Suomen urheilu 2009
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomen urheilu 2009 käsittelee vuoden 2009 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
---|---|---|
1. | Aino-Kaisa Saarinen | Maastohiihto |
2. | Laura Lepistö | Taitoluistelu |
3. | Tanja Poutiainen | Alppihiihto |
4. | Anssi Koivuranta | Yhdistetty |
5. | Virpi Kuitunen | Maastohiihto |
6. | Jukka Keskisalo | Yleisurheilu |
7. | Sari Multala | Purjehdus |
8. | Sami Hyypiä | Jalkapallo |
9. | Jani Haapamäki | Paini |
10. | Mikko Hirvonen | Autourheilu |
Lähde: [1] |
Vuoden naisurheilijaksi valittiin maastohiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen ja vuoden valmentajaksi norjalainen maastohiihtovalmentaja Magnar Dalen.[2]
Alppihiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–15.2. Val d’Isèressä, Ranskassa Tanja Poutiainen saavutti pronssia suurpujottelussa ja pujottelussa.[3]
- Maailmancupissa 2008–2009 Tanja Poutiainen voitti suurpujottelucupin sekä sijoittui pujottelucupissa neljänneksi ja kokonaiscupissa viidenneksi.[4]
- Nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa maaliskuussa Garmisch-Partenkirchenissä, Saksassa Andreas Romar saavutti Suomen ensimmäisen syöksylaskun arvokisamitalin sijoittumalla pronssille.[5]
Ammunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Haulikkolajien maailmanmestaruuskilpailuissa 8.–16.8. Mariborissa, Sloveniassa Marko Kemppainen, Heikki Meriluoto ja Lauri Leskinen saavuttivat skeetin joukkuekilpailussa hopeaa. Satu Mäkelä-Nummela otti trapin henkilökohtaisessa kilpailussa pronssia.[6]
- Liikkuvan maalin maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 23.–29.8. Heinolan Vierumäellä. Suomi saavutti neljä hopeamitalia: Krister Holmberg normaalijuoksuissa ja Staffan Holmström sekajuoksuissa sekä Holmberg, Holmström ja Vesa Saviahde molempien lajien joukkuekilpailuissa.[7]
Ampumahiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 13.–22.2. Pyeongchangissa, Etelä-Koreassa Kaisa Mäkäräinen sijoittui takaa-ajokilpailussa neljänneksi. Sekaviestikilpailussa Mäkäräinen Mari Laukkanen, Paavo Puurunen ja Timo Antila sijoittuivat kuudenneksi. Miesten henkilökohtaisilla matkoilla paras suomalaissijoitus oli Puurusen 16. sija takaa-ajokilpailussa.[8]
- Maailmancupissa 2008–2009 Kaisa Mäkäräinen sijoittui yhteispisteissä 14:nneksi. Yksittäisissä osakilpailuissa hän ylsi kolmen parhaan joukkoon tammikuun lopulla Anterselvassa takaa-ajokilpailussa ja yhteislähdössä.[9]
Autourheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rallin maailmanmestaruussarjassa Fordilla ajaneista suomalaisista Mikko Hirvonen sijoittui kokonaispisteissä toiseksi pisteen verran maailmanmestari Sébastien Loebille hävinneenä ja Jari-Matti Latvala neljänneksi. Hirvonen voitti kesä-syyskuussa neljä peräkkäistä MM-rallia Kreikassa, Puolassa, Suomessa ja Australiassa. Latvala voitti toukokuussa Sardinian rallin.[10]
- Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa Ferrarilla ajanut Kimi Räikkönen sijoittui kuudenneksi ja McLaren-kuljettaja Heikki Kovalainen 12:nneksi. Räikkönen voitti 30.8. ajetun Belgian Grand Prix'n ja sijoittui kerran toiseksi sekä kolme kertaa kolmanneksi. Kovalainen sijoittui parhaimmillaan neljänneksi. Maailmanmestari Keke Rosbergin Saksaa edustanut poika Nico Rosberg sijoittui kokonaispisteissä seitsemänneksi ja ajoi yksittäisissä kilpailuissa parhaimmillaan neljänneksi.[11]
Biljardi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Straight poolin MM-kilpailuissa 24.–29.8. Parsippanyssa, New Jerseyssä, Yhdysvalloissa Mika Immonen saavutti hopeaa hävittyään loppuottelussa Ranskan Stephan Cohenille 181–200.[12]
