Föri
| Föri | |
|---|---|
Föri Vuonna 2005 |
|
| Tyyppi | Jokilautta |
| Nykyinen reitti | Tervahovikatu-Wecterinkuja |
| Lippuvaltio |
 Suomi |
| Omistaja | Turun kaupunki |
| Rakennustelakka | Ab Vulcani |
| Vesillelasku | 1904 |
| Tekniset tiedot | |
| Syväys | 2,5 m m |
| Nopeus | 4 kn km/h |
| Matkustajia | 75 |
Föri on Turussa Aurajoen poikki kulkeva lossi, joka on rakennettu vuonna 1903. Förille mahtuu 75 matkustajaa,[1] ja se kulkee ilman aikataulua Tervahovinkadun ja Wechterinkujan välillä, noin puoli kilometriä Martinsillalta joen suulle päin, millä osuudella Aurajoen yli ei ole yhtään siltaa. Nykyinen föri tunnettiin aiemmin myös nimellä alinen föri, erotuksena yliselle förille, joka oli toiminnassa nykyisen Myllysillan kohdalla vuoteen 1940 saakka. Föri ylittää Aurajoen noin puolessatoista minuutissa. Polkupyörän kuljettaminen on sallittu.[2]
Föri on Suomen ainoa kunnallinen jokilautta. Nimi föri on väännös ruotsin kielen sanasta färja tai englannin kielen sanasta ferry.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin liikennöivä föri rakennettiin Ab Vulcanin konepajalla vuonna 1903[3] Barkerin tehtaiden työntekijöiden matkatarpeisiin. Silloin siinä oli höyrykone, ja lautta kulki puuta polttamalla. Vuonna 1955 föriin asennettiin dieselmoottori, ja vanha höyrykone savupiippuineen poistettiin.[4] Vuonna 2008 Turun kaupunki ulkoisti förin toiminnan West Coast Seaservices -nimiselle yritykselle.[4] Kovina talvina föri ei liikennöi, jos jään paksuus on yli 30 senttimetriä, vaan sen tilalle rakennetaan jääsilta.[3] Keväällä Förin kulkureitti joudutaan usein avaamaan jäänmurtajalla.[5] Förin paikalle on välillä suunniteltu siltaa, mutta se on saavuttanut turkulaisten yleisen rakkauden ja siitä on tullut yksi Turun nähtävyyksistä, joten se on päätetty säilyttää.
Vuosina 1856–1940 Turussa liikennöi Aurajoen poikki toinenkin lautta, nykyisen Myllysillan kohdalla, niin sanottu ylinen föri eli onkaföri.[6][7] Aluksi se oli soutuvene, mutta 1880-luvun lopussa se vaihtui yksityiseen höyrylauttaan.[8] Samoihin aikoihin Ylinen höyrylaivasatama siirtyi Auransillan kupeesta förin tietämille.[7] Ylinen föri oli alkujaan maksullinen, mutta sen omistajan tehtyä konkurssin föri siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1907 ja ylityksestä tuli ilmainen.[7] Ylinen föri poistettiin käytöstä vuonna 1940, kun läheinen Martinsilta valmistui.[6] Jatkosodan pommituksissa käytöstä jo poistettu ylinen föri upposi Aurajokeen. Se nostettiin ja romutettiin.[9]
»Föri on yhtä tärkeä turkulaisuuden symboli ku tuomiokirkko, tai linna tuol takana tai Käsityöläismuseo, ehkä tärkeämpi siin mielessä että se ei ol museo, vaan toiminnassa jatkuvasti.[10]»
(Jarkko Laine)
Sähköistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2017 maaliskuussa Föri vietiin telakalle sähköistettäväksi. Lautan kaksi dieselmoottoria poistettiin ja korvattiin sähkömoottoreilla. Muutostyöt toteutti turkulainen Mobimar Oy. Uudet sähkömoottorit on valmistanut lappeenrantalainen Visedo Oy. Sähkökäyttöisenä Föri on kahdeksan tonnia kevyempi kuin dieselmoottoroituna. Lautan akut ladataan öisin sen ollessa poissa käytöstä.[11][12] Huhtikuussa 2017 sähköistettyä lauttaa koeajettiin Aurajoella ja liikenteeseen se palasi toukokuussa.[13]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuuslähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Latvakangas, Holmén, Kivelä: Turku – muuttuva kaupunki. Raisio: Turun Sanomat / Newprint, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Turku haluaa jokilautta Förin sähkökäyttöiseksi - Kuntatekniikka Kuntatekniikka. 27.5.2015. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ Turkulaista liikennettä Vastavalo. 30.7.2015. Viitattu 15.10.2019.
- ↑ a b c Föri eli kaupunkilautta Turku.fi. Viitattu 26.8.2017.
- ↑ a b Latvakangas, Holmén, Kivelä s. 50.
- ↑ Aurajoen jääsilta purettiin etuajassa Turun Sanomat. 27.3.2011. Viitattu 29.10.2023.
- ↑ a b Latvakangas, Holmén, Kivelä s. 46.
- ↑ a b c Latvakangas, Holmén, Kivelä s. 42
- ↑ Latvakangas, Holmén, Kivelä s. 41.
- ↑ Lasse Sjöström: Ylinen föri Turkustreamers. Viitattu 24.8.2012.
- ↑ DVD kirjailijoiden lempipaikkoja Turun seudulla 2005 julkaisija Elonsuola.
- ↑ Föri muuttuu sähkökäyttöiseksi Turun Sanomat. 23.1.2017. Viitattu 28.4.2017.
- ↑ Finland’s Oldest Ferry Goes All Electric with Visedo Power 28.4.2017. Visedo Oy. Arkistoitu 17.5.2017. Viitattu 28.4.2017. (englanti)
- ↑ Eino Kossila: Vuodesta 1904 liikennöinyt kaupunkilautta kulkee nyt sähköllä – video: Vieläkö Föri kuulostaa Föriltä? YLE Uutiset. 13.4.2017. Viitattu 28.4.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Föri Wikimedia Commonsissa
- Finland's oldest operating ferry given electric motor BBC News. 29.4.2017.
| Linja-autoliikenne | Turun seudun linja-autoliikenne |
|---|---|
| Vesiliikenne | Ruissalon lautta |
| Liikenteen tilaajat | |
| Liikennöitsijät | |
| Järjestelmän ulkopuoliset | |
| Hankkeet | |
| Historia |