Sokerit

Wikipediasta
Tämä on vakaa versio, joka on katsottu 31. tammikuuta 2025.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Tämä artikkeli käsittelee sokereita yleensä. Sokerilla tarkoitetaan yleisimmin sakkaroosia, jota käsitellään omassa artikkelissaan.
2:1 suurennos teollisesti jalostetusta ruokosokerista.

Sokerit ovat hiilihydraatteja, joiden molekyylit koostuvat yhdestä (monosakkaridit) tai kahdesta (disakkaridit) sokeriyksiköstä. Sokerit maistuvat makeilta ja liukenevat hyvin veteen, mutta ne voidaan myös kiteyttää.

Sokereita esiintyy etenkin hunajassa, sokerijuurikkaassa[1], sokeriruo'ossa, hedelmissä, maidossa, juureksissa ja vihanneksissa[2] sekä glukoosi-fruktoossiirapin kaltaisissa elintarviketeollisuuden käyttämissä makeuttajissa[3].

Sokerista puhuttaessa tarkoitetaan yleisimmin taloussokeria eli sakkaroosia joka on sokerijuurikkaasta tai sokeriruo'osta valmistettu glukoosista ja fruktoosista koostuva disakkaridi.

Sakkaroosia, fruktoosia, glukoosia, hunajaa ja siirappia sekä glukoosisiirapin ja glukoosi-fruktoosisiirapin kaltaisia tärkkelysperäisiä makeuttajia pidetään terveydelle vähintäänkin potentiaalisesti haitallisina.[4]

Tavallisimmat monosakkaridit ovat etenkin hedelmissä ja vihanneksissa esiintyvät glukoosi ja fruktoosi. Myös veri sisältää glukoosia, mutta vain 0,1 prosenttia[5].[6]

Sokerit aineryhmänä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monosakkaridit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Glukoosi rengasmuodossa

Monosakkaridit ovat perussokereita, joissa on yksi sakkaridirengas, johon on liittynyt muita ryhmiä. Monosakkarideissa on viisi tai kuusi hiiliatomia. Viisihiiliset monosakkaridit ovat pentooseja, kuusihiiliset heksooseja.

Tärkeimmät heksoosit ovat:

Glukoosissa ja galaktoosissa on rengasmuodossa hiilirenkaassa viisi hiiliatomia ja yksi happiatomi eli ne ovat pyranooseja. Fruktoosi sen sijaan esiintyy furanoosina ja sen rengasrakenne koostuu neljästä hiiliatomista ja yhdestä happiatomista. Renkaaseen on liittynyt hydroksyyliryhmiä, joiden sijainti vaikuttaa molekyylin ominaisuuksiin. Luonnossa heksoosit esiintyvät pääasiassa rengasmuodossa, mutta reagoivat avoketjuisina.

Glukoosi on verenkierrossa käyttökelpoisessa muodossa, käytettäväksi soluissa energian tuotantoon. Glukoosia saadaan runsaasti makeista hedelmistä, marjoista ja hunajasta, sen pitoisuutta veressä säätelee insuliini. Fruktoosia on myös marjoissa, kasviksissa ja hunajassa. Maksa muuntaa galaktoosia ja fruktoosia glukoosiksi, joten ne imeytyvät hitaammin.

Pentooseja:

Riboosi ja deoksiriboosi ovat DNA:n ja RNA:n rakennusaineita.

Disakkaridit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sakkaroosi eli ruokosokeri

Monimutkaisemmat disakkaridit koostuvat kahdesta sakkaridista jotka yhdistyvät glykosidisidoksella vesimolekyylin lohjetessa. Sidoksessa on happiatomin muodostama silta. Disakkaridit hajoavat ruoansulatuksessa entsyymien vaikutuksesta monosakkarideiksi, jotka imeytyvät suolen seinän läpi. Kuutta yleisintä mono- ja disakkaridia nimitetään ravitsemustaulukoissa sokereiksi. Kaikki maistuvat makeilta.

