Ramboll Finland

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ramboll Finland Oy
Ramboll Finlandin pääkonttori Ramboll village
Ramboll Finlandin pääkonttori Ramboll village
Tunnuslause Bright ideas. Sustainable change.[1]
Yritysmuoto Osakeyhtiö [2]
Perustettu 1962[3]
Toimitusjohtaja Maija Jokela[2]
Kotipaikka Espoo[2]
Toimiala Yhdyskuntasuunnittelu[2]
Liikevaihto 230 milj. euroa (2023)[2]
Liikevoitto 8,7 milj. euroa (2023)[2]
Henkilöstö 2 250 (2023)[2]
Emoyhtiö Ramboll Group[4]
Kotisivu www.ramboll.com/fi-fi

Ramboll Finland Oy on kansainvälisen Ramboll-konsernin (tansk. Rambøll Gruppen A/S) suomalainen tytäryhtiö. Ramboll Finland kuuluu maan suurimpiin suunnittelu- ja konsulttialan yrityksiin.[5]

Vuonna 2023 Ramboll Finland Oy työllisti noin 2 250 ihmistä ja sen liikevaihtoa oli 230 miljoonaa euroa.[2]

Ramboll Finlandin asiakkaiden toimialoja ovat muun muassa energia, kiinteistöt, liikenne, rahoitus- ja sijoitusala, resurssit ja jätteet, teknologia, teollisuus, terveydenhuolto, valtio ja julkinen sektori sekä vesi.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viatek ja Scandiaconsult 1962–2002

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Rambollin historia alkaa vuonna 1962 perustetusta "Insinööritoimisto Viatek, Hakala & Kaijala & Co Ky" -suunnittelutoimistosta.[7] Sen ensimmäisiin projekteihin kuului suomalaisen infrastruktuurin suunnittelu: liikenneväyliä, siltoja, taloja ja energiaratkaisuja.[3][8] Yrityksestä tuli osakeyhtiö vuonna 1972.[7]

1990-luvun alussa se yhdistettiin ruotsalaiseen Scandiaconsult-konserniin.[3] Yrityksen nimeksi tuli vuonna 1997 Viatek Oy.[7] Vuonna 1999 Viatek osti kansainvälisiin kehityshankkeisiin erikoistuneen Finnconsultin. Vuonna 2000 yrityksen nimeksi tuli SCC Viatek Oy.[7] Talonrakennuksen rakennesuunnitteluyritykset Helander & Nirkkonen Oy Jyväskylässä ja HN-Suunnittelu Oy Helsingissä ostettiin osaksi talorakennus-toimialaa, joka toimi vuoden 2004 kevääseen asti nimellä SCC Viacon Oy. Oulusta ostettiin siltasuunnittelua tehnyt Kerola Oy ja vuonna 2002 hankittiin Vesihydro Oy, joka toimi ympäristökonsultoinnin ja infran parissa.[8]

Ramboll Finland 2003–2010

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scandiaconsult ja Ramboll yhdistyivät vuonna 2003.[3]

Ramboll-konserni kasvoi vuonna 2006 kahdella yrityskaupalla. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy oli keskittynyt vesi- ja ympäristöalaan[9], suunnittelutoimisto Protermo Oy taas energia-alaan. Seuraavana vuonna hankittiin sähkö- ja automaatioalan asiantuntija Jyvästek Oy, joka tarjosi teollisuuden palveluita.[8][10] Yhtiön liikevaihto oli 70 miljoonaa euroa, jossa oli edelliseen vuoteen verrattuna 18 prosentin kasvu.[11]

Ramboll Finlandin toimitusjohtajana toimi tekniikan tohtori Markku Moilanen vuodesta 2008 lähtien.[12] Syksyllä 2008 Ramboll Finland osti valtakunnallisesti toimineen suunnittelutoimisto Sigma Konsultit Oy:n, joka toimi yhdyskuntasuunnittelun, kaavoituksen, ympäristösuunnittelun ja arkkitehtisuunnittelun alueilla.[13] Yrityksen suurin toimiala oli infrasuunnittelu, jonka osuus liikevaihdosta oli lähes puolet. Ramboll oli markkinajohtaja infran lisäksi myös vesi- ja ympäristösuunnittelussa ja sen suurimpia asiakkaita olivat tiehallinto- ja ratahallintokeskukset.[3] Ramboll oli Suomessa suunnittelualan toiseksi suurin työllistäjä Pöyryn jälkeen.[11]

Vuonna 2010 Ramboll osti vesihuoltoon keskittyneen Tritonet Oy:n Tampereelta[14], talonrakentamiseen keskittyneet Tuomi Yhtiöt Oy:n[15] ja Kari Narkaus Oy:n[16] sekä ympäristösuunnitteluun keskittyneen Groundia Oy:n[17].

