Opettajatar seikkailee
Opettajatar seikkailee | |
---|---|
Elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja | Aarne Tarkas |
Käsikirjoittaja | Aarne Tarkas |
Tuottaja | T. J. Särkkä |
Säveltäjä | Jaakko Salo |
Kuvaaja | Olavi Tuomi |
Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
Lavastaja | Aarre Koivisto |
Pääosat |
Leni Katajakoski Tommi Rinne Pirkko Mannola Leo Jokela |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus |
Ensi-ilta | 1960 |
Kesto | 92 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Opettajatar seikkailee on Aarne Tarkaksen ohjaama ja käsikirjoittama elokuva vuodelta 1960.
Elokuvassa esiintyy ensimmäisen kerran Tarkaksen henkilögalleriaan kuuluva rikoskaksikko Arska ja Ville, joista Leo Jokela esittää Arskaa ja Risto Mäkelä ensimmäisessä elokuvaroolissaan Villeä. Toisen kerran mukana olivat höynäytettävät poliisit Koukku ja Ripatti. Elokuva aloittaa Tarkaksen uralla uuden lajityypin, sillä tämä oli Tarkaksen ensimmäinen seurapiiri-irvailuelokuva[1].
Elokuva oli yleisömenestys.[1] Myöhemmissä kritiikeissä väärinkäsityskomediaa on kuitenkin pidetty kokonaisuutena epätasapainoisena.[2][3].
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leni Katajakosken esittämä tyttökoulun historianopettaja, maisteri Leena Kataja, on ankara moraalinvartija, joka ei siedä nuorten rakkaussuhteita ja muita koululaisten moraalille sopimattomia asioita. Hän jopa antaa eräälle tyttökoululaiselle käytöksenalennuksen, kun tämä jää kiinni suutelemasta poikaa. Opettajat tulevat siihen tulokseen, että he lähtevät iltamien sijasta viettämään iloista päivää autiolla saarella.
Tyttökoululaiset saapuvat saarelle, jolla asuu heidän tietämättään taiteilija Pertti Rinne (Tommi Rinne) kaikkine röyhelöpartoineen. Yksi tyttökoululaisista on Tantalle pahoissaan ja lähtee tyttökoululaisten ja maisteri Tyynelän kanssa ennen häntä. Taiteilija ja opettajatar viettävät saarella yön yhdessä. Seuraavana päivänä Leena Kataja löytää koulun taidenäyttelyssä ”Alaston nymfi” -nimisen taulun, joka on Pertti Rinteen käsialaa ja jolle Rinne on antanut Leenan kasvot. Kataja vohkii taulun taidenäyttelystä, ja pian se joutuukin alamaailman ja yksinkertaisten poliisimiesten käsiin. Mukaan tempautuu myös muuta henkilögalleriaa. Leenaa epäillään kaikenlaisista tauluvarkauksista, ja hän saakin ”Liukas-Leenan” nimen, sillä häntä luullaan helsinkiläiseksi tauluvaras Leena Suuroseksi.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leni Katajakoski | … | maisteri Leena Kataja, ”Tantta” |
Tommi Rinne | … | taiteilija Pertti Rinne |
Pirkko Mannola | … | koululainen Ritva Laakso |
Leo Jokela | … | Arska |
Uljas Kandolin | … | ylikonstaapeli Salomon Koukku |
Hannes Häyrinen | … | konstaapeli Ripatti |
Risto Mäkelä | … | Ville |
Aarne Laine | … | Eetu |
Paavo Hukkinen | … | asianajaja Anselmi Peltonen |
Siiri Angerkoski | … | kauppaneuvoksetar Noponen |
Pia Hattara | … | Matilda Peltonen |
Irma Seikkula | … | maisteri Tyynelä |
Toivo Mäkelä | … | maisteri Petäjä |
Liana Kaarina | … | koululainen |
Artturi Laakso | … | tohtori Setälä, rehtori |
Leila Väyrynen | … | koululainen |
Pentti Viljanen | … | Paatero, näyttelyarkkitehti |
Esko Salminen | … | poikalyseolainen |
Lena Ressler | … | koululainen |
Leila Wallenius | … | koululainen |
Anja Saikkonen | … | koululainen |
Aili Montonen | … | opettaja Montonen |
Urho Seppälä | … | opettaja Seppälä |
Annikki Linnoila | … | opettaja Linnoila |
Yrjö Virtanen | … | vanhempi moottoriveneen kuljettaja |
Jarno Hiilloskorpi | … | nuorempi moottoriveneen kuljettaja |
Maarita Mäkelä | … | koululainen |
Irmeli Backman | … | koululainen |
Aarne Tarkas | … | näyttelyn pystyttäjä |
Arttu Suuntala | … | konstaapeli Salonen |
Kaarlo Wilska | … | muuttomies |
Oiva Luhtala | … | talonmies |
Arvi Järvinen | … | pirssiautoilija |
Martta Suonio | … | Fiinu, palvelijatar |
Laila Rihte | … | Mari, palvelijatar |
Hannes Veivo | … | Rinteen talon talonmies |
Eija Hiltunen | … | opettaja Hiltunen |
Irja Rannikko | … | palvelijatar |
Helvi Aunio | … | opettaja Aunio |
Irja Kuusla | … | opettaja |
Airi Osa | … | opettaja |
Kaisu Viias | … | laulunopettaja |
Keijo Komppa | … | toimittaja |
Ritva Karisto | … | pariskunta taidenäyttelyssä |
Severi Seppänen | … | pariskunta taidenäyttelyssä |
Pehr-Olof Sirén | … | vahtimestari |
Hugo Ahlberg | … | uutistenlukijan ääni |
Julkaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sen ensi-ilta oli 28. lokakuuta 1960 Helsingissä. Silloin elokuvaa esitettiin Rexissä ja Tuulensuussa. Elokuva on esitetty usein televisiossa.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva oli yleisömenestys.[1] Osa aikalaiskriitikkojen arvioista elokuvasta alkoi olla myönteisiä,[4] toisin kuin monien muiden Tarkasten ohjausten suhteen. Myöhemmissä kritiikeissä elokuvaa on kuitenkin pidetty hauskuudestaan huolimatta tasapainottomana, sillä ”vauhdikkaan väärinkäsityskomedian nasevat ainekset ja hosuva toteutus jäävät tekijälleen tyypilliseen harmittavaan epätasapainoon” (Arto Pajukallio, Helsingin Sanomat).[2] Kokonaisuutta on sanottu myös hahmottomaksi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Taustatietoja musiikista ja tuotannosta. Elonet.fi. Viitattu 11.8.2012.
- ↑ a b Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 19.10.2010 s. D 7.
- ↑ a b AL: Opettajatar seikkailee. Päivän elokuvia. Tv-maailma 32/2012 s. 21.
- ↑ Lehdistöarviot Elonet.fi. Viitattu 11.8.2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Opettajatar seikkailee Elonet.