Jukka Keskisalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Jukka Keskisalo
Jukka Keskisalo
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Göteborg 2006 3 000 m estejuoksu

Jukka Pekka Sakari Keskisalo (s. 27. maaliskuuta 1981 Varkaus)[1] on suomalainen kilpauransa päättänyt estejuoksija ja Euroopan mestari (2006). Hän on myös moninkertainen 1 500 metrin juoksun suomenmestari (2003, 2006, 2009, 2014). Nykyisin Keskisalo toimii valmentajana.

Keskisalon urheiluseura on Joensuun Kataja. Häntä valmensi vuodesta 2009 Ismo Hämäläinen ja aiemmin Markus Volotinen (vuoteen 2001), Tommy Ekblom (2001–2008) sekä Risto Ulmala (2009).[1]

Päämatkallaan 3 000 metrin esteissä Keskisalo on voittanut SM-kultaa 2003, 2005, 2006, 2008 ja 2013 sekä hopeaa 2001 ja 2002. Hän on voittanut SM-kultaa myös 5 000 metrin juoksussa Turussa 2011.[1]

1 500 metrin juoksussa Keskisalo on Suomen mestari Kalevan kisoista Helsingistä 2003, Jyväskylästä 2006, Espoosta 2009 ja Kuopiosta 2014. Hänellä on matkan SM-hopeaa vuosilta 2002 ja 2005.[1]

Hallikilpailuissa Keskisalo on voittanut SM-kultaa 3 000 metrillä vuosina 2004, 2008 ja 2014. 1 500 metrillä hän voitti kultaa vuonna 2014 ja hopeaa vuonna 2004.[1]

Puolimaratonilla Keskisalolla on kaksi SM-pronssia vuosilta 2003 ja 2004. Maastojuoksun SM-kilpailuissa Keskisalo on voittanut lyhyen matkan (4 km) vuosina 2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010. Viestijuoksun SM-kisoissa Keskisalo on ollut saavuttanut 4 × 800 metrin viestissä pronssia vuonna 2015 ja 4 × 1 500 metrin viestissä kultaa vuonna 2015, hopeaa vuosina 2011 ja 2014 ja pronssia vuosina 2003 ja 2013.[1]

Keskisalo sijoittui seitsemänneksi 3 000 metrin estejuoksussa nuorten MM-kilpailuissa Santiago de Chilessä 2000. Hän selviytyi estejuoksun MM-finaaliin Pariisissa vuonna 2003 ja sijoittui yhdeksänneksi ajalla 8.17,72. 23-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailuissa vuonna 2003 Bydgoszczssa, Puolassa Keskisalo oli pronssilla ajalla 8.28,53.

Olympiavuosi 2004 meni Keskisalolta pilalle loukkaantumisen takia. Hän kuitenkin toipui vammoistaan ja teki paluun kilpakentille juosten Helsingin MM-kisojen 2005 alkuerissä. Seuraavan vuoden EM-kisoissa Göteborgissa finaalin hidas alkuvauhti suosi myös 1 500 metrin matkoja juoksevaa Keskisaloa, ja hän nousi loppusuoralla kilpailun yllätysvoittajaksi ajalla 8.24,89. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen arvokisavoitto estejuoksussa 70 vuoteen (Volmari Iso-Hollo voitti olympiakultaa Berliinissä 1936) ja maan ensimmäinen estejuoksun Euroopan mestaruus; viimeksi suomalainen oli voittanut EM-mitalin 3 000 metrin esteissä vuonna 1978, kun Ismo Toukonen saavutti pronssia Prahassa. Ateenan maailmancupissa Keskisalo sijoittui vuonna 2006 neljänneksi. Hänet valittiin vuoden lopussa Vuoden urheilijaksi.

