Tampereen stadion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampereen stadion
Rakennuksen tiedot
Sijainti Ratinan Rantatie 1, 33100 Tampere
Koordinaatit 61°29′33″N, 023°45′51″E
Avattu 1965
Remontoitu 1995–2004, 2014–2015[1]
Omistaja Tampereen kaupunki
Kenttä Luonnonnurmi
Arkkitehti Timo Penttilä
Katsojakapasiteetti
  • Yhteensä: 16 800
  • Pääkatsomo: 3 533
Kentän mitat
  • 105 × 66 metriä
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tampereen stadion (myös Ratinan stadion) on Tampereella Ratinan kaupunginosassa sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka avattiin vuonna 1965. Stadionin kapasiteetti on 16 800 katsojaa.

Ratinan stadion on Museoviraston mukaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.[2] Se on suojeltu rakennustaiteellisin ja maisemallisin perustein.[3] Stadion on sijoitettu Ratinanniemelle kohtaan, jossa Tammerkoski laskee Pyhäjärveen, ja se muodostaa niemen julkisivun ydinkeskustaan päin. Stadionin rakentaminen liittyi Helsingin olympialaisiin, mutta sen nykyinen asu ja rakenteet on toteutettu Timo Penttilän piirustusten mukaan 1963–1966. Rakenteet ovat Bertel Ekengrenin insinööritaidon näyte.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen stadion sijaitsee Ratinanniemellä.

Ratinanniemi oli alkuaan korkea hiekkaharju, jota alettiin käyttää hiekanottopaikkana 1900-luvun alussa. Ratinaan oli syntynyt 1920-luvulle tultaessa valtava kuoppa, joka sai asemakaava-arkkitehti Elis Kaalamon kehittelemään ajatusta Ratinan stadionista vuonna 1932. Kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt sen asemakaavaa, mutta päätti rajoittaa hiekanottoa, jotta rakentaminen olisi myöhemmässä vaiheessa mahdollista. Talvella 1936 Ratinaan sijoitettiin kunnallinen luistinrata, joka menestyikin hyvin.

Sodan jälkeen esitettiin uusi suunnitelma urheilukeskuksesta. Ehdotusta puolsi Tampereen Urheilutalosäätiö, mutta kaupunginhallituksen asettama toimikunta totesi, ettei ahtaalle Ratinanniemelle voitu sijoittaa kaikkia suunniteltuja rakennuksia. Sen sijaan kompleksin, joka sisältäisi urheilukentän, pienoisstadionin katsomoineen ja puku- ym. suojineen, sisäradan, koripallohallin, uimahallin sekä jokusen voimistelu- ja voimailusalin, tulisi riittää. Urheilukentän katetulle katsomolle toimikunta asetti vaatimuksen 5 000 istumapaikasta ja 20 000-paikkaisesta avokatsomosta. Se tulisi myös varustaa irrotettavilla istuimilla niin, että jos kaikki katsomotilat käytettäisiin istumatiloina, katsojia mahtuisi kentälle 15 000. Toimikunnan katselmuksen jälkeen käynnistettiin toinen suunnittelukilpailu.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 1951 kilpailun voittaneen Yrjö Lindegrenin suunnitelman. Seuraava vuosi 1952 oli olympiavuosi, ja kisoja silmällä pitäen oli luonnollista, että ensimmäiseksi rakennettaisiin alueen kenttä ja katsomo. Ruoho keskikentälle oli kylvetty jo 1949.

Tilapäiset fasiliteetit eivät täyttäneet suuria vaatimuksia, mutta kentällä kuitenkin pelattiin kaksi karsintasarjan sekä kolme alkusarjan ottelua. Karsintasarjassa paremmuutta mitattiin otteluissa Tanska–Kreikka (7 000 katsojaa) sekä Italia–USA (10 000). Alkusarjan ottelut olivat tasapeliin 5–5 päättynyt maali-ilottelu Jugoslavia–Neuvostoliitto (17 000), pohjoismainen ottelu Ruotsi–Norja (4 200) sekä uusi koetus Jugoslavian ja Neuvostoliiton välillä 22. heinäkuuta, joka päättyi Jugoslavian voittoon 3–1. [4]

