Kantakaupunki (Jyväskylä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kantakaupunki
Näkymä Jyväskylän keskustaan ja Jyväsjärvelle. (2012)
Näkymä Jyväskylän keskustaan ja Jyväsjärvelle. (2012)
Valtio Suomi
Maakunta Keski-Suomi
Seutukunta Jyväskylä
Kaupunki Jyväskylä
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 13,5[1] km²
Väkiluku (2021) 30 844[1]
 – Väestötiheys 2 285 as./km²


















Kantakaupunki on Jyväskylän ensimmäinen suuralue.[2] Kantakaupungin suuralueeseen kuuluvat Keskustan, Harjun, Puistolan, Lutakon, Mattilanpellon, Mäki-Matin, Kukkumäen, Nisulan, Taulumäen, Tourulan ja Mannilan kaupunginosat.[2]

Kantakaupungin suuralueella on kaupungin keskustan lisäksi Puistolan kaltaisia selkeästi ydinkeskustan jatkeeksi rakentuneita naapurustoja,[2] mutta myös Mattilanpellon ja Viitaniemen tavoin varsinaisesta keskusta-alueesta erilleen tehtyä asuinaluetta ja lähiötäkin.[3][4] Tosin täydennysrakentamisen myötä 2000-luvulle tultaessa on keskustan ja asumalähiöiden etäisyys supistunut ja rajasta tullut vähemmän selkeä.[5] Kantakaupungin suuralueen kaupunginosista keskustasta etäisimpänä on Mannila, joka sijaitsee suuralueen pohjoislaidalla, Palokka-Puuppolan alueen kupeessa.[2]

Kantakaupungin suuralueella on monia valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristökohteita, kuten Älylän, Seminaarinmäen ja Viitaniemen asuinalueet, Rautpohjan funkkistalokortteli, yliopistoalueet, Harju ja Vesilinna.[6][7] Ydinkeskustassa sijaitsee suurin osa Jyväskylän kauppakeskuksista, kuten Forum ja Sokkari.[2] Suuralueella on myös muun muassa museoita ja kulttuuripalveluita, kuten kaupunginteatteri.[2] Keski-Suomen sairaanhoitopiirin keskussairaala Nova sijaitsee suuralueen lounaisosassa Kukkumäessä.[2] Jyväskylän kaikki yliopisto- ja ammattikorkeakoulurakennukset sijaitsevat Kantakaupungin suuralueella Ylistönrinteen kampusta lukuun ottamatta.[2] Myös lähes kaikki kaupungin lukio- ja ammattiopistorakennukset sijaitsevat Kantakaupungin suuralueella.[2]

Kantakaupungin suuralueella on 30 844 asukasta (vuonna 2021) ja sen pinta-ala on 13,5 neliökilometriä.[1][8]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Tietoja Jyväskylästä suuralueittain 06/2016. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 11.8.2018. Viitattu 28.8.2017.
  2. ↑ a b c d e f g h i Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 1.1.2019.
  3. ↑ Leena Rossi (2017): Jyväskylän aluerakentaminen eri mittakaavoissaan.
  4. ↑ Seppälä, Maija-Liisa; Lehtonen, Hilkka ja Tihlman, Tiina: Suomen lähiöt. Kyselytutkimus 1950–1980-luvuilla rakennetuista lähiöistä. Ympäristöministeriö 1990.
  5. ↑ Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
  6. ↑ RKY – Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 1.1.2019.
  7. ↑ Jyväskylän Rautpohja SATO Kotona. Arkistoitu 1.1.2019. Viitattu 1.1.2019.
  8. ↑ kadmin: Tilastotietoa Jyväskylästä www.jyvaskyla.fi. 1.2.2018. Viitattu 4.4.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jyväskylän kaupunginosat suuralueittain
01 Kantakaupunki

1. Keskusta (Kirkkopuisto) · 2. Harju · 3. Puistola (Aren aukio; Tourujoki) · 4. Lutakko · 5. Mattilanpelto · 6. Mäki-Matti (Hippos; Rautpohja)  · 9. Kukkumäki · 11. Nisula (Viitaniemi) · 12. Taulumäki · 14. Tourula (Kangas) · 29. Mannila

02 Kypärämäki-Kortepohja

7. Kypärämäki (Köhniö) · 8. Savela · 17. Kortepohja (Haukkala; Kortesuo; Laajavuori; Ylioppilaskylä)

03 Lohikoski-Seppälänkangas

13. Lohikoski (Holsti; Kyyhkysenmäki; Lahjaharju; Paloniemi) · 19. Seppälänkangas (Heinälampi) · 48. Tyyppälä · 64. Ankeriasjärvi

04 Huhtasuo

15. Kangasvuori (Pupuhuhta; Rasinrinne; Seppälä) · 20. Huhtasuo (Huhtakeskus; Kangaslampi; Sulku)

05 Kuokkala

22. Ristonmaa · 23. Kuokkala (Ainolanranta; Kekkola; Pohjanlampi; Tikka) · 24. Kuokkalanpelto · 25. Ristikivi · 26. Nenäinniemi · 27. Hämeenlahti (Samulinniemi)

06 Keltinmäki-Myllyjärvi

18. Keltinmäki (Keltinkeskus; Mustalampi; Myllyjärvi; Mäyrämäki; Ylä-Myllyjärvi) · 35. Taka-Keljo · 36. Hanhiperä · 37. Valkeamäki (Köhniöntaus)

07 Keljo

10. Keljo (Keljonkeskus; Tarhamäki; Valkola) · 21. Keljonkangas (Sarvivuori) · 28. Sääksvuori · 30. Etelä-Keljo

08 Halssila

16. Halssila (Aittorinne; Kivistö; Tuohimutka)

09 Säynätsalo

31. Säynätsalo · 32. Lehtisaari · 33. Muuratsalo (Haikka) · 34. Kinkovuori

10 Tikkakoski-Nyrölä

58. Nyrölä · 60. Kuikka · 61. Tikka-Mannila · 62. Tikkakoski · 63. Kuukanpää

11 Palokka-Puuppola

41. Palokka · 42. Mannisenmäki · 43. Rippalanmäki · 44. Haukkamäki · 45. Kirri · 46. Heikkilä · 47. Pappilanvuori · 49. Hiekkapohja · 50. Matinmäki · 51. Jylhänperä · 52. Puuppola · 53. Saarenmaa · 57. Vertaala

12 Vaajakoski-Jyskä

65. Sulunperä · 66. Jyskä · 67. Väinölä · 68. Haapaniemi · 69. Vaajakoski (Wessmanninmäki) · 70. Kaunisharju · 71. Tölskä · 72. Kanavuori · 73. Hupeli (Kairahta) · 74. Laajaranta (Vuoritsalo) · 75. Oravasaari · 76. Pohjola · 77. Pitkäjärvi · 78. Leppälahti · 79. Mehtovuori

13 Kuohu-Vesanka

38. Ruoke · 54. Vesanka (Perälä) · 55. Kuohu · 56. Varsalanperä

14 Korpilahti

80. Kirkonmäki · 81. Ikolanmäki · 82. Iloniemi · 83. Kemppaisenmäki · 84. Kotamäki · 85. Tähtiniemi · 86. Korpiaho-Heinosniemi · 87. Tikkala (Moksi; Sarvenperä; Tikkala) · 88. Hirvimäki-Puolakka (Saakoski) · 89. Vespuoli (Oittila; Putkilahti)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kantakaupunki_(Jyväskylä)&oldid=22440062”