Ramboll Finland 2011–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 yritysostoihin kuuluivat Ramboll Management Consultingin ostamat kaksi johdon konsultointiin erikoistunutta yritystä: NetEffect Oy[18]ja Advansis Oy[19], vaasalainen Oy Talentek Ab, joka toimi Pohjanmaan seudulla tie-, liikenne-, ympäristö- ja geotekniikan toimialoilla[20], kaupunki- ja kauppakeskussuunnitteluun erikoistunut Entrecon Oy[21], vuonna 1935 perustettu Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy, jonka perustaja professori Magnus Malmberg oli tehnyt yhteistyötä arkkitehti Alvar Aallon kanssa esimerkiksi Finlandia-talon suunnittelussa[22] ja vesialan osaamiseen keskittynyt Kiuru & Rautiainen Oy.[23]

Vuonna 2012 Ramboll osti infrahankkeiden johtamis- ja asiantuntijapalveluihin keskittyneen ISS Proko Infra Oy:n.[24]

Vuonna 2013 Ramboll osti infran rakennuttamiseen keskittyneen Vinnea Oy:n[25], josta muodostui Ramboll Infrapalvelut Oy[8]. Muita yrityskauppoja olivat Fortumin öljylaboratorio[26] ja kuopiolaisen Symo Oy:n mittaus- ja tutkimuspalveluiden liiketoiminta.[27]

Keväällä 2014 Ramboll osti konsulttiyhtiö Pöyryltä ”merkittävän osan” sen kiinteistökonsultointi-, projektinjohto-, talotekniikka- ja kaupunki- ja aluesuunnittelun liiketoiminnoista. Liiketoimintojen mukana seurasi lähes 450 työntekijää.[28] Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan 13. toukokuuta 2014.[29]

Joulukuussa 2014 Ramboll osti yhdysvaltalaisen ympäristö- ja ympäristökonsultointiyrityksen Environin. Environ toimi 21 maassa ja sen henkilöstömäärä oli kaupantekohetkellä noin 1 500.[30][31]

Syyskuussa 2015 Ramboll Finland osti Lahdessa toimivan TL-Suunnittelu Oy:n[32] sekä LVIAS- eli talotekniikkasuunnittelutoimisto Projectus Team Oy:n. Projectus Teamissa työskenteli noin 130 henkilöä.[33]

Keväällä 2016 Ramboll osti joensuulaisen EK-Tiimi Oy:n[34] sekä seinäjokelaisen Insinööritoimisto Savela Oy:n.[35] Kesäkuussa 2016 Ramboll Finlandin toimitusjohtajana aloitti kauppatieteiden maisteri Kari Onniselkä.[36] Hänen edeltäjänsä Markku Moilanen siirtyi Rambollin konsernijohtoon ja Ramboll Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi.[12] Syyskuussa Ramboll osti Seinäjoelta Insinööritoimisto E-West Oy:n liiketoiminnan, joka oli keskittynyt rautateiden turvalaiterakennuttamiseen.[37]

Huhtikuussa 2017 Ramboll myi Suomessa ja Virossa sijainneen Ramboll Analytics -ympäristölaboratorionsa Eurofins Scientificille.[38] Kesällä ostettiin Insinööritoimisto Geosaimaa Oy.[39] Syksyllä 2017 Ramboll osti työturvallisuus-, ympäristö- ja laatupalveluihin keskittyneen ENW Managementin ja kaksi sisäilman puhtauteen keskittynyttä yritystä[40]: TPA Andersson Oy:n ja Suomen Sisäilmakeskus Oy:n.[41]

Keväällä 2019 Ramboll kertoi ostavansa Strafican, joka on Rambollin mukaan Suomen johtava strategisen liikennesuunnittelun ja liikennemallinnuksen osaaja.[42]