- Ysipallon US Openissa 18.–24.10. Chesapeakessa, Virginiassa, Yhdysvalloissa Mika Immonen uusi vuoden 2008 mestaruutensa voittamalla loppuottelussa Saksan Ralf Souquet'n 13–10.[13]
- Kymppipallon maailmanmestaruuskilpailuissa 25.–30.11. Manilassa, Filippiineillä Mika Immonen voitti kultaa. Hän voitti loppuottelussa filippiiniläisen Lee Van Cortezan 11–6.[14]
- Mika Immonen pelasi Mosconi Cupissa Euroopan joukkueessa 10.–13.12. Las Vegasissa, Yhdysvalloissa. Yhdysvallat voitti pistein 11–7.[15]
Freestylehiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–8.3. Inawashirossa, Japanissa Tapio Luusua saavutti kumparelaskussa hopeaa ja parikumparelaskussa pronssia. Antti-Jussi Kemppainen sijoittui lumikourussa seitsemänneksi ja Arttu Kiramo kumparelaskussa yhdeksänneksi.[16]
Hiihtosuunnistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–8.3. Rusutsussa, Japanissa Suomi sai kahdeksan mitalia. Kultaa voittivat Hannele Tonna naisten sprintissä, Olli-Markus Taivainen miesten keskimatkalla sekä Teemu Köngäs, Matti Keskinarkaus ja Staffan Tunis miesten viestissä. Taivainen sai hopeaa sprintissä ja pronssia pitkällä matkalla, Tunis hopeaa keskimatkalla ja pronssia sprintissä sekä Keskinarkaus Suomen kolmoisvoiton varmistaen pronssia keskimatkalla.[17]
Jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naisten Euroopan-mestaruuskilpailut pelattiin 23.8.–10.9. Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Turussa. Michael Käldin valmentama Suomi pääsi alkulohkostaan jatkoon voitettuaan Tanskan 1–0 ja Alankomaat 2–1 sekä hävittyään Ukrainalle 0–1. Puolivälierissä Suomi hävisi Englannille 2–3.[18]
- Stuart Baxterin valmentama Suomen miesten maajoukkue jatkoi vuonna 2008 alkaneita MM-karsintoja seitsemällä ottelulla. Suomi voitti Liechtensteinin kotikentällä, Azerbaidžanin vieraissa ja Walesin sekä kotona että vieraissa. Vieraskentällä Suomi pelasi Liechstensteinin ja Saksan kanssa tasapelin, ja kotikentällä tuli 0–3-tappio Venäjälle.[19] Suomi sijoittui kuuden joukkueen lohkossa kolmanneksi.[20]
- Sami Hyypiä päätti toukokuussa kymmenvuotisen uransa englantilaisseura Liverpoolissa ja siirtyi saksalaisseura Bayer 04 Leverkuseniin.[21] Elokuussa hän pelasi sadannen A-maaottelunsa;[22] hän ylsi tähän määrään kolmantena suomalaisena miesjalkapalloilijana.[23]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai espoolainen FC Honka ja pronssille sijoittui Turun Palloseura.[24]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti ahvenanmaalainen Åland United, hopeaa sai espoolainen FC Honka ja pronssille sijoittui kuopiolainen KMF.[25]
Judo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 24.–26.4. Tbilisissä, Georgiassa Jaana Sundberg sijoittui alle 52-kiloisten sarjassa viidenneksi.[26]
Jääkiekko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naisten maailmanmestaruuskilpailut pelattiin 3.–12.4. Hämeenlinnassa. Hannu Saintulan valmentama Suomi saavutti pronssia voitettuaan pronssiottelussa Ruotsin 4–1. Jenni Hiirikoski valittiin kisojen parhaaksi puolustajaksi ja Michelle Karvinen tähdistökentällisen hyökkääjäksi.[27]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 24.4.–10.5.Sveitsissä Jukka Jalosen valmentama Suomi sijoittui viidenneksi voitettuaan kaikki kolme alkulohko-otteluaan ja sijoituttuaan kuuden joukkueen jatkolohkossaan toiseksi mutta hävittyään puolivälierissä Yhdysvalloille 2–3. Petteri Nummelin pelasi 14. MM-kisansa, millä hän nousi tuon tilaston jaetulle kärkipaikalle.[28]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Risto Dufvan valmentama jyväskyläläinen JYP, joka oli SM-liigan loppuottelusarjassa Oulun Kärppiä parempi otteluvoitoin 4–0. Pronssille sijoittui kuopiolainen KalPa.[29]