Tärkeimmät disakkaridit ovat:

Sakkaroosi koostuu glukoosista ja fruktoosista. Sitä saadaan sokerijuurikkaasta ja -ruo'osta. Sakkaroosin hajotessa glukoosiksi ja fruktoosiksi syntyy inverttisokeriksi kutsuttu seos.

Maltaissa esiintyvä mallassokeri eli maltoosi koostuu kahdesta glukoosimolekyylistä. Maltoosi käy oluen valmistuksen aikana alkoholiksi, mutta osa siitä jää olueen.

Laktoosi (glukoosi+galaktoosi) esiintyy maitotuotteissa. Se aiheuttaa vatsavaivoja ihmisille, joilta puuttuu laktoosia hajottava laktaasi-entsyymi, laktoosin hajoamisen estyessä paksusuolen bakteerit käyttävät sen ravintonaan.

Sokerikulööriä käytetään ruskeana väriaineena (E150).

Ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makeus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri tyypiset sokerit eroavat toisistaan huomattavasti makeuden suhteen.[7] Sokerityyppien suhteellista makeutta verrataan taloussokeriin, jolle on annettu suhteelliseksi makeusarvoksi 100.[7]

Sokereiden suhteellinen makeus[7]
laktoosi (maitosokeri) 15
maltoosi (mallassokeri) 30
galaktoosi 32
glukoosi (rypälesokeri) 70
sakkaroosi (ruokosokeri) 100
ksylitoli (koivusokeri) 100
fruktoosi (hedelmäsokeri) 140–175

Vaikutukset verensokeriin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri sokerit eroavat toisistaan merkittävästi sen suhteen, kuinka paljon ne nostavat tai laskevat verensokeria eli veren glukoosipitoisuutta. Tätä kuvataan niin sanotulla glykeemisellä indeksillä. Alla oleva taulukko esittää eräiden sokereiden glykeemistä indeksiä.

Sokereiden glykeemisen indeksin lukuja[8][9]
maltoosi (mallassokeri) 105
glukoosi (rypälesokeri) 100
sakkaroosi (ruokosokeri, taloussokeri) 65
fruktoosi (hedelmäsokeri) 15
erytritoli (karppisokeri) 0

Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut, että elintarviketeollisuus korvaisi pakkausmerkinnöissään sokereiden osuuden hiilihydraateista tiedolla tuotteen glykeemisen indeksin koosta, koska glykeeminen indeksi kuvaa paremmin tuotteen terveysvaikutuksia[10].

Suositeltu enimmäissaanti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee niin sanottujen vapaiden sokereiden rajoittamista korkeintaan 10 prosenttiin ravinnon energiasta. WHO viittaa vapailla sokereilla elintarvikkeisiin lisätyn sokerin ohella myös hedelmämehujen, hedelmämehutiivisteiden, hunajan ja siirappien luontaisesti sisältämiin sokereihin. Lisätyksi sokeriksi luetaan kaikki teollisesti valmistetut mono- ja disakkaridit. WHO:n suositus ei koske tuoreiden hedelmien ja vihannesten sisältämää sokeria eikä maidon luontaisesti sisältämää laktoosia.[11]

WHO:n suositus perustuu siihen, että useimmat sokerit aiheuttavat hammasmätää ja ylipainoa etenkin juomien mukana nautittuina. WHO:ssa pidetään todennäköisenä, että päivittäisen sokeriannoksen vähentäminen viiteen energiaprosenttiin (noin 25 g/vrk) parantaisi vielä tätäkin enemmän hammasterveyttä.[11]

Myös Suomen valtion ravitsemus­neuvottelukunta suosittelee vapaan sokerin määräksi enintään 10 prosenttia ravinnon energiasta.[4] Ravitsemus­neuvottelukunta laskee vapaaksi sokeriksi sakkaroosin, fruktoosin, glukoosin, hunajan, siirapin, tärkkelysperäiset makeuttajat (glukoosisiirappi ja glukoosi-fruktoosisiirapit), hedelmä- ja marjamehut sekä niistä tehdyt tiivisteet ja sokeritiivisteet sekä niiden kaltaiset sokerivalmisteet. Sellaisenaan syötyjen tai sellaisenaan ruoanvalmistuksessa käytettävien hedelmien, marjojen ja kasvisten sisältämiä sokereita ei lasketa vapaaksi sokeriksi.[4]

