Vihdintien pikaraitiotie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vihdintien pikaraitiotie
Perustiedot
Reitti Kolmikulma–Kannelmäki
Avattu 2030-luvun alussa (tavoite)[1]
Rakennuskustannus 135,9 milj. €[2]
Tekniset tiedot
Pituus 10,5 km, josta uutta osuutta 5,5 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 000 mm
Km   Lyh. Liikennepaikat
Kantelettarentie
Näyttelijäntie
Vantaankosken radan alitus
Pohjois-Haagan asema
Meijeritie
Valimon asema
Leppävaaran kaupunkiradan ylitys
Valimokuja
Raide-Jokeri
Vihdintie
Munkkivuori
Niemenmäki
Munkkiniemi
↑ uusi rataosuus alkaa
← Raitiolinjalle 4
Paciuksenkaari
Meilahden sairaala
Töölöntulli
Kansaneläkelaitos
Töölön halli
Ooppera
Hesperianpuisto
Kansallismuseo
Lasipalatsi
Ylioppilastalo
Kolmikulma
Merkkien selitykset

Vihdintien pikaraitiotie on suunnitteilla oleva Helsingin seudun joukkoliikenteeseen kuuluva pikaraitiotie, jonka rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2026.[3] Kokonaisuudessaan 10,5 kilometriä pitkä[4] pohjois–eteläsuuntainen reitti johtaa Erottajalta Helsingin keskustasta Kannelmäkeen. Etelä-Haagassa linja yhdistyy Raide-Jokerin pikaraitiotielinjan kanssa, ja siitä on vaihtomahdollisuus myös rantaradan ja kehäradan lähijunaliikenteeseen.[5] Pikaraitiotien varrelle rakennetaan kaupunkibulevardeja.[6]

Reitti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihdintie ja Huopalahdentie bulevardisoidaan pikaraitiotien varrella eli noin neljän kilometrin matkalta. Voimakkaaseen asuntotuotantoon tähtäävää aluetta kutsutaan myös Läntiseksi Bulevardikaupungiksi.

Vihdintien pikaraitiotien suunniteltu linjanumero on 14.[7] Reitti kulkee jo olemassa olevaa raitiotietä pitkin keskustasta Mannerheimintietä pitkin Meilahteen sekä Tukholmankatua ja Paciuksenkatua pitkin Munkkiniemeen.[8] Munkkiniemen aukion tuntumasta alkaa uusi 5,5-kilometrinen osuus[5] Huopalahdentietä ja Vihdintietä pitkin Etelä-Haagaan sekä edelleen Lassilan läpi Kannelmäen Kantelettarentielle.[9] Pysäkkiväli uudella osuudella on noin 500–600 metriä.[10] Reittiin kuuluvia rautatieasemia ovat Pohjois-Haaga ja Valimo[11], joista jälkimmäiseen on suunniteltu bussiterminaalia.[12] Risteäminen Raide-Jokerin kanssa Vihdintien liikenneympyrässä tekee Etelä-Haagasta joukkoliikenteen keskeisen vaihtopaikan.[4][13] Rakentamisen yhteydessä Huopalahdentie sekä Haagaan kuuluva osa Vihdintiestä bulevardisoidaan.[14] Uudistuvaa aluetta on kutsuttu Läntiseksi Bulevardikaupungiksi.[4][15]

Matka-aika Erottajan ja Kannelmäen välillä on noin puoli tuntia ja vuoroväli noin kuusi minuuttia.[4][5] Ennustettu matkustajamäärä on 30 000 vuorokaudessa.[2] Linjaa liikennöidään kaksisuuntaisilla pikaraitiovaunuilla, ja suurimman osan reitistä vaunu kulkee omalla kaistallaan.[2] Matkalla reitti muodostaa uusia joukkoliikenteen solmukohtia ja mahdollistaa myös kantakaupunkimaista maankäyttöä.[5] Uusia asuntoja reitin varrelle on suunniteltu noin 14 000:lle asukkaalle.[2]

Erottajan päätepysäkki on vuodesta 2021 alkaen ollut uudelleen arvioitavana.[16] HSL:n linjastoluonnoksen mukaan reitti voisi mahdollisesti jatkua Bulevardia pitkin Hernesaareen.[7]

Muutokset kantakaupungissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jotta Mannerheimintie ei pikaraitiotieliikenteen käynnistyessä ruuhkautuisi, linja 4 siirretään lännemmäksi, päätepisteenään mahdollisesti Eira.

