Keskustelu:Vaajakoski
Ajankohta | Tapahtuma | Tulos | (artikkelin versio) | |
9.–16.12.2011 | Ehdolla hyväksi artikkeliksi | Hyväksytty | (ikilinkki) | |
17.1.2012–8.2.2012 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
5.–19.2.2012 | Ehdolla suositelluksi artikkeliksi | Hyväksytty | (ikilinkki) | |
Osaisiko joku kertoa mistä on peräisin tuo laatikko Vaajakoski (läntinen)? Tuo 45. kaupunginosa on selvästi Jyskä.--Vesahjr 20. kesäkuuta 2011 kello 03.20 (EEST)
- Poistan nuo laatikot, koska ne viittaavat alueeseen Vaajakoski-Jyskä, josta ei ole artikkelia vaan Wikipediassa on erikseen Jyskä ja Vaajakoski, kuten järkevää on. Nimitys Vaajakoski (läntinen) on tilastoalue numero 1245, joten tuossa laatikossa on selvä virhe.(http://kartta.jkl.fi/)--Vesahjr 20. kesäkuuta 2011 kello 13.57 (EEST)
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Lupaava artikkeli
[muokkaa wikitekstiä]Sisältää perusteellisen esittelyn aiheesta, ei kuitenkaan triviaa. Lähteitä paljon, useita kuvia. --Vesahjr 18. marraskuuta 2011 kello 23.48 (EET)
- Lähteitä on paljon, mutta osa tiedoista on silti lähteettömiä, esimerkiksi niinkin keskeinen tieto kuin asukasluku. Ilmeisesti täsmällistä asukaslukua ei ole saatavissakaan, koska hallinnollisesti puhutaan vain Vaajakosken-Jyskän alueesta? Osa-alueissa on myös lähteettömiä väitteitä, kuten että "puhekielessä" tietyt kaupunginosat kuuluvat Vaajakoskeen.--Tanár 19. marraskuuta 2011 kello 17.48 (EET)
- Viitemallineiden käyttö puutteellista. --Thi 19. marraskuuta 2011 kello 23.31 (EET)
- Asukasluku on varmaan nyt oikein: kun summataan Vaajakosken ja Savonmäen asukasluvut saadaan alue, joka nykyään muodostaa Vaajakosken kaupunginosan. Vaajakosken taajamalla on ehkä ollut virallisesti määritellyt rajat, kun alue kuului Jyväskylän maalaiskuntaan, mutta sitä tietoa on vaikea löytää mistään. Kuitenkin tiedotusvälineet ja Jyväskylän kaupunkikin puhuvat edelleenkin usein 'Vaajakosken Hupelista', 'Vaajakosken Kaunisharjusta' jne, ja tästä on nyt lähteissä esimerkkejä.--Vesahjr 19. marraskuuta 2011 kello 23.55 (EET)
- Tuota asukaslukua pitäisi tarkentaa, koska lähteestä ei käy ilmi että olet laskenut Vaajakosken ja Savonmäen yhteen. Kirjoita vaikka tekstiin "Vaajakosken ja siihen liitetyn Savonmäen kaupunginosien yhteen laksettu väkimäärä oli..." Lisäksi pitäisi löytää lähde sille, että Savonmäki kuuluu nykyään Vaajakosken kaupunginosaan.--Tanár 20. marraskuuta 2011 kello 18.26 (EET)
- Asukasluku on varmaan nyt oikein: kun summataan Vaajakosken ja Savonmäen asukasluvut saadaan alue, joka nykyään muodostaa Vaajakosken kaupunginosan. Vaajakosken taajamalla on ehkä ollut virallisesti määritellyt rajat, kun alue kuului Jyväskylän maalaiskuntaan, mutta sitä tietoa on vaikea löytää mistään. Kuitenkin tiedotusvälineet ja Jyväskylän kaupunkikin puhuvat edelleenkin usein 'Vaajakosken Hupelista', 'Vaajakosken Kaunisharjusta' jne, ja tästä on nyt lähteissä esimerkkejä.--Vesahjr 19. marraskuuta 2011 kello 23.55 (EET)
- Pitäisikö noista viitteistä jotenkin siivota pois url-osoitteet, siis siten että luettelossa näkyisi vain sivuston nimi 'normaalilla kielellä' ? Vai mitä viitteissä on vialla?--Vesahjr 19. marraskuuta 2011 kello 23.55 (EET)
