Huhtasuo
| Huhtasuo | |
|---|---|
 Huhtakeskuksen ostoskeskus. |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Huhtasuo |
| Koordinaatit | |
| Kaupunginosa nro | 20 |
| Väkiluku | 4 542 (2020) |
| Osa-alueet | Huhtakeskus, Kangaslampi, Sulku |
| Postinumero(t) | 40340 |
| Lähialueet | Kangasvuori |
Huhtasuo on yksi Jyväskylän kaupunginosista. Se sijaitsee noin 4–5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta koilliseen.[1] Tilastollisessa aluejaossa Huhtasuon kaupunginosaa vastaa suurimmaksi osaksi Kangaslammen tilastoalue, jonka pienalueet ovat Huhtakeskus, Varikko, Kaakkolampi, Kangaslammenranta, ja Ankeriasjärven kaupunginosaan kuuluva Vääräjärvi.[1] Tilastoalueen väkiluku oli 4 542 vuonna 2020.[2]
Ennen Huhtasuon alueen asuttamista siellä toimi muun muassa Sotateknillinen varikko. 1970-luvulla Huhtasuolle rakennettiin kerrostalovaltaisia asuinalueita. Kaupunginosaan on rakennettu lisäksi rivi- ja omakotitaloja.
Huhtasuolla voidaan tarkoittaa myös sennimistä suuraluetta. Huhtasuon suuralueeseen kuuluu Huhtasuon kaupunginosan lisäksi Kangasvuoren kaupunginosa. Eteläisen Palokankaan pienalue, jossa ei ole juurikaan asutusta, kuuluu kuitenkin eri suuralueeseen.[1]
Palveluja ja toimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtasuolla sijaitsee Huhtakeskuksen liikekeskus, jossa on muun muassa elintarvikekauppa, apteekki, Huhtasuon terveysasema ja kirjasto. Sitä ympäröivät Huhtasuon yhtenäiskoulu ja Huhtasuon palvelutalo.[1]
Huhtakeskuksella[3] toimii myös kohtaamispaikka Huhtasuon Kylätoimisto. Huhtasuolla on ollut aktiivista asukastoimintaa ja järjestetty useita kehityshankkeita.[4]
Huhtasuon kirkon käyttö on lakkautettu sisäilmaongelmien vuoksi.[5] Evankelis-luterilainen kirkko järjestää toimintaa huhtasuolaisille Huhtakeskuksessa sijaitsevassa Huhtakodissa ja Seppälässä sijaitsevassa Kipinässä.[6]
Kaupunginosan alueella on lammet Kaakkolampi, Kangaslampi ja Vuorilampi. Kaakkolammella on kaupungin ylläpitämä uimaranta.[1] Vuorilammen yhteydessä on laavu, ja sinne kulkee Huhtasuon ja Kangasvuoren asuinalueita vierustava Kangasvuoren luontopolku.[1][7]
Kangaslammella sijaitsee Suomen ensimmäinen parkouralue, joka valmistui vuonna 2009.[8] Kaupunginosassa on perustettu hiihtoseura Huhtasuon Hiihto 2000 (nykyään Ski Jyväskylä).[9] Alueella toimii myös vuonna 1977 perustettu jalka- ja lentopalloseura Huki eli Huhtasuon Kisa.[10]
Huhtasuon historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1935–1968 Kangaslammen alueella toimi taimitarha. Vuonna 1944 Huhtasuolle rakennettiin Sotateknillinen varikko (myöhemmin Teknillinen varikko). Vuonna 1958 Huhtasuon alueelle valmistui Kangasvuoren sairaala sekä sitä varten rakennetut lääkärin ja työntekijöiden asuinrakennukset.[11]
Huhtasuon asuinalueista Kangaslampea alettiin rakentaa ensimmäisenä, vuonna 1971.[12][13] Varikon alueelta purettiin siellä toimineen Teknillisen Varikon rakennukset pois lähiön tieltä.[12] Sulun ja Kaakkolammen alue rakennettiin pääosin vuosina 1972–1978.[12] 1970-luvun rakennuskanta koostui lähinnä vuokrataloiksi suunnitelluista elementtikerrostaloista.[14] Myös rivi- ja pientaloja rakennettiin Kaakkolammen ja Varikon alueille 1970- ja 1980-luvuilla.[15]
Vuonna 1973 Kangaslammelle rakennettiin palvelukeskus, jossa oli liiketiloja ja seurakunnan tilat.[15][12] Vuonna 1979 valmistui Huhtakeskuksen ostoskeskus, joka suunniteltiin toimimaan Huhtasuon suuralueen lähiöiden palvelukeskuksena.[16][12]
Vuonna 1975 Huhtasuolla otettiin käyttöön ala-aste.[17] 1980-luvulla Huhtaharjun yläaste ja Huhtarinteen erityiskoulu olivat aloittaneet toimintansa.[18]
1980–1990-lukujen aikana Huhtakeskuksen pienalueelle rakennettiin kerrostalokortteli.[15] 1990-luvulla Huhtasuolle alettiin rakentaa aiempaa enemmän rivi- ja omakotitaloja.[19] Vuonna 2009 Huhtasuon kaupunginosaan liitettiin uusi Pysäkkivuoren asuinalue,[19] ja 2000–2010-luvuilla Kaakkolammen itäpuolelle rakennettiin omakotitaloalue.[15]
