Sitruunamelissa
| Sitruunamelissa | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
| Suku: | Melissat Melissa |
| Laji: | officinalis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Sitruunamelissa (Melissa officinalis) on sitruunalta tuoksuva pehmeälehtinen yrtti, jota käytetään yrttinä ja lääkekasvina. Sitä voi käyttää sekä pääruokien että jälkiruokien ja varsinkin erilaisten juomien maustamiseen ja koristeluun.[2]
Sitruunamelissa on Välimeren alueelta kotoisin oleva yrtti joka kasvaa viljeltynä lähes koko Euroopassa. Se on monivuotinen, mutta Suomessa se talvehtii ulkona vain peitettynä tai paksun lumipeitteen alla.[3] Sielläkin sen versot kuolevat pakkasten tullen, mutta maanalaisista osista nousee uusia keväällä. Lisäksi kasvi siementää itse ja leviää sekä kasvullisesti että siemenistä. Sitruunamelissa on myös hyvä mehiläiskasvi.[4] Ulkonäöltään sitruunamelissa muistuttaa pienikokoista valkopeippiä.
Sitruunamelissan haihtuvat öljyt eli eteeriset öljyt koostuvat useista kymmenistä aineista, jotka osittain vaihtelevat kasvupaikan, korjuuhetken ym syiden johdosta. Sitruunamelissan haihtuvat öljyt koostuvat pääosin seuraavista yhdisteistä:[5]
- beta-karyofylleeni, C15H24, CAS-numero 87-44-5
- beta-karyofylleeniepoksidi, C15H24O, CAS-numero 1139-30-6
- geraniaali eli sitraali a, C10H16O, CAS-numero 141-27-5
- geranioli, C10H18O, CAS-numero 106-24-1
- geranyyliasetaatti C12H20O2, CAS-numero 105-87-3
- linaloli C10H18O, CAS-numero 78-70-6
- metyyliheptenoni C8H14O, CAS-numero 409-02-9
- neraali eli sitraali b C10H16O, CAS-numero 106-26-3
- neroli C10H18O, CAS-numero 106-25-2
- sitronellaali C10H18O, CAS-numero 106-23-0
Suomalaisesta sitruunamelissan haihtuvasta öljystä on löytynyt melko runsaasti myös tymolia C10H14O (CAS-numero 89-83-8) ja karvakrolia C10H14O (CAS-numero 499-75-2), joita ei ole tyypillisesti tuotu esiin ulkomaisissa analyyseissä.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtien maku on raikas ja sitruunainen ja sopii erityisesti salaatteihin, teehen ja syötäväksi sellaisenaan. Kansanlääkinnässä sitä on käytetty rauhoittavana ja verenpainetta alentavana rohtona[6].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ITIS: Melissa officinalis (englanniksi)
- ↑ Kasvikset: Sitruunamelissa (Melissa officinalis) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yrttitarha Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä, Osara. Viitattu 22.9.2024.
- ↑ Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981.
- ↑ Pohjoisessa kasvatettujen yrttien aromisuus Maa- ja elintarviketalous 84.
- ↑ Nunna, Nektaria: Lintulan luostarin Yrttiopas, s. 12. Maahenki Oy, 2009. ISBN 978-952-67089-1-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bertalan Galambosi, Marja Roitto: Pohjoisessa kasvatettujen yrttien aromisuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja MET 85, sivuja 114, 2006, ISBN 952-487-034-7 (painettu), ISBN 952-487-035-5 (verkkojulkaisu)
- Liber Herbarum II:Melissa officinalis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Melissa officinalis (englanniksi)
- Flora of China: Melissa officinalis (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Melissa officinalis (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Gernot Katzer's spice pages: Lemon Balm (Melissa officinalis) (englanniksi)
| Juurekset | |
|---|---|
| Kaalit | |
| Kurkkukasvit | |
| Mausteet | |
| Mukulakasvit | |
| Palkokasvit | |
| Sipulit | |
| Muut kasvikset |
|