Hanke on osa Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmaa, jossa uuden pikaraitiotieosuuden lisäksi rakennetaan yhteensä 2,5 kilometriä lisää kaupunkiraitioliikenteen kiskoja kantakaupunkiin Fredrikinkadulle, Topeliuksenkadulle ja Nordenskiöldinkadulle.[5] Raitiotiemuutokset ja linjastouudistukset siirtävät liikennettä pois kapasiteetiltaan täydeltä Mannerheimintieltä lännemmäksi.[11] Nykyisin Munkkiniemestä Katajanokalle kulkeva raitiolinja 4 kulkisi tuolloin todennäköisimmin Kampin kautta Eiraan.[17] Vastaavasti Ullanlinnaan kulkeva linja 10 voisi siirtyä kulkemaan Aleksanterinkatua pitkin Katajanokalle.[8]

Hankkeen eteneminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkiympäristölauta hyväksyi suunnitelman syyskuussa 2020[4] ja kaupunginvaltuusto tammikuussa 2021.[9][18] Hankesuunnittelu alkaa vuoden 2022 aikana ja tarkempi suunnittelu vuonna 2023.[19]

Kustannukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvioitu rakentamiskustannus pikaraitiotielle on noin 136 miljoonaa euroa[2], mihin sisältyy myös bulevardikadut Huopalahdentielle ja Vihdintielle, siltojen uusimiset sekä Etelä-Haagan ympyrän muutokset.[2] Läntisen kantakaupungin uudet kaupunkiraitioliikenteen kiskot mukaan luettuna kokonaiskustannus on noin 160 miljoonaa.[2][20] Lisäkustannuksiksi on laskettu katu- ja tiejärjestelyjä noin 80 miljoonalla sekä kalustohankintoja noin 53 miljoonalla eurolla.[2]

