Turun raitiotie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Turkuun suunniteltua tulevaa raitiotietä. Turun historiallisista raitioteistä kerrotaan artikkelissa Turun raitioliikenne.
Turun raitiotie
Turun Föli-tilaajaväritykseen teipattu Helsingin Artic-raitiovaunu.
Turun Föli-tilaajaväritykseen teipattu Helsingin Artic-raitiovaunu.
Tyyppi pikaraitiotie
Sijainti Turku, Suomi
Avattu 2030-luvun alussa (arvio)[1]
Pituus 12 km [2]
Pysäkit 19[1]
Huippunopeus 70 km/h [3]
Raideleveys 1 435 mm [4]
Omistaja Turun kaupunki
Liikennöitsijä(t) Föli
Matkoja päivässä
  • 22 000 (arvio vuodelle 2035)
  • 43 600 (arvio vuodelle 2050)[5]

Turun raitiotie on Turun kaupunkiseudulle suunniteltu pikaraitiotiejärjestelmä, jonka ensimmäisen vaiheen suunnitellaan johtavan 12 kilometrin matkan Varissuolta Turun satamaan noin 35 minuutissa. Sen on suunniteltu valmistuvan 2030-luvun alussa ja maksavan raitiovaunut mukaan luettuna 386 miljoonaa euroa.[1][2] 2020-luvulla hankkeesta on yleistyvämmin puhuttu raitiotienä pikaraitiotien sijaan. Turun kaupungin mukaan raitiotiehanke on pääpiirteiltään samankaltainen kuin Tampereen raitiotie.[6]

Turun raitioteillä liikennöitiin vuosina 1890–1972. Järjestelmän uudelleenrakentamista on pohdittu lakkauttamisesta lähtien, ja seudullisesta pikaraitiotiestä on puhuttu ainakin 1990-luvun alusta alkaen. Pikaraitiotien rakentaminen Turun seudulle todettiin selvityksissä mahdolliseksi, mutta se edellyttää huomattavaa taloudellista avustusta valtiolta.

Huhtikuussa 2020 Turun kaupunginvaltuusto päätti jatkaa raitiotien suunnittelua. Yleissuunnitelma hyväksyttiin lokakuussa 2023, minkä jälkeen siirryttiin toteutus­suunnittelu­vaiheeseen, jossa jatketaan erityisesti kustannus- ja vaikutusarviointia.[7]

Pikaraitiotie nousi Turussa puheenaiheeksi 1990-luvun alussa, jolloin ”Raitiovaunut takaisin” -liike piti kaupungissa yleisötilaisuuden. Tuolloin ehdotettiin pikaraitiotietä välille Runosmäki–Keskusta–Kaarina. Liikennöinnin uskottiin olevan taloudellisesti kannattavaa. Vuonna 1992 esitettiin yhteiskaavallisessa yhteistyössä Naantalista Turun kautta Piikkiöön ulottuvaa rataverkkoa. Vuonna 1997 kansalaisjärjestöt ehdottivat pikaraitiotietä vetoomuksessaan. Turun kaupunginhallitus päätti vuonna 2000 yleiskaavassa, että aluevaraukset Uudenmaankadun sekä Satakunnantien mahdollista pikaraitiotietä varten tulee selvittää.[8]

Vuonna 2002 tehdyn pikaraitiotien selvityksen pohjalta Turun, Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit päättivät varata pikaraitiolinjalle tilaa kaavoituksessa. Turun kaupunginhallitus päätti vuotta myöhemmin selvittää pikaraitiotien toteuttamis- sekä rahoitusedellytykset.[8]

Turun raitiotien yleissuunnitelma käynnistyi tammikuussa 2013, ja huhtikuussa kaupunginhallitus asetti suunnitelmalle tavoitteet. Suunnitelmien mukaan liikennöinti olisi voinut alkaa 2020-luvulla. Selvitystä tehtiin yhdessä Tampereen kanssa.[9] Huhtikuussa 2015 valmistuneessa pikaraitiotien yleissuunnitelmassa Turkuun suunniteltiin kaksilinjaista raitiotietä välille Runosmäki–Matkakeskus–Kauppatori–Varissuo ja Matkakeskus–Skanssi.[4]

Raitiotien kilpailevana vaihtoehtona on suunniteltu niin kutsuttua superbussijärjestelmää. Se kuitenkin koettiin epävarmemmaksi kaupunkikehitysvaikutusten osalta, ja sitä varten tarvittavien kaksoisnivelsähköbussien saatavuus ja käyttökustannukset ovat Turun kaupungin mukaan epävarmoja.[6]selvennä

Päätös raitiotien rakentamisesta oli tarkoitus tehdä syksyllä 2018.[1] Toteutuspäätös kuitenkin siirtyi ja palasi kaupunginhallituksen käsittelyyn syksyllä 2019, kun päivitetty selvitys raitiotien vaikutuksista kuntatalouteen valmistui.[10] Huhtikuussa 2020 Turun kaupunginvaltuusto päätti jatkaa raitiotien suunnittelua. Yleissuunnitelma hyväksyttiin lokakuussa 2023, minkä jälkeen siirryttiin toteutus­suunnittelu­vaiheeseen, jossa jatketaan erityisesti kustannus- ja vaikutusarviointia.[7]