2010-luvulla Huhtasuon ala-aste ja päiväkoti, Huhtaharjun yläkoulu ja Huhtarinteen erityiskoulu purettiin.[18] Tilalle otettiin käyttöön Huhtasuon yhtenäiskoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 2015.[20] Alkuvuodesta 2017 vuonna 1986 valmistunut Huhtasuon kirkko suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi.[21][22] Myös Kangasvuoren sairaala lopetti toimintansa 2010-luvulla.[23]
Tunnettuja asukkaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sami Lotila, toimittaja[24]
- Matti Nykänen, mäkihyppääjä[25][24]
- Tarmo Uusivirta, nyrkkeilijä[25][24]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Vuonna 2016 toimintansa aloittanut Huhtasuon palvelutalo. -
1986 valmistunut Huhtasuon kirkko. -
Kangaslammen liikerakennus ja asuinkerrostaloja. -
Sulun kerrostaloaluetta. -
Omakotitalokortteli Varikon alueella. -
Kangasvuoren sairaala. -
Rivitalo Kaakkolammella. -
Huhtasuon yhtenäiskoulu aloitti toimintansa vuonna 2015.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Jyväskylän karttapalvelu (Arkistoitu – Internet Archive). jkl.fi.
- ↑ Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 1.1.2022.
- ↑ Yhteystiedot Huhtasuon kylätoimisto. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Kokko, Marja: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Verkkoteos (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ Ihanainen-Alanko, Sini: Kiinteistöt puhuttavat Jyväskylässä – Kauppakeskuksen seurakuntatiloissa satoja kävijöitä päivässä Kotimaa. 30.11.2017. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Seurakunta Huhtasuon kylätoimisto. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Kangasvuoren luontopolku Visit Jyväskylä Region. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Parkouria kivipaaseilla Yle Uutiset. 29.6.2009. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ Lindfors, Heidi: Huhtasuon Hiihto 2000 vaihtaa nimeä huhtasuonhiihto2000.fi. 25.7.2016. Arkistoitu 21.8.2016. Viitattu 23.7.2023.
- ↑ Huki Jyväskylä www.hukijyvaskyla.fi. Viitattu 23.7.2023.
- ↑ Kangasvuoren sairaalan rakennusinventointi[vanhentunut linkki]. Jyväskylän kaupunki.
- ↑ a b c d e Huhtasuon historiaa (1970-luku): Huhtakeskus geocaching.com. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Aikamatka Huhtasuon historiaan osa 1 huhtasuolainen.fi. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ Tyvelä, Hanna: 1970-luvun lähiökeskusta rakennettuna kulttuuriympäristönä: kompaktikaupunki Jyväskylän Huhtasuolla. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606273355
- ↑ a b c d Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Päivänen, Jani (2009): Ostari 2.0 - Huhtakeskuksen kehittämisanalyysi. Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntapalvelut. PDF-tiedosto[vanhentunut linkki].
- ↑ Keski-Suomen museo: Kohderaportti: Huhtasuon koulu. Jyväskylän kaupunki. Verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ a b Aikamatka Huhtasuon historiaan Osa 3 huhtasuolainen.fi. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ a b Huhtasuon historiaa (2000-luku): Kuntaliitos geocaching.com. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Huhtasuon uusi koulu on kuin monta pientä koulua yhden katon alla Yle Uutiset. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Historia Jyväskylän seurakunta, jyvaskylanseurakunta.fi. Viitattu 11.8.2018.
- ↑ Arkistoitu kopio 9.3.2017. kotimaapro.fi. Arkistoitu 10.8.2018. Viitattu 11.8.2018.
- ↑ Akrenius, Siiri: VRP Keski-Suomi Oy osti Kangasvuoren sairaalan kiinteistön VRP. 10.12.2017. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ a b c Lotila, Sami: Näkökulma: Jyväskylän levottomissa lähiöissä kasvoi nuorisorikollisia - mutta sieltä ponnisti myös Matti Nykänen iltalehti.fi. 9.2.2019. Viitattu 20.4.2019.
- ↑ a b Huhtasuon historiaa (1980-luku): Maailmanmestari www.geocaching.com. Viitattu 20.4.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huhtasuo Wikimedia Commonsissa
