Tämä on suositeltu artikkeli.

Vaajakoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vaajakoski
Vaajakoski vuonna 2008
Vaajakoski vuonna 2008
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Vaajakoski-Jyskä
Kaupunginosa nro 69
Väkiluku 3 500[1]
Osa-alueet Wessmanninmäki, Savonmäki, Kotimäki
Postinumero(t) 40800
Vaajakosken vanha vesivoimala ja naulatehdas

Vaajakoski (aik. Haapakoski) on kaupunginosa Jyväskylässä keskustaajaman itälaidalla (vuoteen 2008 Jyväskylän maalaiskunnassa). Se sijaitsee noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta, Päijänteen pohjoispään rannalla, Vaajavirran varrella ja Leppäveden länsipuolella. Vaajakoskea ympäröivät vesistöt ja jylhät mäet. Usein Vaajakoskella tarkoitetaan hieman laajempaa aluetta kuin nykyinen Vaajakosken kaupunginosa; siihen katsotaan edelleen kuuluvan myös sellaisia ympäristön alueita, jotka olivat Vaajakosken osia Vaajakosken kuuluessa Jyväskylän maalaiskuntaan mutta jotka nykyään kuuluvat muuhun kaupunginosaan kuin Vaajakoskeen. Vaajakoski muodosti erillisen taajaman 1980-luvulle asti, mutta viereisen Jyskän rakentaminen teki siitä osan Jyväskylän keskustaajamaa.

Vaajakoski on ollut merkittävä teollisuuskeskus. Vaajakoski kasvoi pienestä maalaiskylästä sahateollisuuspaikkakunnaksi 1800-luvulla, jolloin T. & J. Salvesen oli paikkakunnan suuri työllistäjä. Vuonna 1916 SOK osti paikkakunnan sahat maa-alueineen ja laajensi toimintaa muille teollisuuden alueille. SOK:n Vaajakosken tehtaat työllistivät enimmillään noin 2 000 henkeä. Vaajakoskella on toiminut myös suuri tukinuittoreitti ja tukinerottelu.

SOK luopui tehdastoiminnasta 1980-luvun alussa, minkä jälkeen tehdasrakennukset ovat olleet pienteollisuuden ja muiden yritysten käytössä. Vaajakosken teollisuusmiljöö vesistönäkymineen on rakennushistoriallisesti valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.

Vaajakoskella on perinteisesti ollut paljon yhdistystoimintaa. Kotiseutuyhdistys Vaajakosken Kohinat on edelleen aktiivinen. Vaajakosken historiasta on julkaistu useita kirjoja. Paikkakunnalla ilmestyy oma paikallislehti Wessmanni.

Haapatien kerrostaloja.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaajakosken seudun kartta

Vaajakoski sijaitsee Päijänteen pohjoisimpien lahtien rannoilla, Leppäveden länsirannalla ja Päijänteen ja Leppäveden yhdistävän Vaajavirran molemmin puolin.[2] Vaajavirrassa on kaksi suurehkoa saarta, Naissaari ja Varassaari, sekä muutama pienempi.[3][4][5] Naissaaren kohdalla joessa on kaksi koskea, länsipuolella Vaajakoski ja itäpuolella Naiskoski. Ylempänä virrassa ovat Haapakoski ja Ylinenkoski.[5] Vaajakosken kanava, joka on osa Keiteleen kanavaa, kulkee Naissaaren ohi länsipuolelta.[2]

Päijänteen lahdista Haapalahti ulottuu Niitynpään omakotialueelle Vaajakosken keskustan tuntumaan. Suuri osa lahdesta jäi moottoritien alle 1970-luvun lopulla. Viereinen pieni lahti on Sammallahti, jonka rannalla on samanniminen teollisuusalue. Vaajakosken seudulta löytyy kaksi lampea: Haapalampi lähellä Haapaheikin ja Kotimäen asuinalueita sekä Kivilampi samannimisen omakotitaloalueen lähellä Kaunisharjun kaupunginosassa.[2]

Jyrkkäseinäinen ja kallioinen Kanavuori sijaitsee Vaajavirran itäpuolella. Kanavuoren korkeus on 197,5 metriä merenpinnasta[6] ja yli sata metriä viereisten vesistöjen pinnasta[7]. Vaajakosken keskustan läheisyydessä sijaitseva Savonmäki on hieman korkeampi, 198,5 metriä.[6] Kanavuoren pohjoispuolella sijaitsee Koskenvuori.[8] Koskenvuoren huippu ympäristöineen on luonnonsuojelualue. Kanavuoren lähistöllä on neljä pienempää luonnonsuojelualuetta.[5] Kanavuori ja Koskenvuori ovat EU:n Natura 2000 -ohjelman suojelukohteita.[7] Kanavuorta kiertää 3,7 kilometriä pitkä luontopolku.[9] Myös Savonmäen metsissä on mahdollisuus tutustua paikalliseen luontoon: Vaajakosken urheilukentän reunalta lähtevät ulkoilureitit ovat pituudeltaan yhteensä 23 kilometriä, ja niistä osa on valaistuja.[10]

