Rautavesi (Sastamala)
| Rautavesi | |
|---|---|
 Salonsaari ilmakuvassa. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kuloveden alue (35.13) |
| Laskujoki | Kokemäenjoki [1] |
| Järvinumero | 35.131.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 57,5 m [1] |
| Rantaviiva | 111,938 km [2] |
| Pinta-ala | 30,2796 km² [2] |
| Tilavuus | 0,1504401 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,96 m [2] |
| Suurin syvyys | 26,32 m [2] |
| Keskivirtaama | 183 m³/s (MQ) [3] |
 Rautavesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Rautavesi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Kuloveden alueeseen.[1][2] Rautaveden kulttuurimaisema on yksi Suomen 27:stä kansallismaisemasta. [4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautavesi kuuluu lähes yhtenäiseen järvikokonaisuuteen, jossa Liekovesi, Rautavesi, Kulovesi ja kahden viimeksi mainittujen välinen saaristo muodostavat Iso-Kuloveden kokonaisuuden. Rautaveden alapuolella oleva Liekovesi luetaan Rautaveteen kuuluvaksi ja Rautaveden yläpuolella on erillinen Kulovesi. Järvialtaiden vedenpinnan korkeudet ovat lähes samalla tasolla, koska Liekoveden luusuassa oleva Hartolankosken Tyrvään voimalaitos säännöstelee niitä. Säännöstelty pinnankorkeus saa Rautavedellä vaihdella välillä 56,5−57,5 metriä merenpinnan yläpuolella.[1][5]
Järven pinta-ala on 3 028 hehtaaria ja sen pituus on 18,3 kilometriä ja leveys 1−3 kilometriä. Kuloveden raja asettuu järviä erottavaan saaristoon, jossa kapeimmat salmet ja suurimmat virtaukset esiintyvät Salonsaaren ja Isosaaren kolmessa kapeikossa. Alavirran suunnassa Rautavesi päättyy Vammaskoskeen, jonka takana virtaa Liekovesi Tyrvään voimalaitokseen asti. Siitä saa alkunsa 112 kilometriä pitkä Kokemäenjoki. Tärkeimmät Rautaveden lähteet ovat juuri näiden kautta Kulovedeltä saapuvat virtaukset. Näiden lisäksi Rautaveteen laskevat useat ojat ja joet, joiden valuma-alueiden piirteitä selostetaan tarkemmin Rautaveden alueessa. Tärkeitä tulo-ojia ovat muun muassa Toravanoja, Rautajoki, Heinijärvenoja, Lammentaanjoki, Koskenoja, Nohkuanoja, Uitonoja ja Ekojoki. Järven veden teoreettinen keskiviipymä on 14 vuorokautta.[1][2][3]
Järven rantaviiva on 112 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Seutu on voimakkaasti viljeltyä ja kaikki savi- tai hiesumaat ovat viljelyssä. Järvellä on siten paljon maatiloja ja muuta kiinteää asutusta, mutta loma-asuntoja on myös paljon.[1][2]
Saaret
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautavedellä on 106 saarta. Järven suurimmat saaret ovat Liekosaari, Ekosaari ja Papinsaari sekä Isosaari ja Salonsaari, joista viimeksi mainitut ovat Kuloveden lähi-alueen rajalla olevia yhteisiä saaria. Salonsaari on ainoa yli neliökilometrin suuruinen saari. Hehtaarin ja neliökilometrin väliltä on 16 saarta ja alle hehtaarin saaria on 89.[1][2]
Liekovedessä on Hiukkassaari, Liekosaari ja Rätöskari. Vammalan ja Soukon välissä on Kaijankari, Salonsaari, Ekosaari, Käräjäkallio, Nuottasaari, Rajasaari, Leijonasaari, Koivusaari, Pääskysaari ja Pukkisaari. Soukon ja Heinoon välillä on Kallensaari, Sikosaari, Heinisaari, Lammasluoto, Pietarsaari, Kuivaluoto ja Ykspuinen. Heinoosta pohjoiseen on Kanasaari, Suntionsaari, Papinsaari, Suiva, Selkäsaari, Oksalo, Vähät Selkäsaaret, Vohlisaari, Kiikat, Vatilasaari, Ikossaari ja Tanattala.[1]
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin taajama järven rannalla on Sastamalan kaupungin keskustaajama, Vammala. Kaupungin keskusta sijaitsee Lieko- ja Rautaveden erottavilla niemillä molemmin puolin Vammaskoskea. Kosken ylittää leveä silta. Toinen järven rannalla sijaitseva taajama Karkku sijaitsee Rautaveden luoteisrannalla.[1]
Virkistyskäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veden laatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautaveden vesi on yleisesti uimakelpoista, sillä veden laatuarvioissa järven biologiset laatutekijät ja fysikaalis-kemialliset tekijät ovat molemmat hyviä. Vaikka järven hydrologis-morfologinen muuttuneisuus on melko suurta, yltää sen ekologinen kokonaisluokitus arvosanaan hyvä. Levää esiintyy kesäisin pieniä määriä. Uimarantoja ovat Alasenranta, Kaalisaari, Pororanta ja Tervakallion leirintäalue.[3][6][7]
Kalalajit ja kalastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven luontaisia ja lisääntyviä lajeja ovat muun muassa ahven, hauki, siika, kuha, lahna, sulkava, toutain ja made. Pieninä määrinä esiintyvät myös kuore, pasuri, ruutana, säyne, karppi, sorva, kiiski ja monet särkikalat.[3]