- Naisten Suomen-mestaruuden vei kaikki kolme loppuottelua voittanut espoolainen Blues, hopealle sijoittui Tampereen Ilves ja pronssia sai Hämeenlinnan Pallokerho.[30]
Keilailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 27.7.–2.8. Las Vegasissa, Yhdysvalloissa Krista Pöllänen saavutti singlessä pronssia ja sijoittui all eventsissä kuudenneksi.[31]
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 4.–14.6. Aalborgissa, Tanskassa Suomi saavutti viisi mitalia. Petteri Salonen ja Osku Palermaa voittivat kultaa parikilpailussa sekä Joonas Jähin, Kimmo Lehtosen ja Jussi Turtiaisen kanssa joukkuekilpailussa. Palermaa sai pronssia all eventsissä sekä Salonen ja Jähi mastersissa.[32]
Koripallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Namika Lahti, hopealle sijoittui kaikki kolme loppuottelua hävinnyt runkosarjavoittaja Joensuun Kataja, ja pronssia sai Tampereen Pyrintö.[33]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Espoo Team, hopealle sijoittui lappeenrantalainen Catz ja pronssia sai kotkalaisseura Peli-Karhut.[34]
Lentopallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 3.–13.9. Turkissa italialaisen Mauro Berruton valmentama Suomi sijoittui 12:nneksi voitettuaan kolmesta alkulohkovastustajastaan vain Viron ja hävittyään kaikki kolme jatkolohko-otteluaan.[35][36]
- Kesä-heinäkuussa pelatussa maailmanliigan alkulohkossa Suomen miesten maajoukkue voitti sekä Puolan että Venezuelan kahdesti kotikentällään ja kerran vieraissa sekä 4.7. Tampereella liigan lopulta voittaneen Brasiliankin.[37]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Pielaveden Sampo, joka oli loppuottelusarjassa rovaniemeläistä Santasportia parempi otteluvoitoin 3–1. Pronssille sijoittui Tampereen Isku-Volley.[38]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti salolainen LP Viesti, joka oli otteluvoitoin 4–0 loppuotteluvastustajaansa Oriveden Ponnistusta parempi. Pronssille sijoittui hämeenlinnalainen Vanajan Racing Club.[39]
Lumilautailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 18.–24.1. Gangwonissa, Etelä-Koreassa Markku Koski voitti kultaa hypyissä. Petja Piiroinen sijoittui samassa lajissa kuudenneksi. Lumikourussa Ilkka-Eemeli Laari sijoittui neljänneksi ja Markku Koski kuudenneksi.[40]
Melonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ratamelonnan maailmanmestaruuskilpailuissa 12.–16.8. Dartmouthissa, Kanadassa Jenni Mikkonen sijoittui kajakkiyksiköiden 200 metrillä seitsemänneksi.[41]
- Ratamelonnan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.–28.6. Brandenburgissa, Saksassa Jenni Mikkonen sijoittui kajakkiyksiköiden 200 metrillä neljänneksi ja 500 metrillä kahdeksanneksi.[42]
Moottoripyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Enduron maailmanmestaruussarjassa Mika Ahola voitti kultaa Enduro 1 -luokassa ja Juha Salminen saavutti hopeaa Enduro 2 -luokassa. MM-joukkuekilpailussa Suomi saavutti pronssia.[43]
- Motocrossin maailmanmestaruussarjassa Antti Pyrhönen saavutti pronssia MX3-luokassa.[44]
- Ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruussarjan sivuvaunuluokassa Pekka Päivärinta saavutti purkkiorjansa, sveitsiläisen Adolf Hännin kanssa hopeaa. MotoGP-luokassa Mika Kallio sijoittui 15:nneksi.[45]
Nyrkkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–12.9. Milanossa, Italiassa Suomea edustivat Matti Koota, Nikolai Kodin ja Eemeli Katajisto, mutta he kaikki hävisivät ensimmäisen ottelunsa ja putosivat jatkosta.[46][47]
Paini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 21.–27.9. Herningissä, Tanskassa Henri Välimäki sijoittui seitsemänneksi alle 74-kiloisten sarjassa ja Jani Haapamäki kahdeksanneksi alle 55-kiloisissa kreikkalais-roomalaisessa painissa.[48]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 31.3.–5.4. Vilnassa, Liettuassa Jani Haapamäki voitti kultaa kreikkalais-roomalaisen painin alle 55-kiloisten sarjassa ja Sarianne Savola saavutti pronssia vapaapainin alle 48-kiloisten sarjassa.[49]
