Siemen
Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin. Siemen koostuu varsinaisesta alkiosta, ravintovarastosta ja näitä suojaavasta kuoresta.[1] Alkiossa on valmiina uuden kasvin juurten, verson ja ensimmäisten lehtien aiheet. Ravintovarastona on proteiinia sekä rasvaa tai tärkkelystä. Kuori suojaa siementä, kun se kulkeutuu uudelle kasvupaikalle ja odottaa sopivaa itämisaikaa, esimerkiksi seuraavaa kevättä tai sadekauden alkamista.
Siementen koko vaihtelee suuresti. Seychellienpalmun (Lodoicea maldivica) yhden siemenen sisältävä hedelmä painaa jopa 20 kg, kun taas orkideoiden siemeniä voi mahtua yhteen grammaan noin miljoona.[2]
Siemen syntyy, kun paljassiemenisen tai koppisiemenisen kasvin hedelmöittynyt sukusolu kypsyy emokasvinsa yhteydessä. Siemenen syntymistä edeltää kukinta ja pölytys. Siemenet voivat kehittyä hedelmän sisällä ja puhekielessä joitakin kuivia hedelmiä kutsutaan toisinaan hieman virheellisesti siemeniksi.
Koska useimmat kasvit eivät liiku paikaltaan, siementen kulkeutuminen on niille paras tapa levittäytyä uusille elinalueille. Siemeniin on kehittynyt useita erilaisia rakenteita leviämisen vauhdittamiseksi: joissakin on karvoja ja ulokkeita, jotta ne leviäisivät tuulen mukana (voikukka, vaahtera), jotkin varisevat lumihangelle ja kelluvat sulamisvesien pinnalla (kuusi) ja jotkin houkuttelevat eläimiä keräämään ja kätkemään niitä (pähkinät).
Ihminen käyttää monien kasvilajien siemeniä hyväkseen. Osaa siemenistä käytetään suoraan ravintona, toisista saadaan öljyjä ja monia, etenkin hyöty- ja koristekasvien siemeniä, kerätään uusien kasvien kasvatusta varten. Pellavansiemenöljyä käytetään myös maaleissa, ja puuvillan siemenen kuoressa kasvavaa kuitua käytetään tekstiilien valmistamiseen.
Ravintokäyttö ja käyttörajoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vilja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyviksi tai viljaksi kutsutut viljakasvien siemenet sisältävät runsaasti oraan vararavinnoksi tarkoitettua hiilihydraattipitoista tärkkelystä sekä kuituja.
Palkokasvit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palkokasvien, kuten papujen, siemenissä on paljon proteiinia.
Öljykasvit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Öljykasvien siemenet sisältävät runsaasti rasvaa. Ne sisältävät myös maaperästä peräisin olevia haitallisia raskasmetalleja kuten alumiinia, kadmiumia[3], arseenia ja nikkeliä, jota kolmannes suomalaisista saa yli Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n määrittämän siedettävän päiväsaannin enimmäismäärän[4]. Suomen ruokavirasto suosittelee siementen sisältämien raskasmetallien vuoksi, etteivät aikuiset käyttäisi enempää kuin 2 ruokalusikallista eli noin 15 grammaa öljykasvien siemeniä päivässä, eikä saman kasvin siemeniä syötäisi montaa kertaa viikossa. Alle kouluikäisten lasten annos saa olla enintään noin puolet aikuisten annoksesta ja sitä voi kasvattaa myöhemmin vähitellen lapsen kasvaessa. Imeväisikäisille, raskaana oleville ja imettäville ei suositella lainkaan öljykasvien siemeniä. Nikkeliallergikot saattavat joutua rajoittamaan siementen käyttöä vielä edellä kuvattua enemmän.[5] Ruokavirasto varoittaa lisäksi, ettei edes kyseisten ohjeiden noudattaminen takaa öljysiementen pitkäaikaiskäytön turvallisuutta[6].
Etenkin auringonkukan-, hampun- ja pinjansiemenet sisältävät paljon nikkeliä[7]. Pesto-maustetahna on yleisin pinjansiementen lähde Suomessa[8].
Kadmiumia kertyy eniten auringonkukan-, pellavan ja unikonsiemeniin, alumiinia seesamin-, pinjan- ja chiansiemeniin ja arseenia unikonsiemeniin[7].
Siemenallergiat ovat yleistyneet nopeasti viime vuosina, koska öljykasvien siemeniä on alettu lisäämään esimerkiksi leipiin ja salaatteihin. Siemenallergioiden oireet saattavat olla vaarallisia.[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tirri, Rauno ym.: Biologian sanakirja. Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8
- ↑ Miranto, Mari: ENSCONET 19.2.2014. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 5.9.2017.
- ↑ ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISEEN KÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ YLEISIÄ OHJEITA Ruokavirasto. Päivitetty tammikuussa 2019. Sivu 10. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/turvallisen-kayton-ohjeet/ruokavirasto_turvallisenkaytonohjeet.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Riskinarviointi suomalaisten aikuisten altistumisesta elintarvikkeiden ja talousveden raskasmetalleille sekä alumiinille. Ruokaviraston tutkimuksia 2020. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/riskiraportit/ruokaviraston_tutkimuksia_1_2020_finaali.pdf
- ↑ Pellavansiementen linamariini Ruokavirasto. Arkistoitu 24.9.2020. Viitattu 22.3.2021.
- ↑ Öljysiementen kartoitus- ja valvontahanke Ruokavirasto. Viitattu 4.6.2023.
- ↑ a b Usein kysyttyä öljykasvien siemenistä Ruokavirasto. Viitattu 24.7.2022.
- ↑ Pähkinät ja siemenet Ruokavirasto. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ Pähkinät ja siemenet Ruokavirasto. Viitattu 15.11.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siemen Wikimedia Commonsissa
