Soutu

Soutu on airojen käyttöön perustuva keino liikuttaa venettä tai muuta vesikulkuneuvoa vedessä lihasvoimin. Soutaja liikuttaa hankaimiin kiinnitettyjä airoja vedessä kaarevalla liikkeellä ja saa siten aikaan venettä liikuttavan työntövoiman.

Soutuvene on tyypillinen soutua hyödyntävä vesikulkuneuvo. Muita ovat esimerkiksi kirkkovene, joita soutamaan tarvitaan useita airoparillisia väkeä, ja kaleeri.

Fyysinen kunto ja tekniikka

Soutua liikuntamuotona keskittyy erityisesti jalkoihin, keskivartaloon ja selkään, mutta harjoittaa tasapuolisesti myös muita kehon lihasryhmiä. Soutu on fyysisiltä ominaisuuksiltaan yhdistelmä voimaa ja kestävyyttä, mutta tärkeässä roolissa on myös tekniikka.

Soutu sopii turvallisesti aiemmin liikuntaa harrastamattomalle tai ylipainoisille. Lajissa liikkeet ovat pitkiä ja pehmeitä, joten ne ovat helliä nivelille. Päätetyöläiselle ja toimistotyötä tekevälle soutu on myös hyvä liikuntamuoto, koska niska-hartiaseutu pääsee tekemään verenkiertoa kehittävää liikettä. Soudun etuna on myös se, että kaksi hyvin eri kuntoista henkilöä voi tehdä yhteisen harjoituksen, eikä kukaan pääse karkuun eri nopeudella.

Soutamisen etuja melontaan verrattuna

• ei rasita alaselkää siinä määrin kuin melominen^lähde?
• soutaminen ei rasita ranteita^lähde?
• suurempi hyötykuorma, esimerkiksi retkeilytarvikkeita (pätee kajakkiin, ei juurikaan etuja avokanoottiin verrattuna)
• helpompi lastata (kajakkiin verrattuna, ei eroja avokanoottiin)
• helpompi rantautua (kajakkiin verrattuna, ei eroja avokanoottiin)
• tottumattomalle tekniikka on helpompi
• soutuvene ei kaadu yhtä herkästi kuin kajakki

Kajakkimelonnan etuja soutamiseen verrattuna

• katse menosuuntaan päin (pätee myös avokanoottiin)
• turvallisempi isossa aallokossa järven selillä ja merellä, vaatii kuitenkin osaavaa melojaa
• nopeampi samalla energiankäytöllä, johtuu kajakin kapeudesta ja keveydestä

Kilpasoutu

Olympialuokan perämiehetön nelonen.

Urheilussa soutu jaetaan tavallisesti ratasoutuun eli olympialuokkien soutuun, coastal-soutuun, sisäsoutuun ja puuvenesoutuun. Kolmen ensin mainitun yhteisenä lajiliittona toimii Kansainvälinen soutuliitto (World Rowing).

Olympialuokat

Pääartikkeli: Olympialuokkien soutu

Olympialuokkien soudussa kilpaillaan kevytrakenteisilla veneillä 2 000 metrin matkalla ja 500 metrin sprinteillä. Ratasoutu-nimityksellä viitataan merkityllä radalla tapahtuvaan kilpasoutuun sekä olympialaisissa mukana olevien veneluokkien että ei-olympialuokkien osalta. Olympialuokilla puolestaan tarkoitetaan vain olympialaisten kilpailuohjelmassa olevia veneluokkia.

Olympialuokan venettä voi soutaa veneluokasta riippuen yksi, kaksi, neljä tai kahdeksan soutajaa. Airovaihtoehtoja on kaksi. Pariairosoudussa (sculling) kullakin soutajalla on kaksi noin 2,9 metrin mittaista airoa, yhden airon soudussa (sweep rowing tai rowing) taas yksi noin 3,75 metrin pituinen airo joko veneen oikealla tai vasemmalla laidalla. Pääasiallinen kilpailumatka on 2 000 metriä.

Soutu on ollut olympialaisten ohjelmassa vuoden 1900 Pariisin kesäolympialaisista lähtien. Maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka vuosi. Eräs merkittävimmistä yksittäisistä soutukilpailuista on Cambridge–Oxford-soutukilpailu Thamesjoella.

Nykyiset miesten ja naisten olympialuokat ovat yksikkö (1x), pariairokaksikko (2x), pariaironelonen (4x), perämiehetön kaksikko (2-), perämiehetön nelonen (4-) ja kahdeksikko (8+) sekä kevyt pariairokaksikko.