Pohjoismaiset hiihtolajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 18.2.–1.3. Liberecissä, Tšekissä Suomi oli mitalitilastossa kolmas kolmella kulta- ja viidellä pronssimitalillaan. Aino-Kaisa Saarinen voitti kultaa 10 kilometrin perinteisen tyylin hiihdossa, Virpi Kuitusen kanssa perinteisen tyylin sprinttiviestissä sekä Kuitusen, Pirjo Murasen ja Riitta-Liisa Roposen kanssa viestissä. Lisäksi Saarinen saavutti pronssia yhdistelmäkilpailussa ja Muranen perinteisen hiihtotavan sprintissä. Mieshiihtäjistä Matti Heikkinen saavutti pronssia perinteisen hiihtotavan 15 kilometrillä, Ville Nousiainen ja Sami Jauhojärvi perinteisen hiihtotavan sprinttiviestissä sekä kolme edellä mainittua Teemu Kattilakosken kanssa viestissä. Yhdistetyssä Anssi Koivuranta sijoittui neljänneksi yhteislähtökilpailussa ja normaalimäen kilpailussa sekä Janne Ryynänen suurmäen kilpailussa. Mäkihypyssä Suomi oli joukkuekilpailussa kuudes ja paras henkilökohtainen sijoitus oli Ville Larinnon seitsemäs sija normaalimäen kilpailussa.[50]
- Maastohiihdon naisten maailmancupissa 2008–2009 Aino-Kaisa Saarinen sijoittui yhteispisteissä kolmanneksi.[51]
- Yhdistetyn maailmancupin 2008–2009 voitti Anssi Koivuranta.[51]
Purjehdus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laser Radial -luokan maailmanmestaruuskilpailuissa heinä-elokuussa Karatsussa, Japanissa Sari Multala voitti kultaa.[52] Pari viikkoa aiemmin hän sijoittui saman luokan Euroopan-mestaruuskilpailuissa Charlottenlundissa, Tanskassa viidenneksi.[53][54]
- Finnjolla -luokan Euroopan-mestaruuskilpailuissa elokuussa Bulgariassa Tapio Nirkko saavutti hopeaa.[55]
Pyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ranskan ympäriajossa 4.–26.7. Jussi Veikkanen sai ensimmäisenä suomalaisena ylleen mäkikilpailun kärkipyöräilijän pallopaidan toisen etapin jälkeen ja menetti sen kuudennella etapilla neljä päivää myöhemmin. Hän sijoittui kokonaiskilpailussa 108:nneksi.[56]
- Kjell Carlström sijoittui Italian ympäriajossa 62:nneksi ja Espanjan ympäriajossa 91:nneksi.[57]
- Maastomaratonpyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa 23.8. Graz-Statteggissa, Itävallassa Pia Sundstedt sijoittui kuudenneksi.[58]
Salibandy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 5.–12.12. Västeråsissa, Ruotsissa Matti Kaipion valmentama Suomi saavutti pronssia hävittyään välierissä Ruotsille 2–10 ja voitettuaan pronssiottelussa Tšekin 3–1. Alkulohkossa Suomi hävisi Sveitsille.[59]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen SSV, hopeaa sai kaikki kolme loppuottelua hävinnyt helsinkiläinen Tapanilan Erä ja pronssille sijoittui Seinäjoen Peliveljet.[60]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti tamperelainen Classic, hopeaa sai kaikki kolme loppuottelua hävinnyt jyväskyläläinen Happee ja pronssille sijoittui lappeenrantalainen NST.[61]
Squash
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen-mestaruuskilpailuissa huhtikuussa Tampereella Tuula Minetti voitti 44-vuotiaana 20. Suomen-mestaruutensa. Ensimmäinen oli vuodelta 1983. Olli Tuominen voitti miesten mestaruuden kymmenennen kerran.[62]
Suunnistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 16.–23.8. Miskolcissa, Unkarissa suomalaiset saavuttivat kolme pronssimitalia: Minna Kauppi pitkällä matkalla, Bodil Holmström, Merja Rantanen ja Kauppi naisten viestissä sekä Topi Anjala, Tero Föhr ja Mats Haldin miesten viestissä. Kauppi sijoittui neljänneksi keskimatkalla ja Haldin samalle sijalle pitkällä matkalla.[63]
Taitoluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 23.–29.3. Los Angelesissa, Yhdysvalloissa Laura Lepistö sijoittui naisten yksinluistelussa kuudenneksi ja Susanna Pöykiö 13:nneksi.[64]
- Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 19.–25.1. Helsingissä. Laura Lepistö voitti kultaa, Susanna Pöykiö saavutti pronssia ja Kiira Korpi sijoittui viidenneksi naisten yksinluistelussa. Ari-Pekka Nurmenkari oli miesten kilpailussa neljästoista.[65]
Tennis
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jarkko Nieminen ylsi tammikuussa Sydneyn ATP-turnauksessa loppuotteluun voitettuaan välierissä maailmanlistalla kolmantena olleen serbialaisen Novak Đokovićin. Loppuottelussa Nieminen hävisi Argentiinan David Nalbandianille lukemin 3–6, 7–6, 2–6.[66]
Uinti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pitkän radan maailmanmestaruuskilpailuissa 17.7.–2.8. Roomassa, Italiassa välieriin ylsivät Hanna-Maria Seppälä, joka sijoittui kymmenenneksi 100 metrin vapaauinnissa ja 16:nneksi 50 metrin vapaauinnissa, sekä Katja Lehtonen, joka sijoittui 16:nneksi 50 metrin rintauinnissa.[67]
- Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 10.–13.12. Istanbulissa, Turkissa Hanna-Maria Seppälä saavutti pronssia 100 metrin sekauinnissa ja sijoittui neljänneksi 100 metrin vapaauinnissa. Suomi sijoittui viidenneksi naisten 4 × 50 metrin vapaauintiviestissä ja seitsemänneksi miesten vastaavassa lajissa. Emilia Pikkarainen oli 200 metrin perhosuinnissa yhdeksäs.[68]
Voimistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Telinevoimistelun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.–5.4. Milanossa, Italiassa Sami Aalto sijoittui kuusiottelussa 14:nneksi.[69]
- Joukkuevoimistelun maailmanmestaruuskilpailuissa 4.–7.6. Moskovassa, Venäjällä Olarin Voimistelijoiden Deltat voitti kultaa ja saman seuran Ampeerit sijoittui viidenneksi.[70]
Vuorikiipeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Veikka Gustafsson nousi heinäkuussa 8068 metriä korkean Gasherbrum I -vuoren huipulle, ja näin hänestä tuli maailman 17. kaikille 14:lle yli 8000 metriä korkealle vuorelle noussut kiipeilijä.[71]
Yleisurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 15.–23.8. Berliinissä, Saksassa Suomi jäi ilman mitalia ja saavutti kolme pistesijaa. Keihäänheitossa Tero Pitkämäki sijoittui viidenneksi ja Antti Ruuskanen kuudenneksi. Jukka Keskisalo oli 3 000 metrin estejuoksussa kahdeksas.[72]
- Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa 6.–8.3. Torinossa, Italiassa Tommi Evilä sijoittui seitsemänneksi ja Juho-Matti Pimiä kahdeksanneksi pituushypyssä. Minna Nikkanen sivusi seiväshypyn Suomen-ennätystä 435 cm mutta ei selviytynyt loppukilpailuun.[73]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 31. Minerva Kustannus Oy, 2010. ISBN 978-952-492-346-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Siukonen 2010, s. 19
- ↑ Siukonen 2010, s. 18
- ↑ Siukonen 2010, s. 50, 166
- ↑ Siukonen 2010, s. 65, 166
- ↑ Siukonen 2010, s. 62
- ↑ Siukonen 2010, s. 15, 111, 113, 171
- ↑ Siukonen 2010, s. 15, 121, 171
- ↑ Siukonen 2010, s. 52–53, 169
- ↑ Siukonen 2010, s. 44–45, 70, 169
- ↑ Siukonen 2010, s. 84, 92, 95, , 107, 125, 224
- ↑ Siukonen 2010 s. 223
- ↑ Siukonen 2010, s. 121, 176
- ↑ Siukonen 2010, s. 139, 177
- ↑ Siukonen 2010, s. 149, 176
- ↑ Siukonen 2010, s. 157, 177
- ↑ Siukonen 2010, s. 62, 64, 166–167
- ↑ Siukonen 2010, s. 62, 64, 189
- ↑ Siukonen 2010, s. 120–123, 191, 193
- ↑ Siukonen 2010, s. 12, 69, 89, 91, 124, 126, 136–137, 192
- ↑ Saksa pilasi Huuhkajien juhlat viimeisellä minuutilla 15.10.2009. Mtv. Viitattu 4.11.2024.
