Hassisen kone
| Hassisen kone | |
|---|---|
 |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa |
1979–1982 reunionit: 1984, 1993, 2000, 2022 |
| Tyylilaji |
uusi aalto progressiivinen rock suomirock punk ska reggae |
| Kotipaikka | Joensuu, Suomi |
| Laulukieli | suomi |
| Jäsenet |
Ismo Alanko, laulu, kitara, sello, kosketinsoittimet |
| Levy-yhtiö | |
Hassisen kone oli suomalainen, Joensuusta lähtöisin ollut rockyhtye, joka perustettiin vuoden 1979 lopulla. Yhtye aloitti uuden aallon punkilla, mutta alkoi kehittyä loppua kohden progressiiviseen suuntaan.
Hassisen koneen kaikkia kolmea varsinaista albumia pidetään suomalaisen rockin klassikoina, kuten monia Hassisen koneen laulujakin ("Levottomat jalat", "Rappiolla", "Jurot nuorisojulkkikset", jne.).[1] Hassisen koneen musiikillinen muutos oli nopeaa; Täältä tullaan Venäjä -albumin punkhenkistä ilmaisua seurasi nopeasti Rumien sävelien jälkeen suorastaan progressiivinen rock albumilla Harsoinen teräs.
Yhtye nimesi itsensä kotikaupungissaan olleen ompelukoneliikkeen mukaan. Liikkeen uskovainen johtaja suuttui yhtyeen nimestä, ja yhtye vaihtoikin nimensä joksikin aikaa muotoon 'Kassisen kone' [2]. Yhtyeen saavutettua mainetta yritys muutti nimekseen Joensuun Konepalvelu.
Vuonna 2023 julkaistiin Mika Kaurismäen ohjaama dokumentti Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin, joka kertoo yhtyeen historiasta sekä sen 40-vuotisjuhlakonsertista Tampereen Ratinan stadionilla vuonna 2022. Elokuva sai ensi-iltansa 17. maaliskuuta 2023. [1][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkutaipale ja maine (1979–1980)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hassisen kone perustettiin joulukuussa 1979, ja se tähtäsi rockin SM-kisoihin. Yhtye voitti Oulussa järjestetyn kisan uuden aallon sarjan maaliskuussa 1980. Saman vuoden keväällä alkoi yhtyeen levytysura, jolloin se julkaisi ensisinglen "Hassisen kone / Kolumpia orkesteri". Tämä single julkaistiin Hilse-levyt-levymerkillä. Muut yhtyeen julkaisut julkaisi Poko Rekords. Alkuperäisessä kokoonpanossa soittivat Ismo Alanko (kitara ja laulu), Reijo Heiskanen (soolokitara), Jussi Kinnunen (bassokitara) ja Harri Kinnunen (rummut).
Ensimmäinen albumi, Täältä tullaan Venäjä, ilmestyi vuonna 1980, ja se sisälsi myyntilistoille nousseen kappaleen "Rappiolla" ja myös aikaisemmin julkaistun "Hassisen kone" -kappaleen.
Rumat sävelet ja uusia jäseniä (1981)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toinen albumi Rumat sävelet (1981) merkitsi siirtymistä musiikillisesti monimutkaisempaan suuntaan, joka kuului esimerkiksi hittikappaleissa "Jurot nuorisojulkkikset" ja "Tällä tiellä". Toinen albumi oli sävyltään varsin synkkä monien kappaleiden käsitellessä olemassaolon tuskaa ja jopa apokalyptisiä visioita. Levy sai paremmat arvostelut kuin yhtyeen esikoislevy ja Yleisradion musiikkitoimittajat valitsivat LP:n vuoden kotimaiseksi kevyen musiikin levyksi ja Soundi-lehti vuonna 2005 neljänneksi parhaaksi suomalaiseksi populaarimusiikin levyksi.
Kesinä 1981 ja 1982 yhtye oli mukana Tuuliajolla-risteilyllä Saimaalla ja esiintyi ensimmäisestä kiertueesta tehdyssä dokumenttielokuvassa Saimaa-ilmiö. Loppuvuodesta 1981 yhtyeessä tapahtui miehistönvaihdoksia. Hassisen koneeseen tuli peräti neljä uutta jäsentä: Eero "Safka" Pekkonen (kosketinsoittimet), Antti Seppo (saksofonit), Hannu Porkka (lyömäsoittimet) sekä kitaristi Reijo Heiskasen korvannut Jukka Orma.
Viimeinen albumi ja yhtyeen hajoaminen (1982)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1982 julkaistiin yhtyeen kolmas ja viimeinen studioalbumi Harsoinen teräs, jonka tunnetuin kappale on "Levottomat jalat". Albumilla oli paljon progressiivisia elementtejä, jotka muun muassa edellä mainitussa kappaleessa ovat selvästi esillä.
Hassisen kone hajosi elokuussa 1982 kyllästyttyään soittamaan keikoilla vain ensimmäisten levyjen hittibiisejä, mutta soitti kuitenkin kiertueensa loppuun.