Vaajakosken ja Jyväskylän keskustan yhdistää noin seitsemän kilometrin pituinen 1978 valmistunut Vaajakosken moottoritie.[11][12] Moottoritien päässä on liikenneympyrä.[2] Valtatie 4 ja valtatie 9 kulkevat Vaajakosken läpi samana tienä ja haarautuvat Kanavuoressa eri suuntiin.[2] Vaajakosken liikenneympyrästä johtaa myös seututie 638 Leppävedelle.[13] Tie kulkee Vaajakosken keskustan kautta Tölskän ja Kaunisharjun ohitse Leppäveden kylään, missä se yhtyy seututiehen 637.[2][14]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Vaajakosken historia

Vaajavirran tienoot olivat jo esihistoriallisina aikoina metsästäjien ja kalastajien asuinpaikka.[15] Ensimmäiset maatilat perustettiin seudulle 1500-luvun lopulla. Niiden asukkaat olivat vuokraviljelijöitä, lampuoteja.[16]

Vuonna 1819 Carl Christian Bröijer ja Bengt Stenius perustivat Vaajavirran rannalle sahan.[16] Finland Wood -osakeyhtiö osti sahan 1871, ja 1886 T. & J. Salvesen perusti paikkakunnalle toisen sahan.[17] Sahojen johdossa toimi patruuna James Salvesen yli 40 vuoden ajan.[17] Vuonna 1916 SOK osti saha-alueen rakennuksineen ja koskiosuuksineen Salvesenilta[18] ja lisäksi maa-aluetta yhteensä 692 hehtaaria[19]. Pian SOK alkoi laajentaa toimintaansa muuhun teollisuuteen.[20]

Patruunan aiemmasta huolenpidosta huolimatta Haapakoski oli päässyt huonoon kuntoon. Salvesen oli keskittynyt Lauritsalan sahansa toimintaan, ja Haapakoski oli jäänyt heitteille.[21] SOK alkoi rakentaa parempia asuintaloja huonokuntoisten mökkien tilalle.[22] Asutus levisi Naissaaren tienoilta erityisesti Wessmanninmäelle päin, mutta myös Vaajavirran toiselle puolelle Hupeliin ja Kanavuoreen.[23]

Suurlakon aikana Haapakosken punakaarti oli aktiivinen, mutta kansalaissodan aikana Haapakoskella ei sodittu.[24] Haapakosken nimi muutettiin SOK:n aloitteesta Vaajakoskeksi 1920.[25][21] Viljo Nissilän mukaan koski on voinut saada nimensä sen pohjaan isketyistä vaajoista, joita käytettiin veneestä kalastukseen, verkkoihin ynnä muihin kalastukseen liittyviin toimiin ja ohjaamaan vesillä kulkijaa.[26] Tulevina vuosikymmeninä Vaajakosken asema tehdaspaikkakuntana vahvistui. Vaajakosken tehtaista kehittyi yksi maailman monipuolisimpia saman omistajan omistuksessa olevista teollisuuskeskuksista.[27]

Vuonna 1938 valmistunut kerrostalo Wessmanninmäellä

Vaajakosken keskusta muuttui täysin 1930-luvun lopulla. Nykyisen Vaajakoskentien pohjoispuolelle rakennettiin kahden perheen puisia omakotitaloja, eteläpuolelle kerrostaloja, joissa oli sekä asuntoja että liikehuoneistoja.[28] Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä Vaajakoskelle rakennettiin paljon omakotitaloja sekä Wessmanninmäelle lisää kerrostaloja.[29]

1950-luvulla SOK laajensi tehdastoimintaansa Sammallahteen.[30] Tukinuitto Vaajavirrassa loppui 1960-luvun alussa.[31][32] 1970-luvulla Vaajakoskelle valmistui terveyskeskus ja uimahalli.[33][34] Vaajakosken keskustaan rakennettiin uusia liiketiloja, jotta vaajakoskelaiset kävisivät ostoksilla omalla paikkakunnallaan.[35] 1970-luvulla valmistuivat myös Linnan ja Kotimäen kerrostaloalueiden ensimmäiset talot.[36][37]

1970-luvun lopulla Vaajakosken tehtaiden toiminta oli laajimmillaan: paikkakunnalla toimi kymmenen eri tehdasta apulaitoksineen eli lastulevy-, levy-, harja-, kaluste-, tulitikku-, naula-, margariini- ja makeistehtaat, saha ja painotalo.[38]Niiden työntekijämäärä oli silloin noin 2 000 henkeä.[39] Sitten SOK ajautui vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin ja alkoi sen vuoksi uudistaa toimintaansa ja luopui teollisuudesta 1980-luvun alussa.[40][41] Myös Vaajakosken tehtaat lakkautettiin. Tehdasrakennukset ovat edelleen käytössä. Niissä on pääasiassa pienteollisuutta ja muita yrityksiä.[42] Vaajakosken säilynyt vanha teollisuusmiljöö vesistönäkymineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.[43]

Vuonna 1987 Vaajakosken kirjasto muutti uuteen Urheilutien varrella olevaan taloon.[44] Vaajakosken kanava valmistui 1993. Se yhdistää Leppäveden Päijänteeseen ja on osa Keiteleen kanavaa. Kanavan rakensivat neuvostoliittolaiset osana bilateraalikaupan tasapainottamista.[45] 1990-luvun puolivälissä tavaratalo Vaajalan rakennus purettiin, vaikka sillä oli ikää vasta vähän yli 20 vuotta.[46]

Vaajakosken keskustan puutaloista suurin osa on purettu pois. 1990-luvun lopulla kiisteltiin kauppias Varoninin talon säilyttämisestä.[47] Sivistyslautakunta totesi talon olevan paikallishistoriallisesti arvokas kiinteistö, ja sen säilyttämisen puolesta kerättiin 400 nimeä.[48] Talo kuitenkin purettiin ja sen paikalle rakennettiin talo, johon tuli apteekki ja asuinhuoneistoja.

