Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia 2008

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia 2008 kuvaa marraskuussa 2008 Vanhasen II hallitus julkaisemaa ilmastostrategiaa ja energiastrategiaa. Strategia on kolmas. Aiemmat on julkaistu vuonna 2001 ja 2005. Strategian laativat hallituksen ministerit Mauri Pekkarinen, Sirkka-Liisa Anttila, Tarja Cronberg, Jyri Häkämies, Jyrki Katainen, Paula Lehtomäki, Jan Vapaavuori ja Stefan Wallin.

Valtioneuvosto asetti strategiassa Suomen tavoitteeksi energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun niin, että energian loppukulutus vuonna 2020 olisi noin 310 TWh eli likimain nykyisen suuruinen. Energiankulutus olisi vuonna 2020 likimain 10 % pienempi kuin mihin kehitys näyttää johtavan ilman uusia toimenpiteitä.[1][2]

Ympäristöjärjestöjen mukaan hallitus ei kuullut heitä, energiatehokkuuden toimijoita eikä uusiutuvaa energiaa edistäviä toimijoita.[3]

Tavoite

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työryhmän tavoite (TWh)[4]
Vuosi Primaari-
energia 		Loppu-
kulutus 		Sähkö UE Foss. loppuk. Foss. prim.
2005 381 302 85 86 216 295
2020 430 310 98 118 192 312
2050 450 220 80 132 88 318
Prim. = primäärienergia, loppuk. = loppukulutus, Foss. = fossiilinen energia

Strategiassa energiankulutus ei vähene Suomessa millään sektorilla vuoteen 2050 mennessä. Primaarienergiankulutus kasvaa 13 % vuodesta 2005 vuoteen 2020 ja 4 % vuodesta 2020 vuoteen 2050. Teollisuudelle ja rakentamiselle on suunniteltu kuluttajia ja maataloutta suurempi energiankulutuksen kasvu eli 26,7 % vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen mukaan sähkön osuus loppukulutuksesta kasvaa 36 %:iin vuonna 2050 ja fossiilisen energian tarve laskee - 24 TWh vuosina 2005-2020 ja - 104 TWh 2020-2050, siten että vuonna 2050 fossiilista energiaa tarvitaan enää 88 TWh. Hallituksen tavoitteen mukaan fossiilisen energian tarve vähenee 11 % vuoteen 2020 mennessä.

Hallituksen energiastrategia lokakuussa 2008
Kulutus 2005 ja 2020 (TWh tai %)[5]
2005 2020 Kasvu/%
Primäärienergia 381 430 12,9 %
Sähkö
- Teollisuus ja rakentaminen 44,2 56 26,7 %
- Asuminen 12,7 13 2,4 %
- Sähkölämmitys 8,8 8 -9,1 %
- Palvelut 14,7 16 8,8 %
- Muu kulutus 4,6 5 8,7 %
Sähkö yhteensä 84,9 98 15,4 %
Muu energia 216,7 212 -2,2 %
Energian loppukulutus 302 310 2,6 %
UE loppukulutuksesta 86 118
UE loppukulutuksesta 28,5 % 38,0 %
UE primaarienergiasta* 24,9 % 29,8 %
*sivulla 41: 84, 9 TWh vuonna 2005 ja 128 TWh vuonna 2020

Euroopan unionin energiapolitiikan velvoite Suomelle on 38 % uusiutuvaa energiaa vuonna 2020 energiankulutuksesta. Useimpien EU-maiden velvoite on vaativampi: Britannian, Tanskan, Irlannin, Ranskan ja Saksan velvoite on 12-13 % uusiutuvan energian lisäys ja Suomen 9,5 % lisäys. Direktiiviehdotuksen mukaan Suomi käytti vuonna 2005 energiankulutuksesta 28,2 % uusiutuvaa energiaa, tilastokeskuksen mukaan 24,5 % energiankulutuksesta ja EU-tilastojen mukaan bruttokulutuksesta 23,1 %.[6] Hallituksen strategian mukaan uusiutuva energian määrä lasketaan energianloppukulutuksesta, joka on tilastoitu EU:tilastoissa.

