Tervajoen valuma-alue (Vanaja)
Tervajoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.87) [1][2] on Kanta-Hämeessä, pääasiassa Lopella ja Janakkalassa mutta myös Hämeenlinnassa, sijaitsevan ja Loppijärvestä alkavan, Kesijärven ja Alasjärven kautta virtaavan ja Kernaalanjärveen Tervajoen nimisenä laskevan, joen Vanajan reitin valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Sen pinta-ala on 257,43 neliökilometriä ja järvisyys on 9,17 %. Vesistön valuma-alueen alarajana on Kernaalanjärvi, jossa reitin vedet tulevat seuraavaksi Hiidenjoen alueelle (35.81). [1][2][3][4]
Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (vesistöaluetunnus 35) ja on Vanajan reitin valuma-alueen (35.8) kolmannen jakovaiheen seitsemäs osa-alue, joka jaetaan vielä kuuteen alueeseen. Nämä alueet ovat Tervajoen alaosan alue (35.871), Alasjärven alue (35.872), Kesijärven alue (35.873), Loppijärven valuma-alue (35.874), Pihtojan valuma-alue (35.875) ja Ojajoen valuma-alue (35.876). Vesistöalueen keskusjärvi on Loppijärvi, josta alkaa pääuoman matka kohti Kernaalanjärveä. Pääuomalla on useita nimiä alkaen yläjuoksulta, missä se on Nummistenjoki eli Isojoki, Kesijärven jälkeen Toivanjoki ja Alasjärven jälkeen se on Tervajoki. Tervajoen valuma-alueeseen kuuluu yli 20 järveä tai lampea, jotka ovat yli hehtaarin kokoisia. Niistä merkittävämmät ovat Loppijärvi (1 176 hehtaaria), Ojajärvi (446 ha), Kesijärvi (283 ha) ja Alasjärvi (123 ha).[1][2]
Alueella sijaitsee useita taajamia. Valuma-alueen eteläosassa sijaitsevat Läyliäinen ja Loppi, ja pohjoisosissa Launonen ja Tervakoski.[1][2]
Alla esiteltävässä alueen kuvauksessa on käytetty lähteinä Suomen ympäristökeskuksen viranomaistietoja ja Maanmittauslaitoksen karttapalvelua.[1][2]
Alueen kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolme alinta valuma-aluetta laskevat alenevassa numerojärjestyksessä toisiinsa:
- Tervajoen alaosan alue (35.871)
- Alasjärven alue (35.872)
- Kesijärven alue (35.873)
Kesijärven alueeseen laskevat:
- Loppijärven valuma-alue (35.874)
- Pihtojan valuma-alue (35.875)
- Ojajoen valuma-alue (35.876)
Valuma-alueet ja alueet on kuvattu alempana tarkemmin.
Teuronjoen alaosan alue (35.831)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervajoki alkaa Alasjärvestä, virtaa sitten Tervakosken läpi ja sen jälkeen se laskee Kernaalanjärveen. Tervajoen alue on jaettu kahtia Tervakosken tehtaiden voimalaitosten kohdalta. Tehtaiden kohdalla ylänköalue vaihtuu alankoalueeksi. Jokeen yhtyy etelästä Varisojan valuma-alue.
Alasjärven alue (35.872)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueeseen sisältyy Tervajoen pohjoisosa Tervakosken tehtaille asti, Alasjärvi sekä Kesjärvestä alkava Toivanjoki. Alasjärven Luuliolahteen laskee Saukonoja ja Kuosarinlahti Sokslammi. Muita suuria järviä ei alueella ole. Toivanjokeen yhtyvät idästä pitkät pelto-ojat, mutta pohjoisesta vain lyhyitä ojia.
Kesijärven alue (35.873)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueen pääjärvi on Kesijärvi, johon laskee Pihtojan valuma-alueen (alla) oja. Järven pohjoisrantaan laskee kaksi johto-ojaa, joista läntisin tuo Hyvälammin vettä. Kesijärveen laskevaan Nummistenjokeen laskee etelästä lyhyt Oronoja ja pitkä Pikkujoki, jonka valuma-alueella on myös Huhkajanlammi.
Loppijärven valuma-alue (35.874)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Loppijärvi on valuma-alueensa suurin järvi ja siitä alkava Nummistenjoki on Tervajoen valuma-alueen pääuoman yläjuoksua. Loppijärveen laskevat suoraan lyhyitä laskuojia myöten Erävisjärvi ja Särkijärvi. Järven itärantaan laskeva Uksenjoki tuo valuma-alueeltaan Tyräjäsuolla sijaitsevan Tyräjän ja hieman kauempaa sijaitsevan Ruohostenlammin vesiä. Samalla valuma-alueen osalla sijaitsee laskuojaton Päättiäislammi. Uksenjoen alajuoksulla siihen yhtyy pohjoisempana lännestä Saarelankulmalta tuleva Kalevansuon johto-oja, jonka valuma-alueella sijaitsevat Mustalammi, Kalevanlammi ja Kalaton.
Pihtojan valuma-alue (35.875)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen Kesjärveen laskemistaan Pihtoja mutkittelee alavien peltomaiden läpi ja sen järvet sijaitsevat Pihtojan yläjuoksulla. Pihtoja saa alkunsa Ali-Heinijärveltä, johon Yli-Heinijärvi ja Hanhilammi laskevat. Järviryppääseen kuuluu vielä Raikkuanlammi, joka laskee Yli-Heinijärveen.
Ojajoen valuma-alue (35.876)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nummistenjokeen yhtyy sen alajuoksulla pohjoisesta Ojajoki eli Pikkujoki, joka on Ojajärven laskuoja. Ojajärvi on seudulla suurehko järvi, joka kokoaa itseensä monet suo- ja metsäojat. Leipijärvi laskee Ojajärven itärantaan ja Keravalammit puolestaan sen länsirantaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Tervajoen suu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Tervajoen valuma-alue (Vanajan reitti) (35.87) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.2.2018.
- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4