Vuoden 2009 alussa Vaajakoskesta tuli kuntaliitoksen kautta osa uutta Jyväskylän kaupunkia.[49] Syksyllä 2013 valmistui uusi kauppakeskus Vaajala vanhan makeistehtaan viereen radan varteen. Siihen muuttivat muun muassa S-market, apteekki ja kahvila.[40] 1990-luvulla rakennettu Vaajalan kiinteistö purettiin vuonna 2014. Kaupunki rakennutti sen paikalle uuden terveyskeskuksen ja vanhusten palvelutalo Sampoharjun.[50]

Hallinnollinen asema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo Savonmäessä ja Urheilutalo

Vaajakosken kaupunkimainen osa oli aiemmin Jyväskylän maalaiskunnan taajama. Vuosina 1920–1955 Vaajakoski oli maalaiskuntaan kuuluva itsehallinnollinen taajaväkinen yhdyskunta.[51] Nykyisin Vaajakoski on Jyväskylän 69. kaupunginosa.[52] Se muodostaa yhdessä Jyskän ja muiden naapurikaupunginosien kanssa Jyväskylän tilastollisen suuralueen Vaajakoski-Jyskä, jonka asukasluku on noin 14 600.[53]

Osa-alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisessä virallisessa kaupunginosajaossa Haapaniemi, Hupeli, Kanavuori, Kaunisharju ja Tölskä ovat omia kaupunginosia.[52] Taajaväkisen yhdyskunnan aikaan ne olivat virallisesti (kokonaan tai osittain) osa Vaajakoskea. Niiden postinumeroalue on nykyisinkin 40800 Vaajakoski.[2] Niitä pidetäänkin edelleen usein Vaajakosken osa-alueina.[54][55][56][57][58][59][60][61]

Vaajakosken rautatieasema ja Vaajakosken teollisuustalo sijaitsevat Tölskässä.[2] Kanavuoressa sijaitseva ABC-liikennemyymälä on nimeltään ABC Vaajakoski.[62] Haapaniemessä sijaitsevat nuorisokoti ja veneilysatama kertovat sijaitsevansa Vaajakoskella.[63][64]

Vaajakosken keskustaa kutsutaan Wesmanninmäeksi.[65] Jyväskylän kaupungin virallisessa pienaluejaossa Vaajakosken osa-alueita ovat Wessmanninmäki ja Savonmäki sekä osa Jyskän pienalueesta.[2] Jyväskylän kotisivujen mukaan Vaajakosken asuinalueita ovat Savonmäki, Tölskä, Haapaniemi, Kaunisharju, Kivilampi, Kanavuori, Leppälahti ja Oravasaari.[66]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaajavirrassa on Naissaari, jonka vanha teollisuus- ja työläismiljöö 1800-luvun puutaloineen ja 1930-luvun funkkistaloineen on muutettu virkistyskäyttöön.[3] Naissaaren itäpuolella olevassa Naiskoskessa on Vaajakosken vesivoimalaitos, saaren toisella puolella sijaitsevassa Vaajakoskessa käytöstä poistettu Vaajakosken vanha vesivoimalaitos, jossa järjestetään erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia. Naissaaren kupeessa on Vaajakosken kanava, joka on osa Keiteleen kanavaa. Naissaaren eteläpuolella sijaitsee Varassaari, jonka vanhoja arvokkaita rakennuksia on kunnostettu liike- ja asuinkäyttöön.[67]

Vanha vesivoimala ja Naissaari

Vaajakosken seudulla on kaksi luontopolkua: Kanavuoren luontopolku[9][68] sekä Haapaniemessä Iso-Haapasaaren luontopolku, joka esittelee alueen pienehköjä lehtoja, rantamaisemia, vanhaa metsää ja niittyjä sekä kallioalueita.[68]

Vaajakosken seudun muita matkailukohteita ovat muun muassa Niitynpään työläiskotimuseo[69], Pandan makeistehtaan tehtaanmyymälä, Savutuvan apaja[70] sekä Noukanniemen veneilykeskus.[10][71]

Vaajakosken keskustassa sijaitsee Vaajakosken kirjasto, joka oli ennen Jyväskylän maalaiskunnan pääkirjasto. Se on nykyään Jyväskylän kaupungin aluekirjasto.[72] Vaajakoskella sijaitsevat myös vuonna 1977 valmistunut uimahalli Wellamo[73][74] sekä 1954 valmistunut Vaajakosken kirkko[75].