Heinäkuussa 2007 Keskisalo joutui jättämään kilpailukautensa kesken takareidessä olleen tulehduksen vuoksi.[2] Syyskuussa jalkaan tehtiin puhdistusleikkaus, koska jalka ei ollut parantunut kuntoutuksesta huolimatta.[3] Pekingin 2008 olympialaisissa hän ei pystynyt kilpailemaan saatuaan kovan iskun reisiinsä harjoitusleirillä juuri ennen olympialaisia.[4] Berliinin MM-kilpailuissa 2009 hän sijoittui estejuoksussa kahdeksanneksi ajalla 8.14,47 edellään neljä kenialaista, kaksi etiopialaista sekä ranskalainen Bouabdellah Tahri.[5] IAAF:n yleisurheilufinaalissa hän sijoittui samana vuonna viidenneksi ajalla 8.12,04. 28. elokuuta 2009 Keskisalo juoksi Zürichissa ajan 8.10,67 ja rikkoi Tapio Kantasen yli 33 vuotta vanhan Suomen ennätyksen 8.12,60.[6] Samana vuonna hän sijoittui Kultaisen liigan osakilpailuissa kolmanneksi Pariisissa ja Brysselissä.

Keskisalo joutui jäämään pois yleisurheilun EM-kisoista 2010 alaselkävamman vuoksi.[7] Daegun MM-kilpailuissa 2011 hän karsiutui alkuerissä. Helsingin EM-kilpailuissa 2012 hän ei pystynyt juoksemaan sairastuttuaan alkueräpäivänä kuumeiseen ylähengitystietulehdukseen[8].Keskisalo kuitenkin alitti Monacossa Lontoon Olympialaisten kisarajan ajalla 8.27,96 ja valittiin kisoihin.[9] Olympialaisissa hän juoksi oman alkueränsä neljänneksi ajalla 8.29,13 ja täten varmisti paikkansa finaaliin.[10] Finaalissa Keskisalo joutui kuitenkin keskeyttämään loukkaantumisen vuoksi.[11]

Elokuussa 2012 Keskisalo ilmoitti lopettavansa uransa.[12] Keskisalon mukaan päätös uran lopettamisesta olympiadiin oli tehty jo ennen kilpailuja, vaikka tarkoituksena oli alun perin juosta yleisurheilukausi loppuun. Loukkaantumisen vuoksi tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista.[13] Keskisalo kuitenkin jatkoi juoksemista ja heinäkuussa 2014 hän alitti 3 000 metrin estejuoksun tulosrajan Zürichin EM-kilpailuihin 2014.[14] Hän eteni EM-kisoissa loppukilpailuun ja sijoittui alun perin seitsemänneksi, mutta sijoitus nousi kuudenneksi kun voittaja hylättiin epäurheilijamaisen käytöksen vuoksi.[15] Helmikuussa 2015 Keskisalon kerrottiin lopettaneen uransa.[16]

Oman uransa jälkeen Keskisalo on toiminut valmentajana. Hän on valmentanut muun muassa estejuoksija Camilla Richardssonia[17] ja Oona Kettusta[18]. Keskisalo toimi vuosina 2016–2019 kestävyysjuoksuvalmentajana Suomen Urheiluliitossa.[19]

Kansainväliset arvokisat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3 000 m esteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2000 nuorten MM-kilpailut 7. sija 8.53,18 Santiago de Chile 21.10.2000
2003 nuorten EM-kilpailut pronssia 8.28,53 Bydgoszcz, Puola 19.7.2003
2003 MM-kisat 9. sija 8.17,72 Pariisi (Saint-Denis) 26.8.2003
2005 MM-kisat 7. alkuerässään 8.25,14 Helsinki 7.8.2005
2006 EM-kisat kultaa 8.24,89 Göteborg 11.8.2006
2009 MM-kisat 8. sija 8.14,43 Berliini 18.8.2009
2011 MM-kisat 8. alkuerässään 8.31,52 Daegu 29.8.2011
2012 Lontoon olympiakisat keskeytys finaalissa DNF Lontoo 5.8.2012
2014 EM-kisat 6. sija 8.32,70 Zürich 14.8.2014