Syyskuussa 2021 Ramboll Finlandin toimitusjohtajana aloitti Maija Jokela.[43]

Vuonna 2022 Inkooseen valmistui kelluva lng-terminaali, joka valmistui poikkeuksellisen nopeasti, 3 kuukaudessa työn aloittamisesta. Kaasuverkkoyhtiö Gasgrid Finlandin mukaan normaalioloissa projektiin olisi mennyt 2-3 vuotta. Aikaa säästyi, kun Inkooseen oli aiemmin suunniteltu kiinteää lng-terminaalia ja siihen liittyvät ympäristövaikutukset oli selvitetty. Suomen huoltovarmuudelle tärkeä projekti sai tukea myös viranomaisilta, jotka käsittelivät lupa-asiat kiireisinä, tavarantoimittajilta, jotka nopeuttivat omia prosessejaan sekä toteuttajilta, jotka toimivat kahdessa vuorossa. Ramboll Finland vastasi satamainfran suunnittelusta.[44]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramboll-konserni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Ramboll

Ramboll on perustettu vuonna 1945.[8]

Ramboll Finland

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramboll-konserni on valinnut Ramboll Finlandin useana vuonna konsernin parhaaksi tai toiseksi parhaaksi liiketoimintayksiköksi.[45] Ramboll Finlandin pääkonttori, vuonna 2019 valmistunut Ramboll Village, sijaitsee Espoon Perkkaalla.[46]

Vuonna 2023 Ramboll Finland työllisti noin 2 250 ihmistä.[2] Ramboll Finlandin asiakkaiden toimialoja ovat muun muassa energia, kiinteistöt, liikenne, rahoitus- ja sijoitusala, resurssit ja jätteet, teknologia, teollisuus, terveydenhuolto, valtio ja julkinen sektori sekä vesi.[6]

Projekteja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raide-Jokeri

Ramboll Finlandin projekteja ovat olleet esimerkiksi

Yhteiskuntavastuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramboll haluaa auttaa asiakkaitaan ja yhteiskuntaa siirtymään kohti kestävää kehitystä muun muassa hiilineutraalisuudessa, resurssitehokkuudessa, kiertotaloudessa ja luonnon monimuotoisuudessa.[53] Tammikuussa 2022 Ramboll Finland perusti vastuullisuuskonsultointiin keskittyvän yksikön.[54] Helmikuussa Ramboll-konserni kertoi investoivansa yli 300 miljoonaa euroa alueeseen liittyvän osaamisensa vahvistamiseen.[53]