Palveluja ja toimintaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaajakoskella on peruspalveluiden, terveyskeskuksen, kauppojen ja pankkien lisäksi muun muassa autokouluja, Alko, ravintoloita ja optikkoliike.[10] Aiemmin Vaajakoskella oli lukio, mutta se lakkautettiin 2009. Jo edellisenä vuonna lukion toiminta oli siirtynyt väistötiloihin Jyväskylän keskustaan.[76] Vaajakoskella toimii edelleen kolme koulua, Janakan yhdistetty päiväkoti ja koulu, jossa on luokat 1–4, Vaajakosken yhtenäiskoulu, jossa on luokat 5–9, ja Vaajakummun yhtenäiskoulu, jossa on luokat 1–9. Kaupungin pitämiä päiväkoteja on kuusi.[66]

Vaajakosken kirjasto

Vaajakoski on aina ollut tunnettu kalastusmahdollisuuksistaan.[77] Paikkakunnalla toimii metsästys- ja kalastusseura Vaajakosken Koukku ja Paukku, joka hallinnoi Vaajavirran kalastusta.[78] Liikuntamahdollisuuksia on Hutungin liikuntakeskuksessa, Vaajakosken liikuntakeskuksessa, yleisurheilu- ja jalkapallostadionilla sekä uimahallissa.[10][66] Tunnettuja urheiluseuroja ovat jalkapalloseura FC Vaajakoski, suunnistus- ja koripalloseura Vaajakosken Terä, yleisurheilu-, paini- ja voimisteluseura Vaajakosken Kuohu[79] sekä jääurheiluseura Vaajakosken Pelikaanit[80].

Seurakuntatoiminta on Vaajakoskella aktiivista. Paikkakunnalla toimivat Vaajakosken baptistiseurakunta[81] ja evankelisluterilainen Jyväskylän seurakunnan Vaajakosken alueseurakunta, joka kattaa koko Vaajakoski-Jyskän alueen.[82] Baptistiseurakunnalla on noin 150 kastettua jäsentä[83] ja se on yksi Suomen Baptistikirkon voimakkaimmista seurakunnista yhdessä Turun ja Tampereen baptistiseurakuntien kanssa.[84] Vaajakoskella toimivat partiojärjestöt poikalippukunta Vaajan valppaat ja tyttölippukunta Valppaat tytöt.[85] Vaajakosken sotaveteraanit ry on perustettu 1966[86], ja Vaajakosken Lions Club 1956[87].

Vaajakosken kohinat ry on vuodesta 1982 järjestänyt Vaajakosken kohinat -kesätapahtuman, julkaissut Vaajakoski-aiheisia kirjoja ja Kohinat-lehteä.[88] Vaajakoskella on vuodesta 1996 lähtien ilmestynyt aluelehti Wessmanni. Aiemmin paikkakunnalla on ilmestynyt paikallislehti Vaajakoski vuosina 1970–1980 ja 1992–1994. Vaajakosken kohinat ja Jyväskylän maalaiskunta ovat julkaisseet useita kirjoja Vaajakosken historiasta.[89]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmistopuolueiden kannatus oli hyvin korkea Vaajakoskella 1900-luvun alkupuolella.[90][91] Toisen maailmansodan jälkeen porvaripuolueiden kannatus kääntyi nousuun.[92]

Vaajakosken äänestysalueeseen kuuluvat Wessmanninmäki, Kanavuori, Hupeli, Leppälahden kylä ympäristöineen sekä laajahko maaseutualue aina Oravasaaren kylän eteläpuolelle asti. Vaajakosken kaupunginosaan kuuluu myös Savonmäen äänestysalue. Tölskän ja Kaunisharjun kaupunginosat kuuluvat Janakan äänestysalueeseen.[2] Vaajakoskelaisten äänestyskäyttäytymisen selvittäminen on ongelmallista, koska Vaajakoski jakaantuu useaan äänestysalueeseen. Seuraavaan taulukkoon on koottu kolmen Vaajakosken seudulla sijaitsevan äänestyspaikan tuloksista, eivätkä siinä ole mukana ne Kotimäen asukkaat, jotka äänestävät Jyskän äänestysalueella, eivätkä ne Haapaniemen asukkaat, jotka äänestävät Haapaniemen äänestysalueella.

Puolueiden ääniosuus eduskuntavaaleissa 2011 Vaajakosken äänestysalueilla (Vaajakoski, Savonmäki ja Janakka)[93]
Puolue Vaajakoski (%) Koko kaupunki (%)
SDP 24,3 21,3
Perussuomalaiset 20,8 16,3
Keskusta 15,6 15,3
Kokoomus 14,4 18,0
Vasemmistoliitto 10,9 10,2
Kristillisdemokraatit 6,3 6,4
Vihreät 5,8 10,0
SKP 0,5 0,8
Piraattipuolue 0,4 1,2
Muut 0,6 0,5
Äänestysprosentti vaaleissa
Vuosi Koko kaupunki (%) Vaajakoski (%) Savonmäki (%) Janakka (%)
2001 68,2 68,4 74,1 71,9


Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaajakoskelta kulkevat Jyväskylään Linkin eli Jyväskylän joukkoliikenteen bussit 1, 2 ja 3 sekä muutama muukin harvemmin kulkeva vuoro.[94] Myös pitkänmatkanbussit pysähtyvät Vaajakoskella. Linja-autolla pääsee etelään Lahteen ja itään Kuopioon.[95] Laivaliikennettä on kesäisin Vaajakosken kanavaa pitkin Suolahteen ja Jyväskylään.[96] Vaajakosken rautatieasema on nykyisin junien kohtauspaikka, ja siellä lastataan jonkin verran tavaraa juniin. Henkilöliikenne asemalla loppui vuonna 1992.[97][98]