Maaliskuussa 2024 Turun kaupunki valitsi raitiotielle allianssikumppanin, joka alkaa suunnitella rakentamista. Yleissuunnitelman pohjalta tehtävään toteutussuunnitelmaan on varattu aikaa puolitoista vuotta. Toteutussuunnittelun pohjalta valtuusto päättää, rakennetaanko raitiotie. Jos päätös on myönteinen, valittu allianssi jatkaa rakentamisvaiheeseen. Auratikka-ryhmittymässä on mukana NRC Group Finland, GRK Suomi, Ramboll Finland ja Sweco Finland. Suunnittelu aloitettiin huhtikuussa yhdessä Turun Raitiotie Oy:n ja kaupungin kanssa.[11]

Investointipäätös tehdään loppuvuonna 2025.[11] Jos päätös on myönteinen, rakentamisvaiheeseen varataan aikaa noin viisi vuotta.[6] Liikennöinti voisi käynnistyä 2030-luvun alkupuolella.[11]

Suunnitelma vuodelta 2020. Sinisellä merkitty suunnitteilla oleva vaihe ja punaisella mahdolliset laajennukset.
Škoda Transtechin Artic-raitiovaunu tuotiin Turun kauppatorille esiteltäväksi helmikuussa 2018.

Vuonna 2012 valmistuneessa Turun kaupunkimallin rakennemallissa vuodelle 2035 ehdotetaan, että raitiotien rakentaminen toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin linjat Varissuolle, Runosmäkeen, Hirvensaloon sekä Linnakaupunkiin. Toisessa vaiheessa verkostoa laajennetaan Kaarinaan sekä Raisioon. Kolmannessa vaiheessa Kaarinan linjaa laajennettaisiin Lemunniemelle asti ja tulevaisuudessa Turun lentoasemalle asti.[12]

Raitiotien vuoden 2015 yleissuunnitelmassa rataverkon ensimmäisen vaiheen rakentaminen koostuisi kaksilinjaisesta verkostosta, joka kulkisi Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin.[4] Linjoista 53 % sijaitsee omalla kaistallaan, 34 % joukkoliikennekaistoilla linja-autojen kanssa ja 13 % muun liikenteen seassa.[13]

Turun keskustassa raitiotie on linjattu kulkemaan Humalistonkadun, Eerikinkadun, Aninkaistenkadun, Uudenmaankadun ja Hämeenkadun kautta. Varikkoa suunnitellaan Kiertotähdentien pään alueelle. Toteutussuunnittelusta vastaa Turun Raitiotie Oy.[2]

Selvityksen mukaan Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen rataverkko maksaisi noin 344 miljoonaa euroa ja vaunut 42 miljoonaa euroa.[2]

Valtio on liikennepoliittisessa selonteossaan luvannut 30 prosentin tuen Turun ja Tampereen raitiotiehankkeille.[14]

Raitiotielle on suunniteltu 30 metriä pitkiä raitiovaunuja. Niitä voidaan myöhemmin matkustajamäärien kasvaessa pidentää 37-metrisiksi.[15]

Arvioidut matka-ajat[16]
Osuus Kesto
Turun satamaVarissuo 35 min
Turun satama – Turun keskusta 13 min
Turun keskusta – Varissuo 22 min
  1. a b c d Turun raitiotie turku.fi. Viitattu 4.10.2023.
  2. a b c d Turun raitiotien suunnitelmalle hyväksyntä – tällainen reitistä tulee Ilta-Sanomat. 3.10.2023. Viitattu 4.10.2023.
  3. Yleissuunnitelma 2015, s. 44.
  4. a b c Yleissuunnitelma 2015, s. 7–8.
  5. Raitiotie esittelykalvot (s. 18) 3.10.2023. Turun kaupunki. Viitattu 4.10.2023.
  6. a b c Raitiotie usein kysytyt kysymykset (PDF) 25.9.2023. Turun kaupunki. Viitattu 2.10.2023.
  7. a b Welling, Ari: Turun raitiotie otti harppauksen eteenpäin: seuraavaksi suunnitellaan toteutus Yle. 2.10.2023. Viitattu 4.10.2023.
  8. a b Laaksonen s. 266.
  9. Venho, Heli & Lehtilä, Sannamari: Raitioliikenne voi tuoda Turkuun uuden sillan 9.10.2013. yle.fi. Viitattu 18.6.2016.
  10. Turun ratikkapäätös käsittelyyn vasta syksyllä Kuntatekniikka. 24.4.2019. Viitattu 12.8.2019.
  11. a b c Turku valitsi ratikan rakentajan – rakentamisen suunnittelu alkaa huhtikuussa Yle Uutiset. 21.3.2024. Viitattu 12.6.2024.
  12. Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Turun kaupunki. Viitattu 1.8.2016.
  13. Yleissuunnitelma 2015, s. 51.
  14. "Ratikka mahtui mukaan valtion rahalistalle" Tamperelainen 13.4.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. Yleissuunnitelma 2023, s. 5
  16. Yleissuunnitelma 2023, s. 3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]