- Täältä löydät ohjeita viitteiden ja viitemallineiden käyttöön. Jokaisen kappaleen perässä olisi hyvä olla viite. Ulkoiset linkit voisi poistaa artikkelista. Paljon on potentiaalia artikkelissa, mutta vielä vaatii hiomista. Ei vielä lupaavaksi. --Lakritsa 20. marraskuuta 2011 kello 00.26 (EET)
- Pitäisikö noista viitteistä jotenkin siivota pois url-osoitteet, siis siten että luettelossa näkyisi vain sivuston nimi 'normaalilla kielellä' ? Vai mitä viitteissä on vialla?--Vesahjr 19. marraskuuta 2011 kello 23.55 (EET)
Viitteitä on nyt lisätty, ja toivottavasti oikeaoppisesti. Asukasluku on vaikea kysymys, sillä viitteen 1 (http://www.jyvaskyla.fi/vaajakoski) mukaan Vaajakosken asukasluku on 1 503 ja viitteen 10 (http://kartta.jkl.fi/) mukaan Savonmäen pienalue selvästi kuuluu Vaajakosken kaupunginosaan, joten sen asukasluku 1 339 on lisättävä Vaajakosken asukaslukuun. Kartassa ei kuitenkaan ole pienaluetta nimeltä Vaajakoski vaan Wessmanninmäki, joka on Vaajakosken keskusta (kuten kaikki vaajakoskelaiset tietävät, kirjallinen lähdeviite löytynee Antti Kolun kirjasta). Lisäksi jostain kumman syystä Jyskän pienalue kuuluu osittain Jyskän kaupunginosaan ja osittain Vaajakosken kaupunginosaan, joten lukuun 2842 jää pieni epävarmuus (pitäisikö siihen lisätä vielä vähän jyskäläisiä). Joten varmaa asukaslukua ei kyllä pysty sanomaan. Jos laitan asukasluvuksi 3000, se on tuhannen asukkaan tarkkuudella varmasti oikein. Laitoin Jyväskylän kaupungin nettisivuille kysymyksen, voisivatko he kertoa mikä on 69. kaupunginosan asukasluku. Vastausta odotellessa lienee tyydyttävä lukuun 3000.--Vesahjr 20. marraskuuta 2011 kello 23.39 (EET)
- Vuoden 2009 kuntaliitokselle löytyy varmaan viite. Suomen kulkuneuvot -julkaisun kustantaja on varmaan hyvä mainita muodon vuoksi, Fennican mukaan niitä on ollut historian aikana kolme. Sivunumerojen välille ajatusviiva. Maakuntakirjaston tietokannasta voisi tarkistaa, onko muille kirjajulkaisuille ISBN-tunnuksia. --Thi 20. marraskuuta 2011 kello 23.57 (EET)
- Jos ote SOK:n toimintakertomuksesta 1920 on lainattu jostain teoksesta, niin kirjan voi merkitä viitteeseen lisäksi. --Thi 21. marraskuuta 2011 kello 10.46 (EET)
Olen poistanut lähteettömiä kohtia ja lisännyt lähteitä. Poistin lauseen "mutta vuodesta 1980 se kuului tilastollisesti yhdessä viereisen Jyskän kanssa Jyväskylän keskustaajamaan", koska lähdettä ei ollut eikä tilastoalueet varmaankaan ole kovin merkittäviä (kunnat ja kaupunginosat ovat tärkeämpiä).
Poistin Naissaarta koskevan erillisen kappaleen, koska Naissaaresta on hyvä oma artikkeli. Naissaari tosin sijaitsee nykyisin virallisesti Kanavuoren kaupunginosassa. Pandan makeistehdas sijaitsee virallisesti Tölskässä ja Savutuvan Apaja ja Noukanniemi Haapaniemessä. Siksi muutin sanamuodon "Vaajakosken matkailukohteita ovat..." muotoon "Vaajakosken seudun matkailukohteita ovat...".
Vaajakoski siis edelleenkin on myös alue, joka on laajempi kuin virallinen Vaajakosken kaupunginosa, kuten kappaleessa "Osa-alueita" kerrotaankin. Lisäsin vielä tietoa 1950-luvulla rakennetusta Sammallahden teollisuusalueesta, joka on ihan oleellinen tieto.
Maininta Lepolanmäestä ja Niitynpäästä voi olla vähän turha, koska ne ovat Wessmanninmäen osia. Haapaheikin alue on Kotimäen tai Jyskän osa ja Linnan alue on Savonmäen osa.