hallituksen uusiutuvan energia lisäystavoite on 33,1 TWh ja loppukulutuksesta on 32 TWh vuodesta 2005 vuoteen 2020. Puupolttoaineen osuus lisäystavoitteesta on yhteensä 17,9 TWh. Uusiutuvan energian loppukäyttö on 90,6 % vuonna 2005 ja 92,2 % vuonna 2020 koko tuotannosta. Primäärienergian lisäystavoite 128 TWh vuoteen 2020 sisältää (s.41):

  • Metsähake 15,2 TWh
  • Pelletit ja peltobiomassat 3 TWh
  • Lämpöpumput 3,2 TWh
  • Biokaasu 0,5 TWh (1,8 TWh)
  • Biopolttoaine 6 TWh
  • Vesivoiman kasvu 1 TWh
  • Tuulivoima 2000 MW ja 6 TWh
  • Tuki: lämpöpumput, biopolttoaine, aurinkolämmitys, pelletit, energiakasvit, biokaasu
  • Fossiilinen talojen öljylämmitys loppuu 2030
  • Hallitus edistää yhä turpeen energiakäyttöä

Hallitus on esittänyt aiemmin vaatimukseksi 35 TWh. Metsäteollisuuden tuotantosupistukset vähentävät energiankulutusta ja uusiutuvan energian tuotantoa.

Mauri Pekkarinen (kesk) mukaan 2008 hallituksen energiastrategia on puun energiakäytön lisäys 4 milj. kuutiota 11-13 milj. kuutioon, joka vastaa 17 TWh:a (11 TWh lisäys) ja tuulivoiman lisäys 6 TWh sähköä.[7] Siten muuta uusiutuva energiaa on lisättävä 18-38 TWh (35…55-17).

Sähkön tuonti ja hiilipäästöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkön tuonti oli vuonna 1990 10,7 TWh (17,2 %) ja vuonna 2005 17 TWh (20,1 %). Hallituksen strategiassa sähkön tuonti on -1 TWh vuosina 2020 ja 2050 (s.118). Uusiutuvalla energialähteillä tuotettu energia ei aiheuta päästöjä. Esimerkiksi bensiininä 17 TWh vastaisi 4,5 Mt hiilidioksidia (17*0,262). Suomen hiilidioksidipäästöissä oli vuosien välillä 2005 ja 2006 11,3 Mt ero.[8] Ero aiheutuu hiilen tuonnista 7,9 Mt, turpeen polton kasvusta 2,6 Mt ja muusta 0,8 Mt. Sähkön tuonti oli vuonna 2006 12, 7 %. Sähkön tuontiero 5,6 TWh v. 2005-6 vastaa epäedullisena kivihiilenäkin vain 1,9 Mt hiiltä. Siten syy päästökasvuun vuosien 2005 2006 välillä 11,3 Mt oli fossiilisen energiankulutuksen kasvukenen mukaan? 27,4 TWh, josta energiantuotannon kivihiilen päästöt kasvoivat 7,9 Mt ja turpeen 2,6 Mt.

Turve

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Turvetuotanto
Katso myös: Turve Suomen energiantuotannossa‎

Tilastokeskuksen mukaanlähde? Suomessa turpeen energiakäyttö vastasi 15 % Suomen kasvihuonepäästöistä vuonna 2003 ja vuonna 2007 sen käyttö kasvoi. U.S. Geological Survey mukaan vuonna 2005 turvetta käytti maailmassa energiaksi vain Suomi 51 %, Irlanti 31 % ja Valko-Venäjä 11 %selvennä. Suomessa ympäristönsuojelijoiden vähennysvaatimukset ovat kohdistuneet ydinvoimaan, hiileen ja turpeeseen, koska turpeen kasvihuonekaasupäästöt ylittävät kivihiilen päästöt.

