Rahitunlammi
| Rahitunlammi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Janakkala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Hiidenjoen alue (35.81) |
| Laskuoja | oja Puujokeen [1] |
| Järvinumero | 35.811.1.009 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 80,2 m |
| Rantaviiva | 0,781 km [2] |
| Pinta-ala | 2,219 ha |
| Tilavuus | 0,00011 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 15 m [3] |
| Valuma-alue | 0,2 km² [3] |
 Rahitunlammi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Rahitunlammi [2][1] on Kanta-Hämeessä Janakkalassa Leppäkosken kylän lähellä Rahitunmäessä sijaitseva lampi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lampi sijaitsee harjujaksoon kuuluvan Rahitunmäen pohjoisreunalla. Lammen pinta-ala on 2,2 hehtaaria ja se on 350 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Lammen tilavuus on 110 000 kuutiometriä [3]. Sen rantaviivan pituus on 800 metriä ja rannoilla kasvaa kangasmetsää. Etenkin lammen lounaisranta kohoaa jyrkkänä mäelle. Mäen huippu sijaitsee 35 metriä ylempänä kuin lammen vedenpinta, joka on 80,2 metriä mpy. Lampi on autio, mutta sen itärannalla sijaitsee yleinen uimaranta. Lammen luoteispuolella on vedenottamo, jonka vesi on todennäköisesti peräisin Limmamäen paksusta sorakerrostumasta.[2][1][4][5][6]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lampi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hiidenjoen alueeseen. Se jaetaan vielä Hiidenjoen suualueeseen, johon lampi kuuluu. Sillä oli laskuoja, joka on ilmeisesti tukittu. Se saa vetensä lähinnä harjun pohjavedestä ja on siten umpijärvi. Veden teoreettinen viipymä järvessä on 849 vuorokautta [3] eli 2,3 vuotta.[2][1][6]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rahitunmäki on viimeisen jääkauden jälkeisen sulamisvaiheen jäätikköjoen uomaan muodostunut harju, jota kutsutaan Rahitunmäen selänteeksi. Mannerjään reuna sijaitsi Rahitunmäen kohdalla, kun jäätikköjoen vedet purkautuivat mereen ja levittivät joen mukanaan tuoman hiekan ja soran purkautumisaukon eteen muodostaen ensin Kirkonmäen deltan ja sitten myöhemmin Linnamäen deltan. Hiekan joukkoon hautautui runsaasti suuria jäälohkareita, joiden jättämiä suppakuoppia näkee maastossa edelleen. Rahitunlammi on suppia, jonka pohja on suhteellisen matalalla ja siksi siihen on kertynyt pysyvästi vettä.[6][7]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa lampi on merkitty nimettömänä ja pienellä Puujoen mutkaan laskevalla ojalla varutettuna. Lampi oli tuolloin autio.[8]
Vuoden 1962 peruskartassa lammen pohjoisrannassa sijaitsi talo ja lammen länsipäästä lähti Puujokeen suoraksi kaivettu oja. Lammelle ja talolle johti vain polkuja tai yksityistie. Vuoden 1979 kartassa pelto oli ostettu kunnalle ja maille oli rakennettu vedenottamo, jolle johti tie. Vuoden 1989 kartassa laskuojan suuhun suolle oli kaivettu vesiallas, jota ei nykykartoissa enää näy.[9][10][11][12]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lammesta on saatu pyydystettyä harvinainen piikkimonni vuonna 2007, jonka paino oli yli puoli kilogrammaa.[7][13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Rahitunlammi, Janakkala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.4.2017.
- ↑ a b c d e Paakkinen, Marika & Piiroinen, Olli: Kelpoisuus Janakkalan kunnan alueella sijaitsevissa järvissä (kirje 824), 2010 (docplayer.fi), viitattu 21.4.2014
- ↑ Rahitunlammi, Janakkala (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ HämeWiki: Leppäkoski, viitattu 21.4.2017
- ↑ a b c Haavisto-Hyvärinen, Maija & Stén, Carl-Göran & Herold, Erkki: Tervakosken maaperäkartan selitys (PDF), GTK, viitattu 21.4.2017
- ↑ a b Janakkala: Rahitunmäki ja -lampi, viitattu 21.4.2017
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050966.jpg), 1855-56
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 10 Tervakoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1962. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 10 Tervakoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1979. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 10 Tervakoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1989. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 10 Tervakoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Suomen ennätyskalat: vuodelta 2007, viitattu 21.4.2017
