Nivelbussi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mercedes-Benz Citaro G C1 -nivelbussi Saksan Münchenissä. Nivelbussi kääntyy helpommin ja siinä on useampi matkustuspaikka, mutta sen tekniikka on jonkin verran kalliimpaa.

Nivelbussi on pitkä linja-auto, jonka runko ja kori on ohjattavuuden parantamiseksi jaettu nivelrakenteella kahteen tai kolmeen osaan. Osien liitoskohtaa peittää ulkoa päin laskoksilla oleva muovinen tai kuminen suojarakenne, jonka ulkonäkö antaa nivelbussille lempinimen haitaribussi. Myös johdinautoissa olla voi yksi tai useampi nivel.

VDL Citea SLFA-180 Electric -sähkönivelbussi Alankomaissa.

Nivelbussit Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinivelisen bussin pituus voi Suomessa olla 18,75 metriä.

Suomen ensimmäinen nivelbussi, jossa oli Wiiman kori rakennettuna Volvon alustalle, hankittiin Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy:lle vuonna 1969. Myöhemmin se siirtyi Koiviston Auto -konserniin kuuluvalle Kuopion Liikenteelle, joka käytti sitä 1980-luvun lopulle saakka. Auto oli tarkoitus säilyttää museoajoneuvoksi, mutta jostakin syystä näin ei tapahtunut, vaan se päätyi autopurkamolle vuonna 1990.[1] Nivelbusseja valmistettiin vain Helsingin seudulle ja Tampereelle, joista niitä päätyi käytettyinä muualle Suomeen lähinnä erityiskäyttöön, kuten Pohjois-Suomen hiihtokeskusten henkilökuljetuksiin. Ensimmäinen Tampereelle ostettu nivelbussi, vuoden 1977 mallinen Volvo, on talletettu museobussiksi. Linja-auton maksimipituuden kasvaessa 15 metriin nivelautojen kapasiteettihyöty jäi vähäiseksi.

Nivelbusseja on käytetty myös Sirkan kylässä, jossa bussi kuljettaa laskettelijoita ympäri Leviä, pääkaupunkiseudulla Åbergin Linjalla, P. Tyllilä Linjalla sekä yksittäiskappaleita ympäri Suomea.

Viimeiset uudet nivelbussit hankittiin Tampereelle vuonna 2002.[2] Autoja oli käytössä 25. heinäkuuta 2014 asti (Volvo 7000A). Vuonna 2017 Tampereen Kaupunkiliikenne osti Ruotsista kaksi käytettyä nivelbussia, jotka olivat olleet Arlandan lentoaseman sisäisessä liikenteessä.[2][3] Syksyllä 2022 kuitenkin ilmoitettiin nivelbussien paluusta Tampereen Kaupunkiliikenteen valmistellessa noin 10–20 sähkökäyttöisen nivelbussin hankintaa runkolinjoille. Liikennöinti niillä aloitetaan aikaisintaan kesällä 2024.[2]

Helsingissä aloitettiin kolmen runkolinjan liikennöinti sähköisillä nivelbusseilla elokuussa 2021.[4] Edellisen kerran nivelbusseja oli käytetty Helsingissä vuonna 2006.[5] Nobinan liikennöimiä matalalattiaisia nivelbusseja tuli HSL:n alueelle yhteensä 44 kappaletta.[5] Kiinalaisen BYDin valmistamat K11U-nivelbussit ovat 18,6 metriä pitkiä.[6] Linjojen päätepysäkeillä on latausasemat, joissa busseja voidaan ladata tarvittaessa päivän aikana.[5][7]

Syksyllä 2022 sähkönivelbussi otettiin käyttöön myös Vantaalla runkolinjalla 570[4] sekä myöhemmin runkolinjalla 560.

Kaksoisnivelbussi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaksoisnivelinen Van Hool ExquiCity -kaasuhybridinivelbussi Ruotsin Malmössä.

Kaksoisnivelbussi on nivelbussi, jossa on kolme osaa ja kaksi niveltä. Kaksoisnivelbusseja on käytössä muun muassa Göteborgissa ja Malmössä Ruotsissa, Curitibassa Brasiliassa ja Utrechtissa Alankomaissa. Kaksoisnivelbusseja käytetään yleensä bussimetrojärjestelmissä. Suomessa kaksoisnivelbusseja ei ole vakituisessa käytössä,[8] mutta niitä on testattu ainakin Helsingin Jokeri-linjalla.[9]

Kaksoisnivelisten bussien tuotantoerät ovat pieniä, ja kalustotoimittajia on vähän. Yhden bussin hankintakustannus on karkeasti noin miljoona euroa ja elinkaari noin 10–15 vuotta. Ylläpitokustannuksia pidetään hieman suurempina kuin lyhyemmillä busseilla, koska kaksoisnivelbusseissa on enemmän ylläpidettäviä osia.[10] Kaksoisnivelbussissa voi olla ovet kummallakin sivulla, mutta ratkaisu vähentää istumapaikkoja huomattavasti.[11]

  1. Timo Lehtonen, Kimmo Pyrhönen ja Juhani Poussa: Turistiautot: Suomen Turistiauto Oy:n kalustohistoria, s. 94–95. Lahti: Suomen Linja-autohistoriallinen seura, 2003.
  2. a b c Mäkinen, Petteri: Haitaribussit tekevät paluun Tampereen kaduille, TKL tilaamassa jopa kymmeniä sähkönivelbusseja – "Olemme tehneet alustavaa selvitystä tarpeesta" Tamperelainen. 16.11.2022. Viitattu 5.12.2022.
  3. Aamulehti 7. syyskuuta 2017, Moro-liite s. 6. Alma Media Finland.
  4. a b Vahvistamme joukkoliikennettä 16.8. alkaen neljällä uudella runkobussilinjalla 2.8.2021. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 2.8.2021.
  5. a b c Erma, Maria: Haitaribussit tekivät paluun Helsinkiin 20 vuoden jälkeen – näillä linjoilla niiden kyytiin pääsee Helsingin Sanomat. 17.8.2021. Viitattu 28.8.2021.
  6. Remes, Joonas: Haitaribussien paluu: Helsinkiin vyöryy nyt joukko uusia sähköbusseja – Katso videolta, miten kulkee jopa 18-metrinen haitari Kauppalehti. 10.8.2021. Viitattu 28.8.2021.
  7. Jompero-Lahokoski, Sanna: Uudet haitaribussit kääntävät jo päitä Helsingissä – kuljettajaa jännittää, miten 18 metrinen bussi pärjää keskustassa: "Kadut ovat niin kapeita" Helsingin Uutiset. 9.8.2021. Viitattu 28.8.2021.
  8. Vantaan superbussiselvityksen päivitys, s. 13
  9. YLE: Jumbobussi testiajossa 27.04.2010. YLE.
  10. Vantaan superbussiselvityksen päivitys, s. 9
  11. Vantaan superbussiselvityksen päivitys, s. 11

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]