Moottoritien Vaajakosken puoleisessa päässä on liikenneympyrä, joka oli aluksi kaksikaistainen, välillä yksikaistainen ja muutettiin vuonna 2008 taas kaksikaistaiseksi.[99][100] Liikenneruuhkat ja tiejärjestelyjen toimimattomuus yksikaistaisessa ympyrässä huolestuttivat viranomaisia ja maakuntavaltuustoa.[101] Uusitussa kaksikaistaisessa ympyrässä pyrittiin liikenteenohjauksen selkeyteen paremmilla opasteilla ja viitoituksella.[102] Uusitussakin kaksikaistaisessa ympyrässä on kuitenkin sattunut onnettomuuksia.[103]

Vaajakosken moottoritielle on suunniteltu noin kolmen kilometrin pituista jatkoa, joka ohjaisi liikenteen Vaajakosken keskustan ohi. Vaajakosken ohitustie kulkisi Haapalahdesta Kanavuoreen Sammallahden teollisuusalueen ja Varassaaren läpi uutta siltaa pitkin Vaajavirran yli.[43][104] Ohitustie sijoittuisi osittain Vaajakosken valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle.[43] Sille on kaavailtu vaihtoehdoksi myös tunnelia, jonka pituus olisi lyhyemmän vaihtoehdon mukaan kaksi kilometriä ja pidemmän 3,4 kilometriä.[43][105][106] Tammikuussa 2012 Keski-Suomen ELY-keskus tiedotti valinneensa jatkosuunnitteluun vaihtoehdon, jossa ohitustie kulkee maastokäytävässä Varassaaren kautta.[107]

Tunnettuja vaajakoskelaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanha puutalo Savonmäessä
Kerrostalo Wessmanninmäellä
Vaajatietä Tölskässä
Entinen Pandan tehdas ja kauppakeskus Vaajala

