Sääjärvi (järvi)
| Sääjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Janakkala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Sääjärvenojan valuma-alue (35.84) |
| Laskujoki | Sääjärvenoja [1] |
| Järvinumero | 35.840.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 99,7 m [1] |
| Rantaviiva | 13,416 km [2] |
| Pinta-ala | 1,80902 km² [2] |
| Saaria | 4 [1] |
 Sääjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sääjärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Janakkalassa Sääjärven kylän lähellä sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 181 hehtaaria ja se on 3,6 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä. Järvi on pitkän ja kapean muotoinen ja sen muodon määrittää 15 metriä korkea ja kilometrin pitkä Kyläniemi. Niemen itäpuolelle jää 2,3 kilometriä pitkä ja 600 metriä leveä Lontviikinlahti. Järven pohjoispäässä on samanlainen mutta lyhyempi Haitinlahti ja Kyläniemen lounaispuolelle työntyy kilometrin pituinen Paartianlahti. Sen rantaviivan pituus on 13,4 kilometriä ja rannat ovat pääasiassa metsämaata. Järven keskivaiheilla sijaitsee myös laajat avosuon alueet. Saaria on neljä. Järven keskivaiheilla sijaitsevat Huhmarin- ja Papinsaaret. Kaksi pienempää luotoa ovat Varissaari ja Leitulankärki. Järven rantaan on rakennettu alle 30 vapaa-ajan asuntoa. Pohjoispäässä Haitinlahden pohjukassa sijaitsee leirikeskus.[2][1][3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Sääjärvenojan valuma-alueeseen, johon järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 99,7 metriä mpy. Haitinlahteen laskee Hanhilionoja, joka tuo ojitettujen soiden kuivatusvesiä sekä Hanhilion vedet. Huhmarinsaaren ja Leitulankärjen väliin laskee Sahakoskenojan kaksi joensuuta ja joka on Kesijärven laskuoja. Lontviikinlahden pohjukkaan laskee Käkilammin laskuoja, johon on johdettu myös Pilliniityn- ja Lontviikinkorven ojien kuivatusojat. Ojien mukana kulkevat muutaman pelto-ojan vedet. Järven oma laskuoja on Sääjärvenoja.[2][1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1962 peruskartan rantaviiva seuraa laajempaa reittiä kuin nykyään. Silloin oli järvenä monet nykyisin avosuona olevat rannan osat ja järvellä oli yksitoista saarta, joista useimmat ovat maatuneet kiinni rantaan. Järvelle on selvästi toimitettu järvenlasku vuoden 1962 ja 1979 karttojen painamisen välissä.[4][5][6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Sääjärvi, Janakkala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 22.5.2017.
- ↑ Sääjärvi, Janakkala (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 12 Harviala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1962. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 12 Harviala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1976. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 12 Harviala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1982. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 12 Harviala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1989. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. (Tutkimusraportti 160) Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-690-894-2 ISSN 0781-4240 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.10.2022).