Rautavesi muodostaa yhdessä Kuloveden ja Liekoveden kanssa yhden maan parhaista kuhanpyyntialueista. Tätä varten kuhaa istutetaan järviin koko ajan lisää. Lähes vuosittain istutettuja muita lajeja ovat harjus, järvilohi, hauki, järvitaimen, puronieriä, ankerias ja täplärapu. Toutain oli aiemmin istutettujen lajien joukossa, mutta sen on todettu lisääntyvän järvessä ja istutukset lopetettiin.[3]
Rauta- ja Liekoveden alueella kalastaa vajaat 300 ruokakuntaa. Saalis vaihtelee vuosittain, mutta oli esimerkiksi vuonna 2006 sen kokonaispaino oli 27 187 kilogrammaa. Siitä saatiin verkoilla yli puolet ja vetouistelulla vajaa 10 prosenttia.[8]
Kulttuuriympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautaveden kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, ja se on ympäristöministeriön nimeämä Suomen kansallismaisema. Valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sisältyvät Rautavesi ja Kuloveden lounaisosa niitä ympäröivine laajoine viljelymaisemineen ja järviä reunustavine kalliorantoineen. Rautaveden kulttuurimaisema on arvioitu historiallisesti ja maisemallisesti poikkeuksellisen arvokkaaksi maaseutumaisemaksi, jonka arvot muodostuvat esihistorialliseen aikaan ulottuvasta asutushistoriasta, järvialtaan rannoilla sijaitsevista eri ikäisistä kirkoista ja pitkästä maanviljelyksen ja karjanhoidon jatkumosta. Alueella on vanhoja laitumia, perinnebiotooppeja ja maatilojen hyvin säilynyttä perinteistä rakennuskantaa. Alueella sijaitsevat Sastamalan eli Karkun Pyhän Marian kirkko ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko, jotka ovat keskiaikaisia kivikirkkoja. Niiden lisäksi maisemaan kuuluvat uudemmat, 1800-luvulla rakennettu Tyrvään kirkko, 1900-luvun alussa rakennettu Karkun harmaakivikirkko[9][10] ja moderni Salokunnan kirkko. [11]Järven ympärillä, erityisesti länsipuolella ja eteläpään ympäristössä on vanhaa asutus- ja peltoviljelyaluetta, jossa lukemattomien sukupolvien kädenjälki näkyy. Pirunvuori järven itärannalla on alueen korkeimpia vuoria, 151 metriä merenpinnasta. Sen vieressä sijaitsevassa Ellivuoressa on laskettelukeskus. Järven pohjoispään ympäristö Karkun entisen kunnan alueella on muutenkin varsin jylhää. Alueen mäkinen järvimaisema houkuttikin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa jopa Helsingin seudulta asti ihmisiä, joilla oli varaa rakentaa isoja huviloita. Joitakin huviloita on alueella yhä olemassa, esimerkiksi Fulkkilan huvila Palvialan eteläpuolella.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Rautavesi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f g h i OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ a b c d e Suominen, Simo & Kallo, Kalle: Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009−2013 (Arkistoitu – Internet Archive), s. 10−12, Kalastusalueen hallitus, Vammalan seudun kalastusalue, 2008
- ↑ Kansallismaisemat 10.3.2023. Ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Viitattu 24.4.2024.
- ↑ Rautavesi–Liekovesi (35.131.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.4.2022.
- ↑ Pirkanmaan ELY-keskus: Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 doria.fi. 2010. Viitattu 17.12.2014., s. 49
- ↑ Pirkanmaan ELY-keskus: Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 doria.fi. 2010. Viitattu 17.12.2014., s. 64
- ↑ Suominen, Simo & Kallo, Kalle: Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009−2013 (Arkistoitu – Internet Archive), s. 27−30, Kalastusalueen hallitus, Vammalan seudun kalastusalue, 2008
- ↑ Karkun kirkko Sastamalan seurakunta. Viitattu 25.4.2024.
- ↑ Karkun kirkko | Sastamalan matkailusivusto Sastamalan matkailusivusto |. 24.3.2013. Arkistoitu 25.4.2024. Viitattu 25.4.2024.
- ↑ Pirkanmaa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. VAMA2021, s. 11-14. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry: Lintupaikkaesittelyjä – Sastamala, Karkku Nohkuanlahti (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kokemäenjoen alue (35.1)
- Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)
- Näsijärven–Ruoveden alue (35.3)
- Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4)
- Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5)
- Keuruun reitin valuma-alue (35.6)
- Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7)
- Vanajan reitin valuma-alue (35.8)
- Loimijoen valuma-alue (35.9)