Vuonna 2018 lapsiasiavaltuutettu myönsi Lapsen parhaaksi -tunnuspalkinnon Ramboll Finlandille, joka antoi ekaluokkalaisten vanhemmille koulunaloitusvapaan.[55]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinki-Vantaan terminaali vuonna 2022
Tripla vuonna 2023
  • Vuonna 2018 Amos Rex sai vuoden betonirakenne -palkinnon. Sen rakennesuunnittelusta palkittiin Sipti Oy, kupolien suunnittelija Sweco Rakennetekniikka Oy ja LVIS-suunnittelusta vastannut Ramboll Finland.[56]
  • Helsingin keskustakirjasto Oodi palkittiin vuonna 2018 Vuoden teräsrakenne -palkinnolla. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelun teki Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennussuunnittelun Ramboll Finland.[57] Oodi sai myös Vuoden Projekti 2019 -palkinnon.[58]
  • Rambollin suunnittelema Heikinkadun rautatiesilta Oulussa valittiin vuoden sillaksi vuonna 2018[59]
  • Elokuussa 2019 RAKLI ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry valitsivat Ramboll Finlandin vuoden sähkösuunnittelijaksi[45]
  • Pasilan Tripla -projekti voitti vuoden 2019 Tekla BIM -awardsit. Ramboll Finland toimi Tripla-projektissa rakenne-, geo- ja sähkösuunnittelijan roolissa.[60]
  • Helsinki-Vantaan uudistetun terminaali 2:n[61] rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll. Lentoaseman sisäänkäyntirakennuksen alakatto palkittiin Puupalkinnolla vuonna 2022.[62]
  • Tampereen Kansi ja Tampereen Kannen areena[63] voitti Tekla BIM Awards 2022 -kilpailun Suomen ja Baltian yhteisen sarjan. Projektin päätoimijoita olivat Ramboll Finlandin lisäksi SRV Rakennus ja ARCO Tampere.[64]
  • Rambollin rakennuttama ja valvoma Serlachiuksen taidesauna palkittiin vuoden 2023 betonirakenteena.[65]
  • Tammelan stadion oli vuoden 2023 teräsrakenne. Sen teräsrakenteet olivat Rambollin suunnittelmia.[66]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Etusivu Suomi. Viitattu 19.6.2019.
  2. ↑ a b c d e f g h i Ramboll Finland Oy Kauppalehti. Viitattu 31.5.2024.
  3. ↑ a b c d e f g h Heimo Hatakka: Kasvuväylä kapenee Talouselämä. Viitattu 17.6.2019.
  4. ↑ Company Overview of Ramboll Group A/S Bloomberg Businessweek, businessweek.com. Viitattu 17.8.2014. (englanniksi)
  5. ↑ Suurimmat-työkalu Rakennuslehti. 2022. Viitattu 22.6.2022.
  6. ↑ a b Etusivu, sektorit www.ramboll.com. Viitattu 31.5.2024.
  7. ↑ a b c d Viatek-Yhtiöt Oy – Osakehistoria www.porssitieto.fi. Viitattu 18.6.2019.
  8. ↑ a b c d e Arvot ja historia Suomi. Viitattu 17.6.2019.
  9. ↑ Ympäristöalan markkinajohtaja tanskalaiskonsernille Kaleva.fi. Viitattu 17.6.2019.
  10. ↑ Heidi Hänninen: Ramboll osti sähkö- ja automaatio-osaamista Tekniikkatalous. Viitattu 17.6.2019.
  11. ↑ a b Hanna Säntti: Ramboll kiilasi Pöyryn kantaan Talouselämä. 5.9.2008. Viitattu 22.6.2023.
  12. ↑ a b Sainio, Rauno: Markku Moilanen siirtyy Rambollin konsernijohtoon – uusi toimitusjohtaja Suomeen haussa Indestrialprime.fi. 10.9.2015. Viitattu 17.3.2016.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Ramboll ostaa Sigma Konsulttien liiketoiminnan Rakennuslehti. 2.9.2008. Viitattu 18.6.2019.
  14. ↑ Ramboll vahvistaa vesihuollon osaamistaan – Tritonet Oy osaksi Rambollia www.vesitalous.fi. Viitattu 18.6.2019.
  15. ↑ Ramboll osti Tuomi Yhtiöt Rakennuslehti. 29.10.2010. Viitattu 18.6.2019.
  16. ↑ Ramboll osti Kari Narkaus Oy:n Rakennuslehti. 2.11.2010. Viitattu 18.6.2019.