Hallituksen selvityksen mukaan (s.42): Turpeen koko elinkaaren huomioon ottava tieteellinen tutkimus on tuottanut uutta tietoa turpeen päästökertoimesta. Lause perustuu KTM:n tilaamaan ja maksamaan tutkimukseen vuodelta 2000. Tällä perusteella tutkimuksen riippumattomuus on kyseenalainen.kenen mukaan? Tutkimusta ei voi pitää enää yhdeksän vuoden jälkeen uutena.kenen mukaan? Kotimaiset ja ulkomaiset tutkijat ovat kritisoineet raporttia voimakkaasti.[9] VTT on julkaissut myös tutkimuksen, jonka mukaan turpeen käytön kasvihuonevaikutus on kivihiiltä pahempi riippumatta siitä onko turve peräisin luonnonsuolta vai metsäojitetulta suolta.[10] EU-komission ympäristöasioiden pääosaston johtaja Timo Mäkelän mukaan turpeen määritelmästä väännettiin kättä EU:ssa aikanaan kauan..[11].Sternin raporttiselvennä Turpeen uusiutuminen kestää lähteestä riippuen 2 000-10 000 vuotta. Hallituksen esitykset eivät perustu suon palauttamiseen takaisin soitumaan, vaan suon maatalouskäyttöön. Soiden maatalouskäyttöön otto on maailmanlaajuisesti yksi merkittäviä soiden häviämisen syistä.

Euroopan unioni on luokitellut turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi, josta maksetaan päästömaksuja Kioton pöytäkirjan mukaisesti hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi.

IEA:n 26.3.2008 julkaiseman Suomen energiapolitiikan arvioinnin [12] mukaan Suomen turpeen energiakäyttö on ristiriidassa Suomen ympäristönsuojelun kestävyyden kanssa. IEA:n mukaan Suomen bonustariffi turpeelle on suunniteltu tekemään EU:n päästökauppa tehottomaksi. Bonustariffi poistaa Suomen kannusteen vaihtaa runsas hiilipäästöinen turve vähäpäästöisemmäksi energiaksi. Raportti kehuu Suomea siitä, että turpeen bonustariffi on onneksi vain väliaikainen, vuoteen 2010, ja kehottaa varmistamaan, ettei sitä jatketa.[13]

Hallituksen strategian kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen luonnonsuojeluliitto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius kokee hallituksen strategiaesityksen vahvuuksina tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffin, rakennusten energianormien kiristämisen ja ruuhkamaksut. Straniuksen mukaan laskelmien perustana oleva tavanomainen kehitysskenario on ylimitoitettu, hallituksen energian- ja sähkönkulutuksen tavoite-ennusteet ovat epärealistisen korkeita, energiatehokkuuden parannus on vain 5 %, turpeen tuki on perusteetonta ja strategia ei sisällä sitovia lainsäädäntökeinoja päästöjen vähentämiseksi kuten esimerkiksi Britanniassa. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät 20 % korvaamalla turve uusiutuvalla energialla. Stranius ehdottaa windfall-voittojen keräämistä uusiutuvan energian investoinneille. Hallituksen tavoite perustuu 20 %:n tavoitteeseen. Euroopan unioni on valmis nostamaan tavoitteen 20 %:sta 30 %:iin yhteisymmärryksessä kansainvälissä ilmastosopimuksissa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mielestä Työ- ja elinkeinoministeriö käyttää väärin uusiutuvan energian tukirahoja myöntäessään niitä jätteenpolttolaitoksen rakentamiseen.[14]

Greenpeace

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Greenpeacen Kestävän energian vallankumous [15] esittää millä tavalla vuoteen 2020 mennessä voitaisiin sulkea yksi nykyisistä ydinreaktoreista. Greenpeacen mukaan Suomen ilmastopäästöjä voidaan vähentää yli 35 %:lla vuosina 1990-2020. Uusiutuva energia ja energiatehokkuuden investoinnit takaavat sähkön ja energian. Toimet vaikuttavat päästöihin ja työllisyyteen jo parissa vuodessa samalla kustannuksella kuin muissa suunnitelmissa.[16]

