on ratkaisu. Ratkaisuja tekevät kirjastonhoitajat eivät ole tyhmiä, akateeminen koulutus ja yleinen sivistyneisyys ja fiksuus takaavat sen, käytännön ammatillisen kokemuksen ohella. Joka paikkakunnalla on itse liikkumisen sijasta mahdollisuus pyytää teos pääkirjastosta, ja se tulee parissa päivässä). --Eb2t (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 11.56 (EET)[vastaa]
Jaahas. No ei tässä sentään kukaan ole Suomea natsi-Saksaan verrannut, vaikka tokihan Saksa on ollut se maa mistä Suomi on eniten oppia ottanut, on kyse sitten koululaitoksesta ja yliopistosta (Preussi, humboldtilainen sivitysyliopisto) tai arkkitehtuurista (niin jugend kuin Plattenbau). Suomen virallinen uskonto on Saksasta. Suomi on ollut Saksan kansan liittolainen läpi tyrskyjen ja myrskyjen; Virolla on mielenkiintoinen, myös samankaltainen saksalaisvaikutteinen historia. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 14.35 (EET)[vastaa]
Ei, Suomi ei ole saanut vaikutteensa Ruotsista, vaan nimenomaan Saksasta. Siksi kontrasti Suomen ja Ruotsin välillä on vielä tänäkin päivänä suuri, mutta Suomi ja Pohjois-Saksa ovat yllättävän samankaltaiset. Toki Suomessa on ruotsalaista ja venäläistä vaikutetta ja Skansa rakentaa ruotsalaistyyppisiä kerrostaloja. Siis Fredrik Pacius oli saksalainen ja sävelsi Maamme-laulun ja kellot alkavat kilistä. Suomen valuutta oli markka, samoin kuin Saksan... ei kruunu. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.19 (EET)[vastaa]
Tuollainen kontrasti on omaa arvailua. Suomi ja Ruotsihan ovat kuin kaksi marjaa, vaikka toki Euroopassa on myös muita, laajempia kulttuuripiirejä, joista Saksan ympärille muodostuva on eräs, ja myös Suomen kannalta tärkeä, yhdessä esimerkiksi Ranskan tai toisaalta Englannin ympärille muodostuvan kanssa (ja lisäksihän sekä Suomea, Ruotsia, että Saksaa yhdistää protestanttinen uskonto). Tästä aiheesta on aika paljon kirjallisuutta, eikä kyseessä ole mielipideasia niin että faktat olisivat sitä, mikä sattuu olemaan itse kunkin mutu tai päähänpisto. Onhan Saksa ollut Suomeen nähden tärkeä keskus, mutta se on vain yksi kerrostuma muiden joukossa. - Ja sitä paitsi Virossahan, missä oikeasti Saksan ja saksalaisuuden kulttuurinen ja kielellinen vaikutus on paljon suurempi, on oli aiemmin rahana kruunu. Ja Saksalainen kuningas oli poliittinen suhdanne, missä oli mukana koko Itä-Eurooppa. - Ja lisäksi kun Saksassa oli suuri määrä pikkuvaltioita, niin sieltä riitti kuninkaallisia Englantiin, Ruotsiin ja Venäjällekin. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 13.05 (EET)[vastaa]
Väittääkö Urjanhai, että Suomi olisi samankaltainen maa kuin Ruotsi tai Norja tai Tanska? Nuo kolme ovat keskenään samankaltaisia. Suomi on Saksan kanssa samankaltainen matemaattis-loogisten insinööri-ihmisten asuttama maa, jossa paukut laitetaan insinöörityöhön ja teollisuuteen. Vaikka Suomessa on hyvinvointivaltio, niin se poikkeaa ruotsalaisesta folkhemmetistä, sillä Suomessa se on rakennettu palvelemaan teollisuutta ja Ruotsissa palvemaan ihmistä. Suomi kilpailee taloudellisesti Saksan kanssa, on kyse sitten insinöörien palkoista tai teollisuuden kustannustasosta. Suomessa ja Saksassa on molemmissa pidetty viennistä ja vahvasta markasta. "Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, kopioikaamme siis saksalaisilta." --Hartz (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 16.06 (EET)[vastaa]
Tuo voi hyvin olla totta yhdeltä kantilta (olkoonkin, että minulla ei kompetenssia tuon arvioimiseen). Monelta muulta kantilta Suomella taas on paljon yhteistä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Suomen ja Ruotsin suhteesta historiallisesti rinnakkaisen kehityksen mielestä historiantutkijat ovat kirjoittaneet paljon. --Urjanhai (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 16.21 (EET)[vastaa]
Itse kun kävin kaksi vuotta sitten Ruotsin Lapissa huomasin että Ruotsissa yhteiskunta ja kulttuuri on melko pitkälle identtinen kopio Suomesta, vaikka ei täysin. Suomen ja ruotsin kielillähän ei ole kieliopillisesti juuri mitään tekemistä keskenään, mutta muuten huomasin, että Suomella ja Ruotsilla on melkein kaikki yhteistä. Ellei kieltä oteta huomioon, veikkaisin, että lähimmäksi Suomea pääsee juuri Ruotsi. Toiseksi lähimmäksi varmaan Viro, jolla on hyvin läheinen kielisuhde Suomeen, ja myös hyvin samanlainen kulttuuri, muttei ihan niin samanlainen kuin Ruotsissa. Osaako kukaan muuten sanoa, miten tämä keskustelu siirtyi Suomen kirjastojen ja koulujen hankintapolitiikasta Suomen kulttuurin sidonnaisuuteen ulkomaalaisiin kulttuureihiin? JIP (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.37 (EET)[vastaa]