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kolu, Antti: Kylä virran rannalla. Jyväskylä: Vaajakosken kohinat ry, 1992. ISBN 952-90-4030-X.
  • Kolu, Antti: Patruuna Salvesen ja Haapakosken sahamiehet. Jyväskylä: Jyväskylän maalaiskunta, 2001. ISBN 951-98764-0-5
  • Kolu, Antti: Haapaniemi Päijänteen kainalossa. Jyväskylä: Haapaniemen nuorisoseura, 2006. ISBN 952-92-0617-8
  • Kolu, Antti: Vaajakosken yhdyskunta 1916-1944. Jyväskylä: Vaajakosken kohinat ry, 2011. ISBN 978-952-92-9205-9
  • Lehtonen, Olli: Salvesenin sahatyöväestä koivistolaisiin, Vaajakosken työväenyhdistys 1904-1984, Vaajakoski: Vaajakosken työväenyhdistys, 1984.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Jyväskylän kaupungin kysymyspalsta Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 1.12.2012. Viitattu 21.11.2011.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Jyväskylän aluekartta Jyväskylän kaupungin kotisivut. Arkistoitu 16.6.2012. Viitattu 20.11.2011.
  3. ↑ a b Naissaari Jyväskylän kaupunki, kulttuuripalvelut. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 20.11.2011.
  4. ↑ Jyväskylän maalaiskunta. Kohde 1. Varassaari Keski-Suomen ympäristökeskus. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 25.10.2013.
  5. ↑ a b c Kansalaisen Karttapaikka kansalaisen.karttapaikka.fi. Viitattu 31.1.2012.
  6. ↑ a b Peruskartta 3212 08 Vaajakoski 1:20 000. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1983.
  7. ↑ a b Luontopolut ja lintutornit Jyväskylän kaupunki. Ympäristötoimi. Arkistoitu 7.1.2012. Viitattu 31.1.2012.
  8. ↑ Kanavuori–Koskenvuori Keski-Suomen ELY-keskus. Viitattu 25.10.2013.
  9. ↑ a b Kanavuoren luontopolku Alueellista ympäristötietoa. Keski-Suomen ympäristökeskus. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 25.10.2013.
  10. ↑ a b c d Vaajakoski Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 17.12.2011. Viitattu 22.11.2011.
  11. ↑ Laitinen, Erkki ym.: Keski-Suomen teillä: Keski-Suomen tiepiiri 50 vuotta, s. 82. Jyväskylä: Keski-Suomen tiepiiri, 1997. ISBN 951-726-374-0
  12. ↑ Vaajakoski Jyväskylän seutu – ihmistä varten. 2009. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 20.11.2011.
  13. ↑ Poikkeamispäätös 2010-1364, 179-71-132-9 (Vaajakoski, Asematie – Leppävedentie) Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 1.12.2012. Viitattu 31.1.2012.
  14. ↑ Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto)
  15. ↑ Kolu 1992, s. 6
  16. ↑ a b Kolu 2011, s. 6.
  17. ↑ a b Kolu 2011, s. 8.
  18. ↑ Kolu 2011, s. 15.
  19. ↑ Kolu 2011, s. 16.
  20. ↑ Kolu 2011, s. 33.
  21. ↑ a b Kolu 2011, s. 11.
  22. ↑ Kolu 2011, s. 27.
  23. ↑ Kolu 2011, s. 77.
  24. ↑ Lehtonen, s. 97–98
  25. ↑ Lehtonen, s. 115
  26. ↑ Paikkala, Sirkka (päätoimittaja): Suomalainen paikannimikirja, s. 1364. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2019.
  27. ↑ K. Keravuori: ”Vaajan virtojen” vaiheita. Vaajakoski: Vaajakosken ja Jyskän paikallislehti, 1970, 1. vsk, nro 1. Vaajakoski: Ha-Mi.
  28. ↑ Kolu 2011, s. 122.
  29. ↑ Kolu 2011, s. 127
  30. ↑ Kolu 1992, s. 75.
  31. ↑ Kolu, s. 28
  32. ↑ Wilmi, Jorma: ”Vesiltä kumipyörien päälle: puutavaran kuljetus”, Jyväskylän maalaiskunnan historia 1945-2008, s. 204-206. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki, 2011. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  33. ↑ Vaajakoski-lehti 3/1970
  34. ↑ Vaajakosken hallissa uitu jo 20 v. Wessmanni, 19.10.1997, 2. vsk, nro 20, s. 4.
  35. ↑ Vaajakoski-lehti 10/1970
  36. ↑ Vaajakoski-lehti 20/1972
  37. ↑ Vaajakoski-lehti 42/1972
  38. ↑ Vaajakoski on selviytynyt mahtavan SOK:n lähdöstä. Helsingin Sanomat, 29.12.1992, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.10.2024.
  39. ↑ Kolu 1992, s. 20.
  40. ↑ a b Kauppakeskus Vaajala avautuu historiallisella paikalla 2.9.2013. Keskimaa. Arkistoitu 24.10.2014. Viitattu 6.9.2013.
  41. ↑ S-ryhmän historia SOK. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 1.6.2013.
  42. ↑ Kolu 1992, s. 21
  43. ↑ a b c d Valtatien 4 parantaminen Vaajakosken kohdalla, Ympäristövaikutusten arviointiselostus Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 1.6.2013.
  44. ↑ Vaajakosken kirjastotalo palvellut 10 vuotta. Wessmanni, 6.4.1997, 2. vsk, nro 7, s. 3. Vaajakoski: Uutismanni.
  45. ↑ Hurskainen, Tarmo: Päijänne-Keitele kanavareitti kanaler.arnholm.nu. 2005. Viitattu 28.2.2009.
  46. ↑ Kalevi Pulkkinen: Toiveet toteutuvat: Viihtyisä Vaajakoski istuttaa vielä yli 100 puuta talkoilla. Wessmanni, 5.5.1996, 1. vsk, nro 7, s. 3. Vaajakoski: Uutismanni.
  47. ↑ MP: Varoninin talosta kaksi eri näkemystä - suojellako vai ei? Wessmanni, 29.11.1997, 2. vsk, nro 23, s. 3.
