Iso-Munakas
| Iso-Munakas | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Hämeenlinna |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Räikälänjoen valuma-alue (35.89) |
| Laskujoki | Välijoki [1] |
| Järvinumero | 35.892.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 98,4 m [1] |
| Rantaviiva | 6,153 km [2] |
| Pinta-ala | 71,906 ha [2] |
| Saaria | 1 [1] |
 Iso-Munakas |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Iso-Munakas [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa Munakkaan kylän lähellä sijaitseva järvi. Alajuoksulla sijaitsevalla Pikku-Munakkaalla on sama vedenpinnan korkeus kuin Iso-Munakkaalla.[2][1] Järven mukaan on nimetty sen länsipuolella sijaitseva Munakkaan kaupunginosa.
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 72 hehtaaria ja se on 2,0 kilometriä pitkä ja 550 metriä leveä. Järven länsirantaa seuraa kangasmaasto, jonka eteläpäässä sijaitsee 23 metriä korkea mäki. Järvessä on yksi saari Kaislankari, joka sijaitsee luusuan edustalla järven kaakkoisrannassa. Samassa yhteydessä on Petkelniemen jatkeena pitkä karikko, joka ylittää järven kaakkoispään. Sen rantaviivan pituus on 6,2 kilometriä ja sen rannat ovat matsämaata. Rannoille on rakennettu lähes 30 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet valtatieltä 10 tai siitä haarautuvasta Munakkaan läpi kulkevalta kylätieltä.[2][1][3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Räikälänjoen valuma-alueeseen, johon Alajärven alue kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 98,4 metriä mpy. Siihen laskee Alajärvestä Koskenjoki ja Iso-Munakkaan laskujoki on leveä Välijoki, jonka vedenkorkeus on sama kuin Munakkaalla ja Pikku-Munakkaalla.[2][1][4][5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi oli kirjoitettu ”Iso-Munakasjärvi”. Sen ainoa asutus muodostui pohjoisrannan torpasta, mutta järven itärannoilta oli raivattu niittyjä. Vuoden 1962 peruskartassa oli järven rannoilla muutama maatila ja monet pelto-oja laskivat järveen. Myös länsipuolella sijainneiden ojitettujen soiden kuivatusvedet oli johdettu järveen syvän kaivannon kaitta. Turun ja Hämeenlinnan välinen pikatie kulki tuolloin Alajärven laskujoen Koskenjoen ylitse järven pohjoispäässä.[4][6][7][8][9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Iso-Munakas, Hämeenlinna (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 7.8.2017.
- ↑ Iso-Munakas, Hämeenlinna (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2131 09 Janakkala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.1.2017)
- ↑ Iso-Munakas (35.892.1.002) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.11.2017.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855−1856
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 08 Hyvikkälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1962. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 08 Hyvikkälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1979. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 08 Hyvikkälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1989. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 08 Hyvikkälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hämeenlinnan luonto-opas (pdf) (Iso-Munakkaasta s. 51-52) Hämeenlinnan kaupunki, hameenlinna.fi. Arkistoitu 4.4.2015. Viitattu 19.10.2017.