Vene
Vene on vedessä kulkeva alus, joka on laivaa pienempi. Tarkka rajanveto veneen ja laivan välille on hankalaa. Niiden erosta ei tiettävästi ole virallista määritelmää, mutta erään näkemyksen mukaan pituudeltaan yli 24-metrisiä aluksia voidaan pitää laivoina, koska niiden kuljettamiseen vaaditaan Suomessa tutkinto.[1] Veneet jaetaan käyttövoimansa perusteella moottoriveneisiin, purjeveneisiin ja soutuveneisiin.
Venetyypit ja niiden määrät Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Venetyyppi | kpl |
|---|---|
| soutuveneet, ei moottoria | 260 000 |
| kanootit ja kajakit | 40 000 |
| vesiskootterit | 2 500 |
| perämoottoriveneet max 20 hv | 242 000 |
| perämoottoriveneet yli 20 hv | 130 000 |
| sisäperämoottoriveneet | 12 000 |
| sisämoottoriveneet | 17 000 |
| kevytpurjeveneet | 16 000 |
| purjeveneet | 14 500 |
| moottoripurjehtijat | 3 500 |
| Yhteensä | 737 500 |
Vuonna 2005 valmistuneessa Merenkulkuhallituksen Veneilyraportissa[3] veneiden määräksi Suomessa ilmoitetaan yli 737 000, joista moottorittomia soutuveneitä runsas kolmasosa. Toinen kolmasosa muodostuu pienistä moottoriveneistä. Venekannan rakenne heijastaa hyvin Suomen maantiedettä - järvien paljous ja pitkä rannikko luo tarpeen lyhyen ja pidemmän etäisyyden henkilökuljetuksiin soutamalla tai pienellä moottorilla varustetulla veneellä. Huviveneily Suomessa on muihin Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin verrattuna vähäisempää. Suomen purjevenekanta on 34 000 venettä, kevytpurjeveneet mukaan luettuna, Ruotsin vastaava luku on 120 000. Maiden veneilytutkimukset eivät ole täysin yhteisverrallisia moottoriveneiden osalta, mutta Suomen yli 20 hevosvoiman moottoriveneiden määrään - 150 000 - vastaava luku lienee Ruotsissa noin 350 000. Suomi on maailman vesikulkuneuvotihein maa. Perhekunnista 35 prosentilla on yksi tai useampi vene.[4] Suomi lienee myös maailman johtavia soutuvenemaita noin neljännesmiljoonan vahvuisella soutuvenekannallaan. Ruotsissa soutuveneitä on vain 160 000.[5]
Euroopan unionin huvivenedirektiivissä tarkoitetaan ”huviveneellä” urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettua venettä, jonka rungon pituus on 2,5 metristä 24 metriin, tyypistä tai kuljetuskoneistosta riippumatta.
Runkotyypit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veneet jaotellaan usein sen perusteella, pystyykö vene liukumaan.
Uppoumarunkoinen vene
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteinen vene syrjäyttää painonsa verran vettä ja on uppoumarunko. Uppoumarunkoisen käytännällinen nopeus on sidottu veneen pituuteen ja sitä sanotaan runkonopeudeksi. Veneen saavutettua runkonopeuden tehon lisäyksellä saavutettu nopeuden lisäys voi olla marginaalinen suhteessa polttoaineen kulutukseen.