Hanke on osa Helsingin seudun MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimusta, joka määrittää pääkaupunkiseudun isojen liikennehankkeiden toteutusta ja asuntotuotantoa vuoteen 2031 saakka.[20] Sopimuksen nojalla valtio osoittaa Länsi-Helsingin raitiotiehankkeen kustannuksiin tukea 105 miljoonaa euroa.[2][21] Mal-sopimukseen hankkeen kokonaiskustannusarvioksi on merkitty 265 miljoonaa euroa, johon on liitetty mukaan niin kalustohankinnat, katujärjestelyt, Mannerheimintien raitiotien parannustyöt kuin Ruskeasuon uusi varikkokin.[20]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ HSL:n ratikkakartta 2020- ja 2030-luvuilla Helsingin seudun liikenne. Viitattu 31.10.2023.
  2. ↑ a b c d e f g h i Salomaa, Marja: Suunnitelmat julki: Näin raitio­vaunujen reitit saattavat muuttua Länsi-Helsingissä – Poliitikot pohtivat uusien kiskojen rakentamista tiistaina Helsingin Sanomat. 31.8.2020. Viitattu 9.4.2021.
  3. ↑ Kantola, Anne: Helsinkiin sovitellaan jälleen uutta pikaratikkaa 11.8.2023. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.10.2023.
  4. ↑ a b c d e Helsingin kaupunki: Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Vihdintien pikaratikan suunnitelman Uutta Helsinkiä. 18.9.2021. Viitattu 9.4.2021.
  5. ↑ a b c d e Bäckgren, Noona: Vihdintien pikaraitiotielle vihreää valoa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa Helsingin Sanomat. 15.9.2020. Viitattu 9.4.2021.
  6. ↑ Svahn, Nina: "Emme saa Helsingin liikennettä toimimaan lisäämällä busseja jonoon", sanoo liikenneinsinööri – nappaako pikaratikka etuajo-oikeuden Mannerheimintiellä? Yle. 15.9.2020. Viitattu 9.4.2021.
  7. ↑ a b Kommentoi uusia ehdotuksia tulevaisuuden raitiovaunujen reiteiksi Helsingin seudun liikenne. Arkistoitu 28.5.2022. Viitattu 21.2.2022.
  8. ↑ a b Helsingin seudun liikenne: Vihdintien pikaraitiotie – uusi nopea ratikkayhteys keskustaan ratikat2030.blogspot.com. 4.3.2021. Viitattu 9.4.2021.
  9. ↑ a b Helsingin kaupunki: Kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman Uutta Helsinkiä. 20.1.2021. Viitattu 9.4.2021.
  10. ↑ Helsingin kaupunki: Pikaraitiotie keskustasta Munkkiniemen kautta Pohjois-Haagaan kerrokantasi.hel.fi. Viitattu 9.4.2021.
  11. ↑ a b Jokinen, Juho: Useiden raitiovaunujen reitit saattavat muuttua: Länsi-Helsingin raitiotieuudistus nytkähti askeleen eteenpäin Helsingin Sanomat. 21.1.2020. Viitattu 9.4.2021.
  12. ↑ Kuokkanen, Pihla & Silvo, Anton; Helsingin kaupunki: Yleiskaavan raitioteiden toteutettavuusselvitys hel.fi. 2017. Viitattu 9.4.2021.
  13. ↑ Raitiovaunut 2020-luvulla Helsingin seudun liikenne. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 9.4.2021.
  14. ↑ Helsingin kaupunki: Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin liikennejärjestelmäselvitys dev.hel.fi. Viitattu 9.4.2021.
  15. ↑ Helsingin kaupunki: Läntinen bulevardi­kaupunki Uutta Helsinkiä. Viitattu 9.4.2021.
  16. ↑ Liikennesuunnittelijat mylläävät Helsingin raitiovaunulinjoja – kumpikaan alustavista vaihtoehdoista ei ole sellaisenaan toteutettavissa Rakennuslehti. 10.9.2021. Viitattu 21.2.2022.
  17. ↑ Salminen, Reeta: Legendaarinen nelosen spora siirtyy pois Mannerheimintieltä – uudet pikaratikat raivaavat vanhat linjat pois tieltään Yle. 11.2.2019. Viitattu 9.4.2021.
  18. ↑ Valtanen, Tero: Jättimäiset raideinvestoinnit etenevät Helsingissä, vaikka satojen miljoonien budjetit paukkuvat – liikenneinsinööri: "Olemme toki yrittäneet oppia" Yle. 20.1.2021. Viitattu 9.4.2021.
  19. ↑ Helsingin seudun MAL-sopimus 2020-2023 (pdf) (s. 34) 30.5.2022. Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Viitattu 14.6.2022.
  20. ↑ a b c Salomaa, Marja: Helsingin virkamies­johto haluaa lykätä päätöstä Vihdin­tien pikaraitio­tiestä Helsingin Sanomat. 13.12.2020. Viitattu 9.4.2021.
  21. ↑ Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2020-31 Ympäristöministeriö. 8.10.2020. Viitattu 9.4.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen raitioliikenne
Nykyiset raitiotiet
Rakenteilla olevat raitiotiet
Entiset raitiotiet
Suunnitellut raitiotiet
Raitiotiekalusto
Nykyiset
EntisetVariotram
Varikot
Helsingin seudun joukkoliikenne
Raskas raideliikenneHelsingin seudun lähijunaliikenne (linjat) • Helsingin metro (linjat: M1, M2)
Kevyt raideliikenneHelsingin raitioliikenne (linjat) • Helsingin seudun pikaraitiotiet (linjat: 15)
LauttaliikenneKruunuvuorenrannan lautta • Suomenlinnan lautta
Linja-autoliikenne
Runkolinjat		Helsingin seudun linja-autoliikenne
20 • 30 • 40 • 200 • 300 • 400 • 500 • 510 • 520 • 530 • 560 • 570 • 600
Liikenteen tilaajaHSL
LiikennöitsijätPääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne • Helsingin kaupungin liikennelaitos • VR • Nobina • Pohjolan Liikenne • Helsingin Bussiliikenne • Savonlinja • Tammelundin Liikenne • Åbergin Linja • Korsisaari • Reissu Ruoti • Tilausliikenne Nikkanen
HankkeetEspoon pikaraitiotiet • Kruunusillat • Tiederatikka • Tuusulanväylän pikaraitiotie • Vantaan pikaraitiotie • Vihdintien pikaraitiotie • Viikin–Malmin pikaraitiotie • Espoon kaupunkirata • Pisararata • Itämetro
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vihdintien_pikaraitiotie&oldid=22492487”