- ↑ Siukonen 2010, s. 80, 84
- ↑ Siukonen 2010, s. 111
- ↑ Hyypiälle sata täyteen 12.8.2009. Yle. Viitattu 4.11.2024.
- ↑ Siukonen 2010, s. 137, 192
- ↑ Siukonen 2010, s. 193
- ↑ Siukonen 2010, s. 77, 197
- ↑ Siukonen 2010, s. 74–75, 202
- ↑ Siukonen 2010, s. 77–80, 199
- ↑ Siukonen 2010, s. 74–75, 201–202
- ↑ Siukonen 2010, s. 68, 203
- ↑ Siukonen 2010, s. 105, 108, 207–208
- ↑ Siukonen 2010, s. 13, 90–92, 208
- ↑ Siukonen 2010, s. 82, 212
- ↑ Siukonen 2010, s. 213
- ↑ Siukonen 2010, s. 123–126, 215–216
- ↑ Surkea EM-päätös - ei erävoittoakaan jatkopeleissä 10.9.2009 (11.4.2012). Yle. Viitattu 4.11.2024.
- ↑ Siukonen 2010, s. 91–93, 95, 97–101, 104, 215–216
- ↑ Siukonen 2010, s. 77, 216
- ↑ Siukonen 2010, s. 75, 217
- ↑ Siukonen 2010, s. 42, 44, 218
- ↑ Siukonen 2010, s. 114, 219–220
- ↑ Siukonen 2010, s. 94–96, 220
- ↑ Siukonen 2010, s. 126–127, 137, 226
- ↑ Siukonen 2010, s. 127, 225
- ↑ Siukonen 2010, s. 125, 144, 226
- ↑ Siukonen 2010, s. 123, 125, 229
- ↑ Eemeli Katajisto taipui MM-kehässä 7.9.2009. Yle. Viitattu 5.11.2024.
- ↑ Siukonen 2010, s. 133, 230–231
- ↑ Siukonen 2010, s. 71–72, 231
- ↑ Siukonen 2010, s. 183–184
- ↑ a b Siukonen 2010 s. 184
- ↑ Siukonen 2010, s. 107, 239
- ↑ Siukonen 2010, s. 240
- ↑ Sailing - European Championships Laser Radial - 2009: Results Women TheSports.org. Viitattu 4.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Siukonen 2010, s. 121, 240
- ↑ Siukonen 2010, s. 98–99, 104, 243
- ↑ Siukonen 2010, s. 87, 130, 243
- ↑ Siukonen 2010, s. 120, 241
- ↑ Siukonen 2010, s. 154–156, 247–248
- ↑ Siukonen 2010, s. 74, 248
- ↑ Siukonen 2010, s. 74, 249
- ↑ Siukonen 2010, s. 78, 253
- ↑ Siukonen 2010, s. 117–118, 120, 254
- ↑ Siukonen 2010, s. 259
- ↑ Siukonen 2010, s. 42, 44, 259
- ↑ Siukonen 2010, s. 40
- ↑ Siukonen 2010, s. 106–107, 265–267
- ↑ Siukonen 2010, s. 154–156, 267
- ↑ Siukonen 2010, s. 72, 277
- ↑ Siukonen 2010, s. 89, 277
- ↑ Siukonen 2010, s. 17, 104
- ↑ Siukonen 2010, s. 115, 118, 120, 279–282
- ↑ Siukonen 2010, s. 62, 64, 284