Runkonopeus lasketaan siten, että otetaan neliöjuuri vesilinjan pituudesta ja tästä saatu luku kerrotaan 2,43. Vesilinjan pituus on se pituus joka mitataan veneen keskilinjasta, joka koskettaa vettä. Runkonopeus on siis se nopeus, jonka uppoumarunkoinen vene voi teoriassa saavuttaa. Veneet, jotka nousevat osittain tai kokonaan liukuun voivat ylittää runkonopeuden.[6]
Liukuvarunkoinen vene
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liukuvavene on venetyyppi, joka liukuu veden päällä - liukuu, eikä täydessä vauhdissa syrjäytä massaansa vastaavaa määrää vettä. Liukuvanveneen pohja on usein terävä V-pohja tai terävämpi kuin uppoumaveneissä, mikä mahdollistaa ohjattavuuden suurissa ja hitaissa nopeuksissa. Liukuveneet saavuttavat liukuominaisuutensa johdosta suurempia nopeuksia kuin uppoumarunkoiset veneet. Niiden käyttö tosin edellyttää suhteessa painoon ja pituuteen suuritehoisempaa moottoria kuin esimerkiksi uppoumarunkoisessa veneessä. Myös joillakin urheilullisilla köliveneillä, purjejollilla ja purjekatamaraaneilla on mahdollista liukua.
Puoliliukuva vene
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joidenkin veneiden runkotyyppi on puoliliukuva. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka vene ei nouse täysin liukuun, se kuitenkin nousee hiukan ja pystyy ylittämään runkonopeutensa selvästi ilman suurta tehon lisäystä.
Valmistusmateriaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veneiden valmistusmateriaaleja ovat nykyään mm.
- Puu[7] Puuvene vaatii enemmän huoltoa ja hoitoa kuin muovi- tai alumiinivene ja sen peruskorjaukset ovat työläitä[8].
- ABS eli akryylinitriilibutadieenistyreeni. ABS-rakenne on koostumukseltaan yhtenäinen, joten se kestää naarmuja lasikuituvenettä paremmin. ABS-vene sietää hyvin hankausta ja iskuja. Se on myös helppohoitoinen. Siitä voidaan valmistaa sarjatuotantona alle viisimetrisiä veneitä. Valmistusmenetelmä kuitenkin rajoittaa terävien muotojen käyttöä. ABS on kierrätettävää.[9] Euroopan ainoa ABS-veneitä valmistava yritys on suomalainen TerhiTec[10].
- Merialumiini. Alumiiniveneiden etuihin kuuluvat helppohoitoisuus, kolhujen kestävyys ja tasalaatuisuus[11]. Alumiiniveneet kootaan alumiinilevyistä niittaamalla tai hitsaamalla[11]. Hitsattaessa alumiini menettää osan lujuudestaan, joten hitsattavat alumiiniveneet on koottava paksummista levyistä kuin niittaamalla koottavat veneet[11]. Niitattujen veneiden ongelma taas on se, että materiaali kovettuu ja väsyy niitin ympärillä, jolloin niitti löystyy[11]. Periaatteessa alumiinilevyt voitaisiin myös liimata yhteen, mutta käytännössä se on vaikeaa[11]. Alumiinin pinta hapettuu, mutta näin muodostuva oksidikerros suojaa levyä säältä ja vedeltä[11]. Maalaamattomana alumiinin pinta ei ole kauniin tasainen.[11] Alumiinista tehdään niin pieniä kuin suuriakin veneitä[8]. Alumiini mielletään Suomessa kestäväksi ja erityisesti työveneisiin sopivaksi materiaaliksi[8].
- Polyeteeni, "ämpärimuovi", on pehmeää ja joustavaa. Lisäksi se on liukasta, mikä helpottaa mm. veneen puhtaanapitoa ja sen liikuttamista rannoilla[12].
- Lujitemuovi. Lujitemuovia kutsutaan kansanomaisesti lasikuiduksi, mutta lujitemuoveissa käytetään lujitteena lasikuidun ohella mm. kevlaria ja hiilikuituja[8]. Lujitemuovi on havaittu erittäin kestäväksi, monipuoliseksi ja helppohoitoiseksi materiaaliksi[8]. Sitä on myös melko helppo korjata[8]. Suurin osa nykyisistä veneistä tehdään lujitemuovista[8]. Suurimmat lujitemuoviveneet ovat yli 30-metrisiä[8]. Lujitemuoviveneiden huonoja puolia on, että niiden gelcoat-kerroksen vaurioituminen voi päästää veden imeytymään laminaattiin[9]. Lisäksi vanhat lujitemuoviveneet ovat vaikeasti hävitettävää jätettä[13]. Niiden vanhetessa ja hapertuessa niistä irtoaa vesistöön mikromuovia[13]. Niiden polttaminen tuottaa paljon tuhkaa[13]. Vanhoista lujitemuoviveneistä voidaan valmistaa sementin raaka-ainetta[13].