Voisiko tämä nyt olla lupaava artikkeli? --Vesahjr 22. marraskuuta 2011 kello 20.34 (EET)
- Kyllä tämän jo pitää riittää. Hienosti on artikkeli kehittynyt ja asukasluvunkin sait sitten kaivettua esille.--Tanár 22. marraskuuta 2011 kello 22.39 (EET)
Kun kursiivilla oleva teksti on suora lainaus toimintakertomuksesta vuodelta 1918, kai kirjoitusvirheetkin tulee säilyttää (ei ne välttämättä silloin edes olleet virheitä, kielioppi muutuu koko ajan).--Vesahjr 23. marraskuuta 2011 kello 15.20 (EET)
- Ah tosiaan, en kiinnittänyt tuohon tarpeeksi huomiota.--Smibu 23. marraskuuta 2011 kello 16.20 (EET)
Merkkasin jo eilen lupaavaksi mutta unohdin arkistoida keskustelun. Teenpä sen nyt.--Tanár 23. marraskuuta 2011 kello 20.43 (EET)
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Arkistoitu vertaisarviointi
[muokkaa wikitekstiä]Tämä pääsi hyväksi artikkeliksi äänin 10-0. Karttaa oli toivottu, ja se on nyt lisätty. Kartta myös selventää ja vahvistaa sen, että Vaajakoski on aiemmin ollut suurempi alue kuin nykyinen Vaajakosken kaupunginosa. Olen aiemmin selannut läpi Vaajakoski-lehden vuosikerrat 1970-1975, ja ajattelin kohta jatkaa vuodesta 1976 eteenpäin. Mutta olisi mukava tietää, mitä tietoja kannattaisi etsiä, missä kohdin artikkelia on puutteita, vai onko niitä.--Vesahjr 17. tammikuuta 2012 kello 23.38 (EET)
- Artikkelin rakenne on pikkuisen sekava. Vastaavana artikkelina suositelluissa sivuissa kaupunginosana lienee Kontula, josta ehkä voisi ottaa rakenteen suhteen vähän vinkkiä. Toinen juttu on, että Hovilan teoksia jne. mainitaan kirjallisuutena, mutta niihin ei viitata. Olisiko niissä järkevää asiaa artikkeliin?Tetopa 22. tammikuuta 2012 kello 00.44 (EET)
- Kyllä niissä kirjoissa varmaan asiaa on, toisaalta Antti Kolu on saattanut käyttää niitä lähteinä omissa kirjoissaan eli tiedot ovat sitä kautta olleet käytössä. Tukinuitosta on muuten artikkelissa kovin vähän verrattuna teollisuuteen, kuitenkin Vaajakosken tukinuitoista on oma kirjakin.--Vesahjr 23. tammikuuta 2012 kello 18.55 (EET)
- Väestöä koskevan luvun voisi tosiaan lisätä tähän. Ongelmana on vain se, että Jyväskylän kaupungin kotisivuilta löytyy tilastotietoa asukkaista vain suuralueittain (tässä tapauksessa Vaajakoski-Jyskä). Mutta esim. äänestystulokset löytyvät melkein kaupunginosittain (äänestysalueittain).
- Luvun 1.1 hallinnollisen aseman historiasta voisi upottaa myös lukuun 2, vaihtaa lukujen 1 ja 2 paikkaa siten että alueen historia aloittaisi artikkelin. Toisaalta esim. Liikenneyhteydet-luvussa historia on paremmin paikallaan juuri nykytilanteen kanssa samassa luvussa, ehkä siis hallinnollinen asemakin. Jos poliitiikasta tekisi oman luvun, siinä voisi olla ensin katsaus historiaan ja sitten toinen luku viimeisimpien vaalien tuloksista.--Vesahjr 22. tammikuuta 2012 kello 19.38 (EET)
- Nykyään yleissääntönä ollaan pidetty, että maantiedettä käsittelevä artikkeli, kuten tämä, alkaisi maantiedettä käsittelevällä osiolla. Sitten olisi historiaosuus. --PtG 22. tammikuuta 2012 kello 21.48 (EET)
- Maantieteellä aloittaminen on ihan hyvä ajatus. Siihen pitäisi varmaan siirtää osia Nähtävyyksiä-luvusta, ainakin Kanavuori ja Savonmäki. Myös johdannossa on maantiedettä, järvet, joki, maantiet. Haittaako jos esim. vuoret ja saaret toistuvat kahteen kertaan, ensin maantiede-osiossa ja sitten nähtävyyksinä?--Vesahjr 22. tammikuuta 2012 kello 23.41 (EET)
- Maantiede on lisätty ensimmäiseksi. Johdanto on nyt kyllä aika lyhyt.--Vesahjr 23. tammikuuta 2012 kello 18.55 (EET)