Greenpeacen mukaan hallituksen ilmastostrategia ei esittänyt tavoitteensa ilmastopäästöjä hiilidioksidiekvivalentteina. Esitetty tavoite vähentää CO2-päästöjä 4 % vuoden 1990 tasosta. Työ- ja elinkeinoministeriön yli-insinööri Timo Ritonummen mukaan hallitus ei voinut strategiassaan esittää päästökaupan vaikutusta, koska EU:n päästökauppadirektiivi ei laskentavaiheessa ollut valmis. Ritonummi vahvisti Greenpeacen laskelmat oikeansuuntaisiksi, mutta ei ole yhtä mieltä johtopäätöksistä.[17] Greenpeacen mukaan hallituksen ilmastotavoite on 67,9 Mt hiilidioksidia v. 2020 (71 Mt v. 1990 ja 69 Mt v. 2005). Siten raportin mukaan hallituksen tavoite on 4 %:n päästövähennys vuoden 1990 tasosta (3,1 Mt/71 Mt) vuonna 2020. Tähän 4 %:n sisältyy jo se oletus, että Olkiluodon rakenteilla oleva ydinvoimala on käytössä vuonna 2020. Täydentäen Greenpeace laski, että yhden ydinvoimalan päästövähennys voi olla 2,6-5 Mt CO2/vuosi.[18] Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ydinvoima vähentää ilmastopäästöjä enemmän kuin Greenpeace uskoo.[17]

Greenpeace laski päästöt ominaispäästökertoimilla. Alla taulukossa on vastaavat luvut vuosina 2005 ja 2020. Vuoden 2005 päästöt vastaavat likimain tilastokeskuksen ilmoitusta[8]. Koska koksikaasuja ei ole eritelty koksista, siinä on 1,5 Mt yliarviointi ja muissa lähteissä vastaava aliarviointi. Greenpeacen laskussa koksi oli vakio. Koska selonteko ei erittele öljyfraktioiden eikä koksin ja koksikaasujen osuuksien suhdetta, hiilidioksidin päästökertoimeksi on valittu pääkomponenttien keskiarvo.

Ilmastopäästöt 2005 ja hallituksen tavoite 2020.[18]
Päästökerroin
g CO2/kWh 		2005
TWh 		2020
TWh 		2005
Mt CO2 		2020
Mt CO2 		ero
Öljy 270 100 83 27,0 22,4 -4,6
Kivihiili 341 22 28 7,5 9,5 2,0
Koksi 389 13 16 5,1 6,2 1,2
Maakaasu 198 41 39 8,1 7,7 -0,4
Turve 378 19 20 7,2 7,6 0,4
Energiasta 195 186 54,9 53,5 -1,4
Muista lähteistä 14,1 14,4 0,3
Yhteensä 69 67,9 -1,1
* Strategiassa foss. energiantuotanto s. 93, Päästöt yhteensä = 69 v. 2005 sivu 82, Päästöt yhteensä v. 2020 Greenpeace s. 2, muut lähteet = päästöt yhteensä- foss. energiapäästöt. Tilastokeskuksen Energia 2007 polttoainelukituksen (paluo1-e) mukaan teollisuuden reaktiolämpö ja ydinvoima päästökerroin = 0
Laskussa bioenergiapäästöjä ei lasketa kokonaispäästömäärään. Kertoimet metsähake 395 g CO2/kWh, biokaasu 202 g CO2/kWh, Lämpöpumput tarvitsevat sähköä. Laskuissa energiatarve huomioitu polttoaineissa ja lämpöpumpun osuus merkitty päästöttömänä (nettoenergia)

Metsäteollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thomas Wahlgrenin mukaan Suomen ilmastopolitiikan kannalta tärkein kysymys on globaali metsäpolitiikka, maankäytön suunnittelu ja vastuullinen tuotanto Etelässä. Vastuullisessa toiminnassa huomioidaan paikallinen tieto ja lisätä vuorovaikutusta ympäristön ja sosiaalisten kysymysten hallitsemiseksi. Marko Ulvilan mukaan paperiteollisuuden haittoja voi ehkäistä vähentämällä paperinkulutusta. Mika Rönkön mukaan valtion omistuspolitiikan kuuluisi olla vastuullisempaa. Markus Krögerin mukaan veronmaksajien rahoja tulisi säästää ja karsia valtion tuet. Metsäteollisuuden tulisi pärjätä omillaan ilman tukia ja kartelleja. Markus Krögerin mukaan selluteollisuus tarvitsee demokratiaa: pienempiä yksiköitä. paikallista päätöksentekoa, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioitusta ja rehellistä liiketoimintaa.[19]

