Soutaja (sammakko)
| Soutaja | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
| Lahko: | Sammakot ja konnat Anura |
| Heimo: | Lehtisammakot Hylidae |
| Alaheimo: | Hylinae |
| Suku: | Boana |
| Laji: | crepitans |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Boana crepitans |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Soutajan levinneisyys |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Soutaja[3] (Boana crepitans) on lehtisammakkolaji, jota tavataan Brasiliassa. Pohjoisempana elävät sammakot, joita aiemmin pidettiin samana lajina, on erotettu lajeiksi Boana xerophylla ja Boana platanera.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soutaja on keskikokoinen laji. Koiraiden pituus kuonosta peräaukkoon voi olla 63 millimetriä ja naaraiden 75 millimetriä.[4] Selkäpuolen väritys vaihtelee harmaan ja kermanvärisen sävyistä tummanruskeaan.[5] Joskus selässä on tummanruskea X:n muotoinen kuvio.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soutajaa tavataan vain Brasiliassa.[2] Sitä elää useilla kasvillisuusalueilla: rannikkosademetsissä (Mata Atlântica), cerrado-savannialueella ja caatinga-alueella.[4][6] Sitä tavataan myös laidunmailla ja ihmisen muokkaamilla alueilla.[7] Soutaja elää alle 1 700 metrin korkeuksissa.[4] Lähisukuinen Boana lundii on soutajan kanssa sympatrinen laji, mutta soutaja suosii avoimempia alueita ja Boana lundii metsäisempiä alueita.[7]
Aiemmin katsottiin, että soutajaa tavataan myös Brasilian pohjoisosissa, Kolumbiassa, Ranskan Guayanassa, Guyanassa, Panamassa, Surinamessa, Trinidad-Tobagossa ja Venezuelassa.[1][5] Nykyään nämä pohjoisessa elävät sammakot luokitellaan kuitenkin lajeihin Boana xerophylla ja Boana platanera.[5]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soutaja on yöeläin, jota tavataan pensaissa ja muussa kasvillisuudessa lätäköiden, lampien ja soiden reunoilla.[4][7] Se lisääntyy sekä sadekauden että kuivakauden aikana.[4] Koiraat kutsuvat naaraita huutamalla rytmillisesti.[3][8] Huuto muistuttaa soutamisesta syntyvää ääntä.[3] Koiras on huutaessaan yleensä joko korkealla kasvillisuudessa tai osittain veden alla.[8]
Soutaja munii pieniin lampiin, joissa munat kuoriutuvat ja alkavat kehittyä nuijapäinä. Kun sateet nostavat veden pintaa, nuijapäät kulkeutuvat viereisiin vesimuodostumiin, joissa ne kehittyvät valmiiksi.[4][9] Nuijapäät ovat vaaleanruskeita pohjaeläimiä.[4]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soutaja kuvattiin alun perin nimellä Hyla crepitans.[2] 2000-luvulla se on siirretty Hypsiboas-sukuun, jonka nimi on nykyään Boana.[2][10] Aiemmin soutajan kanssa samaan lajiin luokitellut Boana xerophylla ja Boana platanera on erotettu omiksi lajeikseen 2010-luvulla.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b La Marca, Enrique et al.: Boana crepitans IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Frost, Darrel R.: Boana crepitans (Wied-Neuwied, 1824) Amphibian Species of the World: an Online Reference. Version 6.1. 2021. New York, USA: American Museum of Natural History. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Smolik, Hans-Wilhelm: Eläintieto 4. Matelijat, sammakkoeläimet, kalat, s. 85. Suomentanut Pöyhönen, Otto. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-00952-4
- ↑ a b c d e f g h Eterovick, Paula Cabral & de Souza, Adriano Marques & Sazima, Ivan: Anfíbios anuros da Serra do Cipó, Minas Gerais, Brasil, s. 96. Belo Horizonte: Bios Consultoria e Réplicas, 2020. ISBN 978-65-00-11353-2 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 19.7.2022). (portugaliksi, englanniksi)
- ↑ a b c d Escalona, Moisés et al.: Integrative taxonomy reveals a new but common Neotropical treefrog, hidden under the name Boana xerophylla. Zootaxa, 8.6.2021, 4981. vsk, nro 3, s. 401–448. Magnolia Press. doi:10.11646/zootaxa.4981.3.1 ISSN 1175-5334 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Escalona, Moisés D. et al.: Contrasting genetic, acoustic, and morphological differentiation in two closely related gladiator frogs (Hylidae: Boana) across a common Neotropical landscape. Zootaxa, 24.5.2019, 4609. vsk, nro 3, s. 519–547. Magnolia Press. doi:10.11646/zootaxa.4609.3.8 ISSN 1175-5334 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Vaz-Silva, Wilian et al.: Guia de identificação das espécies de anfíbios (Anura e Gymnophiona) do estado de Goiás e do Distrito Federal, Brasil Central, s. 44–45. Sociedade Brasileira de Zoologia: Curitiba, 2020. doi:10.7476/9786587590011 ISBN 978-65-87590-01-1 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 19.7.2022). (portugaliksi)
- ↑ a b Röhr, David L. & Juncá, Flora A.: Micro-Habitat Influence on the Advertisement Call Structure and Sound Propagation Efficiency of Hypsiboas crepitans (Anura: Hylidae). Journal of Herpetology, 13.12.2013, 47. vsk, nro 4, s. 549–554. doi:10.1670/10-210 (englanniksi)
- ↑ Dubeux, Marcos Jorge Matias et al.: Síntese histórica e avanços no conhecimento de girinos (Amphibia: Anura) no estado de Alagoas, Nordeste do Brasil. Revista Nordestina de Zoologia, 2019, 12. vsk, nro 1, s. 18–52. ISSN 1808-7663 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 19.7.2022. (portugaliksi)
- ↑ Frost, Darrel R.: Boana Gray, 1825 Amphibian Species of the World: an Online Reference. Version 6.1. 2021. New York, USA: American Museum of Natural History. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)