Hassisen koneen jälkeen (1983-)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hassisen koneen hajoamisen jälkeen sen keulahahmo Ismo Alanko perusti Jukka Orman ja muun muassa Rock'n'Roll Bandista tutun Affe Forsmanin kanssa ensin iskelmämusiikkia uudelleen sovittaneen, kaksi keikkaa soittaneen Iskelmätaivas-projektin ja myöhemmin Sielun Veljet -yhtyeen. Myöhemmin Alanko jatkoi soolouralle. Soolokitaristi Reijo Heiskanen on sittemmin soittanut muun muassa Värttinässä ja basisti Jussi Kinnunen Freud Marx Engels & Jungissa, Wigwamissa ja Alangon kokoonpanoissa. Rumpali Harri Kinnusen myöhempiin yhtyeisiin on kuulunut muun muassa Sleepy Sleepers. Eero Pekkonen on soittanut Hassisen koneen jälkeen muun muassa Popedassa ja tehnyt teatterimusiikkia, ja Jukka Orma on Sielun Veljissä soittamisen lisäksi muun muassa julkaissut sooloalbumin ja toiminut studiomuusikkona sekä soitinrakentajana. Hannu Porkka soittaa lyömäsoittimia Joensuun kaupunginorkesterissa. Antti Seppo toimii biokemian tutkijana New Yorkissa.
Reunion-esiintymiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hassisen koneen alkuperäinen kokoonpano Jukka Ormalla vahvistettuna teki kesällä 1983[4] tai 1984[5] muutaman juhannuskeikan. Yhtye esiintyi myös vuonna 1993.[6] Se esiintyi vuonna 2000 alkuperäisessä kokoonpanossaan Joensuussa. Keikalla vieraili myös suuren kokoonpanon muusikot Ormaa lukuun ottamatta. Tapahtuma julkaistiin DVD:nä seuraavana vuonna. Yhtyeen levyt julkaistiin uudelleen digitaalisesti remasteroituna vuonna 2004.
Marraskuussa 2019 yhtye ilmoitti tekevänsä viisi keikkaa kesällä 2020, mutta koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen takia ne siirrettiin ensin kesään 2021[7][8][8] ja sitten kesään 2022. Yhtye soitti vuonna 2022 viisi keikkaa ravintola Kerubissa Joensuussa 21.–25. kesäkuuta, Provinssissa 2. heinäkuuta, Ilosaarirockissa 15. heinäkuuta ja Ratinan stadionilla 30. heinäkuuta.[9] Ensimmäisessä neljässä konsertissa esiintyi vain alkuperäiskokoonpano, mutta Ratinassa yhtye esiintyi kaikista jäsenistään koostuvassa erikoiskokoonpanossa. Ratinassa yhtyettä lämmittelivät Tuomari Nurmio ja Litku Klemetti.
Kokoonpanot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1979–1981
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ismo Alanko – kitara, laulu
- Reijo Heiskanen – kitara
- Jussi Kinnunen – basso
- Harri Kinnunen – rummut
1981–1982
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ismo Alanko – kitara, laulu
- Jukka Orma – kitara
- Jussi Kinnunen – basso
- Harri Kinnunen – rummut
- Eero ”Safka” Pekkonen – kosketinsoittimet
- Antti Seppo – saksofoni
- Hannu Porkka – lyömäsoittimet
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Livealbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
DVD:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luettelo Hassisen Koneen kappaleista
- Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Vikman, Jouni: Elokuva-arvio: Hassisen Kone -dokumentti on viiden tähden arvoinen teos bändistä, josta tuli suomalainen ilmiö Soundi.fi. 23.3.2023. Viitattu 2.4.2023.
- ↑ (Hilse 1/1980)
- ↑ Jarkko Fräntilä: Mika Kaurismäki tekee dokumenttia Hassisen Koneesta rumba.fi. 13.10.2022. Viitattu 13.10.2022.
- ↑ Jurot Nuorisojulkkikset -boksin vihko, s. 18
- ↑ Jurot Nuorisojulkkikset -boksin vihko, s. 29
- ↑ Jussi Kinnunen - Moni-ilmeinen muusikkopersoona. Elvis ry. Arkistoitu 19.6.2014.
- ↑ Hassisen Kone palaa keikoille – kesä huipentuu stadionille 12.11.2019. Soundi.fi. Viitattu 13.11.2019.
- ↑ a b Ismo Alanko lausui kesällä 2000 kohtalokkaat sanat, jotka käyvät nyt toteen: Hassisen kone palaa keikkalavoille 20 vuoden tauon jälkeen! 12.11.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 13.11.2019.
- ↑ Legendaarisen Hassisen Koneen comeback siirtyy jälleen vuodella eteenpäin Yle uutiset. 19.5.2021. Viitattu 19.5.2021.
- ↑ Hassisen kone: Levottomat jalat Finnmusic.net. 16.11.2006.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Taiteenala | |