Puuvenesoutu

Kirkkovenesoutua Jyväsjärvellä kesäkuussa 2022.

Puuvenesoutua on Suomessa harjoitettu iät ja ajat myös kilpailumielessä, mutta lajia alettiin toden teolla kilpailumielessä laajamittaisesti harjoittaa Sulkavalla 1970-luvulla. Vuosittainen Sulkavan soudut onkin Suomen suurin ja eräs maailman suurimpia yksittäisiä soututapahtumia. Puuvenesoudussa kilpailumatkat vaihtelevat kahden ja 58 kilometrin välillä. SM-kisat järjestetään kahden, kymmenen, 30:n ja 58:n kilometrin matkoilla.

Pienissä puuveneissä soutuluokat ovat yksinsoutu, vuorosoutu, jossa toinen soutaa ja toinen meloo, sekä parisoutu, jossa kaksi soutaa yhtä aikaa. Veneet ovat vanerisia, enintään 6,5 metriä pitkiä. Liikkuva penkki on sallittu.

Kirkkoveneet ovat 12-metrisiä, vanerisia, kilpailukäyttöön tarkoitettuja veneitä. Venekunnassa on 14 soutajaa ja perämies. Veneissä on liikkuvat penkit. Kirkkoveneitä käytetään myös retkisoutuun. Tällöin veneissä on useimmiten kiinteät, perinteisen malliset penkit.

Sisäsoutu

Sisäsoutulaite

Pääartikkeli: Sisäsoutu

Sisäsoutu on ergometrilla eli soutulaitteella tapahtuvaa soutua. Sisäsoutukilpailuissa käytetään Concept 2 -soutulaitetta, joka näyttää soutajan soututehon vauhtina 500 metriä kohden, kalorien kulutuksena tai watteina. Sisäsoutu on perinteinen harjoitusmuoto, mutta myös kilpailutoimintaa on. Lajissa järjestetään vuosittain Kansainvälisen soutuliiton viralliset arvokilpailut.

Coastal-soutu

Pääartikkeli: Coastal-soutu

Coastal-soutu on rannikko-olosuhteissa kilpailtava soutumuoto, jossa kilpaillaan olympialuokkien veneitä leveämmillä ja vakaammilla veneillä. Laji on yksi kolmesta Kansainvälisen soutuliiton virallisesta kilpailulajista.

Coastal-soudun beach sprint on mukana Los Angelesin olympialaisissa vuonna 2028.

Souturetkeily

Veneretkellä.

Souturetkeily on saasteeton ja halpa liikuntaharrastus. Siinä yhdistyvät liikunta ja luonto. Harrastus on mahdollinen myös hyvin vähäisillä varusteilla.

Parisoutuna (kahdet airot) matkanteko sujuu huomattavasti kevyemmin. Toisen soutajan levähtäessä matkanteko jatkuu yhä. 50 tai 80 kilometrin päivämatkat eivät ole mitenkään tavattomia. Matkanopeudeksi tulee helposti 8 km/h. Soutuveneen aiheuttaman turbulenssin vuoksi nopeutta on käytännössä vaikea nostaa yli 12 km/h.

Hyviä perusvälineitä:

• puinen tai lasikuituinen soutuvene
• kahdet airot
• kevyt ankkuri ja köyttä
• äyskäri
• pelastusliivit
• kartta
• kompassi
• juomavettä
• matkapuhelin hätätilanteiden varalta

Tähän kuntoa kohottavaan maisemaretkeilyyn voi yhdistää myös kalastuksen. Kalastamisen ei suinkaan tarvitse olla päätarkoitus, vaan tärkeämpinä voi pitää matkantekoa, kohteissa vierailemista ja samalla luonnosta nauttimista. Mutta siitä huolimatta soutamisen aikana voi vetää perässään myös uistinta. Jos päivämatkaa kertyy kymmeniä kilometrejä, todennäköisyys kalaonneen on suuri. Soutuvene on hiljaisuutensa vuoksi huomattavasti parempi vene uisteluun kuin esimerkiksi moottorivene. Souturetkillä voi myös rantautua tekemään vaelluksia luonnonkauniisiin kohteisiin, kuten saariin.

Katso myös

• Soutu ja suomalaiset

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Soutu Wikimedia Commonsissa

• Suomen melonta- ja soutuliitto