Markkinoinnin ja käytön sääntely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sokereiden yhteismäärä on ilmoitettava EU:n alueella markkinoitavien elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöissä. Sokereiksi lasketaan tällöin monosakkaridit ja disakkaridit mutta ei polyoleja (sokerialkoholeja).[12] Kiinteitä elintarvikkeita saa markkinoida vähäsokerisina, jos ne sisältävät enintään viisi prosenttia sokeria. Nestemäisten elintarvikkeiden kohdalla raja-arvona on 2,5 prosenttia. "Sokerittomaksi" saa kutsua ainoastaan elintarvikkeita, joiden sisältämien sokereiden yhteispitoisuus on enintään 0,5 prosenttia.[13]

”Sokeroimaton”-, ”ei lisättyä sokeria”- tai muun vastaavan ilmaisun käyttö edellyttää, ettei elintarvikkeeseen ole lisätty mitään makeutta tuovaa ruoka-ainetta. Jos tällaisella ilmauksella markkinoitava elintarvike sisältää luontaisesti sokeria, pakkaukseen on lisättävä myös teksti ”sisältää luontaisesti esiintyviä sokereita”.[13]

Sokerilla makeutetetuista juomista peritään ylimääräistä veroa yli viidessäkymmenessä valtiossa.[14] Myös Suomi kuuluu näiden maiden joukkoon.[15]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ sokerioppi www.sokerioppi.fi. Viitattu 28.9.2024.
  2. ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 28.9.2024.
  3. ↑ Terveys | Suosittu makeuttaja altistaa runsaassa käytössä rasvamaksalle – Näistä terveelliseksi mielletyistä tuotteista sitä löytyy Helsingin Sanomat. 6.10.2023. Viitattu 31.1.2025.
  4. ↑ a b c Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024 (Liite 8. Rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin saantisuositukset aikuisille ja yli 2-vuotiaille lapsille (ilman alkoholin osuutta, kuitu huomioitu)) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.11.2024.
  5. ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 28.9.2024.
  6. ↑ Nutrition claims - European Commission food.ec.europa.eu. Viitattu 15.1.2025. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Kustila, T.: Hydrokolloidisten makeisten valmistus ja keittämön prosessien kuvaaminen (pdf) (s. 22–23) 2010. Turun ammattikorkeakoulu.
  8. ↑ Atkinson ym.: Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values. Diabetes Care. 2008 Dec; 31(12): 2281–2283. Taulukko A1.
  9. ↑ http://karppisokeri.fi/
  10. ↑ About Glycemic Index www.glycemicindex.com. Arkistoitu 5.4.2020. Viitattu 9.4.2020.
  11. ↑ a b WHO calls on countries to reduce sugars intake among adults and children 4.3.2015. WHO. Viitattu 11.10.2024.
  12. ↑ Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille (pdf) Ruokavirasto. Viitattu 11.10.2024.
  13. ↑ a b Nutrition claims - European Commission food.ec.europa.eu. Viitattu 15.1.2025. (englanniksi)
  14. ↑ Countries that have implemented taxes on sugar-sweetened beverages (SSBs) Obesity Evidence Hub. Viitattu 2.6.2022. (englanniksi)
  15. ↑ Valtiovarainministeriö: Virvoitusjuomien verotus vm.fi. Viitattu 26.9.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sokerit.
Yrtit ja mausteet
Yrtit
Muut maustekasvit
Hedelmät:
Siemenet:
Juuret ja maavarsi:
Kuori:
Muut kasvinosat:
Epäorgaaniset mausteet
Maustesekoitukset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sokerit&oldid=22992754”