Nisula
| Nisula 11. kaupunginosa |
|
|---|---|
 Omakotitaloalue Nisulassa |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Kantakaupunki |
| Väkiluku | 2 930[1] |
| Osa-alueet | Nisulankatu, Viitaniemi, Hongikko |
Nisula on Jyväskylän kaupunginosa ja tilastoalue. Se jakautuu Viitaniemen, Hongikon ja Nisulankadun pienalueisiin.[2]
Nisulan asutus oli alun perin paljolti Nisulan kartanon ja maatilojen vuokraksi antamille tonteille syntynyttä pientaloasutusta. Vuonna 1910 Nisulassa asui noin 300 henkeä, muun muassa Kankaan paperitehtaan työläisiä. Nisulan itäosasta löytyy säilynyttä vanhaa asutusta, 1800-1900-lukujen vaihteen taloja.
Vuoteen 1941 saakka Nisula kuului Jyväskylän maalaiskuntaan. Toisen maailmansodan jälkeen Nisulaan rakennettiin jälleenrakennuskaudelle tyypillisiä omakotitaloja, tyyppitaloja.
1959–1964 rakennetuista kerros- ja rivitaloista koostuva Viitaniemi on Jyväskylän ensimmäinen lähiö. Sitä pidetään rakennushistoriallisesti merkitsevänä.
Uusin Nisulan alue koostuu 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuista Viitaniemen ja Jyväskylän keskustan välisellä alueella sijaitsevista korkeista punatiilisistä kerrostaloista. Ennen näiden kerrostalojen rakentamista niiden paikalla oli pientaloasutusta.
Nisulassa on muun muassa Viitaniemen uimaranta, Viitaniemen liikennepuisto, Nisulan monttu, Cygnaeus-lukio sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattiopiston rakennuksia.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Viitatorni -
Nisulan pientaloaluetta -
Viitaniemen asumalähiötä -
Jyväskylän ammattiopiston rakennus
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jyväskylän keskusta - läntinen 20.3.2008. Jyväskyläseutu.fi. Arkistoitu 20.6.2019. Viitattu 5.6.2012.
- ↑ Jyväskylän aluekartta[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nisulan asukasyhdistys
- Keski-Suomen museo: Nisulan omakotialue (Arkistoitu – Internet Archive)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nisula Wikimedia Commonsissa