Climate Change Performance Index

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristöjärjestöt Germanwatch ja Climate Action Network Europe arvioivat vuosittain valtioiden ilmastopolitiikkaa. Climate Change Performance Index maat vastaavat yli 90 % kasvihuonekaasupäästöistä. Mittarit ovat ilmastopäästöjen muutos (50 %), päästömäärä (30 %) ja ilmastopolitiikka (20 %). Suomen oli Climate Change Performance Index 2008 arviossa sijalla 48 Ukrainan ja Kiinan välissä kaikista 57 arvioidusta maasta. Asteikolla 1-5 Suomi sai toiseksi heikomman arvosanan. Suomea moitittiin päästömäärän kehityksestä. Suomi on onnistunut päästöjen vähentämisessä huonosti. Ilmastopolitiikaltaan parhaimmiksi maiksi arvioitiin Ruotsi ja Saksa. Huonoimmat maat olivat Saudi-Arabia, Kanada ja Yhdysvallat. Kolmea ensimmäistä sijaa ei jaettu, koska kaikilla mailla oli parantamisen varaa politiikassaan.[20][21][22][23]

Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Climate Change Performance Index 2008

Suomen Luonnonsuojeluliiton Simo Kyllösen mukaan Suomen jo edellinen sijoitus, josta tulos on heikentynyt, osoitti, että Suomen ilmastopolitiikka vaatii huomattavaa terävöittämistä ja uutta otetta. Ilmastopäivänä joulukuussa 2007 Helsingin Aleksanterinkadulla vihaiset hiihtäjät vaativat Suomelta tehokkaampaa ilmastopolitiikkaa ja lumisia talvia takaisin.[24]

IEA:n arviointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IEA arvioi Suomen energiatuotannon vuonna 2007. IEA:n mukaan Suomen suurin haaste on energiavarmuus eli tuontiriippuvuus yhdestä tuontimaasta. Arvioinnin mukaan Suomi on pragmaattisesti ratkaissut kasvihuonepäästöjensä kasvun päästökaupalla. Ydinvoiman suhteen IEA kehuu Suomea. Vastaavassa Ruotsin arviointiraportissa IEA ihmettelee sitä, että Ruotsi on päättänyt luopua ydinvoiman käytöstä. IEA kehottaa Suomea pidempiaikaisiin toimintatapoihin ja energiavarmuuden lisäämiseen monipuolistamalla energialähteitä. IEA:n mukaan Suomen tulisi olla realistinen perinteisesti käytetyn uusiutuvan energialähteen, biomassan, lisäämispotentiaalin suhteen. IEA:n mukaan uusi tutkimus osoittaa, että uudet uusiutuvat energialähteet, kuten tuulivoima, ovat taloudellisia. IEA kehottaa Suomea kehittämään tuet, joilla se varmistaa pitkäaikaisen tuulivoiman ja muiden uusien uusiutuvien energiamuotojen avustuksen laajentaen Suomen energiapalettia ja lisäten energiaturvallisuutta.[25] Tuulivoimateollisuuden ennusteet merkittävästi ylittävät IEA:n ennusteet. Global Wind Energy Council GWEC:n mukaan (2007) maailman tuulivoiman määrä ylittää ydinvoimamäärän vuonna 2030. GWEC:n ennusteen mukaan 11-29 % maailman sähköstä tuotetaan tuulivoimalla vuonna 2030.[26]

IEA suositteli energiatehokkuuden lisäystä. Rakennusten energiamääräyksissä IEA mainosti Ruotsin malliin, jossa yritykset valitsevat keinot. Lisäksi IEA:n mukaan passiivitalot vähentävät päästöjä 50-70 % asumismukavuudesta tinkimättä.[25]