Maastojuoksun nuorten kilpailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1999 MM-kisat 109. sija 30.04 Belfast 28.3.1999
800 m 1.50,53 1. elokuuta 2000 Tukholma
1 500 m 3.38,90 25. elokuuta 2009 Tallinna
2 000 m 5.00,32 25. heinäkuuta 2009 Lapinlahti Suomen ennätys
3 000 m 7.49,05 22. heinäkuuta 2009 Joensuu
3 000 m (halli, ylipitkä rata) 8.06,24 14. helmikuuta 2004 Tampere
5 000 m 13.39,81 12. heinäkuuta 2009 Lappeenranta
10 000 m 29.07,66 27. maaliskuuta 2009 Palo Alto, Yhdysvallat
10 km tiejuoksu 30.41 14. joulukuuta 2013 Vantaa
puolimaraton 1.05.35 26. huhtikuuta 2003 Pyhäselkä 22-vuotiaiden Suomen ennätys
3 000 m esteet 8.10,67 28. elokuuta 2009 Zürich Suomen ennätys
  1. a b c d e f Jukka Keskisalo Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  2. Jukka Keskisalon kilpailukausi ohi 24.7.2007. MTV3. Viitattu 6.9.2007.
  3. Jukka Keskisalon reisi leikattiin 5.9.2007. MTV3. Viitattu 6.9.2007.
  4. Meriläinen, Reetta: Jukka Keskisalo ei toipunut juoksemaan olympiaesteitä Helsingin Sanomat. 16.8.2008. Viitattu 13.8.2009.
  5. Keskisalo juoksi pistesijoille kengännauhat auki! 18.8.2009. YLE. Viitattu 24.8.2009.
  6. Keskisalo rikkoi 33 vuotta vanhan Suomen ennätyksen! (arkistoitu versio) archive.is. 28.8.2009. SUL. Viitattu 28.8.2009.
  7. Euroopan mestari Keskisalo pois EM-kisoista YLE Urheilu. Viitattu 27.7.2010.
  8. Raju pettymys: Keskisalo ei juokse EM-kisoissa 27.6.2012. YLE. Viitattu 27.6.2012.
  9. Keskisalo alitti olympiarajan - Lontoon-matka edessä YLE Urheilu. 20.7.2012. Viitattu 3.8.2012.
  10. Jukka Keskisalo taisteli olympiafinaaliin YLE Urheilu. 3.8.2012. Viitattu 3.8.2012.
  11. Keskisalo keskeytti - pyörätuolilla ulos stadionilta Yle Urheilu. Viitattu 18.8.2012.
  12. Jukka Keskisalo lopettaa uransa Yle Urheilu. Viitattu 18.8.2012.
  13. Keskisalo: Lopettamispäätös syntyi ennen Lontoon olympialaisia Yle Urheilu. Viitattu 18.8.2012.
  14. Jukka Keskisalo alitti 3000 metrin esteiden EM-rajan Kestävyysurheilu.fi. 24.7.2014. Viitattu 12.8.2014.
  15. Lehtisaari, Matti: Pehmeä Keskisalo nitkahti - "Ei mikään täysi fiasko" Yle Urheilu. 14.8.2014. Viitattu 16.8.2014.
  16. Holopainen, Pekka: Estejuoksun Euroopan mestari Jukka Keskisalo lopetti uransa Iltasanomat.fi. 6.2.2015. Viitattu 17.8.2015.
  17. Tilastopaja lähde tarkemmin?
  18. Jukka Keskisalo ottaa ohjat kestävyysjuoksussa – ”Valmentajan tehtävänä on auttaa ja tukea”
  19. Jukka Keskisalo ei jatka SUL:n kestävyysjuoksuvalmentajana, ratkaisun taustalla perhesyyt Yle Urheilu. 5.12.2019. Viitattu 6.1.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]