  17. ↑ Jarmo Seppälä: Ramboll ostaa Groundian Tekniikkatalous. Viitattu 18.6.2019.
  18. ↑ Ramboll ostaa Net Effectin Rakennuslehti. 1.2.2011. Viitattu 18.6.2019.
  19. ↑ Ramboll osti johdon konsultti Advansiksen Rakennuslehti. 12.4.2011. Viitattu 18.6.2019.
  20. ↑ Ramboll ostaa vaasalaisen Talentekin Rakennuslehti. 1.6.2011. Viitattu 18.6.2019.
  21. ↑ Ramboll osti Entreconin liiketoiminnan Rakennuslehti. 3.10.2011. Viitattu 18.6.2019.
  22. ↑ Jarmo Seppälä: Ramboll osti Alvar Aallon aikaisen suunnittelutoimiston Tekniikkatalous. Viitattu 18.6.2019.
  23. ↑ Ramboll tykittää ostolinjalla Talouselämä. Viitattu 18.6.2019.
  24. ↑ Jarmo Seppälä: Ramboll ostaa ISS Proko Infran Tekniikkatalous. Viitattu 18.6.2019.
  25. ↑ Josi Tikkanen: Ramboll kaupoilla: vahvistusta Pohjois-Suomeen Kauppalehti. Viitattu 18.6.2019.
  26. ↑ Rambollille Fortumin öljylaboratorio Talotekniikka-lehti. 18.4.2013. Viitattu 18.6.2019.
  27. ↑ Ympäristökonsulttijätti ostaa palan kuopiolaista Symoa Yrittajat.fi. 4.9.2013. Arkistoitu 18.6.2019. Viitattu 18.6.2019.
  28. ↑ Ramboll ostaa Pöyryltä liiketoimintaa – 435 asiantuntijaa siirtyy Rambollille Rakennuslehti. 22.4.2014. Sanoma Media Finland. Viitattu 22.4.2014.
  29. ↑ KKV hyväksyi Rambollin ja Pöyryn yrityskaupan (KKV:n tiedote 13.5.2014) 13.5.2014. Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 18.5.2014.
  30. ↑ Tervola, Janne: Ramboll osti ympäristökonsultointiyrityksen Jenkeistä – 1 500 uutta työntekijää Tekniikkatalous.fi. 17.12.2014. Talentum Viitattu = 12.12.2015.
  31. ↑ Ramboll acquires US-based Environ to enter global elite in environment and heath (Ramboll Groupin tiedote) 17.12.2014. Ramboll Group. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)
  32. ↑ Ramboll osti lahtelaisen TL-Suunnittelu Oy:n Rakennuslehti. 31.8.2015. Viitattu 18.6.2019.
  33. ↑ Ramboll osti Projectus Team Oy:n Talotekniikka-lehti.fi. 30.9.2015. Talotekniikka-Julkaisut Oy. Viitattu 12.12.2015.
  34. ↑ Ramboll ostaa joensuulaisen EK-Tiimin www.karjalainen.fi. Viitattu 18.6.2019.
  35. ↑ Ramboll osti seinäjokelaisen rakennesuunnittelutoimiston Rakennuslehti. 2.5.2016. Viitattu 18.6.2019.
  36. ↑ Kari Onniselästä Ramboll Finlandin uusi toimitusjohtaja Rakennuslehti.fi. 14.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
  37. ↑ Ramboll osti Insinööritoimisto E-Westin Rakennuslehti. 2.9.2016. Viitattu 18.6.2019.
  38. ↑ Ramboll kauppasi Lahden ympäristölaboratorion – yli 70:lle henkilölle uusi työnantaja Yle Uutiset. Viitattu 17.6.2019.
  39. ↑ Harri Repo: Ramboll kävi yritysostoksilla Itä-Suomessa – 32 vuotta suunnitteluyrittäjyyttä siirtyy suuryhtiön taskuun Tekniikkatalous. Viitattu 18.6.2019.
  40. ↑ Ville Sanoo: Ramboll jatkaa yrityskauppoja Rakennuslehti. 1.11.2017. Viitattu 17.6.2019.
  41. ↑ Ramboll osti sisäilmakonsultoinnin osaamista Rakennuslehti. 31.10.2017. Viitattu 17.6.2019.
  42. ↑ Ramboll kasvattaa digibisnestään yrityskaupalla – uuden bisneksen ydin Suomessa Rakennuslehti. 30.4.2019. Viitattu 17.6.2019.
  43. ↑ Mikko Pulliainen: DI Maija Jokela, 44, oli parhaillaan vaihtamassa työpaikkaa, kun hänestä tuli Rambollin uusi toimitusjohtaja – Nyt hän kertoo uransa vaikeimmasta paikasta Kauppalehti. Viitattu 22.6.2022.
  44. ↑ Daniel Wallenius: ”Meillä oli käytössämme niin sanotusti best of breed” – kaikki sallitut keinot olivat käytössä, kun normaalisti kolme vuotta kestävä terminaaliurakka vietiin maaliin kuukausissa Rakennuslehti. 9.2.2023. Viitattu 20.6.2023.
