Soutaja (sammakko)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Soutaja
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Sammakkoeläimet Amphibia
Lahko: Sammakot ja konnat Anura
Heimo: Lehtisammakot Hylidae
Alaheimo: Hylinae
Suku: Boana
Laji: crepitans
Kaksiosainen nimi

Boana crepitans
(Wied-Neuwied, 1824)[2]

Synonyymit
  • Hyla crepitans Wied-Neuwied, 1824
  • Hypsiboas crepitans (Wied-Neuwied, 1824)
Soutajan levinneisyys
Soutajan levinneisyys
Katso myös

  Soutaja (sammakko) Wikispeciesissä
  Soutaja (sammakko) Commonsissa

Soutaja[3] (Boana crepitans) on lehtisammakkolaji, jota tavataan Brasiliassa. Pohjoisempana elävät sammakot, joita aiemmin pidettiin samana lajina, on erotettu lajeiksi Boana xerophylla ja Boana platanera.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soutaja on keskikokoinen laji. Koiraiden pituus kuonosta peräaukkoon voi olla 63 millimetriä ja naaraiden 75 millimetriä.[4] Selkäpuolen väritys vaihtelee harmaan ja kermanvärisen sävyistä tummanruskeaan.[5] Joskus selässä on tummanruskea X:n muotoinen kuvio.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soutajaa tavataan vain Brasiliassa.[2] Sitä elää useilla kasvillisuusalueilla: rannikkosademetsissä (Mata Atlântica), cerrado-savannialueella ja caatinga-alueella.[4][6] Sitä tavataan myös laidunmailla ja ihmisen muokkaamilla alueilla.[7] Soutaja elää alle 1 700 metrin korkeuksissa.[4] Lähisukuinen Boana lundii on soutajan kanssa sympatrinen laji, mutta soutaja suosii avoimempia alueita ja Boana lundii metsäisempiä alueita.[7]

Aiemmin katsottiin, että soutajaa tavataan myös Brasilian pohjoisosissa, Kolumbiassa, Ranskan Guayanassa, Guyanassa, Panamassa, Surinamessa, Trinidad-Tobagossa ja Venezuelassa.[1][5] Nykyään nämä pohjoisessa elävät sammakot luokitellaan kuitenkin lajeihin Boana xerophylla ja Boana platanera.[5]

Soutaja on yöeläin, jota tavataan pensaissa ja muussa kasvillisuudessa lätäköiden, lampien ja soiden reunoilla.[4][7] Se lisääntyy sekä sadekauden että kuivakauden aikana.[4] Koiraat kutsuvat naaraita huutamalla rytmillisesti.[3][8] Huuto muistuttaa soutamisesta syntyvää ääntä.[3] Koiras on huutaessaan yleensä joko korkealla kasvillisuudessa tai osittain veden alla.[8]

Soutaja munii pieniin lampiin, joissa munat kuoriutuvat ja alkavat kehittyä nuijapäinä. Kun sateet nostavat veden pintaa, nuijapäät kulkeutuvat viereisiin vesimuodostumiin, joissa ne kehittyvät valmiiksi.[4][9] Nuijapäät ovat vaaleanruskeita pohjaeläimiä.[4]

Soutaja kuvattiin alun perin nimellä Hyla crepitans.[2] 2000-luvulla se on siirretty Hypsiboas-sukuun, jonka nimi on nykyään Boana.[2][10] Aiemmin soutajan kanssa samaan lajiin luokitellut Boana xerophylla ja Boana platanera on erotettu omiksi lajeikseen 2010-luvulla.[5]

  1. a b La Marca, Enrique et al.: Boana crepitans IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
  2. a b c d Frost, Darrel R.: Boana crepitans (Wied-Neuwied, 1824) Amphibian Species of the World: an Online Reference. Version 6.1. 2021. New York, USA: American Museum of Natural History. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
  3. a b c Smolik, Hans-Wilhelm: Eläintieto 4. Matelijat, sammakkoeläimet, kalat, s. 85. Suomentanut Pöyhönen, Otto. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-00952-4
  4. a b c d e f g h Eterovick, Paula Cabral & de Souza, Adriano Marques & Sazima, Ivan: Anfíbios anuros da Serra do Cipó, Minas Gerais, Brasil, s. 96. Belo Horizonte: Bios Consultoria e Réplicas, 2020. ISBN 978-65-00-11353-2 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 19.7.2022). (portugaliksi, englanniksi)
  5. a b c d Escalona, Moisés et al.: Integrative taxonomy reveals a new but common Neotropical treefrog, hidden under the name Boana xerophylla. Zootaxa, 8.6.2021, 4981. vsk, nro 3, s. 401–448. Magnolia Press. doi:10.11646/zootaxa.4981.3.1 ISSN 1175-5334 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
  6. Escalona, Moisés D. et al.: Contrasting genetic, acoustic, and morphological differentiation in two closely related gladiator frogs (Hylidae: Boana) across a common Neotropical landscape. Zootaxa, 24.5.2019, 4609. vsk, nro 3, s. 519–547. Magnolia Press. doi:10.11646/zootaxa.4609.3.8 ISSN 1175-5334 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
  7. a b c Vaz-Silva, Wilian et al.: Guia de identificação das espécies de anfíbios (Anura e Gymnophiona) do estado de Goiás e do Distrito Federal, Brasil Central, s. 44–45. Sociedade Brasileira de Zoologia: Curitiba, 2020. doi:10.7476/9786587590011 ISBN 978-65-87590-01-1 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 19.7.2022). (portugaliksi)
  8. a b Röhr, David L. & Juncá, Flora A.: Micro-Habitat Influence on the Advertisement Call Structure and Sound Propagation Efficiency of Hypsiboas crepitans (Anura: Hylidae). Journal of Herpetology, 13.12.2013, 47. vsk, nro 4, s. 549–554. doi:10.1670/10-210 (englanniksi)
  9. Dubeux, Marcos Jorge Matias et al.: Síntese histórica e avanços no conhecimento de girinos (Amphibia: Anura) no estado de Alagoas, Nordeste do Brasil. Revista Nordestina de Zoologia, 2019, 12. vsk, nro 1, s. 18–52. ISSN 1808-7663 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 19.7.2022. (portugaliksi)
  10. Frost, Darrel R.: Boana Gray, 1825 Amphibian Species of the World: an Online Reference. Version 6.1. 2021. New York, USA: American Museum of Natural History. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)