Ravenna
Ravenna | |
---|---|
Piazza del Popolo |
|
lippu |
vaakuna |
Ravenna |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Italia |
Alue | Emilia-Romagna |
Maakunta | Ravenna |
Hallinto | |
– Pormestari | Michele De Pascale (PD) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 652,22[1] km² |
Väkiluku (2013) | 159 041 |
– Väestötiheys | 243[1] as./km² |
Ravenna on kaupunki Italiassa. Siellä asuu noin 160 000 ihmistä (2013).[1] Ravenna on samannimisen maakunnan pääkaupunki ja Ravenna-Cervian arkkihiippakunnan keskus.[2][3] Maakunta kuuluu Emilia-Romagnan hallinnolliseen alueeseen.[2] Ravenna oli Länsi-Rooman valtakunnan pääkaupunki 400-luvulla sekä 500–700-luvuilla ostrogoottien valtakunnan sekä bysanttilaisen Italian pääkaupunki.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikin aikaan Adrianmeren ranta sijaitsi lähempänä Ravennaa kuin nykyisin. Kaupungin varhaisimmat asukkaat olivat luultavasti itaalisia kansoja, jotka olivat siirtyneet etelämmäs Aquileian alueelta noin 1400 eaa. Perimätiedon mukaan Ravennan valtasivat sittemmin etruskit ja myöhemmin keltit. Vuonna 191 eaa Ravenna päätyi roomalaisten haltuun. Roomalaiskaudella Ravennasta tuli merkittävä satamakaupunki. Kaisari Augustus rakennutti Ravennan lähistölle Classisiin sataman, josta tuli Rooman Adrianmeren laivaston tärkein tukikohta.[4]
Vuonna 402 barbaarien hyökkäykset pakottivat Länsi-Rooman kesiari Honoriuksen siirtämään hovinsa Roomasta Ravennaan, ja kaupungista tuli siten Länsi-Rooman pääkaupunki vuoteen 476 saakka. Ravennaan rakennettiin tuona aikana useita monumentaalirakennuksia, ja kaupunki sai lisäksi arkkipiispanistuimen vuonna 438.[4]
Länsi-Rooman kukistuttua vuonna 476 Ravennasta tuli herulien päällikön ja Italian kuninkaan Odovakarin pääkaupunki. Ostrogoottien kuningas Teoderik Suuri syrjäytti puolestaan Odovakarin vuonna 493. Teoderik teki Ravennasta ostrogoottien valtakunnan pääkaupungin. Vuonna 540 Itä-Rooman kenraali Belisarius valtasi Ravennan, josta tuli Bysantin hallitseman Ravennan eksarkaatin pääkaupunki.[4]
Vuonna 751 Ravennan valtasivat langobardit, jotka puolestaan menettivät sen frankkien kuninkaalle Pipin Pienelle vuonna 754. Pipin lahjoitti Ravennan paaville vuonna 757. Keskiajalla Ravennaa hallitsi da Polentan aatelissuku. Vuonna 1441 Venetsia otti Ravennan haltuunsa, mutta vuonna 1509 kaupunki palasi Kirkkovaltion omistukseen. Vuonna 1859 Ravenna liittoutui Sardinian kuningaskunnan kanssa, josta tuli Italian kuningaskunta vuonna 1861.[4]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungissa käydään paljon maatalouskauppaa, muun muassa viljasta ja maatalouskoneista. Siellä on myös öljynjalostamo.
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kahdeksan Ravennan varhaiskristillistä rakennusta 400- ja 500-luvuilta kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon: Galla Placidian mausoleumi, Battistero Neoniano, Sant'Apollinare Nuovon basilika, Battistero degli Ariani, Cappella Arcivescovile, Teoderikin mausoleumi, San Vitalen kirkko ja Sant'Apollinare in Classen basilika.[5]
-
Galla Placidian mausoleumi
-
Teoderikin mausoleumi
-
Areiolainen kastekappeli
-
Sant'Apollinare Nuovon basilikan mosaiikki, joka esittää Teoderikin palatsia.
-
San Vitalen basilika
-
Bysantin keisari Justinianus I. Yksityiskohta San Vitalen basilikan mosaiikista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Il comune in pillole 30.3.2014. Ravennan kaupunki. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 29.10.2014. (italiaksi)
- ↑ a b Come raggiungere la città Ravennan kaupunki. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 29.10.2014. (italiaksi)
- ↑ Arcidiocesi di Ravenna-Cervia Ravenna-Cervian arkkihiippakunta. Arkistoitu 20.6.2015. Viitattu 29.10.2014. (italiaksi)
- ↑ a b c d Ravenna Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Early Christian Monuments of Ravenna Unesco. Viitattu 29.10.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ravenna Wikimedia Commonsissa
- Sitaatteja aiheesta Ravenna Wikisitaateissa
- Ravennan kaupungin sivusto
- Ravennan matkailusivut
- Agrigento
- Alberobellon trullitalot
- Alppien paalutalot (yhteinen viiden muun maan kanssa)
- Amalfin rannikko
- Aquileia
- Assisin fransiskaanikohteet
- Berninan rautatie (yhteinen Sveitsin kanssa)
- Casertan palatsi, Vanvitellin akvedukti, San Leucion rakennusryhmä
- Castel del Monte
- Cerveteri, Tarquinia
- Cilento ja Vallo di Diano, Paestum, Velia, Certosa di Padula
- Crespi d’Adda
- Dolomiitit
- Etna
- Ferrara
- Firenze
- Genova: Le Strade Nuove ja Palazzi dei Rolli
- Ivrea
- Langobardien hallintokeskukset Italiassa
- Liparisaaret
- Mantova ja Sabbioneta
- Medicien villat ja puutarhat
- Modenan katedraali, Torre Civica ja Piazza Grande
- Monte San Giorgio (yhteinen Sveitsin kanssa)
- Napoli
- Padovan kasvitieteellinen puutarha
- Piazza dei Miracoli
- Piemonten ja Lombardian pyhät vuoret
- Piemonten viinimaisema: Langhe-Roero ja Monferrato
- Pienza
- Pompeji, Herculaneum, Torre Annunziata
- Portovenere, Cinque Terre ja saaret Palmaria, Tino ja Tinetto
- Ravennan varhaiskristilliset rakennukset
- Rooma
- San Gimignano
- Santa Maria delle Grazie
- Sassi di Matera
- Savoijin kuninkaallisen suvun asuinrakennukset
- Siena
- Su Nuraxi di Barumini
- Syrakusa ja Pantalican kivinen nekropolis
- Urbino
- Val Camonica
- Val di Noto
- Val d’Orcia
- Venetsia
- Verona
- Vicenza ja Veneton palladiolaiset villat
- Villa Adriana
- Villa d'Este
- Villa Romana del Casale