  48. ↑ Kansalaisaktiivisuus hyödynnettävä Varoninin talossa. Wessmanni, 20.12.1997, 2. vsk, nro 26, s. 3.
  49. ↑ Uusi Jyväskylä 1.1.2009 Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 17.10.2011. Viitattu 20.11.2011.
  50. ↑ Satu Kakkori: Vaajakosken vanha Vaajala puretaan ensi kesänä Keskisuomalainen. 6.9.2013. Arkistoitu 20.12.2014. Viitattu 6.9.2013.
  51. ↑ Kolu 2011, s. 80.
  52. ↑ a b Luettelo kaupunginosien nimistä ja numeroista Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 25.10.2014. Viitattu 20.11.2011.
  53. ↑ Tietoja Jyväskylästä, suuralueet Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 11.8.2018. Viitattu 20.11.2011.
  54. ↑ Vireillä olevat asemakaavat Vaajakoski–Jyskä Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 16.8.2012. Viitattu 20.11.2011.
  55. ↑ Uusien leikkipuistojen nimet Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 25.10.2014. Viitattu 20.11.2011.
  56. ↑ Vaajakosken vesinäytteissä ei epäpuhtauksia Keskisuomalainen. Arkistoitu 5.1.2015. Viitattu 20.11.2011.
  57. ↑ Maakellari paloi Vaajakoskella Keskisuomalainen. Arkistoitu 5.1.2015. Viitattu 20.11.2011.
  58. ↑ Janakasta katkaistaan vedet Skuuppi. Viitattu 20.11.2011.
  59. ↑ Pomminkestävä palvelinhalli Kanavuoreen Yle Keski-Suomi. Viitattu 20.11.2011.
  60. ↑ Jyväskylän maalaiskunnalle lunastuslupa valtion maihin Vaajakosken Kanavuoressa Ympäristöministeriö. Arkistoitu 5.1.2015. Viitattu 1.6.2013.
  61. ↑ Laura Glad: Kioskiin murtauduttiin Vaajakoskella Keskisuomalainen. 25.3.2013. Arkistoitu 5.1.2015. Viitattu 25.3.2013.
  62. ↑ ABC Jyväskylä Vaajakoski ABC-asemat. Viitattu 20.11.2011.
  63. ↑ Nuorisokoti SOS-Lapsikylä. Arkistoitu 3.11.2011. Viitattu 20.11.2011.
  64. ↑ Noukanniemi Noukanniemi Oy. Arkistoitu 6.9.2005. Viitattu 20.11.2011.
  65. ↑ Kolu 1992, s. 76–91.
  66. ↑ a b c Vaajakoski Jyväskylän kaupunki. Viitattu 3.2.2024.
  67. ↑ Jyväskylän maalaiskunta. Kohde 1. Varassaari Keski-Suomen ympäristökeskus. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 25.10.2013.
  68. ↑ a b Vaajakosken ulkoilureitit ja -alueet Jyväskylän kaupunki. Liikuntapalvelut. Arkistoitu 17.12.2011. Viitattu 11.12.2011.
  69. ↑ Niitynpään työläiskotimuseo Jyväskylän kaupunki. Viitattu 3.2.2024.
  70. ↑ Savutuvan Apaja Savutuvan Apaja. Viitattu 22.11.2011.
  71. ↑ Suomineito >> nähtävyydet >> Jyväskylä Info Center Finland Oy. Arkistoitu 26.4.2015. Viitattu 20.11.2011.
  72. ↑ Vaajakosken aluekirjasto Jyväskylän kaupunginkirjasto. Keski-Suomen maakuntakirjasto. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 1.12.2012. Viitattu 22.11.2011.
  73. ↑ Vaajakosken uimahalli Wellamo Jyväskylän kaupunki. Liikuntapalvelut. Viitattu 22.11.2011.
  74. ↑ Vaajakoski-lehti 23/1977
  75. ↑ Vaajakosken kirkko Keski-Suomen kirkot. Finnica. Arkistoitu 16.11.2012. Viitattu 22.11.2011.
  76. ↑ Jyväskylän koulujen väistötilat Yle Keski-Suomi. Viitattu 21.11.2011.
  77. ↑ Kolu 1992, s. 30–31.
  78. ↑ Vaajakosken Koukku ja Paukku Vaajakosken Koukku ja Paukku. Viitattu 20.11.2011.
  79. ↑ Vaajakosken Kuohu Ry Vaajakosken Kuohu Ry. Viitattu 9.12.2011.
  80. ↑ Vaajakosken Pelikaanit toivottaa sinut tervetulleeksi tutustumaan toimintaansa Vaajakosken Pelikaanit Hockey Team Ry. Viitattu 9.12.2011.
  81. ↑ Vaajakosken Baptistiseurakunta Vaajakosken Baptistiseurakunta. Viitattu 23.11.2011.
  82. ↑ Vaajakosken alueseurakunta Jyväskylän kaupunkiseurakunta. Arkistoitu 3.1.2014. Viitattu 20.11.2011.
  83. ↑ Vaajakoski Vaajakosken Baptistiseurakunta. Arkistoitu 18.10.2014. Viitattu 17.2.2015.
  84. ↑ Historiaa Suomen Baptistikirkko. Arkistoitu 17.2.2015. Viitattu 17.2.2015.
  85. ↑ Vaajan valppaat ja Valppaat tytöt koti.mbnet.fi. Arkistoitu 23.11.2012. Viitattu 7.12.2011.
  86. ↑ Vaajakoski-lehti 20/1976
  87. ↑ Vaajakoski-lehti 48/1976
  88. ↑ Vaajakosken kohinat Vaajakosken kohinat ry. Arkistoitu 2.6.2011. Viitattu 7.12.2011.
  89. ↑ JYKDOK-tietokanta Jyväskylän yliopiston kirjasto. Viitattu 10.12.2011.[vanhentunut linkki]
  90. ↑ Kolu 2011, s. 69
  91. ↑ Kolu 2011, s. 110
  92. ↑ Lehtonen, s. 175
  93. ↑ Eduskuntavaalit 17.4.2011, tulos Oikeusministeriö. Viitattu 5.2.2012.
  94. ↑ Jyväskylän paikallisliikenne 9.8.2013 - 31.5.2014 Jyväskylän Liikenne Oy. Viitattu 25.10.2013.
  95. ↑ Aikataulut, hinnat ja lipun osto Matkahuolto Oy. Arkistoitu 19.2.2012. Viitattu 20.11.2011.
  96. ↑ Keitele kanavan risteilyt Päijänne Risteilyt Hilden Oy. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 20.11.2011.
  97. ↑ Suomen kulkuneuvot. (Numero 1/1992) Helsinki: Suomen matkailuyhdistys, 1992.