- Teräs on edullinen ja luja materiaali. Erityisen suotuisaa on corten-teräs, jonka pintaan muodostuu ruostekerros, joka on niin tiivis, että se itse asiassa suojaa venettä. Corten on kuitenkin kalliimpaa kuin tavallinen teräs. Teräksen työstömenetelmät ovat yleisesti tunnettuja. Koska teräs on raskas materiaali, se soveltuu lähinnä kookkaisiin uppoumaveneisiin. Vesi ja kosteus on pidettävä teräksestä erossa erityisen huolellisella pintakäsittelyllä.[14]
- Kumi. Jotkut veneet on rakennettu kokonaan kumikankaasta, mutta nykyään rakennetaan myös ns. RIB-veneitä (Rigged Inflatable Boat), joissa on lujitemuovista valmistettu runko ja kumiset kellukkeet.[8]
Varusteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veneen varustuksiin voivat kuulua:
- airot
- mela
- pelastusliivit
- ankkuri köysineen tai ankkaroliinoineen
- äyskäri tai tyhjennyspumppu
- vaahto- tai jauhesammutin
- ensiapulaukku
Veneen peseminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonnon saastumisen ehkäisemiseksi pesuvesi tulee johtaa erillisen puhdistusjärjestelmän läpi. Veneiden pohjissa käytetyistä myrkkymaaleista irtoaa pestessä kemikaaleja, jotka muuten valuvat pesuveden mukana ympäristöön. Osa kemikaaleista vaikuttaa vesistön koko ekosysteemiin kertyessään niin vesieliöihin kuin kasveihinkin. Maaleista löytyy myös yhä haitallisia tinayhdisteitä, vaikka niiden käyttö on ollut kiellettyä alle 25-metrisissä huviveneissä jo yli 20 vuotta.[15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veneitä käyttövoiman mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Eri tyyppisiä veneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Muuta veneistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Navigator 1955:7–8, s. 188
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Veneen ja laivan ero on veteen piirretty viiva[vanhentunut linkki]
- ↑ Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa - Merenkulkuhallituksen julkaisuja 5/2005 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa, Merenkulkulaitoksen julkaisuja 5/2005 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Taloussanomat 13.7.2012 - Venekansa vartoo, huvipursi pian ruotsalaiseen hintaan?
- ↑ Fakta om båtlivet i Sverige - Sweboat 2012[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.paatti.com/joe17/vene/vesilla/index.htm
- ↑ Hyvä puuvene tekee aina kauppansa – konkariveistäjä tuntee paatin salat Yle Uutiset. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ a b c d e f g h i Finnboat www.finnboat.fi. Arkistoitu 24.9.2021. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ a b Näin syntyy ABS-vene Kipparilehti.fi. 29.4.2019. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Kipparilehti.fi: Klassikko: Terhi ABS Boats – Mökkirantojen luottopeli Kipparilehti.fi. 29.5.2022. Viitattu 21.9.2022.
- ↑ a b c d e f g Näin syntyy alumiinivene Kipparilehti.fi. 21.4.2019. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ Arkistojen aarteita: Pioner Multi – Norjalaislääke ramppikuumeeseen Kipparilehti.fi. 8.9.2019. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ a b c d HS Turku | Puuveneiden korvaajasta tuli ongelmajätevyyhti – ”Veneitä on kaikkialla” Helsingin Sanomat. 13.11.2023. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Näin syntyy teräsvene Kipparilehti.fi. 25.4.2019. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ Tutkimus: Veneiden pesuvesissä yhä myrkyllisiä aineita www.iltalehti.fi. Viitattu 12.2.2016. fi-FI
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]