- Johdantoa on onneks helppo laajentaa :) Käytännön mukaan johdannon pitäisi olla yhteenveto koko artikkelista, eli periaatteessa jonkinlainen tiivistelmä artikkelin kaikista osiosta. Luulisin, että artikkelin kirjoittajana osaat tehdä alkuun parin kolmen kappaleen pituisen tiivistelmän. --PtG 23. tammikuuta 2012 kello 22.31 (EET)
- Maantiede on lisätty ensimmäiseksi. Johdanto on nyt kyllä aika lyhyt.--Vesahjr 23. tammikuuta 2012 kello 18.55 (EET)
Politiikka-lukukin on vähän ongelmallinen, koska Vaajakosken äänestysalue ulottuu kauas etelään taajaman ulkopuolelle, mutta Savonmäen äänestysalue, joka jää Vaajakosken kaupunginosan rajojen sisäpuolelle on erikseen tilastoissa. Myös Janakan äänestysalue pitäisi lisätä noihin kahteen, jotta saataisiin suunnilleen perinteisen Vaajakosken taajaman alueet samaan tilastoon.--Vesahjr 22. tammikuuta 2012 kello 23.41 (EET)
Maantiede-osio on aika lyhyt eikä luontoa käsitellä oikestaan ollenkaan. –Makele-90 30. tammikuuta 2012 kello 21.53 (EET)
- Niin no... Karttaa on pyydetty ja saatiin sellanen vuodelta 1938. Vähän uudempaa ja havainnollistavampaa kehtaan pyytää. --Vnnen 30. tammikuuta 2012 kello 23.49 (EET)
- Mitä mahtavat tekijänoikeuspykälät sanoa esim. puhelinluettelon kartan kopioimisesta?--Vesahjr 31. tammikuuta 2012 kello 09.53 (EET)
- Onko muuten missään muussa kaupunginosaa tai paikkakuntaa käsittelevässä artikkelissa karttaa?--Vesahjr 31. tammikuuta 2012 kello 17.01 (EET)
- On esimerkiksi artikkelissa Roihuvuori, joka on suositeltu. --PtG 31. tammikuuta 2012 kello 17.22 (EET)
- Mistähän tuo uusin Roihuvuoren kartta on peräisin? Onko joku Wikimedian käyttäjä piirtänyt sen itse? Ainakin Järviwikissä näyttäisi olevan Googlen karttoja kuten Leppävesi. Lienee siis laillista. Jos tuosta suurentaa ja kelaa vähän vasemmalle, saa näkyviin Vaajakosken seudun. Minä vaan en osaa kopioida sitä tänne. --Vesahjr 31. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)
- Joku käyttäjä on todennäköisesti piirtänyt itse tuon Roihuvuoren kartan. Mallia ottanut varmasti jostain mutta en tiedä mistä. Googlen karttoja ei todellakaan voi siirtää tänne. Open Street Mapin kartat ovat vapaita, ja niitä voi siis käyttää. Ne pohjautuvat kuitenkin käyttäjien kontribuutioille, joten niissä voi olla puutteita. --PtG 1. helmikuuta 2012 kello 00.03 (EET)
- Tässä kartassa on tekijän kohdalla kysymysmerkki, mutta silti kerrotaan että se on tekijänoikeuksista vapaa, koska tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta. Uskaltaisinko kopioida Vaajakosken kartan vuodelta 1944 Antti Kolun kirjasta periaatteella "kai se tekijä on jo kuollut" kuten tuossa ilmeisesti on tehty?--Vesahjr 1. helmikuuta 2012 kello 22.14 (EET)
- Joku käyttäjä on todennäköisesti piirtänyt itse tuon Roihuvuoren kartan. Mallia ottanut varmasti jostain mutta en tiedä mistä. Googlen karttoja ei todellakaan voi siirtää tänne. Open Street Mapin kartat ovat vapaita, ja niitä voi siis käyttää. Ne pohjautuvat kuitenkin käyttäjien kontribuutioille, joten niissä voi olla puutteita. --PtG 1. helmikuuta 2012 kello 00.03 (EET)
- Mistähän tuo uusin Roihuvuoren kartta on peräisin? Onko joku Wikimedian käyttäjä piirtänyt sen itse? Ainakin Järviwikissä näyttäisi olevan Googlen karttoja kuten Leppävesi. Lienee siis laillista. Jos tuosta suurentaa ja kelaa vähän vasemmalle, saa näkyviin Vaajakosken seudun. Minä vaan en osaa kopioida sitä tänne. --Vesahjr 31. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)
- On esimerkiksi artikkelissa Roihuvuori, joka on suositeltu. --PtG 31. tammikuuta 2012 kello 17.22 (EET)