  98. ↑ Suomen kulkuneuvot. (Numero 2/1992) Helsinki: Suomen matkailuyhdistys, 1992.
  99. ↑ Vaajakosken ympyrä jälleen kaksikaistaiseksi Keskisuomalainen. Arkistoitu 5.1.2015. Viitattu 10.12.2011.
  100. ↑ Kiertoliittymä otettiin käyttöön Vaajakoskella Keskisuomalainen. Arkistoitu 5.1.2015. Viitattu 10.12.2011.
  101. ↑ Vaajakosken kehnot tiejärjestelyt huolettavat Keskisuomalainen. Arkistoitu 5.1.2015. Viitattu 10.12.2011.
  102. ↑ Vaajakosken ympyrään opastetaulujen viidakko Keskisuomalainen. Arkistoitu 5.1.2015. Viitattu 10.12.2011.
  103. ↑ Vaajakosken turboympyrässä törmäiltiin Keskisuomalainen. Arkistoitu 5.1.2015. Viitattu 10.12.2011.
  104. ↑ Valtatie 4 parantaminen Vaajakosken kohdalla Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Arkistoitu 25.9.2013. Viitattu 1.6.2013.
  105. ↑ Tunneli sittenkin mukana Vaajakosken tieselvityksissä Yle Keski-Suomi. Viitattu 10.12.2011.
  106. ↑ Vaajakosken ohitustie viedään tunneliin? Keskisuomalainen. Arkistoitu 5.1.2015. Viitattu 10.12.2011.
  107. ↑ Yleissuunnitelman laatiminen valtatatien 4 parantamisesta Vaajakosken kohdalla on käynnistynyt Keski-Suomen ELY-keskus. Viitattu 1.6.2013.
  108. ↑ Petja Savoila, Seppo Pänkäläinen: Päivitä maakunnan bänditietoutta! KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 14.9.2018.
  109. ↑ Suur-Jyväskylän Lehti, 2010 (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hovila, Martti: Koskikylän tarinoita, Jyväskylän maalaiskunta: M.Hovila, 1997. ISBN 952-90-8495-1
  • Hovila, Martti: Pitkien piippujen varjossa, Jyväskylä : Kirjailijatalo, 2000. ISBN 952-91-2448-1 (romaani)
  • Kauppinen, Juha: Makeaa elämää, Oy Panda Ab 80 vuotta, Vaajakoski: Panda, 2000. ISBN 952-91-2834-7
  • Kolu, Antti: Vaajakosken Kuohu 1930-1980, Vaajakoski: Vaajakosken Kuohu, 1980. ISBN 951-99253-4-1
  • Patrikainen, Seppo: Erottelu ja varppaus, puun vesikuljetus Vaajakoskella, Jyväskylän maalaiskunta: Jyväskylän maalaiskunta, 1998. ISBN 952-90-8800-0
  • Siekkinen, Keijo: Kuusitoistamiehinen pyramidi, Jyväskylä: Gummerus, 1981. ISBN 951-20-2022-X (romaani)
  • Vuorenpää, Pirjo: Vaajakosken V.P.K. 1919-1989, Jyväskylän maalaiskunta: Vaajakosken VPK, 1989.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jyväskylän kaupunginosat suuralueittain
01 Kantakaupunki1. Keskusta (Kirkkopuisto) · 2. Harju · 3. Puistola (Aren aukio; Tourujoki) · 4. Lutakko · 5. Mattilanpelto · 6. Mäki-Matti (Hippos; Rautpohja)  · 9. Kukkumäki · 11. Nisula (Viitaniemi) · 12. Taulumäki · 14. Tourula (Kangas) · 29. Mannila
02 Kypärämäki-Kortepohja7. Kypärämäki (Köhniö) · 8. Savela · 17. Kortepohja (Haukkala; Kortesuo; Laajavuori; Ylioppilaskylä)
03 Lohikoski-Seppälänkangas13. Lohikoski (Holsti; Kyyhkysenmäki; Lahjaharju; Paloniemi) · 19. Seppälänkangas (Heinälampi) · 48. Tyyppälä · 64. Ankeriasjärvi
04 Huhtasuo15. Kangasvuori (Pupuhuhta; Rasinrinne; Seppälä) · 20. Huhtasuo (Huhtakeskus; Kangaslampi; Sulku)
05 Kuokkala22. Ristonmaa · 23. Kuokkala (Ainolanranta; Kekkola; Pohjanlampi; Tikka) · 24. Kuokkalanpelto · 25. Ristikivi · 26. Nenäinniemi · 27. Hämeenlahti (Samulinniemi)
06 Keltinmäki-Myllyjärvi18. Keltinmäki (Keltinkeskus; Mustalampi; Myllyjärvi; Mäyrämäki; Ylä-Myllyjärvi) · 35. Taka-Keljo · 36. Hanhiperä · 37. Valkeamäki (Köhniöntaus)
07 Keljo10. Keljo (Keljonkeskus; Tarhamäki; Valkola) · 21. Keljonkangas (Sarvivuori) · 28. Sääksvuori · 30. Etelä-Keljo
08 Halssila16. Halssila (Aittorinne; Kivistö; Tuohimutka)
09 Säynätsalo31. Säynätsalo · 32. Lehtisaari · 33. Muuratsalo (Haikka) · 34. Kinkovuori
10 Tikkakoski-Nyrölä58. Nyrölä · 60. Kuikka · 61. Tikka-Mannila · 62. Tikkakoski · 63. Kuukanpää
11 Palokka-Puuppola41. Palokka · 42. Mannisenmäki · 43. Rippalanmäki · 44. Haukkamäki · 45. Kirri · 46. Heikkilä · 47. Pappilanvuori · 49. Hiekkapohja · 50. Matinmäki · 51. Jylhänperä · 52. Puuppola · 53. Saarenmaa · 57. Vertaala
12 Vaajakoski-Jyskä65. Sulunperä · 66. Jyskä · 67. Väinölä · 68. Haapaniemi · 69. Vaajakoski (Wessmanninmäki) · 70. Kaunisharju · 71. Tölskä · 72. Kanavuori · 73. Hupeli (Kairahta) · 74. Laajaranta (Vuoritsalo) · 75. Oravasaari · 76. Pohjola · 77. Pitkäjärvi · 78. Leppälahti · 79. Mehtovuori
13 Kuohu-Vesanka38. Ruoke · 54. Vesanka (Perälä) · 55. Kuohu · 56. Varsalanperä
14 Korpilahti80. Kirkonmäki · 81. Ikolanmäki · 82. Iloniemi · 83. Kemppaisenmäki · 84. Kotamäki · 85. Tähtiniemi · 86. Korpiaho-Heinosniemi · 87. Tikkala (Moksi; Sarvenperä; Tikkala) · 88. Hirvimäki-Puolakka (Saakoski) · 89. Vespuoli (Oittila; Putkilahti)
Jyväskylän maalaiskunta
Palokka
Vaajakoski
Tikkakoski
Muut

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaajakoski&oldid=22849553”