IEA:n mukaan Suomen turpeen energiakäyttö on ristiriidassa ympäristön kestävyyden kanssa. Suomen turpeen bonustariffi pyrkii kumoamaan Euroopan unionin päästökaupan tavoitteen hinnoitella hiili. Bonustariffi poistaa päästökaupan tavoitteleman kannusteen luopumaan runsashiilisestä turpeesta. Huomioiden tariffin negatiiviset vaikutukset, IEA vaati Suomea varmistamaan ettei sitä jatketa.[25]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hallitus tähtää energian kulutuksen vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden osuuden voimakkaaseen kasvuun 6.11.2008. Työ- ja elinkeinoministeriö. Arkistoitu 13.5.2014. Viitattu 11.5.2014.
  2. ↑ Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008. (s. 8) 6.11.2008. Valtioneuvosto. Viitattu 11.5.2014.
  3. ↑ Teollisuus- vai ilmastostrategia, Suomen Luonto 10/2008
  4. ↑ s.36
  5. ↑ Vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategia Tiedote Raportti 6.11.2008 s.41
  6. ↑ Energy, Yearly statistics 2006 Eurostat European Comission, Finland, Gross inland consumption s.374
  7. ↑ Pekkarinen: Puun poltto energiaksi kolminkertaistuu YLE 8.5.2008
  8. ↑ a b Energia 2007, tilastokeskus taulukko 11.3.1.
  9. ↑ Heikkilä, R.; Lindholm, T.; & Simola, H. (2007) Keskustelua: Turvetta suosiva energiapolitiikka perustuu kyseenalaiseen tutkimusraporttiin (Arkistoitu – Internet Archive) Tieteessä tapahtuu 3/2007
  10. ↑ Kirkinen, Johanna et al.: Greenhouse impact due to different peat fuel utilisation chains in Finland : a life-cycle approach. Boreal Environment Research, Määritä ajankohta! Helsinki: Finnish Environment Institute. ISSN 1239-6095 abstrakti. Viitattu 28.3.2009. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Mikkonen, Minttu: EU:n ympäristöjohtaja: Turpeesta tuskin tulee uusiutuva energialähde. Helsingin Sanomat, 25.4.2007, s. A5. Sanoma News. ISSN 0355-2047 HS-Arkisto (maksullinen). Viitattu 28.3.2009.
  12. ↑ IEA 26.3.2008 (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ IEA-raportin yhteenveto (Arkistoitu – Internet Archive) 5 s. 26.3.2008
  14. ↑ Uusiutuvan energian tukia väärään paikkaan, YLE Uutiset 8.5.2009
  15. ↑ Kestävän energian vallankumous (Arkistoitu – Internet Archive) Greenpeace
  16. ↑ Pohjolassa ei uusia ydinreaktoreita tarvita Greenpeace 5.2.2009
  17. ↑ a b [Ministeriö on Ritonummen mukaan myös vakuuttunut, että ydinvoima todella vähentää ilmastopäästöjä enemmän kuin Greenpe Greenpeace: Hallitus liioittelee lupauksiaan päästövähennyksistä], YLE 16.12.2008
  18. ↑ a b Paljonko hallituksen ilmastostrategia vähentää päästöjä? (Arkistoitu – Internet Archive) Greenpeace joulukuu 2008
  19. ↑ Tehtaan Varjossa Selluteollisuus matkalla etelään, Like 2008 (Chris Lang, Bangs, pulp and people 2007) Thomas Wahlgren s. 169-170, Mika Rönkkö s. 161, Marko Ulvila, Markus Kröger s. 153
  20. ↑ Vertailu: Suomen ilmastopolitiikka maailman huonoimpia YLE 11.12.2008
  21. ↑ CCPI-vertailu, Germanwatch 2008 (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Climate Change Performance Index 2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. ↑ Climate Change Performance Index, how 2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Suomella on paljon kirittävää ilmastotalkoissa. SLL. 7.12.2007
  25. ↑ a b c Energy Policies of IEA Countries – Finland – 2007 (Arkistoitu – Internet Archive) Executive Summary ja raportti, IEA 26.3.2008
  26. ↑ GWEC Position Paper on the IEA World Energy Outlook 2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_hallituksen_ilmasto-_ja_energiastrategia_2008&oldid=22852869”