Stadionsuunnitelma uusittiin vuonna 1955 ja uusi kaava todettiin erittäin onnistuneeksi. Katsomon katsottiin olevan rakennusjärjestyksessä kaikkein tärkein. Ilman sitä Tampereelle ei olisi mahdollista saada arvokilpailuja. Sen valmistuminen sai kuitenkin odottaa aina vuoteen 1966 saakka. Kun rakennustöiden aloittamisesta sitten piti päättää vuonna 1960, tuli esiin jälleen uusia kysymyksiä. Näistä suurin koski stadionin sijaintipaikkaa, joka oli alkanut mietityttää. Useat tahot esittivät, ettei stadionia rakennettaisikaan Ratinaan vaan Kaupin urheilupuistoon. Ajatuksen kannattajat perustelivat näkemystään sillä, että Ratina oli liian ahdas paikka, jonne ei mahtuisi pysäköintipaikkoja. Tästä seurasi mittavaa viivytystä ja niin Ratinan stadion valmistui vasta vuonna 1966.[5]

Peruskorjaus ja uudistaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stadionin peruskorjaus valmistui vuonna 2004. Ratinassa järjestettiin yleisurheilun Kalevan kisat 24.–27. heinäkuuta 2008. Kesäkuussa 2012 stadionilla järjestettiin Tanssipidot-tapahtuman pääjuhlakonsertti, Velisinfonia. Joulukuussa 2013 järjestettiin jääkiekon Liigan ulkoilmaottelu, jossa kohtasivat tamperelaisseurat Tappara ja Ilves.[6]

Ratinan nurmella kotiottelunsa pelasi entinen tamperelainen veikkausliigajoukkue Tampere United. Kyseessä oli Veikkausliigan suurin stadion TamUn pelatessa liigassa. Ratinan soveltuvuudesta jalkapallokäyttöön on keskusteltu, koska juoksuratojen takia katsojat ovat varsin kaukana kenttätapahtumista.

Ratinan stadion oli vuosina 2016–2020 yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelun Suomen-otteluiden pitopaikkana Helsingin olympiastadionin ollessa peruskorjattavana. [7]

Ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stadion vuonna 2021.

Uusitun stadionin yleisökapasiteetti on 16 800 katsojaa. Stadionilla on kansainväliset vaatimukset täyttävä kenttävalaistus ja moderni tulostaulu. Sen sijaan kentän 1970-luvulta peräisin oleva vastuspohjainen lämmitysjärjestelmä on käyttötarkoitukseensa riittämätön. Konserttitapahtumissa kenttäalueen ollessa käytössä, stadionille mahtuu 30 000 henkilöä.[8]

Yleisurheilun suorituspaikat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä silloin, kun stadionilla ei ole mitään erityistä tapahtumaa.

Ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stadionin yleisöennätykset ovat ajalta ennen peruskorjausta, jolloin seisomakatsomot mahdollistivat suuremman kapasiteetin. Suurin Ratinassa vieraillut yleisö on 24 000 henkeä Euroopan cupin ottelussa Ilves–Juventus vuonna 1984. Kotimaisten otteluiden ennätys on 15 000 ottelussa Ilves–KPV vuodelta 1983. Peruskorjauksen jälkeen yleisöennätys on Mestarien liigan 3. karsintakierroksen ottelusta TamU–Rosenborg, 15. elokuuta 2007, jolloin stadion myytiin loppuun eli 16 800 katsojaa (stadionilla ilmoitettu yleisömäärä).

Musiikin puolella Iron Maidenin konsertti stadionilla 19. heinäkuuta 2008 saavutti 30 000 katsojaa[9] ja AC/DC:n konsertti 1. kesäkuuta 2010 jopa yli 32 500 katsojaa.[10]

Tampereen stadionilla on tehty kaksi maailmanennätystä, kumpikin keihäänheitossa. Jorma Kinnunen heitti uudeksi keihäänheiton maailmanennätykseksi 92,70 m 18. kesäkuuta 1969 ja Tiina Lillak 74,76 m 13. kesäkuuta 1983.[11]

Konsertit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen stadion.
Veikkausliigan stadionit
Kesäolympialaisten 1952 suorituspaikat

Helsingin olympiastadion
Harmaja | Helsingin uimastadion | Helsingin Velodromi | Huopalahden ampumarata | Laakson ratsastusstadion | Liuskasaari | Malmin ampumarata
Soutustadion | Messuhalli | Ruskeasuon ratsastushalli | Soutustadion | Talin laukkarata | Tennispalatsi | Töölön pallokenttä | Westendin tennishalli, Espoo
Ahveniston maauimala, Hämeenlinna | Kaurialan kenttä, Hämeenlinna | Kotkan urheilukeskus | Kupittaan jalkapallostadion, Turku | Lahden kisapuisto | Ratinan stadion, Tampere

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tampereen_stadion&oldid=22649605”