Moottorivene on vene, jota liikuttaa moottoripotkurin välityksellä. Moottoreita on monenlaisia, mutta yleisimpiä ovat perinteinen perämoottori, sisäperämoottori ja sisämoottori. Perämoottoreita käytetään useimmiten pienissä ja keskikokoisissa veneissä, sisäperämoottoreita yleensä keskikokoisissa matkaveneissä ja sisämoottoreita suuremmissa veneissä.
Perämoottoreiden osalta ovat yleistyneet nelitahtimoottorit, jotka ovat hiljaisempia ja taloudellisempia kuin perinteiset kaksitahtimoottorit. Nelitahtimoottorit eivät myöskään hyydy eivätkä karstoita moottoria koneen käydessä pienillä kierroksilla. Mainittujen ominaisuuksien takia nelitahtimoottorit ovat miellyttävämpiä muun muassa vetouistelussa. Kiihtyvyys on kuitenkin kaksitahtimoottoreita huonompi. Nelitahtiset veneet maksavat noin 30 prosenttia kaksitahtisia enemmän, mutta ovat käytössä jopa 30–50 prosenttia taloudellisempia.[1]
Nykyään markkinoilla on myös sähköperämoottoreita, jolloin polttonestesäiliö ja kaasusäiliöt voidaan korvata kokonaan akuilla. Matkaveneissä sähkö voidaan tuottaa esimerkiksi aurinkopaneeleilla ja tuuligeneraattoreilla, jolloin matkan pituutta rajaa ainoastaan makea vesi ja elintarvikkeet. Ruoanvalmistus hoidetaan tällöin kaasulieden ja -uunin sijaan induktioliedellä ja kiertoilmahöyryuunilla.
Moottoriveneiden rungot voidaan jakaa kolmeen ryhmään: uppoumarunkoisiin, liukuviin ja puoliliukuviin. Uppoumarunkoinen vene on tyypillisesti hidas, liukuvarunkoinen nopea ja puoliliukuva siltä väliltä. [2]
Uppoumarunkoisen veneen runkoa kannattelee noste, joka syntyy rungon syrjäyttämästä vesimäärästä eli uppoumasta. Tähän ei juurikaan vaikuta veneen nopeus. Uppoumarunkoisen veneen pohjan muoto on yleensä pyöreä, jotta veden virtaus noudattaisi pohjan muotoa sulavasti aiheuttamatta pyörteilyä, joka lisäisi kulkuvastusta. Uppoumarunkoisia veneitä ovat yleensä purjeveneet, soutuveneet ja hitaat moottoriveneet. Uppoumarunkoisen veneen suurin taloudellinen nopeus on runkonopeus. [2]
Liukuvarunkoista venettä kannattelee voima, joka syntyy, kun veden virtaus osuu veneen pohjaan ja kääntyy pohjan suuntaiseksi. Hitaissa nopeuksissa liukuvarunkoinen vene toimii uppoumarunkoisen veneen tapaan. Liukuvarunkoisen veneen pohja on yleensä suora ja V-kirjaimen muotoinen. V:n kulman jyrkentäminen parantaa veneen kulkua aallokossa, mutta lisää samalla vastusta. Perässä V:n kulma on loivempi, sillä se kohentaa raskaan perän nostetta. Pohjaan voidaan lisätä nousulistoja, jotka parantavat nostetta kääntämällä veden virtausta. Pohjaan rakennettavien poikittaisten portaiden tarkoitus on ohjata ilmaa pohjan ja veden väliin, sillä ilma hidastaa veneen kulkua vähemmän kuin vesi. Tähän tarkoitukseen on käytetty myös ilmaputkia.[2]
Puoliliukuva runko on edellisten välimuoto tai yhdistelmä. Puoliliukuvan veneen nosteesta suurin osa tulee staattisesta nosteesta kuten uppoumarunkoisessa veneessä, mutta myös liukuvarunkoiselle veneelle tyypillisen dynaamisen nosteen osuus on merkitsevä. Puoliliukuvalle veneelle ei ole yksiselitteistä määritelmää ja niiden runkomuodot poikkeavat huomattavasti toisistaan. Jotkut puoliliukuvat veneet muistuttavat uppoumarunkoisia veneitä, kun taas toiset puoliliukuvat voisivat suuremmalla moottoriteholla olla täysin liukuvia. Puoliliukuvissa veneissä on usein pitkä köli parantamassa suuntavakavuutta. Joissakin malleissa on nouseva pohjalinja ja pyöreä perä, jotka vähentävät pyörteilyä, mutta heikentävät rungon ominaisuuksia suuremmissa nopeuksissa. Puoliliukuva vene ei ole yhtä taloudellinen uppoumanopeudella kuin uppoumarunkoinen vene. Sen etu on olla liukuvarunkoista taloudellisempi hieman uppoumanopeuden yläpuolella. [2]
Rungon kategoria voidaan määrittää Frouden luvun avulla. Frouden luvun ollessa alle 0,4 vene on uppoumarunkoinen. Välillä 0,5–1 vene on puoliliukuva. Luvun ollessa yli 1 vene on liukuva. [2]
Suomen ensimmäisen moottoriveneen hankki vuonna 1889 Kotkaan konsuli Bülow. Veneessä oli Englannista tuotettu 16 hevosvoiman kaksisylinterinen Daimler-moottori ja vene saavutti 9 solmun nopeuden.[5]
Cuddy tai Cuddy Cabin – pieni vene, jossa on yöpymismahdollisuuden tarjoava matala keulakajuutta, useimmiten 5—8 metriä pitkä veneDaycruiser
DC – Day Cruiser: Päiväretkivene; pienellä keulakannella ja tuulilasilla varustettu vene, jonka keulassa sijaitseva kajuutta mahdollistaa yöpymisen.
DC – Dual Console, kaksoispulpetti
FlybridgeF/FB/Fly – Avoimella yläohjaamolla eli flybridgellä varustettu vene
F – pieni avovene, joka on varusteltu vakiomallia paremmin kalastuskäyttöön (fishing)
MC – Mid Cabin eli keskihyttivene
OB – perämoottoriversio veneestä, josta on saatavilla myös sisäperämoottoriversio
PH – Pilot House, ajohytillä varustettu vene
R – ohjauspulpetillinen versio
SP – styrpulpet, ohjauspulpetti
W – work tai workboat eli työvene
WA – walkaround: venemalli, jossa ohjauspulpetti tai ohjaamo voidaan kiertää tavallista leveämpää sivukantta pitkin. Pulpetin sisällä on yleensä tilaa yöpymiseen
Veneiden mallinimissä esiintyvä numero kertoo joskus veneen pituuden, useimmiten jalkoina, metreinä tai millimetreinä. Mittaan on joskus laskettu mukaan pidentäviä osia kuten uimataso.[9]
.jpg)
.jpg)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta moottorivene Wikimedia Commonsissa