  45. ↑ a b c d e Ramboll Finlandista Vuoden 2019 sähkösuunnittelija Talotekniikka-lehti. 28.8.2019. Viitattu 22.6.2022.
  46. ↑ Ramboll Village, insinöörien insinööreille suunnittelema – Projektiuutiset.fi projektiuutiset.fi. Viitattu 18.6.2019.
  47. ↑ Häkkinen, Auri: Suunnittelijat ja rakentajat pitivät Lastensairaalan hoitoprosessit tiukasti mielissään Rakennuslehti. 29.5.2018. Viitattu 18.6.2019.
  48. ↑ Joukkoliikenne | Raide-Jokeri on valmistumassa etuajassa, myös budjetti on alittumassa – mitä siinä tehtiin oikein? Helsingin Sanomat. 22.1.2023. Viitattu 20.6.2023.
  49. ↑ Eeva Törmänen: Rakennusalan merkittävin palkinto Raide-Jokerille – ”Uraauurtavaa ja poikkeuksellista” Kauppalehti. 31.5.2024. Viitattu 31.5.2024.
  50. ↑ Eeva Törmänen: 25 km pitkä ja 400 miljoonaa euroa maksava ratahanke nimettiin Vuoden Projektiksi – Pysyi aikataulussa ja budjetissa Tekniikka&Talous. 10.10.2023. Viitattu 31.5.2024.
  51. ↑ Vuoden betonirakenne tuo uuden näyttävän elementin kaupunkiympäristöön Rakennuslehti. 25.1.2024. Viitattu 31.5.2024.
  52. ↑ Annastiina Airaksinen: Tieliikenteen päästöjen laskemiseen kehitettiin Suomessa uusi työkalu – Kävi ilmi, että päästötavoitteet on vaikea saavuttaa Tekniikka&Talous. 9.1.2023. Viitattu 20.6.2023.
  53. ↑ a b Ramboll korostaa uudessa strategiassaan kestävää kehitystä Rakennuslehti. 10.2.2022. Viitattu 22.6.2022.
  54. ↑ Ramboll perusti vastuullisuuskonsultoinnin yksikön ja nimitti kaksi uutta johtajaa Rakennuslehti. 4.1.2022. Viitattu 22.6.2022.
  55. ↑ Pikkupoika itki kadulla, eikä kukaan aikuinen pysähtynyt www.iltalehti.fi. Viitattu 22.6.2022.
  56. ↑ Amos Rex palkittu Vuoden 2018 Betonirakenteena Rakennusteollisuus RT ry. Viitattu 24.6.2019.
  57. ↑ Eeva Törmänen: Keskustakirjasto Oodi palkittiin Vuoden teräsrakenteena: 600- ja 400-tonniset terässillat kannattelevat ylintä kerrosta Tekniikkatalous. Viitattu 18.6.2019.
  58. ↑ Oodi palkittiin jälleen: ”Kansainvälinen projekti, joka toteutettiin haastavissa oloissa” Rakennuslehti. 29.10.2019. Viitattu 22.6.2022.
  59. ↑ Pohjoisen alikulun uudistettu rautatiesilta sai Suomen Rakennusinsinöörien Liiton tunnustuspalkinnon Kaleva. Viitattu 22.6.2022.
  60. ↑ Tekla BIM Awards 2019 –kilpailun voitto Pasilan Triplalle Mynewsdesk. Viitattu 6.8.2019.
  61. ↑ Helsinki-Vantaan uusi lähtöaula ja pysäköintialue avautuivat – Näin lentoasema toivottaa matkustajat nyt tervetulleeksi tekniikanmaailma.fi. 2.12.2021. Viitattu 22.6.2022.
  62. ↑ Puupalkinto Helsinki-Vantaan lentoaseman uudelle alakatolle rakennusmaailma.fi. Viitattu 20.6.2023.
  63. ↑ Sari Rautanen: Miten Tampereelle rakennettava valtava kansi voi kestää, kun yksi pylväs joutuu kannattelemaan jopa miljoonaa kiloa? "Kuormat ovat kaikkea muuta kuin tavallisia" Aamulehti. 5.4.2018. Viitattu 22.6.2022.
  64. ↑ Tampereen Kansi ja Areena voitti Tekla BIM Awards -kisan Projektiuutiset.fi. 16.6.2022. Viitattu 20.6.2023.
  65. ↑ Timo Sormunen: Serlachiuksen taidesauna pokkasi Vuoden Betonirakenne -palkinnon Rakennuslehti. 1.2.2023. Viitattu 20.6.2023.
  66. ↑ Marja Keränen: Tammelan stadion on Vuoden 2023 Teräsrakenne Projektiuutiset. 27.11.2023. Viitattu 31.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ramboll_Finland&oldid=22444118”